Lue keskustelun säännöt.
Tänään tapahtu jotain ihan uskomatonta. Mä oon ihan sekasin.
22.09.2014 |
Mä jouduin käymään pankissa, siis ihan pankissapankissa, siellä rakennuksessa sisällä, tiskillä asioimassa. No, menin sinne ja tietty siellä oli jono. Istuin sit odottamaan vuoroani, kuutelin napeista musiikkia ja räpläsin puhelinta.
Sieltä tiskin takaa tuli sinne asiakaspuolelle mies, oli siis menossa ulos. Joku työntekijä. Pistin merkille, ihan hyvännäkönen viiskymppinen pukumies. Nyt vanhemmiten pukumiehet kiinnittää useammin katseen, nuorena ne oli rokkipoikia, joita tuli kuolattua.
No, se mies katto mua. Pysähty ja katto uudelleen. Meni ulos ja tuli samantien takas. Ja sano mulle jotain, mä revin nappeja korvista hädissäni. Se sano, ettei se oo koskaan tällasta tehny ja että se pyytää anteeks jo etukäteen, mutta se näki musta unta viikonloppuna. Ja sen on pakko saada jutella mun kanssa. Mä en osannu sanoo mitään, tuijotin vaan. Ja samalla tuli mun vuoro ja mä menin tiskille hoitaan asiaani.
Kun mä sain hommat hoidettua, se mies oli lähteny. Mä menin ulos sieltä konttorista ja se seiso siellä pihalla. Esitteli ittensä ja pyysi kahville. Mä en ollu vieläkään sanonu sanaakaan, nyökkäsin vaan ja mentiin kahville. Juteltiin. Vaihdettiin numeroita. Se suuteli mua kun erottiin.
Ei tällasta tapahdu! Mä en oo mikään kaunis, laiha enkä nuori. Keski-ikänen normaali nainen. Mitä täällä tapahtuu?!?!
Kommentit (135)
Tässä teille tositarinaa. Eräs lähisukulaiseni, nainen, sairastui syöpään (myöhemmin parani) ja jossain vaiheessa oli nähnyt unta jostain vaan miehestä, jota ei tuntenut. Olikohan seuraava vai sitä seuraava päivä, kun hän päätti poikkeuksellisesti lähteä ravintolaan, vaikkei sellaista ollut harrastanut vuosiin eikä sairastuttuaan pahemmin käynyt missään. Siellä ravintolassa oli ollut se mies, josta oli nähnyt unta. Olivat ryhtyneet juttelemaan ja se mies oli lähtenyt jatkoille sukulaiseni luo, yöksi. Hyvin oli ilmeisesti kaikki mennyt, mutta se oli käsittääkseni jäänyt vain sen kerran kokemukseksi. Näin sukulaiseni minulle kertoi kasvotusten enkä usko, että kuvitteli tai narrasi. Hän vaikutti hyvin tyytyväiseltä, että oli saanut kokea näin, oli kuulemma antanut hänelle paljon henkistä voimaa ja uskoa. Hän päivitteli, että tällaisen puolikaljun naisen kanssa se mies sitten suostui olemaan (oli siinä vaiheessa hoidot vähän ohentaneet hiuksia, mutta hyvännäköinen nainen edelleen). Uskokaa mitä haluatte, minä uskoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heiiiiii!!! TÄNÄÄN ON TORSTAI!!!!!
Mitäs söitte? Pussasitteko? Kävittekö Omenahotellissa pikasella?
Se mies kerto ittestään vaikka mitä. Lapsuudestaan, mistä kirjoista ja millasesta musiikista se tykkää, lapsestaan paljon. Sit me juteltiin siitä miten toisaalta pelottaa kasvattaa noita lapsia tällasessa maailmassa, kun yhtään ei tiedä mitä tapahtuu ja onko ne turvassa. Mä kerroin samoja asioita itsestäni. Mitä nyt ihmiset juttelee kun haluavat tutustua. Ei ihmeellisiä asioita, arkisia juttuja.
