Lue keskustelun säännöt.
Voisiko joku selittää paradoksin työvoimapulan ja työttömyyden suhteen?
Suomessa on
- työvoimapula
- työttömyyttä
Ongelma tuntuu olevan, että työttömät eivät suostu menemään nollasopimuksella tai alipalkalla töihin tai muuttamaan kommuuniasumiseen toiselle puolelle maata pariksi kuukaudeksi tarvittaessa. Työttömät eivät myöskään suostu kouluttautumaan kaikki lähäreiksi ja putkimiehiksi.
Tästä syystä eläkeikää pitää nostaa jonnekin n. 80 vuoteen, ja pitää ihmiset töissä kunnes ovat puoleksi vainaita. Näin eläkkeitä ei tarvitse maksaa ja työvoimaa riittää. Eläkeikää lähestyvien arvellaan, siis sellaistan reilusti yli kuusikymppisten, seiskytvuotiaiden jne, kouluttautuvan uudestaan, muuttavan vihannesviljelmälle ja tunturikeskukseen alipalkattuna.
Olen varmaan tyhmä, mutta olen miettinyt, että miksei
1. työntekijöille voida maksaa ihan ookoo palkkaa
2. tarjota määräaikaista ja kokoaikaista vähintään vuoden työsuhdetta
3. tarjota vakituisia työpaikkoja
Kommentit (2036)
Suomessa on; ihmisiä jotka joutuvat elämään sosiaaliturvaetuuksien varassa, joko tilapäisesti kunnes saavat töitä; tai sairauden johdosta eläkkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä valtion on pidettävä huoli siitä että työpaikkoja syntyy siihen suotuisten päätösten myötä, nyt on lähinnä lahjoitettu työpaikat Aasiaan. Työttömissä on kyllä varmasti työhaluisia
Vanhemman väestön kohdalla huudetaan että pitää tehdä töitä, tehdään joo kunhan valtio pitää huolen siitä että niitä töitä on ja myös siitä että yli 50 vuotiaat ei ole niitä jotka ensimmäisenä potkitaan pois.
Toivottavasti näitä kansanedustajia jotka puhuu työttömistä ei äänestettäisi enään mihinkään. Työtön ei todellakaan nauti olostaan muutaman satasen takia.
Suomessa rikkain viidennes saa noin 17 prosenttia sosiaalituista ja köyhin viidennes noin 25 prosenttia...
Rikkain viidennes maksaa 80% niistä tuista.
Vierailija kirjoitti:
miksi Suomessa joka raksalla on ulkomaista työvoimaa?
Sama on kaupoissa ja terveydenhuollossa myös? Onko todella niin,
että suomalainen työvoima ei riitä?
Vai onko niin, että ei haluta maksaa suomalaisittain kunnon palkkaa
jolla tulee toimeen. Senhän osoitti mm. Stadionin saneeraus.
Hallituksen tulee patistaa myös työnantajat suuntaan,
jossa voiton maximointia ei voi repiä ulkomaisen työvoiman selkänahasta.
Kohdella heitä huonosti asumisesta lähtien vastoin ihmisoikeuksia
ja vielä jättää palkat maksamatta.
Myöskin veronmaksajana alkaa sietokyky olla tapissa.
Iso siivous olisi syytä tehdä byrokratiassa, holhouksessa
ja ylipaisuneessa virkamieskunnassa. Ei enää veronkorotuksia!
Kohta ei taviskaan tule palkallaan toimeen vuokrien,
sähkönsiirtomaksujen ja verojen puristuksessa.
Ulkomailta saa työntekijöitä halvemmalla tekemällä yhteistyötä kohdemaan paikallisten vuokrafirmojen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
työtön...
SUSANNA KOSKI KOK PERUSTELEE SOPEUTUMISRAHANSA ELI SIIS SOSSUTUKEaNSA:
Suomessa suurin osa ihmisistä hyödyntää julkisia tulonsiirtoja
jossain vaiheessa elämäänsä. Samalla tavoin monet hyödyntää esimerkiksi
asuntolainan korkojen verovähennysoikeutta tai muita järjestelmän
mahdollistavia verovähennyksiä, Koski linjaa.
