Miksi työkyvyttömyyseläkeläisen oletetaan olevan mielenterveysongelmainen?
Vaikka syy on ihan puusilmilläkin katsoen selvästi tuki- ja liikuntaelinongelma. Eihän muuten saa edes invaparkkikorttia eikä kukaan huvikseen käytä apuvälineitä päästäkseen liikkumaan.
Välillä tekee mieli ärähtää kun puhutaan kuin vajaamieliselle jos kysyy jotain asiaa tuntemattomalta ihmiseltä esimerkiksi jos vaikka sairaalassa on järjestelty tiloja uudelleen yms. Sen lisäksi osa puolitutuista ja tutuistani ihmisistä olettaa, että minulla olisi jokin psyykenlääkevarasto kotona ja voisin ”auttaa hädässä” kun ei ole muka varaa mennä lääkäriin. Suomeksi sanottuna yritetään pummata kai pameja tai jotain muuta vastavaa.
Kerran olen kokeillut masennuslääkitystä kipukynnyksen nostoon ja lääke teki kuukautisista niin runsaat, että sain anemian. Mielialaan tai kipukynnykseen lääkitys ei ole auttanut millään tavoin. Lääkäri on Omakannan mukaan kirjoittanut minulle unilääkkeitä pyytämättäni enkä ole hakenut niitä, koska en koe tarvetta käyttää niitä.
Kysyn nyt anonyymina, että miksi ihmiset eivät ymmärrä ihmisen mielenterveyden ja tolkun säilyvän vaikka kärsisi kovista kivuista? Miksi ei voi puhua kuin tasaveroiselle ihmisille? Vaikka minulla olisi mt-ongelmia niin sekään ei tekisi minusta muita huonompaa ihmistä.
Kommentit (45)
Sekö pitää kertoa ulkopuolisille että on eläkkeellä?
Vierailija kirjoitti:
Olen mt-syistä eläkkeellä. En ole huomannut että minua kohdeltaisiin jotenkin vajaana. Tai ehkä olen niin vajaa etten edes huomaa sitä..
Ilmeisesti sitten vaikea liikkuminen voidaan jotenkin yhdistää älylliseen kehitysvammaisuuteen? Hekin tarvivat arvostavaa kohtelua. Olisi mielenkiintoista kuulla tuon ap:n esimerkissä mainitsemien ihmisten perusteluita käytökselleen.
Vierailija kirjoitti:
Myös fyysisistä sairauksista kärsiviä kohdellaan mielenterveysongelmaisina etenkin ennen diagnoosia. Jopa lääkärien taholta, mutta eivät sentään kaikki sitä tee eikä onneksi edes enemmistö. Yksikin voi pilata loppuelämäsi kun kriittisellä hetkellä sinulta evätään välttämätön hoito.
On halvempaa lähettää potilas psykiatrille kuin perusteellisiin tutkimuksiin.
Koska mikä tahansa ongelma sinulla alun perin työkyvyttömyyseläkkelle jäädessäsi onkaan, et saa siihen kunnollista hoitoa ja kuntoutusta, mistä ennen pitkää seuraa mielenterveysongelmia (paitsi psykopaatille, mutta sehän on vain ansio, ei ongelma).
Minä yritän välttää ap:n kaltaisia ihmisiä. He ovat kokoajan varuillaan ja ottavat melkein kaiken v*ttuiluna.
Todella hankalaa yrittää keskustella ihmisen kanssa, jonka mielestä koko maailma on häntä vastaan. Katkeruus tekee heistä ilkeitä ja he heijastavat omat ennakkoluulonsa toisiin ihmisiin.
Monet ovat, mutta eivät tietenkään kaikki. Mt-ongelmat ovat yleisin syy päästä eläkkeelle, koska raihnaisuuden vuoksi ei usein päästetä eläkkeelle.
Mummini eli täysjärkisenä 99-vuotiaaksi ja viimeiset 20 vuotta turhan monet pitivät häntä vanhana höperönä. Ns. höperö seurasi mm. uutisia, politiikkaa ja oli kiinnostunut kirjallisuudesta ja taiteesta. Turhauttava tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Koska mikä tahansa ongelma sinulla alun perin työkyvyttömyyseläkkelle jäädessäsi onkaan, et saa siihen kunnollista hoitoa ja kuntoutusta, mistä ennen pitkää seuraa mielenterveysongelmia (paitsi psykopaatille, mutta sehän on vain ansio, ei ongelma).
