olen niin vihainen ettei henkeä saa! tytär raskaana
ja on vasta 17v. on jo vuoden puhunut vauvakuumeestaan & siitä, että haluaa lapsen mutta en uskonut että todella tekisi sen ! en tiedä millä viikolla on, oli testannut itse viime viikolla ja eilen vasta uskalsi kertoa minulle koska menee tänään ekaan neuvolaan. olo oli että ANTEEKSI MITÄ?!!!!! kuin olisi halolla humautettu.. itkettää, suututtaa & olen helvetin pettynyt :( lapsen isä on kuulemma ex-poikaystävä (19v) & vauva sai alkunsa vähän ennen kuin erosivat. uskoo kuitenkin, että palaavat yhteen nyt kun saavat vauvan! voi elämän kevät..
Kommentit (128)
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 09:13"]
Ei niitä lapsia oi talutus narussa pitää!! ja kyllä ne paikan keksii harrastaa seksiä jos sitä haluavat :D
[/quote] Mutta vähän auttaa, kun halveksivasti puhuu lapselle teiniäideistä ja typeristä tytöistä, jotka luulee saavansa poikaystävän pysymään raskauden avulla.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 09:57"]
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 09:28"]
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 09:22"]
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 09:07"]
Missä on ollut sun kasvatuksesi?!
Lapsesi saavat harrastaa seksiä vasta aikuisina, ok. Näinhän se on ennenvanhaankin ollut ja silti jo silloin niitä vahinkoraskauksia syntyi,vaikka asenteet olivat vieläkin tuomitsevammat ja ahdasmielisemmät kuin sinulla.
Minä liputan edelleenkin sen puolesta, että nuorten kanssa puhutaan avoimesti asioista. Autoin ehkäisyvälineiden hankinnassa ja valinnassa ensialkuun ja ajoissa, varmistaakseni, ettei epätoivottuja raskauksia synny. Olimme myös keskustelleet ajoissa siitä, missä tilanteessa seksi ylipäätään kannattaa aloittaa, kuinka huomioida omat tunteet jne. Meidän vanhempien toimista huolimatta tai ehkä juuri siksi tai oliko sattumaa, mutta toinen aloitti 17-vuotiaana, toinen vasta 19-vuotiaana. Ja kyllä, kertoivat minulle siitä:)
Me vanhemmat emme voi estää lapsiamme kasvamasta seksuaalisuuteen, koska se on normaalia kehitystä. Mutta voimme auttaa heitä käsittelemään sitä ja tuntemaan olonsa varmemmaksi asian kanssa. Voimme myös auttaa heitä asettamaan omia (huom. EI vanhemman) rajoja. Ja voimme myös kertoa, että paras seksi on jotain ihan muuta kuin mitä porno antaa ymmärtää.
Mä sanon ja vaadin ihan tarkoituksella lapsilleni tiukan linjan, ei seksiä eikä seksiseurustelusuhteita ennen kuin ovat aikuisia. Kyllä mä tiedän, ettei nuoreni mua välttämättä ihan kaikessa tottele mutta tietävät, että kun kotona on tiukka linja niin on vaikeampi tehdä ihan täysin äidin toiveita vastaan. Ja tietystikään en päästä yökylään tai tilanteisiin, jossa seksi olisi mahdollista.
No nyt et voi muuta kuin aloitella mummon roolia vaan. = ) Kyllä se hyvin menee jollain tavalla sitten kuitenkin. Onnea!
[/quote]
Tämä saattoi olla provo, tai ainakin toivon niin....
Jos ei kuitenkaan ollut, niin melkoista apäkunnioitusta lapsiaan kohtaan tällä vanhemmalla. Natsimeningillä ei ainakaan saavuteta lapsen luottamusta, eikä yleensäkään lämpimiä perhesuhteita.
[/quote]
Ei ollut provo, vaan täyttä asiaa. Kyllä vanhemmilla saa ja pitääkin olla periaatteita ja saa vaatia nuorta myös toiminaan kodin säännöillä. Nuoreni saavat harrastaa seksiä niin paljon kuin huvittaa sitten kun ovat täysi-ikäisiä ja kantavat seurauksista itse vastuun. Mä en ymmärrä vanhempia, jotka lepsuilevat noinkin tärkeän asian suhteen. Pitää edes sanoa mikä on oma linja, jotta nuori tietää mikä on oikein. Pystyy sen sitten pitämään tai mokaa mutta että edes tietää, että seksi kuuluu aikuisille.
