Koska teille tulee vauva? Mitä vastaatte?
ARGHHHHHH! Olen vähän päälle kolmekymppinen nainen, naimisissa 2 vuotta mieheni kanssa. Kyllä RIIPII kun jatkuvasti kysellään, koska meille tulee vauva. Miksi, miksi ihmiset tekee niin? Mitä se kenellekään kuuluu? Ei ole nimittäin kuulunut, puoli vuotta nyt yritelty, ei vielä toivosta luovuttu. Mitä te ihmiset noille kyselijöille oikein vastaatte?
Kommentit (73)
Mä yritin kerran lopettaa kyselyt vastaamalla, että ei se aina ole kaikille niin yksinkertaista. Tähän kyselijän vastaus olikin, että Ei niitä lapsia tule ennen kuin alkaa yrittämään.
Joo, lapsettomuushoidoissa oltiin oltu silloin vuosi. Nyt puoltoista vuotta eikä vieläkään olla kai alettu yrittää...
Ja sitten kysellään että koskas se toinen lapsi...
Vastaisin että "Mistäs sen voi etukäteen tietää?".
Moni on melkoisen ajattelematon tuommoisia kysyessään, etenkin kun toisilla voi olla pitkäkin yritys takana.
Omalla kohdalla meni tasan vuosi ja ikää oli yritystä aloittaessa 27. Puolen vuoden kohdalla oli toivo aivan hukassa, mutta kun osasin vihdoin lopettaa stressaamisen ja itseni jatkuvan kyttäämisen niin johan sai vauva alkunsa. Toivottavasti teillä kaikki ok ja vauva alkaa ilmoitella tulostaan. Loppuu se kyseleminenkin sitten ;)
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 11:51"]
"Ei ainakaan seuraavaan 9 kuukauteen"
"Jos tänään aloitetaan, niin 9 kuukauden päästä"
Hyvin on toiminut ;)
[/quote]
"Ei ainakaan seuraavaan 9 kuukauteen" on ihan paras. Alankin käyttämään sitä tästä lähtien :) Siinä ei joudu kertomaan, haluaako lapsen, eikä se ole myöskään töykeästi vastattu. Miksihän ihmiset muuten ajattelevat, että naisella on joku moraalinen velvollisuus pamahtaa paksuksi heti, kun naimisiin on menty ja 30 v. tullut mittariin?
"Paha sanoa, mutta harjoteltu on kuitenkin urakalla". Isä aina kyselee ja sitä ällöttää kun vastaan näin. Silti aina jaksaa kysellä..:)
Mä vastailin ennen jotain ympäripyöreää ja kyllästyin. Nykyään sanon rehellisesti että ei koskaan, ja kyselijät vähentyny huomattavasti.
T.30v nainen
Koskas itsellesi, näyttää tuo raskaus olevan mahasta päätellen jo aika pitkällä.
Toista lasta on jo jokunen kysellyt (esikoinen vasta pian 1-vuotias) ja olen vastannut ihan rehellisesti että ei nyt hetkeen, tosin eipä se haittaisikaan vaikka tulisi hetikin. Tarkoitus olisi kuitenkin tähdätä 3-4 vuoden ikäeroon. Esikoinen tuli niin nopeasti, ettei kukaan "ehtinyt" kysellä :D
Mä vastaan aina, et "katellaan nyt ihan rauhassa..."
"En halua keskustella asiasta." Ja puheenaiheenvaihto suoraan, ettei jää kiusaantunutta hiljaisuutta.
Jos toinen jää jankkaamaan vaihdan puheenaihetta uudestaan. Olen tahattomasti lapseton ja joutunut niin ilkeiden juorujen keskelle sen asian takia, että teen tuolla tavalla antaakseni toiselle mahdollisuuden perääntyä ja annan mahdollisuuden vaihtaa puheenaihetta. Samalla kerron tuolla, että kipeä henkilökohtainen asia minulle ja törkeä kysymys oli. Toivon mukaan toinen ymmärtää seuraavien ihmisten kohdalla olla hiljaa. Jotkut tajuavat, jotkut eivät.
Mä oon aina sanonut, että ei koskaan. Mikä saattaa todella myös pitää paikkansa, puolitoista vuotta yritystä eikä ensimmäistäkään raskautta. Hoitoihin ei ole varaa, joten näillä mennään. Onneksi ei ole kukaan sen kummemmin kysellytkään enää pitkään aikaan.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 11:14"]Miksi sitä ei vain voi sanoa, että yritetty/yritetään koko ajan, mutta ei ole viellä tärpännyt. Miksi asiaa salataan/hävetään? Loppuu kysely, kun kertoo totuuden.
[/quote]
Ei lopu, sitten se vasta alkaa. Kaupan päälle tulee vielä pahimmassa tapauksessa kaikki neuvot, mitä pitäisi tehdä ja mitä ei saa tehdä.
[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 07:09"]Mä oon aina sanonut, että ei koskaan. Mikä saattaa todella myös pitää paikkansa, puolitoista vuotta yritystä eikä ensimmäistäkään raskautta. Hoitoihin ei ole varaa, joten näillä mennään. Onneksi ei ole kukaan sen kummemmin kysellytkään enää pitkään aikaan.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 07:09"]Mä oon aina sanonut, että ei koskaan. Mikä saattaa todella myös pitää paikkansa, puolitoista vuotta yritystä eikä ensimmäistäkään raskautta. Hoitoihin ei ole varaa, joten näillä mennään. Onneksi ei ole kukaan sen kummemmin kysellytkään enää pitkään aikaan.
[/quote]
Ei ne hoidot julkisella paljon maksa, ainakin tutkimuksiin kannattaa hakeutua. Meillä raskaus alkoi 2 v yrittämisen jälkeen kun mulle saatiin ovulaatio aikaan Clomifen-lääkkeellä. Maksettavaa tuli ehkä luokkaa 150€ ( tk-maksu lähetteen teosta, poliklinikkakäynnit sairaalassa, lääke n.30€.) Raskaammat hoidot tulee tietty kalliimmaksi lähinnä lääkkeiden osalta, ja kun polikäyntejä tulee enemmän.
Ei ikinä, olen vapaaehtoisesti lapseton! :)
V: "Vauva tässä vaiheessä häiritsisi vilkasta seksielämäämme ja muita harrastuksia."
Ärsyttävää!
Meilläkin oli yritystä pitkään, sen jälkeen vielä keskenmeno, mutta onneksi sitten tärppäsi. Ei se mukavaa ole koko ajan kuulla kyslyä ja vihjailua.
No, nyt sitten jatkuu että millonka tulee sisaruksia?! Ja me kun emme ole naimisissa 8 vuoden jälkeenkään niin se, millon häät?
Meiltä ei ole kysytty kuin muutaman kerran, vaikka ollaan oltu yhdessä jo yli kymmenen vuotta. Aina ollaan vastattu vain yllättyneinä, että "Ei tiedetä", "Ei olla päätetty" ja vastaavaa. Mutta me ei olla muutenkaan mitenkään erityisen lapsirakkaita, joten ehkä ihmiset eivät edes usko meidän koskaan lapsia hankkivan.
Kysyn kysyjän seksielämästä. Hauskaa varsinkin jos sukulainen. Ja toimii paremmin jos kysyjä sattuu olemaan sinkku.. tai varsinkin pitkässä parisuhteessa. ;)
"Sitten kun luoja suo"
Tuo kuulostaa tarpeeksi piruilevalta, sillä olen ateisti. :)