Kannattaako mielenterveysongelmaisen hankkia lasta? Miten vauvan kanssa jaksaa?

Sinulla on yhtäläinen oikeus vanhemmaksi kuin kellä tahansa muulla. Jos sopii elämäntilanteeseen ja haaveilette lapsesta, tottakai🤍

Ota vaan kaikki tuki vastaan.

Käsittämättömiä kommentteja, kuka vaan voi sairastua.

Onhan suomen ykköstuhoajakin raskaana, lähtökohta aivan sama.

Ei kannata. Kyllä pään pitää kestää, jos siihen lähtee. Lapsi kärsii, sinä kärsit, miehesi kärsii ja mahdollisesti myöhemmin sivullisetkin kärsivät. Hoida pääsi kuntoon, jos mahdollista - jos ei ole, niin kiltti rakas ap, älä tee sitä.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata. Kyllä pään pitää kestää, jos siihen lähtee. Lapsi kärsii, sinä kärsit, miehesi kärsii ja mahdollisesti myöhemmin sivullisetkin kärsivät. Hoida pääsi kuntoon, jos mahdollista - jos ei ole, niin kiltti rakas ap, älä tee sitä.

Tästä häiriöstä ei voi parantua... mutta lääkkeillä se voi olla hallinnassa.

Saat tehdä lapsen jos haluat ja kasvattaa hänet-ihan laki takaa oikeuden jokaisen 18 vuotiaan hankkia perheen.

Vierailija kirjoitti:

Saat tehdä lapsen jos haluat ja kasvattaa hänet-ihan laki takaa oikeuden jokaisen 18 vuotiaan hankkia perheen.

Saamisesta ei ollutkaan kyse, vai että kannattaako.

Hei. Diagnoosi itsessään ei useinkaan ole este lapsen saamiselle vaan huolestuttavinta kuvauksessasi on että sairautesi ei ole tasapainossa nykyiselläänkään, ilman raskauden tuomia muutoksia saatikka lapsen saamisen aiheuttamia muutoksia. Lähtökohdat eivät ole hyvät ja olet oikeassa kun pohdit asiaa. Puhu asiasta hoitavalle taholle, älä suinkaan tee päätöstä saattaa raskaus alkuun. Lapsi ei myöskään ole keino saada sisältöä elämään.

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti sairaus ei ole nyt hyvässä hoitotasapainossa. Odottaisin sen verran ennen lapsen hankkimista että sen saa tehtyä, puhu myös lääkäreillesi. Ja miehen tulee olla tietoinen että hänen pitää todennäköisesti kantaa enemmän vastuuta.

Sinuna en tekisi vielä lapsia, sinun pitää oppia tulemaan hyvin toimeen sairauden kanssa ja varmistaa, että tukiverkot on kunnossa, jos joutuisit sairaalaan. Ja lapsesta erossa oleminen se vasta kamalaa olisikin sitten. Odota ainakin 5 vuotta vielä. Lasu myös seuraisi teitä koko ajan. Nauti nuoruudesta vielä.

Sairautesi on perinnöllinen. Älä lisäänny. Älä levitä sairaita geenejä.

Ei missään nimessä. Ei sitä ymmärrä etukäteen miten vaativaa on lapsen kanssa. Lisäksi vastuu on lapsesta hänen täysi-ikäisyyteen asti. Siinä joutuu pakosti sivuttamaan omia tarpeita. Lapsi menee aina kaiken edelle.

Pää ja rahotus pitää olla kunnossa.

Monella napsahtaa  kun lapsi on pieni  kun ei pää kestä sitä menoa.

Jos valmiina pää napsunu niin unohda tuo, ja muista että moni juttu periytyy.

Jos kysyy vauva-palstan asiantuntijoilta moista, kannattaa vielä harkita. Kertoo jotain mielen tasapainosta. Skitsofrenia ja skitoaffektiivinen häiriö eivät suoraan periydy, niihin liittyvien geneettisten assosiaatioiden selitysvoima on korkeintaan muutaman prosentin luokkaa ja suurin osa diagnoosin saaneista ei omaa saman diagnoosin omaavia sukulaisia. Ihmiset samalla diagnoosilla voi omata hyvinki erilaisia ongelmia, ei voi suoraan sen perusteella sanoa onko sopiva vanhemmaksi vai ei.

