Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En halua aviomiestäni mukaan synnytykseen - riita
26.08.2021 |
Meillä on raskauspuolivälissä ja ollaan puhuttu paljon lähestyvästä synnytyksestä. Mieheni sanoi, että haluaa ilman muuta mukaan tilanteeseen tsemppaamaan ja pitämään kädestä, tahtoo nähdä lapsensa tulevan maailmaan. Näin on hänen veljensä ja muutkin ystävänsä tehneet.
En tiedä miksi, mutta en todellakaan halua miestäni tähän tilanteeseen. Minusta synnytys oma ja todella henkilökohtainen asiani, siis ihan kuin vaikka wc:ssä tai gynellä käynti. En halua ketään ylimääräistä huoneeseen katsomaan paljasta alapäätäni (anteeksi tämä) ja todistamaan kaikkea sitä sotkua ja tuskaa. En vain halua ja ajatuskin ahdistaa olla siinä avuttomana ja kärsivänä…
Synnytyksen jälkeen tuore isä on tottakai tervetullut heti katsomaan vauvaa ja tutustumaan uuteen perheenjäseneen mutta itse tuo h-hetki on sellainen, jonka oikeasti haluan hoitaa itse vain sairaanhoidon ammattilaisten kanssa. Olenko nyt ihan todella paha ja itsekäs?
Kommentit (457)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet paha ja itsekäs. Kyse on sekä sinun että miehesi YHTEISESTÄ lapsesta. Miehelläsi on täysi oikeus olla lasnä lapsenne syntymän hetkellä.
Kyllä 60-70-luvuilla ja aikaisemmin miehet eivät olleet synnytyksissä mukana. Ihan hyviä isiä heistä tuli, eivät tuijottaneet pornoa ja lähteneet nuoremman naisen kelkkaan, kun vaimon alapää löystyi.
Ymmärän ap Sinua täysin.
Isäni oli 70-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko ajatellut, että siinä kauheissa tuskissa voisi olla kiva jos joku läheinen olisi saatavilla? Kätilö kun on paikalla kovin vähän aikaa. Voihan se mies vaikka mennä h-hetkellä odottamaan muualle, jos vielä siinä vaiheessa olet samaa mieltä. Sitä ei oikein etukäteen voi tietää miten haluaa toimia sitten kun synnyttää.
En kyllä vertaisi synnytystä vessassa käymiseen. Mieheni on nähnyt kolme synnytystä, ei hänestä nyt mitään erityistä apua ole ollut kun olen synnytyksen keskellä aika sisäänpäinkääntynyt mutta hänelle synnytykset ovat olleet tärkeitä hetkiä. Ekan kohdalla vannotin pysymään pääpuolessa, mutta loppujen kohdalla on nähnyt koko lapsensa syntymän ihmeen ja se on pikemminkin kasvattanut meidän rakkautta kuin toisinpäin :-)
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olisin mieluummin ollut synnyttämässä yksin. Alapään paljastelu ei haittaa, mutta muuten koin, että kyse on nimenomaan intiimistä tilanteesta ja koska siinä on periaatteessa täysin avuton ja muiden armoilla, niin jotenkin olisi tuntunut paremmalta olla siinä yksin. Koska mies kuitenkin oli innoissaan tulossa synnytykseen mukaan ja halusi nähdä lapsen tulon maailmaan, en todellakaan yrittänyt kieltää häntä tulemasta paikalle, lapsi on kuitenkin yhtä paljon hänenkin.
Jotenkin hassua, että avuttomana ja muiden armoilla ollessa haluaa niiden muiden olevan ventovieraita ihmisiä. Eikö se olisi jotenkin loogisempaa, että siinä haluaisi olevan paikalla jonkun rakkaan henkilön, joka voi suojella?
Synnyttäminen on naiselle tosi herkkä paikka. Siellä tapahtuvat asiat ja kommentit jäävät päähän varmaan loppuiäksi, tämän takia naisella tulisi olla oikeus päättää millaisia muistoja haluaa kantaa.
Kompromissin paikka: mies pään puolelle ja sopivalle etäisyydelle.
Haluat kuitenkin varmaan että on tukena supistuste aikaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
provo.
mites teidän kakara on alkunsa saanut, kun olet noin estynyt!
Itse halusin synnyttää vain hooitohenkilöstön kanssa +5 opiskelija tuijottaessa vieressä.
En ole estynyt, mutta halusin työrauhan.
Miehet osaavat päästää synnytyksessä sammakkoja suusta, jotka saisivat ainakin minut aivan lukkoon.
En esim. kaipaa kuittailuja siitä jos kakkia tulee ponnistusvaiheessa.
Oletko synnyttänyt monenkin miehen kanssa? Oliko henkilökunta pelkästään naisia?
Ihan omituisia väitteitä, vai onko puolisosi jonnetasolle jäänyt? Silloin synnytys on pienin ongelma.Olen kuullut useiden eri miehien kommentteja synnytystilanteesta kavereiltani ja sukulaisiltani.
Ihmisiltä pääsee kaikkea suusta kun jännittää.