[/quote]
[/quote]
Tässäkin ketjussa voi huomata, mika on Suomessa monen nuoren äidin suurin alamaihin vievä asia. Ihmisten asenteet. Jos oma äiti ja tuntemattomat ihmiset ovat vihaisia melkein jo aikuisen tyttärensä luonnollisesta tapahtumasta, voi kysyä, onko tämä terve yhteisö? Aloittaja, hanki itsellesi apua, suhtautumisesi tyttäreesi ja vihasi ei ole normaalia. Eiköhän tyttäresi osaa tehdä omat päätösensä. Ja pitääkin. Elämä on sellaista, asiat on vaan elettävä. Sinulla ei ole siihen nokan koputtamista. Et omista tytärtäsi, siis kunnioita häntä.
Ja teille ilkeästi kommentoineet: Mikä teitä riivaa? Jos nuori nainen on onnellinen näin, miksi se on teille niin suuri katkeruuden aihe? Opiskelemaan joutaa myöhemminkin, eihän täällä mutenkaan kukaan töitä saa. Kokonaisuuden kannalta on yhdentekevää, missä vaiheessa elämää ja missä järjestyksessä sitä toteuttaa mitäkin asioita elämässä. Minusta yksinhuoltajuus ja teiniäitiys eivät ole minkäänlaisia "haukkumasanoja", vaan kertovat ainoastaan siitä, että ihminen elää sillä hetkellä aikaa, joka tulee tekemään hänestä luultavasti todella vahvan. Nykyäänhän surin osa pareista eroaa kuitenkin, ei se ihmisen arvoa muuta jos on ainoa vanhempi perheessä. Ja jos muuttaakin, niin ylöspäin!
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 08:56"]
Aijjai, kurja tilanne. Mitäs tuleva isukki on asiasta mieltä?
[/quote]
mi
Miten niin kurja tilanne, jos lapsi on hartaasti toivottu? Minä olin kuten ap:n tytär, paitsi että tarkoituksella yksinhuoltajaksi halusin, lapsen isä oli vähän vanhempi minua mutta nuori mies kuitenkin ja halusi jatkaa geenejään vaikkei isän roolia halunnutkaan. Sain juuri tuollaista kohtelua jokapaikassa, jopa aborttiin painostamista sekä adoptioon kun lapsi oli jo maailmassa. Tuo kohtelu oli raskainta koko prosessissa, äitiyttäni yritettiin lytätä nuoren ikäni takia. Pärjäsin kuitenkin loistavasti ja hieno mies pojasta kasvoi, on nyt 20v. Nuorempia sisaruksiakin hänelle tuli viisi, seuraava vain vuoden nuorempi. Monesti vaan itse hitaasti kypsyneet kolmikymppiseksi vain itselleen eläneet ihmiset eivät kykene ymmärtämään että joku toinen voi olla valmis ja haluta vanhemmaksi jo nuorena. Täytyy olla tosi vahva ihminen joka kykenee nuorella iällä selviämään siitä että vieraat ihmiset koittavat väheksyä äitiyttäsi todella rajuillakin tavoilla. Minun saamani kohtelu oli kuitenkin ala-arvoista enkä ymmärrä sen tarkoitusta kun yleensä puhutaan äitiyden ja vanhemmuuden tukemisesta. Kuvittele itse jos sinua painostetaan abortoimaan ja tai antamaan pois hartaasti toivomasi lapsi. Itselläni meni puoli vuotta tulla raskaaksi joten mistään vahingosta ei ollut kyse. Nuori äiti tarvitsee hyväksyntää ja arvostusta vähintään yhtä paljon kuin vanhempikin äiti, tuoreen äidin pitää luottaa itseensä ja äitiyteensä. Itse en välittänyt muiden mielipiteistä, mutta joku herkempi saattaa välittää.
Kaikki mulle heti nyt. Se meneemonesti niin miten on kasvattanut. Toiset tottuu saamaan haluamansa. Ja tyttö on ilmeisesti ajatellut, että pysyy vauvan avulla pojan kanssa yhdessä.