Mun isän sisaruksista 80% on masentuneita tai bipoja. Mummon sisaruksilla oli bipoa ja masennusta. Isäni on terve, mutta minulla on bipo. Minulla oli hyvä lapsuus, mutta silti sairastuin. Minä en näitä geenejä eteenpäin siirrä, sillä en todellakaan halua näitä oloja viattomalle lapselle. Yhtä lailla skitsoaffekti periytyy kuin bipokin.

Älä tee lapsia. Genetiikka ja lisäksi vielä huono hoitotasapaino. Jos lapsen teet, olet hyvin itsekäs ja vastuuton.

Ei kannata. Itse olen 30v ja pohtinut samaa. Mulla ocd ja ahdistuneisuushäiriö. Raskain mielin mun on täytynyt todeta, että ehkä tää on parhaaksi kaikille. En kestä valvomista ja mulla on usein pinna kireällä ilman lastakin.  Enkä halua tätä samaa helvettiä kenellekään.

Mulle on ocd tarttunut mun vanhemmilta ja isovanhemmilta, jotka koko ajan varoitteli, höösäs ja tarkistelivat asioita moneen kertaan. Katastrofiajattelu tarttuu.

Ei ole sairaan ihmisen jaksettavissa. Ei saa nukkua mitenkään ja sitä lasta tosiaan hoidetaan ja vaipat vaihdetaan tarvittaessa ja se on usein. Lapsi voi itkeä monta tuntia putkeen. Kotä piää vahtia koko ajan, kun alkaa liikkua. Ymmärrän, että harmittaa mutta ota mieluummin joku lemmikki.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata. Itse olen 30v ja pohtinut samaa. Mulla ocd ja ahdistuneisuushäiriö. Raskain mielin mun on täytynyt todeta, että ehkä tää on parhaaksi kaikille. En kestä valvomista ja mulla on usein pinna kireällä ilman lastakin.  Enkä halua tätä samaa helvettiä kenellekään.

Mulle on ocd tarttunut mun vanhemmilta ja isovanhemmilta, jotka koko ajan varoitteli, höösäs ja tarkistelivat asioita moneen kertaan. Katastrofiajattelu tarttuu.

Perityi lähinnä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata. Itse olen 30v ja pohtinut samaa. Mulla ocd ja ahdistuneisuushäiriö. Raskain mielin mun on täytynyt todeta, että ehkä tää on parhaaksi kaikille. En kestä valvomista ja mulla on usein pinna kireällä ilman lastakin.  Enkä halua tätä samaa helvettiä kenellekään.

Mulle on ocd tarttunut mun vanhemmilta ja isovanhemmilta, jotka koko ajan varoitteli, höösäs ja tarkistelivat asioita moneen kertaan. Katastrofiajattelu tarttuu.

Perityi lähinnä.

Kellään ei ole siis diagnoosia. Mutta sillä jatkuvalla:" Katsotaas nyt vielä menikö se hella kiinni, Olethan nyt ihan varma, että laitoit pyörän lukkoon, ethän nyt sitten vaan halannut tänään sitä kipeää kaveriasi, muistathan nyt varmasti katsoa aina tässä kohtaa ettei tule autoja"

mun aivot vaan meni jumiin. Aloin miettiä, että niin enhän vaan tehnyt tuota tai tätä... ja siitä se lähti. Kun koko ajan kyseenalaistettiin mun "muistot" ja sanomiset. 

Vierailija kirjoitti:

Jos sulla on ap vanhemmat elossa, voisivatko he auttaa lasten hoidossa?

Tuollanen ei ole hyvä ratkaisu.

Älä herrajumala siirrä tuollaisia pskageenejä eteenpäin. Siinä sulle perustelu.

Vierailija kirjoitti:

Mun isän sisaruksista 80% on masentuneita tai bipoja. Mummon sisaruksilla oli bipoa ja masennusta. Isäni on terve, mutta minulla on bipo. Minulla oli hyvä lapsuus, mutta silti sairastuin. Minä en näitä geenejä eteenpäin siirrä, sillä en todellakaan halua näitä oloja viattomalle lapselle. Yhtä lailla skitsoaffekti periytyy kuin bipokin.

Älä tee lapsia. Genetiikka ja lisäksi vielä huono hoitotasapaino. Jos lapsen teet, olet hyvin itsekäs ja vastuuton.

Asiallinen ja järkevä vastaus, kiitos. Tämä on vastuullisesti tehty.

Kiitos, kun ajattelet asioita analyyttisesti ja kaikkea hyvää oman terveydeytesi kanssa. Toivon, että ap ajattelee asiaa ja päätyy samaan kuin sinä. -terve ohis, eri syistä samaan tulokseen päätynyt