Lue keskustelun säännöt.
Te, jotka olette jättäneet sairaan kumppanin: jätittekö hänet sairaudesta johtuen vai siitä huolimatta? Mikä sairaus oli kyseessä?
30.08.2021 |
Tuntistteko syyllisyyttä tai häpeää siitä, ettette jatkaneet suhdetta? Miksi suhde loppui?
Kiinnostaisi kovasti kuulla kokemuksia, koska meillä saattaa olla ero tulossa.
Kommentit (181)
Scheherazade kirjoitti:
Asiasta vähän sivuraiteille, vaikka ikuisen terveyden (ja ehkä nuoruudenkin) ihannointi kuuluu nykyaikaan, aikuisista jopa 40:llä %:lla on jokin krooninen sairaus. Ja luku nousee vanhetessa.
Toki ei kenenkään ole pakko sairaan kanssa olla, mutta he jotka ovat esim. tehneet pahaa sairaalle kumppanille kostoksi, ongelma on siinä että se tervekin tyyppi voi itsekin joskus joutua onnettomuuteen tai sairastua itse.
Sen minkä taakseen jättää, sen voi omasta peilistään joskus löytää.
En ole eri mieltä, mutta pahan tekeminen sairaalle kostoksi ei nyt liity aiheeseen mitenkään. Ei vapaaehtoisuuteen perustuvan suhteen lopettamista voi edes vitsillä verrata väkivaltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Scheherazade kirjoitti:
Asiasta vähän sivuraiteille, vaikka ikuisen terveyden (ja ehkä nuoruudenkin) ihannointi kuuluu nykyaikaan, aikuisista jopa 40:llä %:lla on jokin krooninen sairaus. Ja luku nousee vanhetessa.
Toki ei kenenkään ole pakko sairaan kanssa olla, mutta he jotka ovat esim. tehneet pahaa sairaalle kumppanille kostoksi, ongelma on siinä että se tervekin tyyppi voi itsekin joskus joutua onnettomuuteen tai sairastua itse.
Sen minkä taakseen jättää, sen voi omasta peilistään joskus löytää.
Sepä se. Karma.
Täällä alapeukutetaan jos on syövän takia jättänyt kumppanin mutta jos mielenterveysongelman takia niin yläpeukkuja satelee. Mikä teitä vaivaa? Hirveitä ihmisiä. Mulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö, ihana mies ja hyvä avioliitto. Olis aika kamalaa jos mies minut sairauteni takia jättäisi. Mikä siitä syövästä tekee niin eri asian?
Sain sukupuolitaudin.
10 v ja 2 lasta myöhemmin.
En mä mitään oo tehnyt, sanoi vielä lääkärille.
Mutta ei suostunut itse testeihin.
Sain lääkekuurin, soitin anopilleni poikasi tulee vähäksi aikaa kotiin, vaihdoin lukot ja laitoin asunnon myyntiin.
Anoppi yritti jotain, kysyin oletko tosissasi. Minä en ole pettänyt ja minulla on tauti.
Kävimme miehen kanssa kumpikin testeissä, kun aloinme seurustelemaan.
Eipä eron jälkeen kauaa mennyt, kun uusi nainen tuli näkyville
Vierailija kirjoitti:
Täällä alapeukutetaan jos on syövän takia jättänyt kumppanin mutta jos mielenterveysongelman takia niin yläpeukkuja satelee. Mikä teitä vaivaa? Hirveitä ihmisiä. Mulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö, ihana mies ja hyvä avioliitto. Olis aika kamalaa jos mies minut sairauteni takia jättäisi. Mikä siitä syövästä tekee niin eri asian?
Valot päälle siellä. Ei kukaan jätä sairasta sairauden vuoksi, jos suhde on hyvä. Suhde lopetetaan, koska se on huono. Joskus se huonous johtuu sairaudesta, joskus jostakin muusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä alapeukutetaan jos on syövän takia jättänyt kumppanin mutta jos mielenterveysongelman takia niin yläpeukkuja satelee. Mikä teitä vaivaa? Hirveitä ihmisiä. Mulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö, ihana mies ja hyvä avioliitto. Olis aika kamalaa jos mies minut sairauteni takia jättäisi. Mikä siitä syövästä tekee niin eri asian?
Valot päälle siellä. Ei kukaan jätä sairasta sairauden vuoksi, jos suhde on hyvä. Suhde lopetetaan, koska se on huono. Joskus se huonous johtuu sairaudesta, joskus jostakin muusta.
Valot päälle, on niitäkin ns. terveitä jotka ovat sietämättömiä sairasta kohtaan ja heidät on pakko kehottaa hakemaan uusi suhde, että lopettaisivat.
