Lue keskustelun säännöt.
Lapsettomat - kenelle testamenttaatte omaisuutenne?
25.08.2021 |
Tässä keski-ikäisenä olen alkanut pohtia testamentin laatimista, mutta en tiedä kenelle jätän perintöni.
Miehellä ja minulla ei ole sisaruksia, eikä siis lapsia.
Kenelle te muut olette testamentanneet omaisuutenne?
Kommentit (181)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo väärä käsitys lapsettomien perintöjen jakautumisesta on ihan käsittämättömän yleinen. On sukuja joissa lapsettoman pariskunnan "perintöä" ollaan jo jakamassa sisarusten ja heidän lastensa kesken. Mittaillaan maita ja omistuksia, käydään kylässä ja ohjeistetaan lapsiakin käyttäytymään hyvin lapsetonta setää tai tätiä kohtaan "kun sinä kuitenkin perit hänet, tai me koko perhe".
Sitä raivoa ja itkua ja hammasten kiristystä, kun perintö meneekin ilman testamenttia sille lapsettomalle leskelle!!!
Surkuhupaisaa tuollainen. Mutta vielä erikoisempaa on, ettei tiedetä miten ihan tavallinen rintaperillisten ja puolison perimys menee eli kuvitellaan esimerkiksi, että omaisuus menee puoliksi lasten ja puolison välillä.
No se voi johtua siitäkin, että näin se monessa maassa menee, vaikka ei kuitenkaan Suomessa. Jos mieheni kuolisi, minulle jäisi oma puoli omaisuudestamme + puolet hänen puolestaan. Lapsille jäisi se toinen puoli miehet osuudesta. T. keskieurooppalainen
Kyllä useimmissa Euroopan maissa menee samoin kuin Suomessakin, mutta ihmiset eivät vain oikein osaa lukea lakitekstiä edes suomeksi, saati sitten kielellä, joka ei ole heidän oma äidinkielensä.
Suomessa erilailla kuin esim. Saksassa. Saksassa puolisoiden omaisuus on aina yhteistä jos ei avioehtoa tms. ole (riippumatta siitä kenen nimissä jokin auto tms. on). Kun toinen kuolee, perii aviopuoliso toisen puoliskosta puolet ja lapset puolet. Jos siis ei ole mitään avioehtoa.
Jotenkin hassu tämä käsitys omaisuuden muuttumisesta yhteiseksi, kun samassa viestissä toisaalta puhutaan "toisen puoliskosta". Jos omaisuus olisi yhteistä, ei olisi myöskään perintöä ennen molempien kuolemaa, koska oikeuskäytöntö ei tunne elävän ihmisen pesänjakoa: se on nimeltään ennakkoperintö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se tuntuu isolta ongelmalta niin annan mielelläni oman tilinumeroni jota voitte käyttää :)
Tämä , että kuluttaa kaiken ennen kuolemaansa tai että tuhoaa varansa ei aina ole mahdollista. Kuolema voi tulla kenelle vaan ykskaks tänään huomenna. Ei siinä ehdi seteleitä polttamaan. Siksi kannattaa tehdä testamentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo väärä käsitys lapsettomien perintöjen jakautumisesta on ihan käsittämättömän yleinen. On sukuja joissa lapsettoman pariskunnan "perintöä" ollaan jo jakamassa sisarusten ja heidän lastensa kesken. Mittaillaan maita ja omistuksia, käydään kylässä ja ohjeistetaan lapsiakin käyttäytymään hyvin lapsetonta setää tai tätiä kohtaan "kun sinä kuitenkin perit hänet, tai me koko perhe".
Sitä raivoa ja itkua ja hammasten kiristystä, kun perintö meneekin ilman testamenttia sille lapsettomalle leskelle!!!
Surkuhupaisaa tuollainen. Mutta vielä erikoisempaa on, ettei tiedetä miten ihan tavallinen rintaperillisten ja puolison perimys menee eli kuvitellaan esimerkiksi, että omaisuus menee puoliksi lasten ja puolison välillä.
