jos teini on ilkeä ja
veemäinen jo toista vuotta, saako olla takaisin?
Kommentit (218)
[quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 17:56"]
Meillä myös kolme lasta, tyttö, tyttö ja poika. Keskimmäinen lapsista käyttäytyi aivan mahdottomalla tavalla n 14-16 vuotiaana. Me kaikki muut oltiin hirveitä, huutoa ja haukkumista saatiin kuulla päivittäin. Ovien paiskomista ja nimittelyä. Sitten huomasin että iltaisin tyttö itkeskelee omassa huoneessaan. Kouluterveydenhoitajan ja nuorisopsykiatrian poliklinikan avulla paljastui keskivaikeaa masennus jossa oli myös itsetuhoisuutta. Onneksi järjestyi terapia, ja neljän vuoden jälkeen tytöstä tuli ihana nuori nainen.
Olemme tavallinen perhe, eikä muiden lasten kanssa ole vastaavaa koettu. Toki esikoinen ja kuopus saivat kärsiä keskimmäisen ongelmista. Ja ne ongelmat sitten ovat oma lukunsa. Hän tunsi itsensä erilaiseksi kaikin tavoin, kaunis tyttö hänkin.
ap, toki voit jättää tytön kotiin jos se tuntuu oikealta ratkaisulta. Mutta toivottavasti tytöllä on sellainen tukiverkko, ettei esimerkiksi vahingoita itseään.
[/quote
Jos ap huomaisi tytön itkeskelevän niin varmaan vaan ahdistuisi - nyt taas syytetään vanhempia! Lopettakoot sen parkumisen, itsepähän on käyttäytynyt NIIN rumasti. Ei mun äiti ainakaan tajunnut mistään, että mitään oli vialla. Kun aikuisena menin terapiaan niin siitäkin haukkui minut. Ei ollut muka ollut rakastava äiti.
26
[quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 16:43"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 16:29"][quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 16:20"] [quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 16:12"][quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 16:04"] [quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 15:44"][quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 15:36"] Mitä helvettiä? Mikä analyysi vaikkei kukaan täällä ap:tä perheineen tunne? En muutenkaan ymmärrä miksi kaikki paha on lähtöisin ap:n käytöksestä. Jostain lapsista tulee supermukavia ja kilttejä, vaikka olisi kusipäiset vanhemmat. Jostain lapsista vastaavasti tulee ilkeitä ja itsekkäitä kiusaajia, vaikka vanhemmat olisivat hyvät ja yrittäisivät kaikkensa. Tämä on nyt kaukaa haettu, mutta yritän saada pointtini esille; harva lapsestaan toivoo esimerkiksi stripparia tai huumeidenkäyttäjää, mutta niin käy silti, eikä lasta ole siihen varta vasten kasvatettu. [/quote] Ei kaikki paha, vaan hänen pitäisi osata olla aikuinen, mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan. Ehkä alkuun vaikka sitä, että ottaa vastuun sillä lailla tilanteesta että selvittää itselleen, mitä itse tuntee, vaikka jonkun ammattiauttajan kanssa. Ettei vain kaada teinin niskaan sitä, että perheessä aletaan masentua. Muut lapset perheessä saattavat olla taipuisampia luonteita - ihan hyvä heille ja vanhemmille - mutta tämä yksi ei ole, vaan hän on kuin ukkosen johdatin, jonka kautta salamat sitten räiskyilee eikä hän tyydy taipumaan jos tajuatte mitä tarkoitan. Erilainen. Sellaisen lapsen tukeminen on ihan eriluonteisille vanhemmille haasteellisempaa kuin taipuisan tai samanluonteisen kuin itse on, mutta se on hallaa ihan jokaiselle tuossa perheessä, jos vanhemmat eivät tue, koska eivät osaa. Ammattiapu on juuri sitä varten, että sieltä saa tukea vinkkejä ja niin edelleen. Ei ole tarkoitus syyllistää, vaikka mäkin niin kyllä teen, koska asia on itselleni edelleen tavallaan tuore. (En ole niitä, jotka koittavat kaiken unohtaa ja joku prosessi on mussa kans lauennut omien lasten myötä.) 