Lue keskustelun säännöt.
Esitelmäpelko estää opiskelun! Unelma olisi uusi ammatti, mutta nyt kuukauden opiskelun jälkeen pakko lopettaa koulu :(
28.08.2021 |
Keskiviikkona olisi seminaari päivä, mutta en pysty. Valvonut koko viime yön, nukkunut lyhyitä pätkiä, ensimmäisen mielessä keskiviikko. Mahassa tuntuu nytkin ikävä möykky. Itkettää. En vain uskalla.
Työ ei itsessään sisällä esiintymistä, niin miksi niitä nyt pitää tehdä.
Kommentit (285)
Kerro opellesi tästä tai hanki vaikka Propral esityksesi ajaksi. Mulla oli rauhoittava lääke.
Ei ole mitään hävettävää, jos on ujo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olin samassa tilanteessa 25 vuotta sitten ja asiasta meinasi tulla elämää suurempi asia. Satuin mainitsemaan asiasta kerran kummitädilleni, joka on lääkäri ja hän kirjoitti reseptin Oxamin 15 mg tabletteihin (ei nimellä siihen aikaan). Vaikutus on lyhytaikainen, mutta lääkkeen vaikutuksesta rauhoituin ja sain itseluottamukseni takaisin ja suoritin loput esitelmät todella hyvin.
Tätä ennen e olin kokeillut mm. Propralia ilman mitään vaikutusta. Tällä hetkellä olen ammatissa, jossa olen aina äänessä. Pidän esitelmiä ja koulutan jopa lähes sataa ihmistä (ennen livenä) ja nyt Teamsin kautta. Älä pilaa elämääsi ongelmalla, vaan hae apua.
Upeaa, että onnistui noin hyvin! Kuinka lyhytaikainen tuo vaikutus on, eli puhutaanko puolesta tunnista tai pitemmästä ajasta? Tarvitsetko nykyään ammatissasi toimien edelleen tuota lääkitystä, vai meneekö esiintyminen jo ilman kun olet ensin lääkkeiden avulla tottunut sujuvaan esiintymiseen?
Itseäni on auttanut ajatus, että joko yleisö on 1) tuttuja koulukavereita, jotka tuntevat minut omana itsenäni eivätkä tuomitse minua huonosti menevän esitelmän takia tai 2) täysin vieraita, joita ei tarvitse nähdä enää koskaan eikä silloin ole merkitystä mitä he ajattelevat minusta esitelmäni perusteella. Lisäksi koitan muistaa, että he kaikki ovat ihmisiä ja varmasti ovat jännittäneet ja mokailleet itsekin vaikka mitä elämänsä varrella, kukaan ei oikeasti ole täydellinen. Minä olen tehnyt esitelmäni, tutkinut aihealueen ja tiedän siitä enemmän kuin yleisö, joten olen ”vahvemmilla” kuin he.
Amiksen äikönope kirjoitti:
Laita ihmeessä opettajalle viestiä, jossa ehdotat, että voisit pitää esitelmän vain hänelle. Jos vaihtoehtona on lopettaminen, niin takuulla suostuu. Itse opetan amiksessa äijää, johon osana kuuluu esitelmän ym. suullisia harjoituksia. En kuitenkaan pakota kerään luokan eteen pitämään puhetta, jos se tuntuu tosi pahalta. Itsekin olen nuorena ollut tosi paha jännittäjä, joten ymmärrän, että pakottamisen vaan pahentaa tilannetta. Kun opiskelijat saavat vaihtoehdon ja sitä myöten myönteisen, turvallisen esiintymiskokemuksen, haluavatkin monet sitten jo seuraavalla kerralla ihan itse kokeilla muulle porukalle esiintymistä. Ja siihenkin olen jättänyt sellaisen takaportin, että voi jättää kesken, jos tuntuu tosi pahalta.
Itse tosiaan olen tällaisen lempeämmän esiintymisjarjoittelun avulla päässyt pelosta eroon ja haluan auttaa asiassa muitakin saman ongelman kanssa painiskelevia.