No se voi johtua siitäkin, että näin se monessa maassa menee, vaikka ei kuitenkaan Suomessa. Jos mieheni kuolisi, minulle jäisi oma puoli omaisuudestamme + puolet hänen puolestaan. Lapsille jäisi se toinen puoli miehet osuudesta. T. keskieurooppalainen
Kyllä useimmissa Euroopan maissa menee samoin kuin Suomessakin, mutta ihmiset eivät vain oikein osaa lukea lakitekstiä edes suomeksi, saati sitten kielellä, joka ei ole heidän oma äidinkielensä.
Suomessa erilailla kuin esim. Saksassa. Saksassa puolisoiden omaisuus on aina yhteistä jos ei avioehtoa tms. ole (riippumatta siitä kenen nimissä jokin auto tms. on). Kun toinen kuolee, perii aviopuoliso toisen puoliskosta puolet ja lapset puolet. Jos siis ei ole mitään avioehtoa.
Myöskään Saksassa omaisuudesta ei tule avioliitossa yhteistä, ellei siitä ole sovittu erillisellä sopimuksella. Tämä on yleisimpiä väärinkäsityksiä avio-oikeudesta myös suomalaisilla ihmisillä Suomessa.
Väärin. Tuo "erillinen sopimus" tehdään jos ei haluta yhteistä omaisuutta. Zugewinngemeinschaft on yleisin ja siihen pätee tuo edellä todettu perinnlnjako.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo väärä käsitys lapsettomien perintöjen jakautumisesta on ihan käsittämättömän yleinen. On sukuja joissa lapsettoman pariskunnan "perintöä" ollaan jo jakamassa sisarusten ja heidän lastensa kesken. Mittaillaan maita ja omistuksia, käydään kylässä ja ohjeistetaan lapsiakin käyttäytymään hyvin lapsetonta setää tai tätiä kohtaan "kun sinä kuitenkin perit hänet, tai me koko perhe".
Sitä raivoa ja itkua ja hammasten kiristystä, kun perintö meneekin ilman testamenttia sille lapsettomalle leskelle!!!
Surkuhupaisaa tuollainen. Mutta vielä erikoisempaa on, ettei tiedetä miten ihan tavallinen rintaperillisten ja puolison perimys menee eli kuvitellaan esimerkiksi, että omaisuus menee puoliksi lasten ja puolison välillä.
No se voi johtua siitäkin, että näin se monessa maassa menee, vaikka ei kuitenkaan Suomessa. Jos mieheni kuolisi, minulle jäisi oma puoli omaisuudestamme + puolet hänen puolestaan. Lapsille jäisi se toinen puoli miehet osuudesta. T. keskieurooppalainen
Kyllä useimmissa Euroopan maissa menee samoin kuin Suomessakin, mutta ihmiset eivät vain oikein osaa lukea lakitekstiä edes suomeksi, saati sitten kielellä, joka ei ole heidän oma äidinkielensä.
Suomessa erilailla kuin esim. Saksassa. Saksassa puolisoiden omaisuus on aina yhteistä jos ei avioehtoa tms. ole (riippumatta siitä kenen nimissä jokin auto tms. on). Kun toinen kuolee, perii aviopuoliso toisen puoliskosta puolet ja lapset puolet. Jos siis ei ole mitään avioehtoa.
Myöskään Saksassa omaisuudesta ei tule avioliitossa yhteistä, ellei siitä ole sovittu erillisellä sopimuksella. Tämä on yleisimpiä väärinkäsityksiä avio-oikeudesta myös suomalaisilla ihmisillä Suomessa.
Väärin. Tuo "erillinen sopimus" tehdään jos ei haluta yhteistä omaisuutta. Zugewinngemeinschaft on yleisin ja siihen pätee tuo edellä todettu perinnlnjako.
Avioliitossa voi olla myös yhteistä omaisuutta, mutta omaisuus ei muutu yhteiseksi avioliiton ansiosta, vaikka siihen on avio-oikeus. Tämä asia on ihmisten hyvin vaikea käsittää näemmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo väärä käsitys lapsettomien perintöjen jakautumisesta on ihan käsittämättömän yleinen. On sukuja joissa lapsettoman pariskunnan "perintöä" ollaan jo jakamassa sisarusten ja heidän lastensa kesken. Mittaillaan maita ja omistuksia, käydään kylässä ja ohjeistetaan lapsiakin käyttäytymään hyvin lapsetonta setää tai tätiä kohtaan "kun sinä kuitenkin perit hänet, tai me koko perhe".