Vieläkö joku oikeasti luulee, että ihminen kehityy vain siittiöstä? Taitaa ollaylilautalaiset taas palstalla, ja on jäänyt biologian tunnin väliin.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 09:21"]
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 09:03"]pitää yrittää rauhoittua. pelkään vain, miten tytön ruusunpunaisten haaveiden käy jos tämä ex ei haluakaan palata yhteen!!! ja vauva-arjen todellisuuskin voi yllättää ikävästi.. on nyt siellä neuvolassa & minä jyrsin kynsiä täällä kotona. välillä mietin, olisiko pitänyt mennä mukaan? niin ja tytär täyttää 18 tammikuussa "ap" [/quote] Heitä pihalle paukkupakkaseen heti tammikuussa. Et ole silloin enää vastuussa mistään. Tyttären oma vika, mitäs oli niin munankipeä paska huora!
[/quote]
Voisiko tämän kirjoittajan ihan oikeasti jo bannata??
Oletko itse muka virheetön, ap? Että mua sapettaa nämä minä minä vanhemmat, joille oma olo on kaikki kaikessa. Sitä niittää, mitä kylvää. Se on sinun vikasi, että tyttäresi teki noin, deal with it. Ja poistu vaikka maasta, jos noin koville ottaa.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 10:23"]
Kaikki mulle heti nyt. Se meneemonesti niin miten on kasvattanut. Toiset tottuu saamaan haluamansa. Ja tyttö on ilmeisesti ajatellut, että pysyy vauvan avulla pojan kanssa yhdessä.
[/quote] Hokeehan täälläkin mammat, että lapsi sitoo enemmän kuin avioliitto, joten kannattaa jättää pillerit salaa pois, niin mies on pallo jalassa koko loppuelämän
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 10:21"]
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 08:56"]
Aijjai, kurja tilanne. Mitäs tuleva isukki on asiasta mieltä?
[/quote]
mi
Miten niin kurja tilanne, jos lapsi on hartaasti toivottu? Minä olin kuten ap:n tytär, paitsi että tarkoituksella yksinhuoltajaksi halusin, lapsen isä oli vähän vanhempi minua mutta nuori mies kuitenkin ja halusi jatkaa geenejään vaikkei isän roolia halunnutkaan. Sain juuri tuollaista kohtelua jokapaikassa, jopa aborttiin painostamista sekä adoptioon kun lapsi oli jo maailmassa. Tuo kohtelu oli raskainta koko prosessissa, äitiyttäni yritettiin lytätä nuoren ikäni takia. Pärjäsin kuitenkin loistavasti ja hieno mies pojasta kasvoi, on nyt 20v. Nuorempia sisaruksiakin hänelle tuli viisi, seuraava vain vuoden nuorempi. Monesti vaan itse hitaasti kypsyneet kolmikymppiseksi vain itselleen eläneet ihmiset eivät kykene ymmärtämään että joku toinen voi olla valmis ja haluta vanhemmaksi jo nuorena. Täytyy olla tosi vahva ihminen joka kykenee nuorella iällä selviämään siitä että vieraat ihmiset koittavat väheksyä äitiyttäsi todella rajuillakin tavoilla. Minun saamani kohtelu oli kuitenkin ala-arvoista enkä ymmärrä sen tarkoitusta kun yleensä puhutaan äitiyden ja vanhemmuuden tukemisesta. Kuvittele itse jos sinua painostetaan abortoimaan ja tai antamaan pois hartaasti toivomasi lapsi. Itselläni meni puoli vuotta tulla raskaaksi joten mistään vahingosta ei ollut kyse. Nuori äiti tarvitsee hyväksyntää ja arvostusta vähintään yhtä paljon kuin vanhempikin äiti, tuoreen äidin pitää luottaa itseensä ja äitiyteensä. Itse en välittänyt muiden mielipiteistä, mutta joku herkempi saattaa välittää.
[/quote]
Olennaista ja kiinnostavaa on lähinnä se, kuinka nuori äiti kykenee sitten rakentamaan elämänsä, hankkimaan koulutuksen, toimeentulon itselleen ja lapsilleen. Sinä taisit hankkia itsellesi saman tien uuden elättäjän, joten ratkaisit monet käytännön ongelmat sillä. Se ratkaisumalli, mikä käy yhdelle ei välttämättä sovi tai ole edes tarjolla kaikille.
