Lue keskustelun säännöt.
Tänään tapahtu jotain ihan uskomatonta. Mä oon ihan sekasin.
22.09.2014 |
Mä jouduin käymään pankissa, siis ihan pankissapankissa, siellä rakennuksessa sisällä, tiskillä asioimassa. No, menin sinne ja tietty siellä oli jono. Istuin sit odottamaan vuoroani, kuutelin napeista musiikkia ja räpläsin puhelinta.
Sieltä tiskin takaa tuli sinne asiakaspuolelle mies, oli siis menossa ulos. Joku työntekijä. Pistin merkille, ihan hyvännäkönen viiskymppinen pukumies. Nyt vanhemmiten pukumiehet kiinnittää useammin katseen, nuorena ne oli rokkipoikia, joita tuli kuolattua.
No, se mies katto mua. Pysähty ja katto uudelleen. Meni ulos ja tuli samantien takas. Ja sano mulle jotain, mä revin nappeja korvista hädissäni. Se sano, ettei se oo koskaan tällasta tehny ja että se pyytää anteeks jo etukäteen, mutta se näki musta unta viikonloppuna. Ja sen on pakko saada jutella mun kanssa. Mä en osannu sanoo mitään, tuijotin vaan. Ja samalla tuli mun vuoro ja mä menin tiskille hoitaan asiaani.
Kun mä sain hommat hoidettua, se mies oli lähteny. Mä menin ulos sieltä konttorista ja se seiso siellä pihalla. Esitteli ittensä ja pyysi kahville. Mä en ollu vieläkään sanonu sanaakaan, nyökkäsin vaan ja mentiin kahville. Juteltiin. Vaihdettiin numeroita. Se suuteli mua kun erottiin.
Ei tällasta tapahdu! Mä en oo mikään kaunis, laiha enkä nuori. Keski-ikänen normaali nainen. Mitä täällä tapahtuu?!?!
Kommentit (135)
Jo otsikko kertoo että kyseessä on keksitty tarina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on kyllä jännä ilmiö täällä... Naimisissa oleva nainen ihastuu päätä pahkaa toiseen mieheen ja selittelee, kuinka oma liitto on vain kämppäkaveruutta. Se hyväksytään ja oikein tsempataan. Naimisissa oleva mies ihastuu päätä pahkaa toiseen naiseen ja selittelee, kuinka oma liitto on vain kämppäkaveruutta. Haukutaan siaksi, pettäjäksi yms. Miksi naisten vieraissa käynti on hyväksyttävämpää kuin miesten?
Mielestäni on ok käydä "platonisilla" treffeillä jos avioliitto on ollut huonossa jamassa jo vuosia ja eroa on harkittu. Kannattaisi kuitenkin kertoa ihan rehellisesti tästä aviomiehellesi!
Selän takana tapailu tuo vaan pahan mielen vaikka olisitte molemmat samaa mieltä avioliittonne tilasta.
Vaikka tuo saattaakin nyt tuntua äkkirakastumiselta niin kannattaa edetä hyvin hitaasti koska myöhemmin voi kaduttaa jos päädytkin jatkamaan avioliittoasi!
Mulle kävi noin n 20 vuotta sitten - kaupassa nuorempi komea mies kurkki tiskien ja hyllyjen takaa, viereiseltä kassalta ja mua ihmetytti. Lähdin kävellen kotiin ja mies tuli perässä. Minä kiihdytin vauhtia paniikissa (mikä lie hullu!!) ja mies juoksee perään huutaen: Pysähdy hei - onko sulle koskaan tullut sellaista tunnetta että on vaan pakko tutustua johonkin henkilöön? Älä säikähdä mutta mun oli pakko saada jutella sun kanssasi!
Mieheltä jäi ostokset ja auto kaupalle kun oli tullut niin kiire mun perääni:) Tuosta seurasi vuoden ihana laastarisuhde (olin vasta eronnut) mutta edelleen muistelen häntä lämmöllä:)
Eli ap - tuo on tosiaan ihan mahdollista - ja ihana kokemus!!
No tuota. Tämän hetkisten tutkimusten mukaan liitot ja kaikki nää perhe-jutut on ihan täyttä skeidaa. Miesten tarkoitus on nussia naisia ja tehdä paljon jälkeläisiä. Naisilta tätä toimenpidettä ei kysellä. Mies on vahvempi ja astuu naisen kuin naisen silloin kun muna on kovana. SE ON LUONNON LAKI TULIKO SELVÄKSI?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävi mullekin niin, kun oli 19-v. ja olin lähdössä seuraavana päivänä au pairiksi ulkomaille ja olin vaihtamassa pankissa rahaa, niin yksi italialainen mies lähti perään. Olin vaan niin onnellinen pankissa kun ajattelin tulevaa ulkomaanmatkaa tai jotain ja olin hymyillyt itsekseni. Mies pyysi mut kahville. Koska mulla oli luppoaikaa päivällä, lähdin. Oli vain pakattavat tavarat kotona, äitin luona. Sitten mies osoittautui taiteilijaksi, jolla oli työhuone Helsingin keskustan jossain kellarihuoneistossa. Mentiin sinne. Sillä oli vain patja lattialla, jossa se käänteli ja väänteli mun alastonta vartaloa. Sitten oli kaunista ja rauhallista seksiä. Ei mitään kiimaa, mutta oli se mulle 19 kesäiselle uusi kokemus: mustat pitkät hiukset, kaunis mies. Ja sellaista kai taiteilijalle ominaista vartalon tarkastelua en ole sen kummemmin sasnut osakseni, sillä tavalla. Seuraavana päivänä olinkin jo lentokoneessa matkalla kohti uusia seikkailuja.