Sitä raivoa ja itkua ja hammasten kiristystä, kun perintö meneekin ilman testamenttia sille lapsettomalle leskelle!!!
Surkuhupaisaa tuollainen. Mutta vielä erikoisempaa on, ettei tiedetä miten ihan tavallinen rintaperillisten ja puolison perimys menee eli kuvitellaan esimerkiksi, että omaisuus menee puoliksi lasten ja puolison välillä.
No se voi johtua siitäkin, että näin se monessa maassa menee, vaikka ei kuitenkaan Suomessa. Jos mieheni kuolisi, minulle jäisi oma puoli omaisuudestamme + puolet hänen puolestaan. Lapsille jäisi se toinen puoli miehet osuudesta. T. keskieurooppalainen
Kyllä useimmissa Euroopan maissa menee samoin kuin Suomessakin, mutta ihmiset eivät vain oikein osaa lukea lakitekstiä edes suomeksi, saati sitten kielellä, joka ei ole heidän oma äidinkielensä.
Suomessa erilailla kuin esim. Saksassa. Saksassa puolisoiden omaisuus on aina yhteistä jos ei avioehtoa tms. ole (riippumatta siitä kenen nimissä jokin auto tms. on). Kun toinen kuolee, perii aviopuoliso toisen puoliskosta puolet ja lapset puolet. Jos siis ei ole mitään avioehtoa.
Myöskään Saksassa omaisuudesta ei tule avioliitossa yhteistä, ellei siitä ole sovittu erillisellä sopimuksella. Tämä on yleisimpiä väärinkäsityksiä avio-oikeudesta myös suomalaisilla ihmisillä Suomessa.
Väärin. Tuo "erillinen sopimus" tehdään jos ei haluta yhteistä omaisuutta. Zugewinngemeinschaft on yleisin ja siihen pätee tuo edellä todettu perinnlnjako.
Avioliitossa voi olla myös yhteistä omaisuutta, mutta omaisuus ei muutu yhteiseksi avioliiton ansiosta, vaikka siihen on avio-oikeus. Tämä asia on ihmisten hyvin vaikea käsittää näemmä.
No pointti nyt varmaan kuitenkin oli se, että suomalainen perintojako poikkeaa joistakin muista maista ja EHKÄ siksi kaikki menivät ole kärryillä mitä aviopuolisolle jää.
Kannattaa tehdä hallintaoikeustestamentti aviopuolisoiden kesken olipa lapsia tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo väärä käsitys lapsettomien perintöjen jakautumisesta on ihan käsittämättömän yleinen. On sukuja joissa lapsettoman pariskunnan "perintöä" ollaan jo jakamassa sisarusten ja heidän lastensa kesken. Mittaillaan maita ja omistuksia, käydään kylässä ja ohjeistetaan lapsiakin käyttäytymään hyvin lapsetonta setää tai tätiä kohtaan "kun sinä kuitenkin perit hänet, tai me koko perhe".
Sitä raivoa ja itkua ja hammasten kiristystä, kun perintö meneekin ilman testamenttia sille lapsettomalle leskelle!!!
Surkuhupaisaa tuollainen. Mutta vielä erikoisempaa on, ettei tiedetä miten ihan tavallinen rintaperillisten ja puolison perimys menee eli kuvitellaan esimerkiksi, että omaisuus menee puoliksi lasten ja puolison välillä.
No se voi johtua siitäkin, että näin se monessa maassa menee, vaikka ei kuitenkaan Suomessa. Jos mieheni kuolisi, minulle jäisi oma puoli omaisuudestamme + puolet hänen puolestaan. Lapsille jäisi se toinen puoli miehet osuudesta. T. keskieurooppalainen
Kyllä useimmissa Euroopan maissa menee samoin kuin Suomessakin, mutta ihmiset eivät vain oikein osaa lukea lakitekstiä edes suomeksi, saati sitten kielellä, joka ei ole heidän oma äidinkielensä.