Siis opern yhteyttä - hänkin on ihan tavan ihminen! :)
Olet ihana ihminen <3 Tahdon kiittää sinua, koska minulle tuli niin hyvä mieli niiden jännittäjänuorten puolesta, joita suhtautumisesti asiaan varmasti auttaa. Minulla oli aivan järjetön esiintymiskammo, sosiaalisten tilanteiden pelko jne. enkä saanut sille oikein mitään ymmärrystä peruskoulussa opettajilta. Se johti lintsaamiseen, unettomiin öihin ja pahaan ahdistuneisuuteen. Olen niin iloinen, että nykyään voi olla jo toisin!
ET LOPETA sitä koulua todellakaan kuin seinään tuolla tavalla! Älä lähde sille linjalle!
Jos kerran otit jo yhteyttä opettajaan niin seuraavaksi otat MAHDOLLISIMMAN PIAN yhteyttä lääkäriin. Sinun on saatava tuo kauhusi katkaistua, sinun on saatava unta! Valvoneena ja väsyneenä mielesi vaan luo täysin suhteettomia katastrofiajatuksia ja jokainen järkiajatus pakenee päästäsi.
Ymmärrä, että tilasi on SAIRAUS, jolle on olemassa sairausluokitus. Et kai jättäisi tulehtunutta umpisuolta (tai muuta fyysistä sairautta) hoitamatta? Tarvitset lääkärin apua sairautesi hoitoon.
Anteeksi huutaminen, olen huolissani sinusta. Hakeudu ehdottomasti lääkäriin, se on nyt tärkeintä. Välitä itsestäsi, älä pakene (= lopeta koulua) vaan hoida itseäsi!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi Suomen niin ylistetty koululaitos ei opeta esiintymaan yleison edessa? USAssa ihan pienetkin pystyvat siihen kun sita on harjoiteltu tarpeeksi.
Toisella luokalla jo pystyvat kirjoittamaan lyhyen esitelman kun sitakin on opeteltu.
Älä ajattele yleisöä. Ajattele esittämääsi asiaa. Hae lääkäriltä Propral-resepti. Seitähän käytetään ihan migreenin estolääkkeenäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itseäni on auttanut ajatus, että joko yleisö on 1) tuttuja koulukavereita, jotka tuntevat minut omana itsenäni eivätkä tuomitse minua huonosti menevän esitelmän takia tai 2) täysin vieraita, joita ei tarvitse nähdä enää koskaan eikä silloin ole merkitystä mitä he ajattelevat minusta esitelmäni perusteella. Lisäksi koitan muistaa, että he kaikki ovat ihmisiä ja varmasti ovat jännittäneet ja mokailleet itsekin vaikka mitä elämänsä varrella, kukaan ei oikeasti ole täydellinen. Minä olen tehnyt esitelmäni, tutkinut aihealueen ja tiedän siitä enemmän kuin yleisö, joten olen ”vahvemmilla” kuin he.
Minulle on ihan sama onko tuttuja vai vieraita. Ihmettele, että miten esim Sanna Marin uskaltaa pokkana pitää puheen tv:ssä, tai joku Voutilainen laulaa livenä. Itkettää ja pelottaa ajatuskin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomen niin ylistetty koululaitos ei opeta esiintymaan yleison edessa? USAssa ihan pienetkin pystyvat siihen kun sita on harjoiteltu tarpeeksi.
Toisella luokalla jo pystyvat kirjoittamaan lyhyen esitelman kun sitakin on opeteltu.
Onneksi ei ole
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomen niin ylistetty koululaitos ei opeta esiintymaan yleison edessa? USAssa ihan pienetkin pystyvat siihen kun sita on harjoiteltu tarpeeksi.
Toisella luokalla jo pystyvat kirjoittamaan lyhyen esitelman kun sitakin on opeteltu.