En pannut hoitohenkilöstön sukupuolia merkille kun halusin lapsen elävänä tähän maailmaan. Muistan vain. että niitä oli jossain vaiheessa monta siinä huoneessa.
Synnyttäjä ei välttämättä kuule eikä tajua puoliakaan, mitä siinä vieressä puhutaan. Miehelle voi sanoa etukäteen, että ei sitten vitsaile aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Kompromissin paikka: mies pään puolelle ja sopivalle etäisyydelle.
Haluat kuitenkin varmaan että on tukena supistuste aikaan?
Mitä tukea mies voi siihen antaa? Pitää kädestä kiinni?
En ymmärrä, tuskin se mieskään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otathan lapsesi isän kuitenkin paikalle?
Vierailija kirjoitti:
En mä koe mitään kehohäpeää tai ole estynyt sen suhteen. Se vaan tuntuu samalta, kun ottaisi miehen mukaan seuraamaan wc-toimitusta.
Etkö tosiaan koe mitään eroa siinä, puserratko maailmaan kakkapökäleen vai teidän yhteisen lapsen? Et varmaan normaalisti myöskään esittele wc-käynnin tuotoksia miehellesi kun toimitus on ohi, mutta kiva että vauvaa saa sentään tulla katsomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
provo.
mites teidän kakara on alkunsa saanut, kun olet noin estynyt!
Itse halusin synnyttää vain hooitohenkilöstön kanssa +5 opiskelija tuijottaessa vieressä.
En ole estynyt, mutta halusin työrauhan.
Miehet osaavat päästää synnytyksessä sammakkoja suusta, jotka saisivat ainakin minut aivan lukkoon.
En esim. kaipaa kuittailuja siitä jos kakkia tulee ponnistusvaiheessa.
Oletko synnyttänyt monenkin miehen kanssa? Oliko henkilökunta pelkästään naisia?
Ihan omituisia väitteitä, vai onko puolisosi jonnetasolle jäänyt? Silloin synnytys on pienin ongelma.Olen kuullut useiden eri miehien kommentteja synnytystilanteesta kavereiltani ja sukulaisiltani.
Ihmisiltä pääsee kaikkea suusta kun jännittää.
En pannut hoitohenkilöstön sukupuolia merkille kun halusin lapsen elävänä tähän maailmaan. Muistan vain. että niitä oli jossain vaiheessa monta siinä huoneessa.
Synnyttäjä ei välttämättä kuule eikä tajua puoliakaan, mitä siinä vieressä puhutaan. Miehelle voi sanoa etukäteen, että ei sitten vitsaile aiheesta.
Ja luulet, että mies muistaa tämän paniikissaan? Ja kyllä nuo synnyttäjät ovat nämä asia ihan itse kertoneet, tajuissaan ovat olleet.
Vierailija kirjoitti:
Kamala muija.
Kamala kommentoija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
OLen synnyttänyt neljä lasta, kolme niistä naispuolisen ystävän seurassa. En halunnut miestä synnytykseen, eikä hänkään halunnut. Kyse ei ole estyneisyydestä, vaan pikemminkin seksuaalisen intohimon varjelemisesta.
Pehmeän syntymän promotoija ranskalainen lääkäri Leboyer piti jopa haitallisena miehen ja naisen seksuaalisuhteelle sitä, jos mies näkee syntymän liian "graafisesti". verineen kaikkineen.
Näin sanoi kyllä myös yksi miespuolinen ystäväni oltuaan synnytyksessä: kesti kauan, ennen kuin seksuaalisuus alkoi palata normaaliksi.
Ainakaan isän läsnäolo syntymässä ei näytä lujittavan parisuhdetta, koska eniten avioeroja tapahtuu, kun lapsi on alle 3-vuotias.
Olet siis itse heti synnytyksen jälkeen valmis p^nohommiin ja varjelet miestäsi, että hänkin olisi. Kuulostaa omituiselle.
Oman tuttavapiirini isät ovat olleet synnytyksessä mukana ilman ongelmia. Lisää lapsiakin ontullut 😌
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista, miten täällä tuomitaan nainen, joka haluaa määrätä kehostaan itse. Kun on kyse vaikkapa abortista, kaikki kuuluttavat naisen oikeutta kehoonsa, mutta tässä tapauksessa naisella ei sitä oikeutta siis teidän haukkujien mielestä ole?
Minusta täällä tuomitaan lähinnä nainen joka haluaa kieltää mieheltään lapsen syntymän näkemisen vaikka ei oikein edes osaa antaa sille mitään varsinaista syytä. Syy on vain "kun ei oikein tunnu siltä" luokka.
