Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Naiset ja äitiys

Vierailija
24.08.2021 |

Näin miehistä tehdään ulkopuolisia perheessä. Naiset ottavat hoitovastuun ja uhriutuvat myöhemmin kun mies ei tee mitään.

”Lapsen syntymä oli Hannan elämän paras hetki. Hän oli aina halunnut olla äiti, ja hän heittäytyi äidin rooliin koko sydämellään. Pikku Hertta oli Hannan elämän tärkein ihminen, ja suurimman osan aikaa nimensä mukaisesti herttainen.”

Pienen Hertan elämän alussa äiti Hanna tyynnytteli, rauhoitteli ja syötti vauvan. Perheenisä Jukka yritti tehdä samaa, mutta Hannan mielestä se ei näyttänyt sujuvan.

”Bodyt menivät päälle miten sattuu ja Hannan piti aina mennä pukemaan ne oikein. Olisihan Hannasta ollut ihan kiva, jos Hertta olisi rauhoittunut isän sylissä, mutta ei Jukasta vain ollut tyynnyttämään vauvaa”, Penttala kuvailee kirjassaan.

Parin vuoden kuluttua Hertan syntymästä Hanna ja Jukka saivat toisen lapsen, Hanna kiinnittyi taas voimakkaasti vauvaan, ja alkoi hoitaa molempia lapsia yksin. Lapset tottuivat siihen, että äiti hoitaa kaiken, eikä isä enää kelvannut. Hankala asetelma oli valmis ja molemmat vanhemmat väsyivät omaan rooliinsa: Hanna tekemään kaiken, Jukka ulkopuolisuuteen.

Kommentit (31)

Vierailija
21/31 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Imetys on aika toisiinsa kiinnyttävä kokemus . Miehen on aika vaikea sitä tehdä, muuten kuin pulloruokinnalla, joka nyt ensisijaisesti ei ole suositeltavaa.

Neuvola voisi järjestää pelkästään isille ryhmiä/yksityiskäyntejä , joissa pääsevät lähestymään lapsen kanssa ja olemaan ilman äidin tuomintaa. Neuvolassa kun niin ollaan sitä mieltä että äiti omii lapsen.

Mutta kuinkahan moni isä kiinnostuisi yhteisestä toiminnasta lapsensa kanssa jos sellainen mahdollisuus tarjottaisiin ?

Tiedän tosi monta äitiä jotka on yrittäneet lähettää isän neuvolaan itsekseen lasten kanssa. Sillä seurauksella että neuvolapapereihin on ilmestynyt merkintä äidin jaksamisesta kun ei ole tullut neuvolaan...

Niinpä, mikä tämäkin juttu on, että äiti voi mennä neuvolaan yksin lapsen kanssa mutta isä ei ?

Vauvaiän nyt jotenkin ymmärrän, mutta sen jälkeen.

Äidiltä vaaditaan enemmän. Eikä se ole äiti joka vaatii vaan koko yhteisö, yhteiskunta, normit,

Mun mies on käyttänyt lasta neuvolassa ongelmitta.

Vierailija
22/31 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Imetys on aika toisiinsa kiinnyttävä kokemus . Miehen on aika vaikea sitä tehdä, muuten kuin pulloruokinnalla, joka nyt ensisijaisesti ei ole suositeltavaa.

Neuvola voisi järjestää pelkästään isille ryhmiä/yksityiskäyntejä , joissa pääsevät lähestymään lapsen kanssa ja olemaan ilman äidin tuomintaa. Neuvolassa kun niin ollaan sitä mieltä että äiti omii lapsen.

Mutta kuinkahan moni isä kiinnostuisi yhteisestä toiminnasta lapsensa kanssa jos sellainen mahdollisuus tarjottaisiin ?

Tiedän tosi monta äitiä jotka on yrittäneet lähettää isän neuvolaan itsekseen lasten kanssa. Sillä seurauksella että neuvolapapereihin on ilmestynyt merkintä äidin jaksamisesta kun ei ole tullut neuvolaan...

Niinpä, mikä tämäkin juttu on, että äiti voi mennä neuvolaan yksin lapsen kanssa mutta isä ei ?

