En halua aviomiestäni mukaan synnytykseen - riita
Meillä on raskauspuolivälissä ja ollaan puhuttu paljon lähestyvästä synnytyksestä. Mieheni sanoi, että haluaa ilman muuta mukaan tilanteeseen tsemppaamaan ja pitämään kädestä, tahtoo nähdä lapsensa tulevan maailmaan. Näin on hänen veljensä ja muutkin ystävänsä tehneet.
En tiedä miksi, mutta en todellakaan halua miestäni tähän tilanteeseen. Minusta synnytys oma ja todella henkilökohtainen asiani, siis ihan kuin vaikka wc:ssä tai gynellä käynti. En halua ketään ylimääräistä huoneeseen katsomaan paljasta alapäätäni (anteeksi tämä) ja todistamaan kaikkea sitä sotkua ja tuskaa. En vain halua ja ajatuskin ahdistaa olla siinä avuttomana ja kärsivänä…
Synnytyksen jälkeen tuore isä on tottakai tervetullut heti katsomaan vauvaa ja tutustumaan uuteen perheenjäseneen mutta itse tuo h-hetki on sellainen, jonka oikeasti haluan hoitaa itse vain sairaanhoidon ammattilaisten kanssa. Olenko nyt ihan todella paha ja itsekäs?
Kommentit (457)
Miehen läsnäolo synnytyksessä ei tue ihan jokaikistä synnyttäjää. Koettajaa nyt ymmärtää se.
Älä sitten oleta että mies osallistuu lastenhoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista, miten täällä tuomitaan nainen, joka haluaa määrätä kehostaan itse. Kun on kyse vaikkapa abortista, kaikki kuuluttavat naisen oikeutta kehoonsa, mutta tässä tapauksessa naisella ei sitä oikeutta siis teidän haukkujien mielestä ole?
Minusta täällä tuomitaan lähinnä nainen joka haluaa kieltää mieheltään lapsen syntymän näkemisen vaikka ei oikein edes osaa antaa sille mitään varsinaista syytä. Syy on vain "kun ei oikein tunnu siltä" luokka.
Eivät kaikki osaa sanallistaa tunteitaan, varsinkaan näin intiimissä ja monimutkaisessa asiassa. Ihmetyttää teidän miehen kanssa synnyttäneiden naisten aggressiivisuus tässä asiassa. Mikä meni teillä pieleen sitten, kun noin menee tunteisiin? Ja missä naisen itsemääräämisoikeus? t. se neljä lasta ilman miestä maailmaan saattanut
Synnytyshän on se nykymaailmassa hyvin harvinainen hetki jolloin nainen menettää kaiken kontrollin kehoonsa ja joutuu vain olemaan syntymässä biologian välikappale. Moni nainen ajattelee etukäteen voivansa hallita jotenkin synnytystapahtumaa mutta lähes jokainen huomaa sitten että se ei onnistu. Synnytys etenee niin kuin se haluaa edetä eikä siinä ole naisella paljon sanottavaa.
Itse koen näin naisena että olen ollut synnytyksessä "matkaustajan paikalla" ihan samalla tavalla kuin mieheni. Ja silloin on ollut lohdullista että vierellä on ihminen joka samalla tavalla voi vain seurata vierestä mitä tapahtuu.
Tuohon tummennettuun yhdyn, sen takia se mies voi olla siellä odotushuoneessa ja tulla paikalle jos synnyttäjänmieli muuttuu.
Mä en halua synnytykseen mukaan ketään muuta kuin doulan. Mies on vaan tiellä, doula on koulutettu olemaan tukena. Mies saa heti päättää ketä synnytykseen tulee kun sen synnyttämisen hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Miehen läsnäolo synnytyksessä ei tue ihan jokaikistä synnyttäjää. Koettajaa nyt ymmärtää se.
Eli miehen ainoa tarkoitus on tukea naista eikä siis olla todistamassa oman lapsensa syntymää? Tästä se "naisen pikku apulaisen" rooli sitten luontevasti heti aukeaa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet paha ja itsekäs. Kyse on sekä sinun että miehesi YHTEISESTÄ lapsesta. Miehelläsi on täysi oikeus olla lasnä lapsenne syntymän hetkellä.