Suomessa erilailla kuin esim. Saksassa. Saksassa puolisoiden omaisuus on aina yhteistä jos ei avioehtoa tms. ole (riippumatta siitä kenen nimissä jokin auto tms. on). Kun toinen kuolee, perii aviopuoliso toisen puoliskosta puolet ja lapset puolet. Jos siis ei ole mitään avioehtoa.
Myöskään Saksassa omaisuudesta ei tule avioliitossa yhteistä, ellei siitä ole sovittu erillisellä sopimuksella. Tämä on yleisimpiä väärinkäsityksiä avio-oikeudesta myös suomalaisilla ihmisillä Suomessa.
Väärin. Tuo "erillinen sopimus" tehdään jos ei haluta yhteistä omaisuutta. Zugewinngemeinschaft on yleisin ja siihen pätee tuo edellä todettu perinnlnjako.
Avioliitossa voi olla myös yhteistä omaisuutta, mutta omaisuus ei muutu yhteiseksi avioliiton ansiosta, vaikka siihen on avio-oikeus. Tämä asia on ihmisten hyvin vaikea käsittää näemmä.
No pointti nyt varmaan kuitenkin oli se, että suomalainen perintojako poikkeaa joistakin muista maista ja EHKÄ siksi kaikki menivät ole kärryillä mitä aviopuolisolle jää.
Eurooppalainen oikeuskäytäntö ei tunne sellaista, että avioliittoon mennessä kaikki omaisuus muuttuu yhteiseksi automaattisesti, se on omasta näkökulmastani jopa pähkähullulta kuulostava asia kaikkine seurauksineen. Mutta monissa maissa sukulaiset perivät laajemmin kuin Suomessa, esimerkiksi Saksassa voivat serkutkin periä eli kuuluvat perintökaareen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eläinsuojeluun. Muut ei ole ansainneet minun rahojani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo väärä käsitys lapsettomien perintöjen jakautumisesta on ihan käsittämättömän yleinen. On sukuja joissa lapsettoman pariskunnan "perintöä" ollaan jo jakamassa sisarusten ja heidän lastensa kesken. Mittaillaan maita ja omistuksia, käydään kylässä ja ohjeistetaan lapsiakin käyttäytymään hyvin lapsetonta setää tai tätiä kohtaan "kun sinä kuitenkin perit hänet, tai me koko perhe".
Sitä raivoa ja itkua ja hammasten kiristystä, kun perintö meneekin ilman testamenttia sille lapsettomalle leskelle!!!
Surkuhupaisaa tuollainen. Mutta vielä erikoisempaa on, ettei tiedetä miten ihan tavallinen rintaperillisten ja puolison perimys menee eli kuvitellaan esimerkiksi, että omaisuus menee puoliksi lasten ja puolison välillä.
No se voi johtua siitäkin, että näin se monessa maassa menee, vaikka ei kuitenkaan Suomessa. Jos mieheni kuolisi, minulle jäisi oma puoli omaisuudestamme + puolet hänen puolestaan. Lapsille jäisi se toinen puoli miehet osuudesta. T. keskieurooppalainen
Kyllä useimmissa Euroopan maissa menee samoin kuin Suomessakin, mutta ihmiset eivät vain oikein osaa lukea lakitekstiä edes suomeksi, saati sitten kielellä, joka ei ole heidän oma äidinkielensä.
Suomessa erilailla kuin esim. Saksassa. Saksassa puolisoiden omaisuus on aina yhteistä jos ei avioehtoa tms. ole (riippumatta siitä kenen nimissä jokin auto tms. on). Kun toinen kuolee, perii aviopuoliso toisen puoliskosta puolet ja lapset puolet. Jos siis ei ole mitään avioehtoa.
Myöskään Saksassa omaisuudesta ei tule avioliitossa yhteistä, ellei siitä ole sovittu erillisellä sopimuksella. Tämä on yleisimpiä väärinkäsityksiä avio-oikeudesta myös suomalaisilla ihmisillä Suomessa.