IS
Vain vuokrauskäyttöön hankitun asunnon korot ovat 100% verovähennyskelpoisia. Omassa asumiskäytössä olevan asunnon korkomenoista saa nykyään vähentää huimat 15%. Kyllä siitäkin jokunen euro valtion kassaan tulisi lisää, jos sijoituskämppien korkovähennys laskettaisiin oman asunnon korkovähennyksen tasolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on, että kouluttamattomien työpanosta ei tarvita ja koulutetuista on pulaa työmarkkinoilla. Miksi maksettaisiin työstä, jota ei tarvita?
Miksi ihmiset eivät kouluttaudu näille aloille? Johtuisiko se siitä, ettei niissä töissä saa kunnon palkkaa? Miksi opiskella ja tehdä töitä, jos ei saa palkkaa?
Perinteisten miesten ammattialojen osaajat saavat hyvää palkkaa: LVIS-asentajat/korjaajat, sähköasentajat, metalliteollisuuden osaajat.
On perusteltua kysyä, miksi joillekin akateemisille aloille on tunkua, kun kaikille ei kuitenkaan riitä työtä kulttuurien tutkijana tai taidehistorioitsijana.
Ihmiset nyt vaan haluavat opiskella lyhytnäköisesti jotakin määrättyä alaa, ja sitten ihmettelevät kun töitä ei ole.
Itse asiassa tutkimusaloilla ongelma on enemmänkin se, että töitä olisi, mutta ne ovat usein julkisella sektorilla, joka ei saa rahoitusta niihin koska poliittisesti eräät tahot mielummin hankkivat hävittäjäkoneita ja muuta teknologiaa. Tietokonejärjestelmiin voidaan laittaa miljoonia, mutta sitten unohdetaan että niitä järjestelmiä käyttämään tarvitaan alan substanssiosaamista omaavia työntekijöitä eli monilla tutkimusaloilla se tarkoittaa tutkijoita. Mutta heitä ei voida palkata kun ovat niin "kalliita".
Lisäksi ihan yleisesti tutkimuksen tarve yhteiskunnassa lisääntyy koko ajan, jo ihan siitä syystä että hallinnon tulisi aina käyttää tutkimustietoa tehdessään laskelmia ja päätöksiä, yms. Lisäksi mediassa on yhä vähemmän töissä toimittajia, saati erikoistuneita toimittajia, joilla olisi aikaa paneutua itse johonkin aiheeseen, joten hekin ottavat asiassa kuin asiassa yhteyden tutkijoihin tai tutkimuslaitoksiin. Nykyään myös suuri yleisö on kovin kiinnostunut tutkimustiedosta, johon pääsisivät itse käsiksi. Vielä voisi mainita digitalisoitumisen, jonka kautta nettiin kaikelle kansalle viedään tietoa eri muodossa -- nämäkin on projekteja, joissa tutkijoita tarvitaan, mutta päättäjät vaan haluavat tunkea kaikki verorahat siihen softaan, kuvitellen että ne sisällöt syntyvät pyhästä hengestä tai sivarien käsissä.
Ne jotka opiskelevat kulttuurintutkimusta, yhteiskuntatieteitä, taidehistoriaa, jne... eivät ole lyhytnäköisiä todellakaan. Hehän joutuvat opiskelemaan usein melko pitkään etenkin päästäkseen tutkijaksi. Heidän alansa ovat myös syvällisiä, monimutkaisia sekä pitkän perspektiivin omaavia, eli vaati opiskellessa ja tutkimustyössä pitkää pinnaa ja kaukokatseisuutta. Tämä on lisäksi se vahvuus jota myös yhteiskunnassa tarvittaisiin nykyisen kvartaalitalouteen periytyvän lyhytnäköisyyden ja ahdasmielisyyden sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallisen ihmisen on vaikea hahmottaa sosiaalitukien ja muiden tukien eroa. Mutta lopulta kyse on samasta asiasta. Rahat otetaan valtion kassasta, jolloin veroa maksavat työntekijät maksavat kaiken.
Työtön voi lähettää vaikka sata ilmoitusta päivässä,
mutta todennäköisyyttä tulla palkatuksi tämä ei kasvata.
Jos työnantaja etsii työntekijää,
hänellä on tekijälle määritelty profiili.
Kyse on vaatimuksista osaamisen tai hinnan suhteen.
