Ystäväni uusi naisystvä ei vaan voi sietää minua

Jep. Jos miettii omalle kohdalle tilanteen että oma ukko viettäisi naispuoleisen ystävänsä / panokaverinsa kanssa enemmän aikaa kun minun niin en kyllä ilahtuisi.

Yläpeukku: Mielestäni kuvio on ihan ok. Mieheni saa pitää naispuolisen kaverin kanssa leffailtoja viikonloppuisin. Olkoot siellä vaikka koko yön.
Alapeukku: Ei tosiaankaan olisi ok.

^ kerro siis onko susta ok

[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 02:41"]

sulle on siis ihan normaalia, että ystävien kesken paneskellaan, kun sattuu panettamaan ja sitten, kun toinen on varattu voidaan silti viettää kivoja leffailtoja kahdestaan. Mikä takaa ettei se panetus iske uudelleen juuri tämän ihmisen kanssa? Voikun itekkin tosi superhyper mielelläni olisin erään ihmisen ystävä. Olimme hyviä ystäviä. Ja miehelleni oli ihan ok kunnes ihastuimme toisiimme. Sen jälkeen en ole enää uskaltanut olla hänen ystävänsä :( en minä päättänyt ihastua ja miehellekin oli kova paikka, kun juurikin halusi antaa minun valita ite ystäväni ja sit kävikin noin.

[/quote]

Ei ole olemassa missään tilanteessa mitään takeita siitä, että oma mies tai vaimo ei paneskele toisen kanssa. Jos ei aio lukita toista kellariin ja pitää avainta itsellään, luottamus on ainoa tae, jonka asiasta voi saada. Tyttöystävän näkökulmasta: jos ihmiseen ei voi luottaa sen vertaa, että uskoisi sen olevan pettämättä, kun se niin sanoo, on parasta päättää suhde. Silloin joko sen toisen ihmisen toiminnassa tai omassa arviontikyvyssä on suhteen kannalta fataali vika. Ap:n ja miehen kannalta: jos homma on pysynyt hyvin hallinnassa vuosikaudet, ei ole mitään syytä olettaa tilanteen muuttuvat. Näen asian niin, että miehellä ja ap:lla on ollut tilaisuutensa sekä paneskella itsensä parisuhteeseen saakka että pettää kumppaneitaan toistensa kanssa, mutta kumpaakaan ei ole tapahtunut. Jos niillä kerran ei vuosien kokemuksella ole toisiinsa sellaista himoa ja kiinnostusta, miksi se nyt yht'äkkiä heräisi?

Tällä en pyri väittämään, että ihmiset eivät pettäisi. Kunhan totean, että pettäminen on sen pettäjän valinta eikä kumppani mahda sille mitään. Siksi on parempi vain luottaa. Jos luottamus petetään, se on sen petturin häpeä, mutta jatkuvalla epäluulolla jäävät kokematta sekä ne hyvät kumppanit että idiootit.

Ihastumiset ja seksi ovat henkilökohtaisia juttuja eikä yksi kaava sovi kaikille. Jotkut pääsevät ihastuksista yli ja toiset eivät. Toiset eivät petä, vaikka ihastuvat ja toiset pettävät, vaikka eivät ihastuisikaan. Ymmärrän ratkaisusi, mutta esimerkiksi itselläni tuossa sinun tilanteessa ei olisi tarvetta katkaista ystävyyttä. Riittäisi, että ottaisi etäisyyttä joksikin aikaa niin, että ehtisi rauhoittaa ja käsitellä omat tunteensa. Ihmiset ihastuvat kun ihastuvat ja se on aika harmitonta. Oleellista on se, mitä tapahtuu sen jälkeen. Propsit toki sulle siitä, että tunnet itsesi niin hyvin, että tiesit välien katkaisun olevan ainoa vaihtoehto. Kunhan muistat, että emme kaikki ole tunne-elämältämme yhdestä puusta.

[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 03:10"]Jep. Jos miettii omalle kohdalle tilanteen että oma ukko viettäisi naispuoleisen ystävänsä / panokaverinsa kanssa enemmän aikaa kun minun niin en kyllä ilahtuisi.

Yläpeukku: Mielestäni kuvio on ihan ok. Mieheni saa pitää naispuolisen kaverin kanssa leffailtoja viikonloppuisin. Olkoot siellä vaikka koko yön.
Alapeukku: Ei tosiaankaan olisi ok.
[/quote]

Tapailu-/alkuvaiheessa ehkä olisikin ok, mutta siinä vaiheessa kun oltaisiin tosissaan perhettä perustamassa ja mies painelisi iltamyöhään jonkun kaveripimunsa luokse "katsomaan leffaa" niin en ilahtuisi. Tyyliin itse maha pystyssä, taaperon kanssa kotona.