Ja paskat. Ei se, että lapsi on yhteinen tarkoita että miehellä olisi oikeus naisen kehoon ja roikkua paikalla pällistelemässä jossain lääketieteellisessä toimenpiteessä. Sitäpaitsi se on nimenomaan nainen, joka ottaa jokaisen raskauden ja synnytyksen kohdalla ei-triviaalin riskin oman terveytensä ja jopa elämänsä kannalta. Ainoakaan mies ei ole synnytykseen kuollut, naisia taas on mennyt epälukuinen määrä. Synnytys on täysin naisen asia, johon mies toki voi tulla yleisöksi jos se naiselle on ok, mutta mitään oikeutta miehellä ei siihen ole. Palsta on kyllä täynnä todella iljettäviä ja itsekkäitä ihmisiä. Naisen painostaminen miellyttämään miestä jopa synnytyksen aikana on kyllä niin syvää naisvihaa kuin olla ja voi. Teille oikeasti miehen mielipaha on suurempi ongelma kuin naisen mielipaha, jopa silloin kun nainen on synnyttämässä! Voi luoja mitä meninistejä on paikalle eksynyt.
Tässä taas malliesimerkki, että kommentoijan mielestä miehellä ei ole mitään oikeuksia lasten suhteen. Synnytys ei ole vain naisen asia.
Siinä olit oikeassa, että palsta on täynnä todella iljettäviä ja itsekkäitä ihmisiä. Kuka oikeasti voi olla niin julma, että ulkoistaa miehen kokonaan ulos oman lapsensa syntymästä? Todennäköisesti kieltää miestään koskemasta omaan lapseensakaan.
Miesten oikeuksien puolustaminen ei ole naisvihaa, vaikka se siltä jonkun äärifeminist*n mielestä olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista, miten täällä tuomitaan nainen, joka haluaa määrätä kehostaan itse. Kun on kyse vaikkapa abortista, kaikki kuuluttavat naisen oikeutta kehoonsa, mutta tässä tapauksessa naisella ei sitä oikeutta siis teidän haukkujien mielestä ole?
Minusta täällä tuomitaan lähinnä nainen joka haluaa kieltää mieheltään lapsen syntymän näkemisen vaikka ei oikein edes osaa antaa sille mitään varsinaista syytä. Syy on vain "kun ei oikein tunnu siltä" luokka.
Eivät kaikki osaa sanallistaa tunteitaan, varsinkaan näin intiimissä ja monimutkaisessa asiassa. Ihmetyttää teidän miehen kanssa synnyttäneiden naisten aggressiivisuus tässä asiassa. Mikä meni teillä pieleen sitten, kun noin menee tunteisiin? Ja missä naisen itsemääräämisoikeus? t. se neljä lasta ilman miestä maailmaan saattanut
Synnytyshän on se nykymaailmassa hyvin harvinainen hetki jolloin nainen menettää kaiken kontrollin kehoonsa ja joutuu vain olemaan syntymässä biologian välikappale. Moni nainen ajattelee etukäteen voivansa hallita jotenkin synnytystapahtumaa mutta lähes jokainen huomaa sitten että se ei onnistu. Synnytys etenee niin kuin se haluaa edetä eikä siinä ole naisella paljon sanottavaa.
Itse koen näin naisena että olen ollut synnytyksessä "matkaustajan paikalla" ihan samalla tavalla kuin mieheni. Ja silloin on ollut lohdullista että vierellä on ihminen joka samalla tavalla voi vain seurata vierestä mitä tapahtuu.
Tuohon tummennettuun yhdyn, sen takia se mies voi olla siellä odotushuoneessa ja tulla paikalle jos synnyttäjänmieli muuttuu.
En nyt ihan ymmärtänyt miten kirjoittamani perusteli miehen jättämisen ulkopuolelle?
Ponnistusvaihe (jossa ollaan alapää paljaana) on suht lyhyt. Mies voi sen ajan olla käytävällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet paha ja itsekäs. Kyse on sekä sinun että miehesi YHTEISESTÄ lapsesta. Miehelläsi on täysi oikeus olla lasnä lapsenne syntymän hetkellä.