Vaatimukset tulee täyttää tässä ja nyt,
ei esim vuoden kuluttua ja vain tilanteessa,
jossa ei mitään muuta vaihtoehtoa ole, vaatimuksista joustetaan.
Keskimäärin yhtä työpaikkaa hakee 60- 150 henkilöä.
Ajatus siitä, että tukia leikkaamalla ihmiset hakeutuisivat töihin
ja saisivat niitä on irrationaalinen.
Epätoivo, vaihtoehdottomuus ja pakko kääntyvät lopulta yhteiskuntaa
ja työnantajia vastaan, kun motivaatio on heikko/puuttuu
ja henkilö kokee, ettei voi itse vaikuttaa elämäänsä.
Lyhyellä aikavälillä ongelmia tuskin esiintyy,
mutta pitkässä juoksussa kehittyy monitahoisia ongelmia,
joiden ratkaiseminen on tärkeää mutta pirullisen vaikeaa.
Segregaatio, katkeruus, vieraantuminen yhteiskunnasta/luottamus
yhteiskuntaan ja demokratiaan murtuu, mielenterveysongelmat,
työvoiman väärinkäyttö/hyväksikäyttö,
palkkatason lasku (=sosiaalisten tukien määrän kasvu),
heikentynyt laatu, suomalaisen työn laadun/kilpailukyvyn heikkeneminen
jne.
No mitä sitten tilalle?
On aika kohdentaa toimet työnantajiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
huudetaan työvoimapulaa ja maalataan synkkää tulevaisuutta ilman ulkomaisia osaajia.
Yritykset ja maatalous ovat perustaneet toimintansa halpaan ulkomaiseen työvoimaan jonka käyttö ei tuota verotuloja eikä täytä monilta osin lain määräyksiä.
Kotimainen työtön työvoima on kortistoissa tukipilkattavana kun ulkolaisen verottoman tekijän saa vuokrattua jobbarilta neljäsosalla.
Meillä ei ole työvoimapulaa vaan vinoutunut systeemi joka alkaa väärästä koulutusjärjestelmästä.
Aiemmin ammattikouluissa,teknillisissä kouluissa ja opistoissa sekä korkeakouluissa koulutettiin osaajia työelämään.
Nyt osaajia houkutellaan Intiasta,Thaimaasta ja Ukrainasta.
Meillä elinkeinoelämällä on pulaa halpatyövoimasta jota voi vuokrata kuin työkonetta ja eroon heistä pääsee käytön jälkeen heti kun vain ilmoittaa jobbarille.
työtön maksaa 20% veroa jutussa mainitusta työttömyysetuudesta.
Eli käteen jäävä raha on: 578,95.
Eli seuraava on potaskaa:
"Kelan maksaman työttömyysetuuden määrä on keskimäärin 726 euroa"
Ja en tiedä yhtään tapausta, jossa asumismenojen jälkeen käteen jäisi n.500€
Yleensä summa on n. 150-200€
Voisi mennä hetkeksi itseensä ja miettiä minkälaista se olisi parilla sadalla elää kuukaudesta toiseen.
Kyllähän jokainen pystyy kituuttamaan sen kuukauden, mutta kun pahimmassa tapauksessa pitää kituuttaa koko elämä, niin ei sitä voi normaali varantoinen ihminen ymmärtää...
Ja kulunut sanonta menkää töihin on todellakin kulunut. Kaikki ei voi tehdä töitä, vaikka haluaisikin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä juttuja työttömistä tulee taas kokoomusloisten puoluetoimistosta näin vaalien alla.
Laitetaan KAIKKI tuet framille ja katotaan sitten kuka niitä tukia saa! Yritystue,maataloustuet,puoluetuet,sopeutmiseläke tuet jne. Kaikki samaa sossutukea erinimellä ja tulevat tasan tarkkaan samasta verosäkistä!
Pitkään työttömänä olleet makaavat mieluummin kotona tukia nauttien kuin menevät töihin. Peruspäivärahalaisille tarvittaisiin lisäkannusteita, kuten asumis- ja tt-tuen leikkauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
uskalluksesta rikkoa yleiseksi totuudeksi muodostunutta ja median ylläpitämää "totuutta" työttömistä ja työttömyydestä.