[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 03:10"]

Jep. Jos miettii omalle kohdalle tilanteen että oma ukko viettäisi naispuoleisen ystävänsä / panokaverinsa kanssa enemmän aikaa kun minun niin en kyllä ilahtuisi. Yläpeukku: Mielestäni kuvio on ihan ok. Mieheni saa pitää naispuolisen kaverin kanssa leffailtoja viikonloppuisin. Olkoot siellä vaikka koko yön. Alapeukku: Ei tosiaankaan olisi ok.

[/quote]

Olipa epäselvästi aseteltu viesti. Haluatko nyt siis kysyä, onko ok, että ukko viettää _enemmän_ aikaa kaverinsa kuin tyttöystävänsä kanssa vai onko ok, että mies viettää aikaa kaverinsa kanssa ylipäätään? Musta eka ei ole ok, vaikka se kaveri olisi mies, ja tokassa taas ei ole mitään vikaa, vaikka se kaveri olisi nainen. Onhan sillä parisuhteella nyt kuitenkin ykkösprioriteetti sosiaalisten suhteiden joukossa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että niita muita ihmissuhteita voisi laiminlyödä tai että ne eivät olisi äärimmäisen tärkeitä nekin.

Jos pitää tehdä valinta puolison ja kaverin välillä, valinnan pitäisi musta osua aina puolisoon. Elävässä elämässä noita tasapuolisia valintatilanteita ei nyt kuitenkaan tule ihan hirveästi, vaan yleensä kokonaiskuvassa on joku vissi ero, joka kallistaa vaakaa. Jos on viettänyt kolme edellistä torstaita katsoen puolison kanssa leffaa, miksi ihmeessä ei tänä torstaina voisi pitää leffailtaa kaverin kanssa?

[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 03:10"]

[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 02:59"]Mulla ollut muutama vuosi sitten samanlainen tilanne kun ap:lla, ilman mustasukkaista tyttöystäväkuviota tosin. Mulla oli hyvä ja luotettava miespuolinen kaveri, oltiin kuin paita ja peppu, pystyin olemaan hänen kanssaan täysin oma itseni, mutta pidin vain ja ainoastaan kaverina. Ei muka "sellaisia tunteita" vaikka satunnaisesti paneskeltiinkin huvin vuoksi. Tapailtiin välillä muita muttei deittailuista oikeen ikinä tullut mitään. Lopulta tilanne meni siihen että ollaan oltu nyt naimisissa 5 vuotta, meillä on kaksi ihanaa lasta ja ai että mä rakastan tuota miestä. En vaan kait meinannut näinä "kaverivuosina" myöntää sitä itselleni. [/quote] mulla on aivan sama tilanne :D siks olikin vaikea ymmärtää miehen naispuolisia ystäviä, kun mekin päädyttiin yhteen ja oltiin eka vaan kavereita :D

[/quote]

Mä en ikipäivänä pystyisi harrastamaan "kaveriseksiä" sellaisen miehen kanssa, jonka kanssa voisin kuvitella seurustelevani, vaikka olen jokusen kaverini kanssa paneskellutkin. Ihan liian riipivää tuohua mulle, olisi alusta asti sellainen olo, että tää päätty jomman kumman kyyneliin. Olin kyllä mieheni kanssa hyvä ystävä ennen kuin meistä tuli pari, mutta seksiin siirryttiin vasta kun oltiin ihan ääneen lausutusti yhdessä.

Yhden vanhan ystävän uusi vaimo on mustasukkainen miehen kaikille vanhoille ystäville, sukupuolesta ja parisuhdetilanteesta riippumatta. Mies saisi tavata vain naisen sukulaisia. Jos on aivan pakko, vaimo tulee mukaan, samoin uusioperheen taapero - ja mies saa hoitovastuun lapsesta. Ei siis niin että perheenä hoidettaisiin jälkikasvu, vaan että mies saunottaa, syöttää, ulkoiluttaa, nukuttaa, ja hänen on nukuttava vaimon vieressä saman mittaiset unet kuin vaimokin nukkuu. Vaimo on otettu ystävällisesti vastaan miehen vanhassa kaveripiirissä, mutta ilmeisesti hän ei tunne oloaan varmaksi siellä.

Aika outo juttu. Ystävyys menee siinä kohtaa suhteeksi, kun on seksiä. Sitä ei voi kieltää.

Tuollainen pelaaminen naisen selän takan on kummaa.

Jos kerran sinä olet tärkeämpi, niin miksi ette ole avoimesti yhdessä? Ei sellainen pelaaminen ole oikein. Jutelkaa avoimesti. Se mieskin on näköjään epäreilu seurustelukumppåaniaan kohtaan.

mä en haluais Tollasia säätökuvioita.