Mä oon toisaalta hirvittävän, pelottavan onnellinen. Joku on kiinnostunu musta, mun mielipiteistä ja tunteista. Toisaalta mä oon vihainen, että miks se joku ei sit ollu mun aviomies. Ja surullinen, koska tän perheen elämä tälläsenään on ihan kohta ohi. Nyt ku mä oon saanu maistaa millasta elämä voi olla, mä en enää voi tyytyä tähän entiseen.
Aviomies tuli töistä ja halus puhua työasioistaan. Ensin mulle ja sitten veljelleen tunnin puhelimessa. Mä yritin jutella jotain mun juttuja, mutta mies halus puhua työasioistaan. Lapselle mä tein ruoan, etsin sen avaimet, laitoin iltapalaa, passasin ja palvelin. Kukaan ei koskaan edes kiitä. Se mies päivällä sano että kiitos, kun oot olemassa. Sille riittää mun olemassaolo, mun ei tartte lunastaa arvostusta passaamalla. Ei tää oo oikeeta elämää.
-ap-
Surullista, jos miehesi elää vain omaa päänsisäistä elämäänsä.
Mietin vain, miltä uudesta tutustumastasi miehestä tuntuisi, jos lukisi sun kertomat tarinat teidän kohtaamisista täältä? En tiedä, olisiko salaa mielissään, vai kauhuissaan. Älä kerro niin paljoa... (olisi mun ohje)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäpä lähetän tämän viestiketjun miehellesi. Hän ilahtuu varmasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
:D Tulin just kotiin. Ihana lounas. Mä söin avokadotortillan ja jälkkäriks sorbettia. Olin ihan paniikissa, en mä muista oliko hyvää. Oli varmaan, koska mä söin kaiken. Mies söi grillattua kanaa. Juteltiin kaikesta mahdollisesta, kirjoista, töistä, opiskelusta, musiikista, sodasta ja rauhasta, kesästä, lapsista, kissoista, kehäradasta.. :) Ja välillä vaan oltiin hiljaa ja tuijotettiin. Käytiin vielä kahvillakin, mä join laten, mies tuplaespresson.
Ei puhuttu mun avioliitosta. Mä en halua puhua siitä sen miehen kanssa. Mut sovittiin ens viikoks uudet treffit. Mä aion mennä.
Ja muutaman kerran pussattiin. Kun nähtiin ja kun lähdettiin lounaspaikasta, kahvilassa ja sit kun mies taas saatto mut metron sisäänkäynnille. Se osaa suudella niin, että jalat meinaa lähteä alta. Jalat on vieläkin ihan vetelät.
Mä tärisen edelleen. Onneks sain sen finnin piiloon. Mä oon entistä enemmän sekasin :D :D
Etene rauhallisesti!! Alussa toi huuma on niin ihanaa. Mieti ensin vanha parisuhde, mieti vakavasti, juttele miehesi kanssa. Toisaalta et voi tietää, mitä tämä uusi mies ajattelee, oletko vain kiva pikku piristys. Sanon siksi, ettet joudu pettymään.
Mut ihastus on ihanaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 14:54"]:D Tulin just kotiin. Ihana lounas. Mä söin avokadotortillan ja jälkkäriks sorbettia. Olin ihan paniikissa, en mä muista oliko hyvää. Oli varmaan, koska mä söin kaiken. Mies söi grillattua kanaa. Juteltiin kaikesta mahdollisesta, kirjoista, töistä, opiskelusta, musiikista, sodasta ja rauhasta, kesästä, lapsista, kissoista, kehäradasta.. :) Ja välillä vaan oltiin hiljaa ja tuijotettiin. Käytiin vielä kahvillakin, mä join laten, mies tuplaespresson.
Ei puhuttu mun avioliitosta. Mä en halua puhua siitä sen miehen kanssa. Mut sovittiin ens viikoks uudet treffit. Mä aion mennä.