On raadollista että poliitikot ja media ratsastavat niiden kustannuksella jotka eivät voi puolustautua. Työttömäksi päätyminen on sinällään rankka elämänvaihe joka syö henkisesti ja fyysisesti. Tähän tilanteeseen ei tuo apua ääniä kalasteleva poliitikko joka ei ymmärrä mistä puhuu. Politiikalta työttömät kaipaavat ratkaisuja, eivät hämyisen ideologian ja ennakkoluulojen sävyttämää syyllistämistä.
Minun kirjoissani jokainen viime aikoina julkisuutta työttömiä syyllistänyt poliitikko ei ansaitse paikkaansa yhteisten asioiden hoitajana.
Todellisuus on vain toista!
Työtä on haettu vaikka mistä mutta kun olet 58 v niin et kelpaa .
Positiivista on ollut sentään se , että osa on lähettänyt palautetta .
Kaksi kertaa olen saanut jopa suullisen vastauksen miksi en kelvannut .
Ensimmäinen totesi, etten sovi yhtiön profiiliin kun olen jo niin vanha eli 58 vuotta.
Toinen totesi ettei yrityksen imagoon sovi 58 vuotias vaan haemme 20-30 vuotiasta.
En ole kelvannut hyllyttämään, postia jakamaan, avustajaksi ym.
Hakemuksia on lähetelty ja "suhteita" käytetty kylläkin huonolla menestyksellä.
Valtiovalta on täysin hakoteillä tämän työllistämisen kanssa.
Yritys päättää kenet ottaa .
Vaikka kuinka väitetään , ettei ikä rasismia ole niin todellisuus on toinen.
Haluja olisi todella päästä töihin kun olen aloittanut työn teon jo nuorena opiskeluiden lomassa.
Olen tottunut tekemään ahkerasti töitä.
Ensimmäiset ansiot ansaitsin laskiämpäreitä ja puita kantamalla, joten en ole kranttu työn suhteen.
Suomessa on iso joukko nuoria jotka eivät ole työllistyneet ja siksipä ihmettelen miksi valtio ei panosta heidän työllistämiseen voimakkaammin vaan lähti purkamaan "eläkeputki" järjestelmän.
Ei tämän "uudistuksen" myötä ole tarkoitus saada lisää työntekijöitä vaan tällä tavalla eläkekustannukset puolittuvat kun "vanhat" lomautetaan/irtisanotaan juuri 58-60 vuoden iässä .
Näin viimeisinä työvuosina ansiot romahtavat ja maksettava eläke siinä samassa.
Valtio / kunnat tukevat yrityksiä ja ehdotankin ,että jos yritys saa tukea niin se sitoutuu myös työllistämään ja jos ei sitoudu niin kaikki tuet/vähennykset pois .
Tässä terveiset päättäjille täältä ikä rasistisesta Suomesta 2021.
Suomalaisten verot eivät mene työttömille vaan asuntosijoittajille,
kaupungeille, kauppiaille jne. Jos joku aloittaa soimaamisen,
niin kehotan Häntä omatoimisesti työllistämään välittömästi jonkun
normaalilla palkalla tai katsomaan peiliin ja pohtimaan tulevatko
omat palkkarahat kenties verovaroista.
On Sinun helppo puhua työssäkäyvänä. Kaikki eivät ole työttömiä omasta tahdostaan.
Hävettää niiden puolesta jotka ovat kirjoituksestasi tykänneet.
Suomalaiset ovat näköjään tympeätä kansaa, ja aina valmiita lyömään lyötyä.
Ilmankos Kepulit ja Kokoomusloiset ovat suosiossa.
Sinuna olisin enemmän huolissani siitä että hallitus kiusaa köyhiä,
eikä tee mitään veroparatiiseihin meneville rahoille. Se on sentään,
kera harmaan talouden, 2,5 kertaa kiky eli n. 13 miljardia vuodessa.
Vai kuulutko itse niihin välistävetäjiin?
Eipä paljoa tarvitsisi valtion lisää lainaa ottaa jos huijarit saataisi kuriin.
Mutta Suomihan laittaa kapuloita rattaisiin EU:n harmaan talouden komissiolle.
YLE kun teki jutun veroparatiiseista, Ollila ärähti ja Yle nöyristeli.
Suomessa 15-20 talousrikostutkijaa, ja niitäkin ollaan vähentämässä.
Ruotsissa n. 200, ja tienaavat valtiolle oman palkkansa lisäksi paljon rahaa.