Miksi sun pitää roikkua? Miksi ette voi elää omia elämiä, jos toisella on suhde? Miksi ei voisi sitä suhdetta kunnioittaa? Ai oletteko te kuitenkin pari? Ilmava pari?

Sanot, että tyttöystävieni kanssa on eri...mutta oletko heidän kanssaan harrastanut seksiä?

En ymmärrä miksi et suostu näkemään sitä eroa. Ystävyyteen ei kuulu seksi. Se suhde muuttuu seksin myötä intiimiksi, jotkut pystyy ja saa exien kanssa olla kavereita. Mut sä olet noissa kuvioissa oikeestaan exä.

Jos minulla olisi mies ja se alkaisi rajoittaa tapailujani, niin se olisi kyllä sen jälkeen entinen mies.

Mulla on paljon vastakkaista sukupuolta olevia kavereita opiskelujen ja töiden kautta. Olen myös onnistunut pitämään heidät, vaikka heille on tullut vakava parisuhde, koska otan uuden kumppanin tunteet huomioon. Ap ei ota. Panohistoriakaan ei mielestäni välttämättä haittaa, kunhan se tosiaan on historiaa, mutta ap haluaa jatkaa yleisesti romanttissävytteisinä pidettyjä aktiviteetteja kuten yön yli valvomista jutellen ja intiimejä kahdenkeskeisiä leffailtoja varatun ihmisen kanssa. En yhtään ihmettele, että uusi tyttöystävä on ärsyyntynyt. Kannattaisi hienosäätää sitä yhteistä tekemistä vähän neutraalimpaan suuntaan ja yrittää myös ystävystyä sen tyttöystävän kanssa. On vaikeaa olla ystävä vain parisuhteen toisen puoliskon kanssa, jos haluaa vain vältellä sitä toista. 

[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 03:31"][quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 02:41"]

sulle on siis ihan normaalia, että ystävien kesken paneskellaan, kun sattuu panettamaan ja sitten, kun toinen on varattu voidaan silti viettää kivoja leffailtoja kahdestaan. Mikä takaa ettei se panetus iske uudelleen juuri tämän ihmisen kanssa? Voikun itekkin tosi superhyper mielelläni olisin erään ihmisen ystävä. Olimme hyviä ystäviä. Ja miehelleni oli ihan ok kunnes ihastuimme toisiimme. Sen jälkeen en ole enää uskaltanut olla hänen ystävänsä :( en minä päättänyt ihastua ja miehellekin oli kova paikka, kun juurikin halusi antaa minun valita ite ystäväni ja sit kävikin noin.

[/quote]

Ei ole olemassa missään tilanteessa mitään takeita siitä, että oma mies tai vaimo ei paneskele toisen kanssa. Jos ei aio lukita toista kellariin ja pitää avainta itsellään, luottamus on ainoa tae, jonka asiasta voi saada. Tyttöystävän näkökulmasta: jos ihmiseen ei voi luottaa sen vertaa, että uskoisi sen olevan pettämättä, kun se niin sanoo, on parasta päättää suhde. Silloin joko sen toisen ihmisen toiminnassa tai omassa arviontikyvyssä on suhteen kannalta fataali vika. Ap:n ja miehen kannalta: jos homma on pysynyt hyvin hallinnassa vuosikaudet, ei ole mitään syytä olettaa tilanteen muuttuvat. Näen asian niin, että miehellä ja ap:lla on ollut tilaisuutensa sekä paneskella itsensä parisuhteeseen saakka että pettää kumppaneitaan toistensa kanssa, mutta kumpaakaan ei ole tapahtunut. Jos niillä kerran ei vuosien kokemuksella ole toisiinsa sellaista himoa ja kiinnostusta, miksi se nyt yht'äkkiä heräisi?

Tällä en pyri väittämään, että ihmiset eivät pettäisi. Kunhan totean, että pettäminen on sen pettäjän valinta eikä kumppani mahda sille mitään. Siksi on parempi vain luottaa. Jos luottamus petetään, se on sen petturin häpeä, mutta jatkuvalla epäluulolla jäävät kokematta sekä ne hyvät kumppanit että idiootit.