Ja paskat. Ei se, että lapsi on yhteinen tarkoita että miehellä olisi oikeus naisen kehoon ja roikkua paikalla pällistelemässä jossain lääketieteellisessä toimenpiteessä. Sitäpaitsi se on nimenomaan nainen, joka ottaa jokaisen raskauden ja synnytyksen kohdalla ei-triviaalin riskin oman terveytensä ja jopa elämänsä kannalta. Ainoakaan mies ei ole synnytykseen kuollut, naisia taas on mennyt epälukuinen määrä. Synnytys on täysin naisen asia, johon mies toki voi tulla yleisöksi jos se naiselle on ok, mutta mitään oikeutta miehellä ei siihen ole. Palsta on kyllä täynnä todella iljettäviä ja itsekkäitä ihmisiä. Naisen painostaminen miellyttämään miestä jopa synnytyksen aikana on kyllä niin syvää naisvihaa kuin olla ja voi. Teille oikeasti miehen mielipaha on suurempi ongelma kuin naisen mielipaha, jopa silloin kun nainen on synnyttämässä! Voi luoja mitä meninistejä on paikalle eksynyt.
Samalla logiikalla nainen sitten hoitaa sen tuotoksensa täysi-ikäiseksi asti ihan yksin.
Tilatkaa te voimaantuneet feministit se spermanne sieltä Tanskasta. Toki ongelmana siinä on teille se, että ette pääse kuppamaan rahaa mieheltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen läsnäolo synnytyksessä ei tue ihan jokaikistä synnyttäjää. Koettajaa nyt ymmärtää se.
Eli miehen ainoa tarkoitus on tukea naista eikä siis olla todistamassa oman lapsensa syntymää? Tästä se "naisen pikku apulaisen" rooli sitten luontevasti heti aukeaa..
Miksi pitää olla todistamassa? Että on varmasti tullut sieltä ulos minne siemen laitettu, ettei ole vaihdettu toisen naisen lapseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista, miten täällä tuomitaan nainen, joka haluaa määrätä kehostaan itse. Kun on kyse vaikkapa abortista, kaikki kuuluttavat naisen oikeutta kehoonsa, mutta tässä tapauksessa naisella ei sitä oikeutta siis teidän haukkujien mielestä ole?
Minusta täällä tuomitaan lähinnä nainen joka haluaa kieltää mieheltään lapsen syntymän näkemisen vaikka ei oikein edes osaa antaa sille mitään varsinaista syytä. Syy on vain "kun ei oikein tunnu siltä" luokka.
Eivät kaikki osaa sanallistaa tunteitaan, varsinkaan näin intiimissä ja monimutkaisessa asiassa. Ihmetyttää teidän miehen kanssa synnyttäneiden naisten aggressiivisuus tässä asiassa. Mikä meni teillä pieleen sitten, kun noin menee tunteisiin? Ja missä naisen itsemääräämisoikeus? t. se neljä lasta ilman miestä maailmaan saattanut
Synnytyshän on se nykymaailmassa hyvin harvinainen hetki jolloin nainen menettää kaiken kontrollin kehoonsa ja joutuu vain olemaan syntymässä biologian välikappale. Moni nainen ajattelee etukäteen voivansa hallita jotenkin synnytystapahtumaa mutta lähes jokainen huomaa sitten että se ei onnistu. Synnytys etenee niin kuin se haluaa edetä eikä siinä ole naisella paljon sanottavaa.
Itse koen näin naisena että olen ollut synnytyksessä "matkaustajan paikalla" ihan samalla tavalla kuin mieheni. Ja silloin on ollut lohdullista että vierellä on ihminen joka samalla tavalla voi vain seurata vierestä mitä tapahtuu.
Tuohon tummennettuun yhdyn, sen takia se mies voi olla siellä odotushuoneessa ja tulla paikalle jos synnyttäjänmieli muuttuu.
No tuossa roolissa kannattaa mieluiten mennä suoraan kaljalle ja tulla sitten seuraavana päivänä synnärille katsomaan vauvaa (ei siis vaimoa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen läsnäolo synnytyksessä ei tue ihan jokaikistä synnyttäjää. Koettajaa nyt ymmärtää se.
Eli miehen ainoa tarkoitus on tukea naista eikä siis olla todistamassa oman lapsensa syntymää? Tästä se "naisen pikku apulaisen" rooli sitten luontevasti heti aukeaa..
Miksi pitää olla todistamassa? Että on varmasti tullut sieltä ulos minne siemen laitettu, ettei ole vaihdettu toisen naisen lapseen?
Miksi äiti haluaa nähdä heti lapsensa kun se syntyy eikä vasta sitten kun kutsutaan paikalle?
Hämmästyttävää kuittailua avaajalle hänen hyvin henkilökohtaiseksi kokemastaan asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen läsnäolo synnytyksessä ei tue ihan jokaikistä synnyttäjää. Koettajaa nyt ymmärtää se.