Näin kävi ystävälle. Mies sanojensa mukaan toteuttaa kostoa ja tekee uuden naisen kanssa nopealla tahdilla kaikkea mikä jäi kesken. Mies ei ole ihan terve päästään. Aggressiivinen pikku asioissa ja siksikin raskas. Uusi on kihlattu jo ja nyt toivomme, että mies pitää temperamentinsa kurissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä alapeukutetaan jos on syövän takia jättänyt kumppanin mutta jos mielenterveysongelman takia niin yläpeukkuja satelee. Mikä teitä vaivaa? Hirveitä ihmisiä. Mulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö, ihana mies ja hyvä avioliitto. Olis aika kamalaa jos mies minut sairauteni takia jättäisi. Mikä siitä syövästä tekee niin eri asian?
Valot päälle siellä. Ei kukaan jätä sairasta sairauden vuoksi, jos suhde on hyvä. Suhde lopetetaan, koska se on huono. Joskus se huonous johtuu sairaudesta, joskus jostakin muusta.
Valot päälle, on niitäkin ns. terveitä jotka ovat sietämättömiä sairasta kohtaan ja heidät on pakko kehottaa hakemaan uusi suhde, että lopettaisivat.
Näin kävi ystävälle. Mies sanojensa mukaan toteuttaa kostoa ja tekee uuden naisen kanssa nopealla tahdilla kaikkea mikä jäi kesken. Mies ei ole ihan terve päästään. Aggressiivinen pikku asioissa ja siksikin raskas. Uusi on kihlattu jo ja nyt toivomme, että mies pitää temperamentinsa kurissa.
Kaikenlaista sitä on. Onpa kamala ihminen tuo mies!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seurasin vierestä vanhempieni suhdetta, jossa äiti oli isän omaishoitaja 15 vuotta. Tuo mielestäni tuhosi heidän parisuhteensa, molempien ja etenkin äitini eläkepäivät ja loppuelämän, ja vaikutti myös koko perheen elämään, lapsenlapsiin jne.
Päätin jo aikoja sitten, että en halua tuollaista itselleni, enkä koskaan ryhdy kenenkään hoitajaksi. Suomessa on aivan hyviä hoitopaikkoja, joissa ammattilaiset hoitavat ja kuntouttavat, ja siellä voi omaiset vierailla vaikka kolme kertaa päivässä jos haluavat.
Jätin rapajuoppoalkoholistin. Ainoa asia, mikä enää häntä motivoi oli alkoholin hankkiminen ja sen juominen. Jatkuvasti oli joku paikka rikki, kun oli räkäkännissä kaatuillut.
Oli kuin pikkulapsi ja minun olisi pitänyt vain hymistä ja nyökytellä kaikille älyttömyyksilleen, joita kännissä keksi.
Selvinpäin oli mukava ja kultainen, mutta ne kerrat oli kalenterista laskettavissa, eli todella harvoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama täällä. Alkoi pelottamaan äkkinäiset mielialan muutokset ja yllättävä väkivaltaisuus. Vaikeaa oli päästä eroon. Salaiset puhelin- ja osoitetiedot lopulta auttoivat. Bipolaarinen sairaus ko. miehellä.
.
Vierailija kirjoitti:
Mies oli masentunut. Oli jo suhteen alkaessa, mutta kun lähennyttiin alkoi käyttämään minua terapeuttina. Useampaan otteeseen mainitsin, että menisi puhumaan terapeutille, mutta oli jyrkästi sitä vastaan. Koko parisuhde pyöri miehen ja hänen ongelmiensa ympärillä. Kun taas kerran kirjaimellisesti itkin itseni uneen päätin erota. Paras päätös ikinä.
Hirveän surullista, että tämä on niin yleinen tarina. Itse olen kokenut saman: minun tuli aina olla valmis kuuntelemaan seurustelukumppanin epätoivon vuodatuksia missä tilanteessa tahansa, mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Asiantuntevasta avusta ehdottomasti kieltäytyi. Tiedän, ettei masentunut ole pahuuttaan vaikea ja tilanne on hänelle itselleenkin hirveä, mutta tietyssä pisteessä toinen ei vaan voi tehdä mitään hänen hyväkseen enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehestä tuli mielenterveysongelmien takia väkivaltainen, joten ero oli ainoa vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen oli sairaalassa leikkauksissa ja katosi elämästäni viikoksi. Syyllistin häntä siitä, kunnes ei enää kestänyt ja käski etsiä ihmisen, jota en kohtele vihalla.
Facebookista löytyi P*, jonka kanssa kihlauduimme 1.8. Haukun exää vieläkin kaikin sanakääntein, koska ei osannut sairaana huomioida tarpeitani. Mokomakin narsistipsykopaatti!Miksi alanuolet?