Aina ei elämä mene niin kuin sitä suunnittelisi. Ei oma eikä varsinkaan toisten. Tyttäresi kyllä kasvaa rooliinsa ja valintojensa kautta. Ruusunpunaiset lasit todennäköisesti särkyvät, mutta niin ne yleensäkin tekevät, aikanaan. Tyttäresi elämä on hänen elämänsä ja hän oppii juuri sen elämänsä kautta mitä sitten tarvitseekin. Tue siinä, ottamaan vastuunsa, menemään eteenpäin, elämään hetkessä mutta katsomaan myös tulevaisuuteen tästä eteenpäin. Varmasti käy monta tunnemylläkkää läpi niin hän kuin sinä, mutta eläkää tätä elämänpolkua niin kuin parhaiten taidatte. Se juuri on nyt elämää.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 09:03"][quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 08:58"]
Minäkin vauvakuumeilen :D Jos nyt eka ammatin hankkisin kuitenkin. t. 17v
[/quote]
Se ammattikaan niin tärkeä mutta aikuistua ensin ja maalaisjärkeä pitää olla. Avioliitto ja pitkä seurustelu. Kuka nuori mieskään jaksaa maksaa elareita 18 vuotta heti kun töihin pääsee.
[/quote]
No eipä siinä jaksamisesta oo kyse, kyllä siihen on oltava valmis jos haluaa sisään tuikata.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 09:19"]Kaada tyttäresi "vahingossa" niin keskenmeno tulee. Jos tämä ei onnistu, heitä pihalle niin pian kuin mahdollista elämään sitä ihanaa vauvaelämäänsä! Ei ole sun ongelmasi. Saat kaksi nilviäistä poia talostasi yhdellä iskulla. Itse sinun tilanteessasi yrittäisin estää lapsen tulon ja jos se syntyisikin, hävittäisin sen jollain tavalla. Esitä kivaa isoäitiä ja sitten, kun jäätte kaksin, hävitä vauva keinolla millä hyvänsä! Tämä on paras ratkaisu, tiedän tapauksia ja äiti tietenkin ihan hädissään. Mitäs meni sen lapsen tekemään. Muut eivät vastaa seurauksista, vain hän itse. Ihan oikein näille typerille ja tietämättömille teiniäideille, voisivat vaikka kuolla synntyksessä. Saataisiin ylimääräistä ihmisjätettä pois maailmasta.
[/quote]
Aivopieru pruut....
Olet vihainen tyttärellesi vai itsellesi? Sinähän olet hänet kasvattanut.
Tyttäresi voi olla aivan hyvä äiti. Tyttärenäsi minä olisin vihainen sinulle. Et melkein aikuiseen lapseesi edes luota.
Rankkaa se tulee olemaan kaikille, mutta lopulta se palkitaan. Tue tytärtäsi ja jos hän valittaa vauva-arjen rankkuudesta, älä totea: "Mitä minä sanoin?"
T: silmät turvonneina väsymyksestä pääsin siivoamaan koiran paskat lattialta, vaikka kävi ulkona
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 09:03"][quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 08:58"]
Minäkin vauvakuumeilen :D Jos nyt eka ammatin hankkisin kuitenkin. t. 17v
[/quote]
Se ammattikaan niin tärkeä mutta aikuistua ensin ja maalaisjärkeä pitää olla. Avioliitto ja pitkä seurustelu. Kuka nuori mieskään jaksaa maksaa elareita 18 vuotta heti kun töihin pääsee.
[/quote]
Avioliitosta en tiedä, mutta ollaan seurusteltu poikaystävän kanssa jo 3v :) Täytän ensivuonna 18v ja muutetaan samalla sit yhteen. t. 17v
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 10:47"][quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 09:03"][quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 08:58"]
Minäkin vauvakuumeilen :D Jos nyt eka ammatin hankkisin kuitenkin. t. 17v
[/quote]
Se ammattikaan niin tärkeä mutta aikuistua ensin ja maalaisjärkeä pitää olla. Avioliitto ja pitkä seurustelu. Kuka nuori mieskään jaksaa maksaa elareita 18 vuotta heti kun töihin pääsee.
[/quote]
Avioliitosta en tiedä, mutta ollaan seurusteltu poikaystävän kanssa jo 3v :) Täytän ensivuonna 18v ja muutetaan samalla sit yhteen. t. 17v
[/quote]
Ja mitä av:lla olen ymmärtänyt, niin tuo 3v ennen yhteenmuuttoa on aika pitkä aika seurustelua. Suurinosa tuntuu muuttavan yhteen siinä vuoden seurustelun jälkeen.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 08:56"]Aijjai, kurja tilanne. Mitäs tuleva isukki on asiasta mieltä?