Eli miehen ainoa tarkoitus on tukea naista eikä siis olla todistamassa oman lapsensa syntymää? Tästä se "naisen pikku apulaisen" rooli sitten luontevasti heti aukeaa..
Miksi pitää olla todistamassa? Että on varmasti tullut sieltä ulos minne siemen laitettu, ettei ole vaihdettu toisen naisen lapseen?
Niin, miksi yleensäkään kokea elämän suuria hetkiä silloin kuin ne tapahtuvat eikä vasta sitten jälkikäteen kun annataan lupa tulla paikalle.
Vierailija kirjoitti:
En minä ota miestäni mukaan hammaslääkäriiin taikka vatsantähystykseen.
Todella huono vertaus.
Synnytyksessä on kuitenkin kyse miehenkin loppuelämästä - hänen lapsestaan.
Vaikka harvinaista, niin silti voi olla että synnytyksessä joko äiti, lapsi tai molemmat menehtyvät. Mielestäni aikalailla merkityksellisempää kuin sinun hammaslääkärikäynti.
Vierailija kirjoitti:
Hämmästyttävää kuittailua avaajalle hänen hyvin henkilökohtaiseksi kokemastaan asiasta.
Aloittajan miehelle kyse saattaa olla samalla tavalla hyvin henkilökohtaisesta asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista, miten täällä tuomitaan nainen, joka haluaa määrätä kehostaan itse. Kun on kyse vaikkapa abortista, kaikki kuuluttavat naisen oikeutta kehoonsa, mutta tässä tapauksessa naisella ei sitä oikeutta siis teidän haukkujien mielestä ole?
Minusta täällä tuomitaan lähinnä nainen joka haluaa kieltää mieheltään lapsen syntymän näkemisen vaikka ei oikein edes osaa antaa sille mitään varsinaista syytä. Syy on vain "kun ei oikein tunnu siltä" luokka.
Eivät kaikki osaa sanallistaa tunteitaan, varsinkaan näin intiimissä ja monimutkaisessa asiassa. Ihmetyttää teidän miehen kanssa synnyttäneiden naisten aggressiivisuus tässä asiassa. Mikä meni teillä pieleen sitten, kun noin menee tunteisiin? Ja missä naisen itsemääräämisoikeus? t. se neljä lasta ilman miestä maailmaan saattanut
Synnytyshän on se nykymaailmassa hyvin harvinainen hetki jolloin nainen menettää kaiken kontrollin kehoonsa ja joutuu vain olemaan syntymässä biologian välikappale. Moni nainen ajattelee etukäteen voivansa hallita jotenkin synnytystapahtumaa mutta lähes jokainen huomaa sitten että se ei onnistu. Synnytys etenee niin kuin se haluaa edetä eikä siinä ole naisella paljon sanottavaa.
Itse koen näin naisena että olen ollut synnytyksessä "matkaustajan paikalla" ihan samalla tavalla kuin mieheni. Ja silloin on ollut lohdullista että vierellä on ihminen joka samalla tavalla voi vain seurata vierestä mitä tapahtuu.
Tuohon tummennettuun yhdyn, sen takia se mies voi olla siellä odotushuoneessa ja tulla paikalle jos synnyttäjänmieli muuttuu.
En nyt ihan ymmärtänyt miten kirjoittamani perusteli miehen jättämisen ulkopuolelle?
Tilanteessa on paljon sulateltavaa naiselle, en ole ilmeisesti sellainen joka tykkää jakaa kaikkia asioita. Vaan jos on henkisesti ja fyysisesti raskasta tykkään olla rauhassa.
Olen kova huolehtimaan muista, joten synnytys on vain minua ja vauvaa varten. Turvallisuus edellä.
Vierailija kirjoitti:
Mies voi tarvittaessa vetää jaloista.
Synnyttäjää vai kätilöä? Vauvat syntyy pää edellä.
Ymmärrän, että naiset täällä kommentoivat että on ok jos mies sysätään syrjään kun oma lapsi syntyy (koska monien naisten mielestä mies on aina kaiken pahan alku ja juuri). Sitten ihmetellään kun "mies ei osallistu", no ei kai osallistu kun aina lytätään ja työnnetään syrjään lapsia koskevissa asioissa.
En tiedä teidän suhdettanne, mutta jos oma avopuolisoni estäisi minua näkemästä oman lapseni syntymän niin en ikinä antaisi tätä hänelle anteeksi. En ikinä.
Sääliksi käy miestäsi.