Onneksi ei ole
Ap
Sinuakaan ei nyt pelottaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opinto- ohjaaja jatkossa on oikea osoite mutta tässä tapauksessa ensin ope. Et sinä ensimmäinen ole ja moni on jonkun tuon tapaisen asian takia saattanut lopettaa turhaan. Oma nuori sai pitää opelle suoraan ja yksi ope kun ei suostunut hän pääsi toisen open ryhmään ja sai tehdä sen kirjallisena. Kouluille on tärkeää saada oppilaat valmistumaan, niissä suostutaan joustamaan ja soveltamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni on auttanut ajatus, että joko yleisö on 1) tuttuja koulukavereita, jotka tuntevat minut omana itsenäni eivätkä tuomitse minua huonosti menevän esitelmän takia tai 2) täysin vieraita, joita ei tarvitse nähdä enää koskaan eikä silloin ole merkitystä mitä he ajattelevat minusta esitelmäni perusteella. Lisäksi koitan muistaa, että he kaikki ovat ihmisiä ja varmasti ovat jännittäneet ja mokailleet itsekin vaikka mitä elämänsä varrella, kukaan ei oikeasti ole täydellinen. Minä olen tehnyt esitelmäni, tutkinut aihealueen ja tiedän siitä enemmän kuin yleisö, joten olen ”vahvemmilla” kuin he.
Minulle on ihan sama onko tuttuja vai vieraita. Ihmettele, että miten esim Sanna Marin uskaltaa pokkana pitää puheen tv:ssä, tai joku Voutilainen laulaa livenä. Itkettää ja pelottaa ajatuskin.
Ap
Jos et halua tehdä asialle yhtään mitään (kuten tämän ketjun perusteella voi päätellä) niin on unohdettava koulut ja mentävä vaikka siivoamaan tai tehtaaseen liukuhihnan ääreen. Olet kuitenkin käynyt peruskoulun vähintään, siellä piti myös pitää esitelmiä eri aineissa. Skippasitko nekin jollain syyllä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paneminen auttaa jos siihen riittää rahkeet.
Mun esiintymispelko parantui semitraumaattisen esitelmänpidon jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa yleisöstäsi tuntee sinua kohtaan vain myötätuntoa, jos jännittämisesi näkyy. Jos pyörryt, pudotat paperisi, sotkeudut sanoissasi tai rupeat itkemään, kukaan ei naura. Ja jos yleisön joukossa olisikin joku ilkimys, ei sinun tarvitse häntä pelätä tai miellyttää.
Voit ihan hyvin sanoa heti ensimmäiseksi, että tämä esitelmän pitäminen jännittää ihan kamalasti. Saat kuuntelijat heti puolellesi. Olet urasi alussa, eikä sinun tarvitse osata esitelmöidä. Olet harjoittelemassa.
Usko pois. Olen esitelmöinyt ja opettanut muita viestimään kolmisenkymmentä vuotta.
Minä olen 20 vuotta vältellyt esitelmiä, enkä aio aloittaa niiden tekemistä nytkään.
Opelle laiton viestiä. Jos ei onnistu pelkälle opettajalle, niin sitten ei auta kuin lopettaa. Kiitos vastauksista
Ap
Minäkin aikoinani välttelin kauhulla esitelmiä 20 vuotta ja kauemminkin, mutta lopulta muut asiat kuin pelko alkoivat painaa vaa’assa enemmän ja sen jälkeen olen jopa toiminut puhetyössä. Ehkä myös mielestä riippumatta tapahtui jokin muutos kropassa ja sen jälkeen en ole enää joutunut ylikierroksille kuten aina ennen. Jännitys kuului nuoruuteeni ja pitkälle aikuisuuteenkin mutta sittemmin se jäi taakse luonnostaan. Jos olisin tiennyt tämän etukäteen, ongelma olisi ehkä ollut kevyempi kantaa. Luonto armahtaa, ja itselleen kannattaa olla armollinen.