Se on kuule kaikille vain plussaa jos psykopaattiset ihmiset pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle. Ei tarvita terapiaa, ei lääkitystä, ei kuntoutusta ei mitään.
Vierailija kirjoitti:
Siis teidän mielestä mielenterveyskuntoutujat ovat tyhmiä?
Ei hän niin kirjoittanut, vaan kertoi saamastaan kohtelusta.
Työssäni puhun lähes päivittäin mt-kuntoutujien kanssa. Osalla heistä psyykkinen tilanne VOI vaikuttaa toimintaan tai käytökseen.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan löytyy useimmiten joku työ johon kykenee vammasta huolimatta, mt-ongelmat on kokonaisvaltaisempia joten ajattelisin että jälkimmäisen syyn takia ollaan useammin eläkkeellä, harvoin toki pysyvällä koska mt-ongelmat voi usein selättää. En kyllä kyseenalaistaisi kenenkään työkyvyttömyyseläkettä, ei sitä ole helppoa saada oli vamma missä tahansa.
Kipuhelvetissä elävällä ihmisellä ei taatusti riitä voimavaroja mihinkään työhön. Lääkkeiden pitäisi kehittyä todella paljon, että kroonisista kivuista kärsivä saataisiin työkykyiseksi huumaamatta häntä. Huumaaminen tekee tietenkin omalla tavallaan työkyvyttömäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös fyysisistä sairauksista kärsiviä kohdellaan mielenterveysongelmaisina etenkin ennen diagnoosia. Jopa lääkärien taholta, mutta eivät sentään kaikki sitä tee eikä onneksi edes enemmistö. Yksikin voi pilata loppuelämäsi kun kriittisellä hetkellä sinulta evätään välttämätön hoito.
On halvempaa lähettää potilas psykiatrille kuin perusteellisiin tutkimuksiin.
Ja monen mt-diagnoosin itselleen saaneen somaattisten oireiden ja todellisen sairauden takana voi olla ja onkin aivan jokin muu, kuin mielenterveysongelma.
Ongelma onkin juuri nimenomaan terveydenhuollossa ja siellä alalla toimivissa lääkäreissä ja hoitajissa.
Liian moni jää ilman oikeata diagnoosia ja hoitoa.
Ihan samahan se on kuntouttavassa työtoiminnassakin, tulin huomaamaan. Ensimmäiseksi haastateltiin kuin pikkulasta; Onko tietokoneet sulle tuttuja? Onko aamulla vaikeaa herätä? Miltäs nyt tuntuu?
Seuraava henkilö alkoi kysellä mun taustoja ja kuka mun sossun tukihenkilö on? No apua.
Olen avoliitossa ja miehellä on tuloja, ja olen pärjännyt siinä ohessa työmarkkinatuella, kun on oma kämppä ja halpa vastike. Kun sanoin, ettei ole mitään psykiatria tai tukihenkilöä, kysyi sitä samaa taas toinen kyselijä toisessa huoneessa. Kaiken maailman kykyviisarit piti tehdä, ja arvioida omaa mielentilaa ja melkein luvata, ettei juoksentele alastomana tai tee itsaria yleisillä paikoilla.
Ja pää ei ole se ongelma, vaan rikkinäinen kroppa. Veetuttaa kun yleisesti pidetään hulluna.
Vierailija kirjoitti:
Sekö pitää kertoa ulkopuolisille että on eläkkeellä?
Ainahan ihmiset utelevat. Ainakin puolitutut ja tutut.
Minä jouduin kerran käymään terveyskeskuksen laboratoriossa. Siellä oli sitten puolituttu jonottamassa ja oletti heti, että raskaustestistä oli kyse. Kyseli kaikkien kuullen mitä kokeita minulta otettiin.
Vierailija kirjoitti:
Ihan samahan se on kuntouttavassa työtoiminnassakin, tulin huomaamaan. Ensimmäiseksi haastateltiin kuin pikkulasta; Onko tietokoneet sulle tuttuja? Onko aamulla vaikeaa herätä? Miltäs nyt tuntuu?
Seuraava henkilö alkoi kysellä mun taustoja ja kuka mun sossun tukihenkilö on? No apua.