Väärin. Tuo "erillinen sopimus" tehdään jos ei haluta yhteistä omaisuutta. Zugewinngemeinschaft on yleisin ja siihen pätee tuo edellä todettu perinnlnjako.
Avioliitossa voi olla myös yhteistä omaisuutta, mutta omaisuus ei muutu yhteiseksi avioliiton ansiosta, vaikka siihen on avio-oikeus. Tämä asia on ihmisten hyvin vaikea käsittää näemmä.
No pointti nyt varmaan kuitenkin oli se, että suomalainen perintojako poikkeaa joistakin muista maista ja EHKÄ siksi kaikki menivät ole kärryillä mitä aviopuolisolle jää.
Eurooppalainen oikeuskäytäntö ei tunne sellaista, että avioliittoon mennessä kaikki omaisuus muuttuu yhteiseksi automaattisesti, se on omasta näkökulmastani jopa pähkähullulta kuulostava asia kaikkine seurauksineen. Mutta monissa maissa sukulaiset perivät laajemmin kuin Suomessa, esimerkiksi Saksassa voivat serkutkin periä eli kuuluvat perintökaareen.
Kukaan edellä kirjoittanut ei ole olettanutkaan, että omaisuus muuttuisi yhteiseksi naimisiin mennessä. Kuitenkin avioliiton aikana hankittu omaisuus on yhteistä, esim. Saksassa, jos ei edellämainittua talouden erottelusopimusta ole. Toisen aviopuolison perimä omaisuus (esim. omilta isovanhemmilta) ei muutu yhteiseksi avioliiton aikanakaan ja tämä on mielestäni hyvin oikeudenmukaista ja saisi olla niin Suomessakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen että suvun hallussa olleen kiinteän omaisuuden testamenttaan sisarukseni lapselle ja loput eri sukuhaaraa edustavalle kummilapselleni. Tai jos mieheni lapset on elämässäni vielä 20v päästä saatan testamentata suvun hallussa olleen kiinteän omaisuuden heille. Ongelma suvun kiinteässä omaisuudesta on , että ei sitä voi testamentata kelle vaan. Vaan täytyy pitää huoli siitä että se säilyy suvussa.
Ellei testamenttia ole, ja avioliitossa olevat lapset eivät ole biologisesti molempien eivätkä ei-biologisen vanhemman adoptoimia, meneekö perintöä kuitenkin kyseessäoleville lapsille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo väärä käsitys lapsettomien perintöjen jakautumisesta on ihan käsittämättömän yleinen. On sukuja joissa lapsettoman pariskunnan "perintöä" ollaan jo jakamassa sisarusten ja heidän lastensa kesken. Mittaillaan maita ja omistuksia, käydään kylässä ja ohjeistetaan lapsiakin käyttäytymään hyvin lapsetonta setää tai tätiä kohtaan "kun sinä kuitenkin perit hänet, tai me koko perhe".
Sitä raivoa ja itkua ja hammasten kiristystä, kun perintö meneekin ilman testamenttia sille lapsettomalle leskelle!!!
Surkuhupaisaa tuollainen. Mutta vielä erikoisempaa on, ettei tiedetä miten ihan tavallinen rintaperillisten ja puolison perimys menee eli kuvitellaan esimerkiksi, että omaisuus menee puoliksi lasten ja puolison välillä.
No se voi johtua siitäkin, että näin se monessa maassa menee, vaikka ei kuitenkaan Suomessa. Jos mieheni kuolisi, minulle jäisi oma puoli omaisuudestamme + puolet hänen puolestaan. Lapsille jäisi se toinen puoli miehet osuudesta. T. keskieurooppalainen
Kyllä useimmissa Euroopan maissa menee samoin kuin Suomessakin, mutta ihmiset eivät vain oikein osaa lukea lakitekstiä edes suomeksi, saati sitten kielellä, joka ei ole heidän oma äidinkielensä.
Suomessa erilailla kuin esim. Saksassa. Saksassa puolisoiden omaisuus on aina yhteistä jos ei avioehtoa tms. ole (riippumatta siitä kenen nimissä jokin auto tms. on). Kun toinen kuolee, perii aviopuoliso toisen puoliskosta puolet ja lapset puolet. Jos siis ei ole mitään avioehtoa.