Ja muutaman kerran pussattiin. Kun nähtiin ja kun lähdettiin lounaspaikasta, kahvilassa ja sit kun mies taas saatto mut metron sisäänkäynnille. Se osaa suudella niin, että jalat meinaa lähteä alta. Jalat on vieläkin ihan vetelät.
Mä tärisen edelleen. Onneks sain sen finnin piiloon. Mä oon entistä enemmän sekasin :D :D
[/quote]
Oisko kannattanu kuitenkin kertoo?????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai kertoo mitä? Kyllä se mies tietää, että mä oon naimisissa. Ja kaiken mun kurjasta liitosta. Mut mä en halunnu tänään pilata sitä iloa ja jännitystä ja sitä kaikkee valittamalla miten mua ei kotona arvosteta.
-ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 12:18"]
Ei täällä voi arvata kenenkään ikää. Paljonko mä olen?
Mä uskon ap:n stooriin. Huvittaa kun varsinkin ylilautajonnet käyvät täällä antamassa negoja. Ne ei usko että on olemassa oikeaa romantiikkaa. Itse kun hallitsevat vaan alapäätyylin.
[/quote]
Mä vähän kyllä luulen, ettei ylilautajonneja tällaiset ketjut jaksa kiinnostaa niin paljoa, että kävisivät oikein negoja antamassa :D
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 17:06"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 12:18"]
Ei täällä voi arvata kenenkään ikää. Paljonko mä olen?
Mä uskon ap:n stooriin. Huvittaa kun varsinkin ylilautajonnet käyvät täällä antamassa negoja. Ne ei usko että on olemassa oikeaa romantiikkaa. Itse kun hallitsevat vaan alapäätyylin.
[/quote]
Mä vähän kyllä luulen, ettei ylilautajonneja tällaiset ketjut jaksa kiinnostaa niin paljoa, että kävisivät oikein negoja antamassa :D
[/quote]
...vaikka mistä sitä tietää heidän tarpeestaan ilmaista mielipiteensä romanttisista novelleista.
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 17:46"]Jätä se sika!
[/quote] Miten minä nään tällaisen kommentin melkein jokaisessa keskustelussa, jossa puhutaan rakkaudesta yms. :D ?
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 17:21"]
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 17:46"]Jätä se sika! [/quote] Miten minä nään tällaisen kommentin melkein jokaisessa keskustelussa, jossa puhutaan rakkaudesta yms. :D ?
[/quote]
Siten että tuo on av:n kestovitsi, se kuuluu laittaa jokaiseen ketjuun.
Johonkinhan mun on itteäni purettava. Mulla ei oo sellasia ystäviä, joille mä voisin asioitani puhua. Mä olen onnellinen, surullinen, paniikissa, ihan sekasin. Jollekin mun on puhuttava tai mä pimahdan täysin.
-ap-
Vaikka lupasinkin, etten tänne enää tästä asiasta kirjoita, niin.. voi kuulkaa. Tänään on ollu mun elämän yks onnellisimmista ja ihanimmista päivistä. Me järjestettiin vapaata, molemmat, ja me vietettin tää päivä sen miehen luona. Me rakasteltiin, juteltiin ja syötiin ja vaan oltiin yhdessä, ihan rauhassa. Enkä mä tiedä nyt mitä mä tekisin. Ihastuminen on vaihtunut rakastumiseksi. Ja seksi, voi luoja, mä en tiennykään, että se voi olla sellasta!
Kai mä eroan, en mä tän jälkeen edes halua yrittää. Mä olen yrittänyt, tähän asti, mutta mun puolisolla ei ole ilmeisesti halua yrittää myös. En mä voi yksin tätä avioliittoa pelastaa! Enkä mä yksin voi olla tästä vastuussa.
Mä saatan olla huora ja lutka, mutta mä olin tänään onnellinen. Enkä mä voi jatkaa enää tätä avioliittoa. En vaan voi.
-ap-
Mitä se mies kertoi itsestään?