Ihastumiset ja seksi ovat henkilökohtaisia juttuja eikä yksi kaava sovi kaikille. Jotkut pääsevät ihastuksista yli ja toiset eivät. Toiset eivät petä, vaikka ihastuvat ja toiset pettävät, vaikka eivät ihastuisikaan. Ymmärrän ratkaisusi, mutta esimerkiksi itselläni tuossa sinun tilanteessa ei olisi tarvetta katkaista ystävyyttä. Riittäisi, että ottaisi etäisyyttä joksikin aikaa niin, että ehtisi rauhoittaa ja käsitellä omat tunteensa. Ihmiset ihastuvat kun ihastuvat ja se on aika harmitonta. Oleellista on se, mitä tapahtuu sen jälkeen. Propsit toki sulle siitä, että tunnet itsesi niin hyvin, että tiesit välien katkaisun olevan ainoa vaihtoehto. Kunhan muistat, että emme kaikki ole tunne-elämältämme yhdestä puusta.

 
[/quote] ohis, mutta minun Ex mieheni naispuoleinen ystävä meni hänen kanssaan sänkyyn eromme jälkeen ja pian muutti fb status seurustelee. Ja kyllä he olivat aiemmin vain ystäviä. Eikä niin pitänyt ikinä olla mahdollista että käy. Tutustuivat ylä-asteella. Näin jälkikäteen tulee mietittyä olikohan jotain jo meidän suhteen aikana, kun niin nopeasti aloittivat suhteen. Vai oliko vaan kiusaks mulle vai muuttuko laastari seksi laastari suhteeks? Niintai näin niin kyllä vuosienkin jälkeen ne tunteet voi yhtäkkiä muuttua. Ap vaikuttaa mustasukkaiselta naiselta eikä vaan yhdeltä ystävältä

Huhuu ap, oletko sattumoisin paikalla?

Mitäs jos keskustelisit ystäväsi kanssa tuosta asiasta kahden kesken kasvotusten? Sanot, että haluat keskustella kahdestaan ystäväsi kanssa ja, että asia on todella tärkeää.
Sen jälkeen kerrot tuon mitä alotuksessakin ja sanot, että jokin ratkaisuhan tähän tulee keksiä, koska sinusta tuntuu pahalta menettää rakas ystävä.

Hyväksy se tosi asia, että kaverisuhteet, varsinkin vastakkaisen sukupuolen kanssa, vähenee, kun kuvioon tulee seurustelukumppani. Aiemmin olet ollut naisseuran korvaaja, nykysin hänellä on naisseuraa omasta takaa. Ikävää, mutta totta.

Sympatiat on kyllä miehen kumppanin puolella. Sinuna hankkisin naispuolisia ystäviä ja antaisin varattujen olla. Yököttävää tuo viuruamisesi ja sitten vielä viattomasti sirkutat, että seksiäkin harrastettu KAVERIPOHJALTA. Kiva vosu.

Outoa tässä on se, että ystäväni muutama aiempi naisystävä on ollut kanssani ihan cool. Kai ovat sitten olleet vain itsevarmempia, eivätkä kokeneet minua uhkaksi. Myös oma expoikaystäväni antoi meidän olla miehen kanssa ystäviä ihan rauhassa.

Sanoin jo kerran tästä asiasta ystävälleni, kun ehdittiin olla vähän aikaa kahdestaan kapakan pöydässä. Ystäväni mielestä vain aika auttaa ja hänestä on "ihan söpöä" että tyttökaveri on vähän mustis. No eiköhän hänkin muutaman kuukauden päästä tajua, että nainen yrittää eristää minut täysin hänen elämästään...

Ap

Niin ja oman kumppanin kuuluukin mennä edellesi aina! Sinä et ole tuolle miehelle tärkeä ja toivon, että hän ymmärtää hylätä tuommoisen ruinaavan ällötyksen. Haluat selvästi enemmän kuin hengailua. Haluaisit, että olisit miehelle tärkeämpi kuin hänen puolisonsa.

Mainitsin seksiasian siksi, että se on fakta, osa menneisyyttämme, mutta se ei ole koskaan vaikuttanut parisuhteisiimme. Siksi en ymmärrä, jos vaikka nainen tästä nyt tietäisi, miksi se häntä vaivaa!

En tosiaan ole mikään vosu. Mies on minulle tärkeä ja rakas ystävä, jonka seurassa olen aina voinut olla oma itseni, oli tilanne mikä tahansa.

Ap

Ihan luonnollinen kuvio. Tuskimpa hyväksyisit omankaan miehesi hengailevan kahdestaan jonkin tietyn naisen kanssa, etenkään jos tiedossasi olisi heidän harrastaneen menneisyydessä seksiä keskenään. Olisiko kiva, jos miehesi laittaisi sinut taka-alalle tavatessaan naispuoleisen ystävänsä?

Ehkä naisystävä on huomannut jotakin jännitettä välillänne, olettehan paneskelleetkin. Mustasukkaisuus on luonnollista, kun ei mene sairaalloiseksi. Ei välttämättä koe sinua uhkaksi vaan häiritsee joku ex-hoito, joka häiriköi ja muistuttaa itsestään.