Mutta kivahan se on vähäosaisia lyödä.
Ihmettelen sitä, kun vaaliteltoilla ollaan niin rakastettavia ja ihania,
mutta kun valtaan päästään, alkaa kansan vihaaminen heti.
Ei muuta kun keppiä ja juustohöylää.
Muissa maissa Yritetään toimia oman kansan eduksi.
Työpaikkojen määrä ei lisäänny vaikka miten annetaan työttömälle keppiä.
Eikä paikallisen sopimisen lisääminen ja
keskeisten työehtojen heikentäminen ainakaan lisää työmotivaatiota.
Palkkakehitys suomessa on ollut heikkoa viime vuosina,
vaikka yksikkötyökustannukset ovat keskeisiin kilpailijamaihin nähden matalat.
Tutkija: Joka neljäs työtön tosiasiassa työkyvytön
Työttömistä yllättävän iso osa ei ole täysin työkykyisiä.
Tuore väitöskirja valottaa pitkäaikaistyöttömyyden ankeaa taustaa. Oulun yliopistossa väitellyt Raija Kerätär arvioi, että työttömistä ainakin 20–25 prosenttia on tosiasiassa työkyvyttömiä tai tuen ja hoidon tarpeessa.
työttömiä oli siinä määrin työkykyongelmia, että he eivät pärjänneet avoimilla työmarkkinoilla
Hälyttävää oli Kerättären mukaan erityisesti, miten paljon vaikeasti työllistyvillä oli mielenterveyden häiriöitä ja miten yleistä niiden hoitamattomuus oli.
Työ ja työelämän osaamisvaatimukset kasvavat. Vaikka työttömyys kasvaa,
Nykytyömarkkinoilla työnantaja haluaa tietysti täyttä vastinetta palkalle. Meillä on silti paljon työtehtäviä, jotka eivät vaadi täyttä työpainosta. Mutta kehitysvammaisten työtoimintaa lukuun ottamatta ei ole järjestelmää, joka mahdollistaisi tällaisen työn, Kerätär sanoo.
Työttömyys heikentää terveyttä ja hyvinvointia, ja se taas työllistymistä. Siksi työttömille ja nuorille suunnattujen terveystarkastusten ja tuen ja hoidonkin pitäisi olla monimuotoista.
Esimerkiksi vaikeasti masentuneelta tai kehitysvammaiselta odotetaan korkeaa motivoituneisuutta ja kykyä pyrkiä palveluihin. Toisaalta terveystarkastuksissa on totuttu tutkimaan pääasiassa fyysisiä sairauksia ja riskitekijöitä. Työkyvyn arvioimiseen tämä on riittämätöntä.
– Jos potilaalta erehtyy kysymään: "Miten menee?", on vastaanoton loppupäivän aikataulu sekaisin, Kerätär kuvaa ongelmaa kollegan sanoin väitöskirjassa.
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001904063.html
Tulonsiirroista puhuttaessa keskitytään köyhimpiin jotka vastaanottavat rahaa jonka edestä eivät ole tehneet työtä Kelalta, ja unohdetaan rikkaimmat jotka vastaanottavat rahaa jonka eteen eivät ole tehneet työtä pääomatuloina.
On syntynyt mielivaltaisten vaatimusten kulttuuri. Työikäinen voi syrjäytyä siksi että ei kelpaa työnantajille. Toinen syrjäyttävä tekijä on työssä saadut mielenterveysongelmat, joista on tullut suurin syy työikäisten siirtymiselle sairaseläkkeelle. Jotain on vialla työelämässä johon ihminen ei kelpaa, tai tulee siellä hulluksi. Poliitikot väistelevät tätä ongelmaa
Toinen tapa väistää ongelmaa on puhumalla työttömien (oletetuista) mielenterveysongelmista ikään kuin ne olisivat työttömyyden syy eikä seuraus.
Tiukka jaottelu työssä käyviin ja työelämän ulkopuolella oleviin on osa ongelmaa. Satunnaisia keikkoja tekevät ns. freelancerit eivät kuulu kumpaankaan ryhmään.
Teknologia-Suomessa on nousemassa esiin entisajan agraariasenteista huonoimmat. Onko Suomesta tulossa maa jossa epäonnistuneet lähetetään työsiirtoloihin, pois onnekkaita häiritsemästä.