Myöskään Saksassa omaisuudesta ei tule avioliitossa yhteistä, ellei siitä ole sovittu erillisellä sopimuksella. Tämä on yleisimpiä väärinkäsityksiä avio-oikeudesta myös suomalaisilla ihmisillä Suomessa.
Väärin. Tuo "erillinen sopimus" tehdään jos ei haluta yhteistä omaisuutta. Zugewinngemeinschaft on yleisin ja siihen pätee tuo edellä todettu perinnlnjako.
Avioliitossa voi olla myös yhteistä omaisuutta, mutta omaisuus ei muutu yhteiseksi avioliiton ansiosta, vaikka siihen on avio-oikeus. Tämä asia on ihmisten hyvin vaikea käsittää näemmä.
No pointti nyt varmaan kuitenkin oli se, että suomalainen perintojako poikkeaa joistakin muista maista ja EHKÄ siksi kaikki menivät ole kärryillä mitä aviopuolisolle jää.
Eurooppalainen oikeuskäytäntö ei tunne sellaista, että avioliittoon mennessä kaikki omaisuus muuttuu yhteiseksi automaattisesti, se on omasta näkökulmastani jopa pähkähullulta kuulostava asia kaikkine seurauksineen. Mutta monissa maissa sukulaiset perivät laajemmin kuin Suomessa, esimerkiksi Saksassa voivat serkutkin periä eli kuuluvat perintökaareen.
Kukaan edellä kirjoittanut ei ole olettanutkaan, että omaisuus muuttuisi yhteiseksi naimisiin mennessä. Kuitenkin avioliiton aikana hankittu omaisuus on yhteistä, esim. Saksassa, jos ei edellämainittua talouden erottelusopimusta ole. Toisen aviopuolison perimä omaisuus (esim. omilta isovanhemmilta) ei muutu yhteiseksi avioliiton aikanakaan ja tämä on mielestäni hyvin oikeudenmukaista ja saisi olla niin Suomessakin.
Siellä kirjoitettiin, että "Saksassa puolisoiden omaisuus on aina yhteistä" ja liian moni luulee, että näin on Suomessakin, koska lakitekstin lukeminen on monille ylivoimasta. En tunne Saksan lainsäädäntöä niin hyvin, että voisin kommentoida sitä tarkasti, pääpiirteissään Eurooppa on tässä yhtenäinen eikä ihme, sillä alun perin lainsäädännöllä on yhteiset juuret kanonisessa oikeudessa.
^siis suoraan, ei isänsä kautta.
Vierailija kirjoitti:
^siis suoraan, ei isänsä kautta.
viittaus viestiin
155/157 |
klo 10:02 | 11.7.2022
Veljeni, joka on elänyt ikänsä sossun asiakkaana, saa sen, jos kuolen ensin. Omaisuuteni on noin 500 000 euron arvoinen.
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt testamentin, jossa rahani menevät luonnonsuojeluun, tarkemmin Suomen metsien suojeluun. Omaisuuteni menee siis tulevien sukupolvien hyväksi. Ilman luontoa ei ole elämää ihmiselläkään.
Laita ehdoksi, ettei metsää hoideta - muuten rahat menee huijareiden taskuihin.
Vierailija kirjoitti:
Ellei testamenttia ole, ja avioliitossa olevat lapset eivät ole biologisesti molempien eivätkä ei-biologisen vanhemman adoptoimia, meneekö perintöä kuitenkin kyseessäoleville lapsille?
Lapsi perii vain omat vanhempansa eli vastaus on ei.
Adoptiolapset perivät biologiset vanhempansa ja sukunsa muut sukulaiset, jos adoptio on vahvistettu ennen vuotta 1980. Tämän jälkeen vahvistetut adoptiot vertautuvat biolologisiin lapsiin.
Myöskään Saksassa omaisuudesta ei tule avioliitossa yhteistä, ellei siitä ole sovittu erillisellä sopimuksella. Tämä on yleisimpiä väärinkäsityksiä avio-oikeudesta myös suomalaisilla ihmisillä Suomessa.