Eivät kaikki osaa sanallistaa tunteitaan, varsinkaan näin intiimissä ja monimutkaisessa asiassa. Ihmetyttää teidän miehen kanssa synnyttäneiden naisten aggressiivisuus tässä asiassa. Mikä meni teillä pieleen sitten, kun noin menee tunteisiin? Ja missä naisen itsemääräämisoikeus? t. se neljä lasta ilman miestä maailmaan saattanut
Synnytyshän on se nykymaailmassa hyvin harvinainen hetki jolloin nainen menettää kaiken kontrollin kehoonsa ja joutuu vain olemaan syntymässä biologian välikappale. Moni nainen ajattelee etukäteen voivansa hallita jotenkin synnytystapahtumaa mutta lähes jokainen huomaa sitten että se ei onnistu. Synnytys etenee niin kuin se haluaa edetä eikä siinä ole naisella paljon sanottavaa.
Itse koen näin naisena että olen ollut synnytyksessä "matkaustajan paikalla" ihan samalla tavalla kuin mieheni. Ja silloin on ollut lohdullista että vierellä on ihminen joka samalla tavalla voi vain seurata vierestä mitä tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kompromissin paikka: mies pään puolelle ja sopivalle etäisyydelle.
Haluat kuitenkin varmaan että on tukena supistuste aikaan?
Mitä tukea mies voi siihen antaa? Pitää kädestä kiinni?
En ymmärrä, tuskin se mieskään.
Olla läsnä.
Voit myös ottaa ystäväsi mukaan, palkata doulan tai kätilöopiskelijan. Ihan mikä SINUSTA tuntuu parhaimmalta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olisin mieluummin ollut synnyttämässä yksin. Alapään paljastelu ei haittaa, mutta muuten koin, että kyse on nimenomaan intiimistä tilanteesta ja koska siinä on periaatteessa täysin avuton ja muiden armoilla, niin jotenkin olisi tuntunut paremmalta olla siinä yksin. Koska mies kuitenkin oli innoissaan tulossa synnytykseen mukaan ja halusi nähdä lapsen tulon maailmaan, en todellakaan yrittänyt kieltää häntä tulemasta paikalle, lapsi on kuitenkin yhtä paljon hänenkin.
Jotenkin hassua, että avuttomana ja muiden armoilla ollessa haluaa niiden muiden olevan ventovieraita ihmisiä. Eikö se olisi jotenkin loogisempaa, että siinä haluaisi olevan paikalla jonkun rakkaan henkilön, joka voi suojella?
Ainoa, joka tuossa tilanteessa voi suojella on osaava, koulutettu henkilökunta, jolla työrauha. En ollut sosiaalisella tuulella synnytyksessä, keskityin kivunlievitykseen ja kaikki meni oikein hyvin.
Mies voi tarvittaessa vetää jaloista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olisin mieluummin ollut synnyttämässä yksin. Alapään paljastelu ei haittaa, mutta muuten koin, että kyse on nimenomaan intiimistä tilanteesta ja koska siinä on periaatteessa täysin avuton ja muiden armoilla, niin jotenkin olisi tuntunut paremmalta olla siinä yksin. Koska mies kuitenkin oli innoissaan tulossa synnytykseen mukaan ja halusi nähdä lapsen tulon maailmaan, en todellakaan yrittänyt kieltää häntä tulemasta paikalle, lapsi on kuitenkin yhtä paljon hänenkin.
Jotenkin hassua, että avuttomana ja muiden armoilla ollessa haluaa niiden muiden olevan ventovieraita ihmisiä. Eikö se olisi jotenkin loogisempaa, että siinä haluaisi olevan paikalla jonkun rakkaan henkilön, joka voi suojella?
Olen varmaan sillä tavalla vähän outo, että haluaisin tuollaisessa avuttomassa tilanteessa olla mieluiten kokonaan yksin, varsinkin, kun ei se mieskään siinä tilanteessa voi mitään tehdä. Kyllähän se mieskin siellä mukana oli ja ilman kätilöä nyt en riskien takia uskaltaisi missään tapauksessa synnyttää, joten tuo yksinolo ei tietenkään ollut mitenkään mahdollista :D
Ei parane ketään sanoa estyneeksi, varsinkaan tuollaisessa tilanteessa. Jokaisella on onat rajansa
Synnyttäjä tekee koko raskaan työn, hänen olonsa on tehtävä mahdollisimman rennoksi. Jos se isältä vaatii poissa olemista, sitten niin on.
Ja on niitäkin isiä, jotka tuijottavat alapäätä.
Alue: Aihe vapaa
lähtekää trollit menemään. Jokainen trollaava, katse peiliin ja tilaamaan terapia-aikaa. Jos kysymys todellinen niin ei kukaan tuijottele alapäätä eikä tuollaisesta näkökulmasta ääliöt. Painovoimaa käytetään synnytyksessä ja en ole nähnyt yhtäkään isää lattialla makaamassa (muuta kuin pyötyen jännityksestä) tai tunkemassa omaa päätään kätilön eteen, tihrustamassa mitä tapahtuu.
Isän pää on yleensä lähellä äidin päätä ja kumpikin sen näkee siitä vinkkelistä. Ja sen voi myös isän kanssa sopia.
Kannattaa miettiä läheisyys asiaa muutenkin, oletteko läheisiä ihmisinä? Synnytys on luonnollinen asia ja nykyisenä instagram-aikana kaikki luonnollisuus on kauhistus.
Tsemppiä.