Aikoinani pyysin usein saada istua esitelmän ajan. Moni muukin teki niin, osalla syynä selkäsärky, osalla jokin muu. Jo lupa istua voi tehdä asian puolta helpommaksi.
Vieläkään en pysty avaamaan suutani jonkun toisen pitkän puheen jälkeen tai kuunneltuani liian kauan vilkasta poukkoilevaa keskustelua. Tila omilta ajatuksilta vain karkaa jonnekin. Kun tämän tietää, asiaan voi varautua pyytämällä, että oma vuoro olisi ensimmäisenä ja jos mahdollista heti tilaisuuden alussa. Ja tosiaan joskus esitelmän voi pitää vain opettajalle, olen kuullut että sellaista tosiaan tapahtuu.
Korkeakouluihin ei ainakaan kannata pyrkiä jos esiintyminen kammottaa. On pakolliset viestintä- ja kielikurssit sekä tietenkin opintojaksokohtaiset pienryhmä- ja parityöskentelyt joiden lopputulokset yleensä esitellään suullisesti muille. Koko ajan saa käytännössä olla framilla.
Mielenkiintoinen keskustelu kaikkiaan, varsinkin näin ex-jännittäjän silmin katsottuna. Kummastelen useita kommentteja joissa tsemppaajat ja eri ratkaisuehdotuksia esittävät leimataan kiusaajiksi ja ilkiöiksi. Kuitenkin heistä suurin osa tietää itse omakohtaisesti mitä on pelätä esiintymistä ihmisten edessä. Jos oma suhtautuminen kaikkeen ei-mukavuusalueella tapahtuvaan toimintaan on hyvin negatiivinen niin ei auta kuin jättäytyä tiettyjen asioiden ulkopuolelle. Viittaan tällä muodollisen pätevyyden antavaan koulutukseen. Aikuista ei kukaan pakota kouluun, paitsi ehkä työkkäri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti ap esitelmiä, joita olet itse ollut seuraamassa. Muistatko yhtään sellaista, jossa esiintyjän jännitys olisi saanut sinut tai muun yleisön lynkkaamaan esiintyjän? Et muista, etkä luultavasti muista edes niitä esiintijiä. Jännitys on asia, johon sinä itse kiinnität huomiota, muut eivät. Huono esitys on se, joka menee aiheen ohi ja kestää liian pitlään. Jos nämä virheet väität, niin olet jo pitkällä.
Ikävä kyllä toisten lynkkaaminen on ihan tosiasia. Itselleni kovin paikka oli kun menin yliopistolle suoraan sairaalasta (fyysinen vaiva) pitämään esitelmää ja opettaja tiesi tästä. Opettaja suhtautui tylysti jo muutenkin sairauteeni ja antoi opponentin suurinpiirtein haistatella siitä, että aiheeni on paska ja aiheeni tutkijat hevonsieltä. Sairaudenkin takia olin punainen kuin rapu, eikä opponentti yhtään helpottanut asiaa. Tauolla sitten kaikki muut oppilaat naureskelivat punaisuudelleni. Kiitos vaan kaikille kiusaajille siitäkin päivästä <3
Tulipa tosiaan roppakaupalla sitä positiivisuutta joka helpottaa seuraavan kerran esitelmän pitämistä.
Opponentit ovat usein just tuollaisia tärkeileviä virheiden etsijöitä, kun ollaan oikein kandi- tai graduseminaarissa ja saa olla nipo oikein luvan kanssa. Osa tietty käyttää tilaisuutta hyväkseen.
Heh, tämä on niin totta. Olisin saanut kirjoittaa graduni alusta alkaen uusiksi, jos olisin uskonut ja kuunnellut kaikkea mitä opponentti sanoo. En tehnyt siihen kummempia muutoksia vaan jatkoin samalla linjalla, ja sain ihan hyvän arvosanankin.
En muista mitään muiden esityksistä, koska olen kauhusta vapisten odottanut omaa vuoroa. Ap