Vauvaiän nyt jotenkin ymmärrän, mutta sen jälkeen.

Äidiltä vaaditaan enemmän. Eikä se ole äiti joka vaatii vaan koko yhteisö, yhteiskunta, normit,

Mun mies on käyttänyt lasta neuvolassa ongelmitta.

Hyvä !

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/31 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joku hormonijuttu se on. Esikoisen kohdalla muistan kyllä miten sitä oli jotenkin vauvanhoidon raskauttama. Oli siinä omat ongelmansa, ja jotenkin koin että minun PITÄÄ hoitaa se vauva. Oikeastaan kyse ei ollut epäluottamuksesta isää kohtaa, vaan omasta stressistä ja huolesta. Vastuu painoi.

Samanaikaisesti kuitenkin olen introvertti, joka tarvitsen omaa rauhaa. Ja mieheni kyllä hoiti vauvaa alusta asti. Mutta oli se jotenkin sellaista, että jos noin tunniksi lähdin kävelylle, niin se oli ok. Mutta sen jälkeen mies saattoi jo soitella, että tule kotiin, hän ei pärjää eikä vauva pärjää, ja minä juoksin kotiin. 

Meillä tilanne ei kuitenkaan päässyt liian pahaksi. Oma mukavuudenhaluni kyllä auttoi paljon. Olin ihan valmis siihen, että joskus ruokitaan pullosta, jotta saan joskus nukkua yms.

Toisaalta ajattelen, että vauva-aika saa mennä miten menee. Mikä nyt tuntuu hyvältä. Että ahdistaa sekin vaatimus, että äiti ja vauva eivät SAISI olla sillä tapaa pari, kun minusta se kuitenkin menee niin luonnollisesti..jos äiti imettää, isä on töissä jne. Hormonit ovat erilaisia.

Meillä tämä on kuitenkin mennyt ihan hyvin, isä ei jäänyt ulkopuolelle, vaan yhdessä on kriiseilty. Isä on ollut pitkillä hoitovapailla kummankin lapsen kanssa. Toisen lapsen kanssa ei muuten isä enää soitellut minun perääni vauva-aikoina, vaan oikein hyvin pärjäsivät. Ja minäkin olin ihan hyvillä mielin pidempiäkin aikoja poissa. 

Lähipiirissäni olen nähnyt kyllä sitäkin, että äiti oikeasti kokee, että (ihan normaali, tervejärkinen) isä ei pärjää lapsensa kanssa. Isä ei tiedä mitä ruokaa antaa, isä ei voi hoitaa kuumeista lasta, isä ei pysty siihen tai tähän. Kyllä tämä homma voi mennä yli, uskon täysin tuohon Penttalan esimerkkiin. 

Vierailija
24/31 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

j

Vierailija kirjoitti:

Yksikään vauvan vaate ei mene väärin päin päälle jos isä saa olla (ja on) alusta asti mukana hoidossa! Nuorten isien pitäisi oppia vähän kyynärpäätaktiikkaa ja työntää se ’kaiken osaava’ nuori äiti siitä hoitopöydän äärestä nukkumaan!

Niin, miehen pitäisi olla se pahis joka aloittaa kaikki riidat seuraavien vuosien aikana. Mikään ei ole niin ihana kokemus kuin hiitava ja itkevä äiti joka uhriutuu.

En riitaa tarkoittanut! Nuori äiti pitää JONKUN työntää siitä hoitopöydän äärestä pois, nukkumaan, ja parhaiten tämä käy nuorelta isältä, kun on siinä vieressä! Välttyisi moni tulevaisuuden riita, kun olisi alusta asti selvää, että mies oppii hitto vieköön siinä samalla lailla vauvan hoitoa kuin nainenkin.

Rakkaus vauvaan syntyy hoidettaessa.

Pahoittelut, mutta jos vauvapilvessä leijuvan naisen työntää mistään pois, tuloksena on välitön räjähdys

Vierailija
25/31 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miesten osaamattomuus johtuu pitkälti siitä etteivät ole valmistautuneet vauvan tuloon mitenkään. Eivät ole lukeneet mitään oppaita, eivät miettineet etukäteen mitä tarvitaan, eivät vaan yksinkertaisesti itse ota vastuuta.