[/quote]
Lähdin kävelemään heti, kun kuulin raskaudesta.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 09:06"]noh nyt ei auta kun keräillä itsensä ja tukea tytärtä, vaikkakin vaikealta tuntuisi, "vahinko" on kuitenkin jo käynyt. Ja yleensä ne teinitkin pärjää äitinä, kun laitetaan ne kantamaan vastuunsa, eikä hyysätä liikaa kun lapsi on syntynyt :) ennen vanhaan lapset kuitenkin tehtiin usein jo 18v ja se oli ihan normaalia. kyllä se siitä kun saat ensi järkytyksen ohi :)
[/quote]
Ennen vanhaan oli ennen vanhaan ja silloin ei tarvinnut opiskella, riitti kun pääsi naimisiin ja maatalon emännäksi. Nykyään elämä on erilaista, opiskella pitäisi ja töihinkin, jos ei aio elämäänsä sossun avulla elää.
Ymmärrän AP:n järkytyksen täysin. Mutta koska tehtyä ei saa tekemättömäksi niin tue lastasi. Itse tekisin asian selväksi, että mummu ei ole jatkuvasti hoitoapuna vaan silloin tällöin. Jos lapsen haluaa niin se hoidetaan sitten itse ja isovanhemmat auttavat joskus, ei joka viikonloppu.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 09:45"]
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 09:29"]
Kivittäkää vaan, mutta onko raskaus nyt niin pitkällä, ettei sitä voi keskeyttää? Vaikka tyttö haaveilee perhe-elämästä vauvoineen päivineen - se ei taida olla kovin realistista nyt. Miksi pitäisi mennä jonkun tytönhupakon ehdoilla - siis että hän toivoo lasta, vaikka suhde lapsen isään on katkolla? Onhan se kohtuuton rasite myös sille pojalle? Tyhmiä nämä nuoret ovat olleet ja varomattomia, mutta oletteko nyt miettineet asiat loppuun asti?
Pelkästään se, että nuori tyttö toivoo vauvaa, ei kyllä ole riittävä peruste lapsenhankintaan. Hän ei taatusti edes pysty näkemään, mitä seurauksia tällä nyt tulee olemaan teidän kaikkien elämään. Eipä silti, kyllä tuosta on aikaisemminkin selvitty, mutta kova pesti tiedossa kaikille. Myös sille syntyvälle lapselle.
Kuka elättää?
Tytöllä koulut kesken? Ammattia ei ole? Työtä ei ole?
Kuka hoitaa lasta? Tajuaako tyttö kuinka sitovaa vauvanhoito on? Vanhemmuus on elinikäinen ja sen ylikin.
Asumistilanne?
Entäs lapsen oikeus isäänsä? Onko oikein sitä nuorta isää kohtaan, että hänet on nyt sidottu tyttäreesi tulevan vauvan isänä loppuiäkseen vain siksi että tytöllä on päähänpinttymä vauvaleikeistä? En sano, että mies pitäisi vapauttaa vastuusta, mutta eipä hänellä taida olla paljoakaan sanottavaa tässä tilanteessa. Onko oikein?
Voisit ap olla aikuinen ja viheltää pelin poikki ennen kuin on liian myöhäistä.
[/quote]
Mua kanssa harmittaa se, miten nuoret pojat on näiden "haluan äidiksi" teini likkojen pelinappuloita. Huijataan käyttävänsä ehkäisypillereitä ja hankkiudutaan raskaaksi kun on niin kova vauvakuume. Minusta on epäreilua näille nuorille pojille, että he joutuvat sitten tahtomattaan tuohon soppaan myös osalliseksi. (siis näissä tapauksissa missä äiti on selvästi tahallaan lapsen hankkinut).
[/quote]
Vähän nyt epäilen, onko asia ihan noinkaan "tahallista" välttämättä. Nuoret ovat vastuuttomia ja kokeilunhaluisia, eivätkä jaksa toimia järkevästi aina. Molemmat ovat syyllisiä tilanteeseen. Kuitenkin toivoisi ap:n tyttärineen muistavan, että jos he välttämättä haluavat itse tehdä taloudellisen itsemurhan, mikä oikeus heillä on vetää se poika tähän samaan soppaan?
Se ensirakkaus alle parikymppisenä on harvoin tuleva puoliso. Molemmat nuoret varmasti löytävät uusia kumppaneita, mutta molemmilla tulee sitten olemaan myös tämä "yhteinen projekti" siinä sivussa. Päätös pitää lapsi koskee jokaista mukana olevaa monella eri tavalla, miksi vain yksi tekee päätöksen?