-Koska sinä se tässä olet h*u☆l*l*u narsisti, eikä kyseinen nainen. Onneksi hän pääsi sinusta eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syöpä täälläkin. Ja ero ei liittynyt mitenkään sairauteen, jota ei hänestä olisi edes päälle päin huomannut, vaan yleiseen änkyröintiin, huonoon käytökseen ja pihtaamiseen.
Syytät sairasta ihmistä pihtaamisesta? Toivottavasti sairastut itse joku päivä vakavasti, niin ehkä opit jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaan kaverini puolesta kun ei tänne kirjoittele.
Erosi aviomiehestään, jolla oli selkä pahasti rikki. Mutta syynä ei ollut suoraan se kipeä selkä, vaan se, että mies kieltäytyi hakemasta siihen lisähoitoa tai tekemästä fyssarin määräämiä harjoitteita jne. Halusi vain maata sängyssä kipulääketokkurassa ja näprätä tietokonetta ja oli jatkuvasti kiukkuinen.
Ymmärrettävää tietenkin, kun selkä oli oikeasti tosi kipeä. Mutta ymmärrän myös, ettei ystäväni halunnut lopulta (useamman vuoden jälkeen) jäädä suhteeseen, jota ei enää ollut.
En ymmärrä.
Ovat luvanneet myötä ja vastamäessä.
"Kun kerran on naimisiin menty, voin kirjaimellisesti heittäytyä sohvalle ja olla tekemättä mitään. Minulle kun ON LUVATTU parisuhde Jumalan ja seurakunnan edessä, ja sen on kestettävä hautaan saakka."
Toivottavasti sairastut itse joku päivä vakavasti ja jäät täysin yksin.
Jätin alkoholismisairauden vuoksi. Mies ei itse tiedostanut olevansa sairas. Alkoholismi aiheutti kohtuutonta haittaa muulle perheelle.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jättänyt ihan migreeninkin vuoksi, koska se häiritsi yhteisiä liikuntasuorituksia. Mulle on tärkeää laatuaika kumppanin kanssa, ja kyllä pienempikin ”vika” on ihan vamma kun mietitään esimerkiksi tasokasta geenipohjaa lapselle. En riskeeraa.
Ksi olet huolehtinut siitä, että oma geenipohjasi on täydellinen? Myös empatiakyvyttömyys ja vittumaisuus voivat periytyä ja niihin ei ole edes hoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jättänyt ihan migreeninkin vuoksi, koska se häiritsi yhteisiä liikuntasuorituksia. Mulle on tärkeää laatuaika kumppanin kanssa, ja kyllä pienempikin ”vika” on ihan vamma kun mietitään esimerkiksi tasokasta geenipohjaa lapselle. En riskeeraa.
Kiitos tästä! Kuulostaa pinnalliselta, mutta on todellisuudessa järkevää. Vika se on pienikin vika, ja jokaisella on oikeus karsia ”vammaisuus ja sairaus” ympäristöstään. Vain tehokkaimmat ja terveimmät menestyvät ja selviytyvät - ja vain sillä on loppupeleissä merkitystä.
Migreeniinkin voi sairastua ihan kuka vain. Muistathan lopettaa itsesi, jos sairastut siihen tai johonkin muuhun. Kukaan ei jää kaipaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Harvemmin syynä on se itse sairaus, vaan siitä johtuva luonteenmuutos. Monella alkaa sellainen uhriutumisvaihe, "kukaan ei ymmärrä minua, kaikki on peestä jne", sekä kärttyisyys kun kaikki ei onnistukkaan samalla tavalla kuin ennen. Harva jaksaa olla vuositolkulla roskasankona, etenkin jos toinen ei "halua" parantua ja jättää terapiat tai fyssarin ohjeet väliin ja kierii sen sijaan itsesäälissä.
Taas nämä trendisanat uhriutumisesta jne. Empatiakyvyttömyys on nykyään yleinen ongelma.
Asiasta vähän sivuraiteille, vaikka ikuisen terveyden (ja ehkä nuoruudenkin) ihannointi kuuluu nykyaikaan, aikuisista jopa 40:llä %:lla on jokin krooninen sairaus. Ja luku nousee vanhetessa.
Toki ei kenenkään ole pakko sairaan kanssa olla, mutta he jotka ovat esim. tehneet pahaa sairaalle kumppanille kostoksi, ongelma on siinä että se tervekin tyyppi voi itsekin joskus joutua onnettomuuteen tai sairastua itse.
Sen minkä taakseen jättää, sen voi omasta peilistään joskus löytää.
"Mikä on vallassamme tehdä, se on vallassamme jättää tekemättä." — Aristoteles