Käsittämätöntä että tästäkin leivotaan välittömästi naisen syy.

Aivan, asiantuntijat eivät tiedä asiasta mitään. Palstamammalta saa totuuden!

Vierailija
26/31 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

” Mutta kuinkahan moni isä kiinnostuisi yhteisestä toiminnasta lapsensa kanssa jos sellainen mahdollisuus tarjottaisiin ?”

Moni! Olen tästä ihan varma!

Jokin on estänyt tähän asti kuitenkin.

Nainen ja sen sekaantuminen asioihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/31 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kaikilla ole noin, isäni hoiti aikoinaan meitä lapsia, sairaslomalla olleessaan kutoi sukat ja lapsetkin. Siivoukseen ja ruoanlaittoon osallistui aina kun oli töistään vapaalla. Mieheni osallistu lastemme hoitoon aina kun töiltään ehti, minä olin vuoden kotona. Kaikki arkivapaansa hän hoiti lapset itse, ei heitä viety päiväkotiin. Pojallani on nyt pieniä lapsia, kyllä hän heitä hoitaa hyvin tottuneesti, pesee pyllyt, ulkoilee, syöttää, laittaa ruokaa ja tietää lastensa asiat.

Vierailija
28/31 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miesten osaamattomuus johtuu pitkälti siitä etteivät ole valmistautuneet vauvan tuloon mitenkään. Eivät ole lukeneet mitään oppaita, eivät miettineet etukäteen mitä tarvitaan, eivät vaan yksinkertaisesti itse ota vastuuta.

Käsittämätöntä että tästäkin leivotaan välittömästi naisen syy.

Minä en odotusaikana lukenut ainuttakaan opasta. Miksi olisin lukenut? Kyllä kaikki hoitui hyvin, osattiin mieheni kanssa hoitaa asiat hyvin, arkijärki auttoi ja muuhun neuvola antoi ohjeet. Osasimme viedä lapsen lääkäriin kun oli aihetta ja osasimme olla tiukkoja ja vaatia lisätutkimuksia kun oli tarpeen. Osasimne ruokkia, pestä, pukea, leikkiä ja ulkoilla.

Olin 24 v esikoisen saadessani, mieheni oli 23 v.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/31 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miesten osaamattomuus johtuu pitkälti siitä etteivät ole valmistautuneet vauvan tuloon mitenkään. Eivät ole lukeneet mitään oppaita, eivät miettineet etukäteen mitä tarvitaan, eivät vaan yksinkertaisesti itse ota vastuuta.

Käsittämätöntä että tästäkin leivotaan välittömästi naisen syy.

Minä sain lähes uhkailla miestä, että sain hänet mukaan synnytysvalmennuksiin. Neuvolan oppaat ja muun kirjallisuuden hän pläräsi läpi lukematta sanakaan vaikka annoin ne käteen asti. Kun olin imettänyt lapsen illalla, pistin miehen hoitamaan iltahommat loppuun ja menin nukkumaan. Mies sai kyllä tilaa isyydelleen, mutta silti hänen oikea elämä tuntui olevan kodin ulkopuolella.

Vierailija
30/31 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miesten osaamattomuus johtuu pitkälti siitä etteivät ole valmistautuneet vauvan tuloon mitenkään. Eivät ole lukeneet mitään oppaita, eivät miettineet etukäteen mitä tarvitaan, eivät vaan yksinkertaisesti itse ota vastuuta.

Käsittämätöntä että tästäkin leivotaan välittömästi naisen syy.

Jokainen järkevä ihminen oppii pukemaan vauvalle vaatteet, vaihtamaan vaipan tai kylvettämään noin viidessä minuutissa. Siihen ei tarvitse lukea paksuja oppaita.

Ehkä vika onkin juuri se että naiset valmistautuvat liikaa ja sitten kuvittelevat että jos mies ei valmistaudu yhtä intensiivisesti niin hän ei vain voi osata hoitaa vauvaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/31 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuon miehen olisi kannattanut juosta jo ennen ensimmäistä kakaraa. Merkit olivat varmasti ilmassa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kuusi yhdeksän