Tosielämää, Helsingin keskustassa 1991. Pankista sekin lähti enkä kadu.
Kirjoitustyylistä jo näkee että ap on korkeintaan 25v. Mutta muuten, miksei näin voisi tapahtua. kaikenlaista hullua ja outoa tapahtuu muutenkin. mutta ei kyllä ole ap keski-ikäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 18:46"]
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 18:44"]
Onko tässä av:n jännittävä uusi jatkotarina??
[/quote]
Mua kiinnostaa enemmän jopa se teinihujoppi ikkunan takana, tai Ressun lukiota kuudetta vuotta jankkaava persekipeys.
[/quote] Niin muakin:). Tämä on tylsä.
Ei täällä voi arvata kenenkään ikää. Paljonko mä olen?
Mä uskon ap:n stooriin. Huvittaa kun varsinkin ylilautajonnet käyvät täällä antamassa negoja. Ne ei usko että on olemassa oikeaa romantiikkaa. Itse kun hallitsevat vaan alapäätyylin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämässä tapahtuu ihmeitä. Oikeasti. Niille jotka katsovat maailmaa avoimin mielin ja uskaltavat nauttia elämästään. Negatiivisille, kateellisille, katkerille ihmisille ei ihmeitä tapahdu. Ja vaikka tapahtuisi, he eivät ota niitä vastaan vaan valitus jatkuu. Oma valinta.
;D Jaksoitpas vetästä hauskan, absurdin tarinan. Catherine Cooksonia hyllyssä ehkä? Tuleeko vielä jatkoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 12:12"]
Kirjoitustyylistä jo näkee että ap on korkeintaan 25v. Mutta muuten, miksei näin voisi tapahtua. kaikenlaista hullua ja outoa tapahtuu muutenkin. mutta ei kyllä ole ap keski-ikäinen.
[/quote]
Miksei vanhemmallekin voisi käydä noin - #62 oli tuolloin 34v 3 lapsen äiti:)
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 12:24"]
Elämässä tapahtuu ihmeitä. Oikeasti. Niille jotka katsovat maailmaa avoimin mielin ja uskaltavat nauttia elämästään. Negatiivisille, kateellisille, katkerille ihmisille ei ihmeitä tapahdu. Ja vaikka tapahtuisi, he eivät ota niitä vastaan vaan valitus jatkuu. Oma valinta.
[/quote]
Ihan samaa mieltä olen tästä.
Ja aloittaja vetäisi kivan tarinan. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaatko 44:lle millainen uni oli? Toki mies on sen ensimmäisenä sulle kertonut.
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 17:46"]Musta tuntuu että tää on provo, revit kuulokkkeita korvista kuin joku teini mut oot keski-ikäinen. Yleensä keski-ikäiset kuuntelevat kuulokkeilla musiikki vain busseissa yms, ei tuollalailla taukoamatta kuin joku teini.
[/quote]
Mä oon keski-ikäinen ja kuuntelen aina kun mahdollista ja joka paikassa kuulokkeilla musiikkia. Näin oon toiminu yli 30 v.
Se suudelma mua hämää. Kun se oli jotenkin niin luonnollinen ja kuulu asiaan. Mä en herra siunaa sillon viistoista vuotta sitten ekoilla treffeillä suudellu tota mun aviomiestäkään. Miks tän miehen kanssa se oli niin luonnollista? Se vaan tuli jostain.
Se mies saatto mut metron sisäänkäynnille ja juteltiin siinä kävellessä ja yhtäkkiä me seistiin vastakkain ja se mies otti mun kasvoista kiinni ja suuteli. Ja mun vaan oli suudeltava takas. Ja kun me lopetettiin, me vaan hymyiltiin tyhminä ja mä lähdin.
Joko tää on oikeesti sitä miltä tää nyt näyttää tai sitten se mies on äärettömän taitava.
-ap-
Ainakin on kuin kunnon saippuasarjasta. Oikeassa elämässä kyllä tapahtuu paljon uskomattomampia asioita kuin kukaan osaisi keksiä.
Mä niin toivon, että tää olisi totta!:)
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 17:44"]
Ihmiset pystyvät näkemään unta ainoastaan ihmisistä, jotka ovat tavanneet ennestään. Unessa mieli ei kykene luomaan uusia kasvoja vaan olet tämän miehen kohdannut ennenkin tai hän keksii jotain päästään.
[/quote] Väärin! Mummoni oli joku ennustajaeukko. Sen luona kävi ihmisiä ihan ympäri Suomen kyselemässä kadonneista arvoesineistä, kohtaloista jne.... No se oli niinku tää Aino Kassinen, paitsi että vältti julkisuutta.
Olimme serkkuni häissä. Sulhasen puolelta oli joku nuorehko mies, jota kukaan meistä ei ollut koskaan aiemmin nähnyt. Mummoni sanoi, että on nähnyt tuon nuorenmiehen hautajaiset unessa. Kesähäistä oli kyse ja mummo sanoi että maa oli valkosenaan. Meidän koko pöytäseurue tämän kuuli. Emme sitä ihmetelleet, sillä mummon ennustukset oli niin tuttua-huttua. Vähän siinä juhlinnan tuoksinnassa katteltiin sitä nuortamiestä, mutta emme tietenkään hänelle mitään sanoneet. Äitini oli ehdottomasti kieltänyt puhumasta mistään hautajaisunista kun oli häistä kyse.
No arvaatte varmaan, että se mies oli tosiaan haudattu samana vuonna alkutalvesta. Me saimme asiasta tietää vasta seuraavana kesänä, kun serkkumme tuli käymään kylässä.
Mä haluisin tietää, millainen se uni oli! Oliko painajainen vai mikä? :)