Olen avoliitossa ja miehellä on tuloja, ja olen pärjännyt siinä ohessa työmarkkinatuella, kun on oma kämppä ja halpa vastike. Kun sanoin, ettei ole mitään psykiatria tai tukihenkilöä, kysyi sitä samaa taas toinen kyselijä toisessa huoneessa. Kaiken maailman kykyviisarit piti tehdä, ja arvioida omaa mielentilaa ja melkein luvata, ettei juoksentele alastomana tai tee itsaria yleisillä paikoilla.
Ja pää ei ole se ongelma, vaan rikkinäinen kroppa. Veetuttaa kun yleisesti pidetään hulluna.
Onko tuollainen edes laillista Suomessa? Kannattaisi ottaa yhteyttä yhdenvertaisvaltuutettuun. Kuulostaa kettuilulta ja kiusaamiselta.
Vierailija kirjoitti:
Se on kuule kaikille vain plussaa jos psykopaattiset ihmiset pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle. Ei tarvita terapiaa, ei lääkitystä, ei kuntoutusta ei mitään.
Eli joka kolmas suomalainen yritysjohtaja pitäisi laittaa työkyvyttömyyseläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Siksi ap, siksi että suurin ryhmä työkyvyttömyys eläkkeitä saavista koostuu mielenterveysongelmaisista. N. 44 %.
Seuraavaksi suurin ryhmä on tuki-ja liikuntaelin sairaudet. n. 25 % muistaakseni.
Käytännössä siis tuo oletus pitää paikkansa.
Lihavuus, sydän-ja verisuonitaudit eivät ole eläketilastoissa kuin vasta häntä päässä.
Tässä on tilastoharha. Lääkärit tietävät, että alle 60-vuotiaat ei pääse työkyvyttömyyseläkkeelle ilman mt-diagnooseja. Siksi lätkäistään masennus ym dg vaikka työkyvyttömyyden oikea syy muu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kuule kaikille vain plussaa jos psykopaattiset ihmiset pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle. Ei tarvita terapiaa, ei lääkitystä, ei kuntoutusta ei mitään.
Eli joka kolmas suomalainen yritysjohtaja pitäisi laittaa työkyvyttömyyseläkkeelle.
Niillä on omat eläkejärjestelmänsä. Varattomammilla on työkyvyttömyyseläke.
Olen sekä fyysisistä että psyykkisistä syistä eläkkeellä, kummatkaan eivät näy päälle päin (no, joskus jalkojen nivelien ollessa erityisen ärtyneitä, joudun turvautumaan kyynärsauvoihin, silloin kyllä saan paljonkin ymmärrystä osakseni). Lähipiiri on tietysti nähnyt vaikeimmat aikani ja ovat vain iloinneet pysyvästä eläkepäätöksestä, muuten en sitä erityisemmin ole nimelläni minnekään toitotellut. Ne satunnaiset tuttavat jotka tietävät, eivät hekään ole ihmetelleet jos kerrankaan ovat nähneet minut sauvojen kanssa.
Vittumaisia vaivoja ja pienin mahdollinen eläke, mutta en valita, pysyvän päätöksen saaminen oli niin vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
No, kyllä sen ruumiillisen vamman näkee, mutta kyllä on niitäkin joiden pään kunto selviää ihan siis sillä kun ne itte aukovat päätään ajatuksiaan ilmi tuodakseen.
Ilmiselvästi fyysisesti kondiksessa vaan puheet ja käytös paljastavat mikä on saanut kunnialliselle työstä vapautukselle. "Päivääkään en ole työkkärin kirjoilla ollut!"
P.s. nykyään ollaan kovinkin halukkaita ottamaan osatyökykyisiä duuniin. Myös mt-syistä eläkkeellä olevat kelpaavat, kunhan edes jollain tavalla kykenee käyttäytymään, vaan kun sitten on toki niitäkin joista ei sellaista kykyä löydy. Pahimmat ovat juuri nämä! Tuupa tänne, niin saat kyllä oivia esimerkkejä väitteen todistamisekso.
Missä? Mikä työnantaja? Jos ei ole vammaisuustodistusta, osatyökykyiselle ei ole mitään tarjolla työmarkkinoilla.
Ei ap noin sanonut vaan ihmetteli sitä, että työkyvyttömän oletetaan automaattisesti olevan mt-kuntoutuja ja potentiaalinen pillerivarasto. Ihmiset eivät tajua sitäkään, ettei mitään lääkettä määrätä älyttömiä määriä ihmisille. Siitä huolimatta joku pummata sairaan särkylääkkeitäkin, vaikka apteekki olisi lähietäisyydellä.