26 [/quote] Tilanteemme kyllä poikkeavat toisistaan. Kyllä kuka tahansa masentuu tai vähintäänkin hieman apeutuu jos joka ikinen päivä haukutaan. Totta on se, etten tiedä mitä nuori hakee käytöksellään. Kahden kesken kun ollaan ( tosi harvoin nykyään) ei ota katsekontaktia, on ylimielinen. Kysyn syytä ja vastus on aina sama: meidän perhe on syypää kaikkeen. Kun kysyn perustelua, niin ei ole. Kaverit on puolijumalia, vaikka puheluista päätellen niillekin puhutaan miten sattuu. Pari kaveria tunnen, ovat suht mukavia ja tulevat juttelemaan. Kerran kaverinsa jopa häpesi teinimme puolesta, kun kuunteli sen puhetta meille. Tarkemmin ajateltuna, sitä kaveria ei ole sen jälkeen näkynyt. Villi veikkaukseni on, että kohtelee muitakin miten sattuu ja kaltaisensa pysyvät ystävinä, koska ovat samanlaisia. Ap [/quote] Huomaa nyt ihminen miten et ota mitään vastuuta omasta käytöksestäsi! Juuri tuollainen minunkin äitini oli, uskoi muidenkin vain häpeävän minua! Arvaa mitä se teki itsetunnolleni? Ja mä masennuin juuri sen takia. Eli sanot käytännössä, että jos teinisi ja hänen kaverinsa eivät esimerkiksi sopineet yhteen ja sen takia eivät ole kavereita (=tämä etteivät sopineet yhteen siis tod näköinen oikea syy), niin se johtuu siitä, miten teinisi puhuu teille kotona? Eli kahden nuoren sopimattomuus yhteen on sinulle "nuoressani on niin paljon vikaa että ystävätkin hylkävät hänet". Mahdat olla tosi hyvä tuen antaja lapsellesi, en voi muuta sanoa! Itsessäsi et näe mitään vikaa vaikka naamasi tungettaisiin sontaan, jossa se vika on! Anteeksi että provosoidun mutta kun mua niin paljon harmittaa. HAE AP APUA NYT ITSELLESI VAIKKA SE TUNTUISI IHAN TURHALLE. LUPAAN, ETTET PETY EIKÄ NE RAHAT MENE HUKKAAN. 26 [/quote] Miten sä oikein tulkitset mun tekstiä? Nyt sulla on kyllä joku oma trauma pahasti päällä. En usko kenenkään häpeävän nuorta, mutta jos kaveri eteisessä naama punaisen yrittää hävitä hupun alle, kun meidän teini latelee mielipiteitään niin kyllä minä uskon, sen hävenneen. Häpesin minäkin. Ja en tiedä missä on normaalia vastata kaverille.puhelineen - mitä ruppana huora! Hah haa. Tätä se on. Kaikki ei sitä pitkään jaksa, jotkut jaksaa. Ap [/quote] No on on trauma päällä, ja sulla on denial päällä ja pahemman laatuinen sellainen. Kaveri on varmasti ollut nolona mutta hieman eri syystä kuin ajattelet. Jos ollaan kavereita niin kaverin riidat vanhempiensa kanssa ei ole syy ystävyyden lopettamiseen. Etkä edelleenkään ota mitään vastuuta itsellesi tilanteesta vaan kiellät kaiken. 26 [/quote] En mä voi sun mieliksi ottaa vastuuta tilanteesta niinkuin toivoisit minun ottavan. Kaksi vuotta on nyt kuunneltu kaikkea paskaa.Kaikki ollaan yritetty. En mä ala ramppaamaan nuppitohtorilla purkaakseni pahaa oloa, jonka aiheuttaa mahdollisesti masentunut teini, jonka mahdollinen masennus on mahdollisesti minun tai isänsä tai jonkun perheen jäsenen mahdollisen tunnevajaavuuden aiheuttama ja mahdollinen tulos. Sen sijaan me lähdetään lomalle ja neiti jää mummolaan. Sen jälkeen kun ollaan kaikki saatu etäisyyttä ja teini konkreettisen opetuksen, voimme istua alas miettimään että mitäs sitten.
[/quote]
9 kertaa kymmenestä kun joku sanoo, että kaikki on yritetty, niin tosiasiassa ei ole yritetty mitenkään muuttaa omaa näkökulmaa. Nytkin seuraava lause on, että apuahan en hae. Älä vaan haekaan, mutta älä sitten valehtele, että mitään olisi yritetty.
Teidän teini ei ole valinnut teidän puolesta sitä kahden vuoden kärsimystietä. Hän ei ole sen tuskallisuudesta myöskään vastuussa, vaan te olette: te valitsitte sietämisstrategian, te valitsitte sen seuraukset. Muuttakaa strategiaa, mutta etsikää viisaampi strategi, kun omassa talossa ei ole. Jos pelottaa noin paljon, että auttaja vaatisi katsomaan peiliin, niin myöntäkää, että teinin pelko on aivan aiheellinen. Hänen takiaan ei olla valmiita tekemään mitään, häntä vain paheksutaan ja rankaistaan eikä edes yritetä ymmärtää. Vaikka olisit valmis kuolemaan lapsesi puolesta, se ei paljon lohduta, jos et ole valmis elämään hänen hyväkseen.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 17:56"]Meillä myös kolme lasta, tyttö, tyttö ja poika. Keskimmäinen lapsista käyttäytyi aivan mahdottomalla tavalla n 14-16 vuotiaana. Me kaikki muut oltiin hirveitä, huutoa ja haukkumista saatiin kuulla päivittäin. Ovien paiskomista ja nimittelyä. Sitten huomasin että iltaisin tyttö itkeskelee omassa huoneessaan. Kouluterveydenhoitajan ja nuorisopsykiatrian poliklinikan avulla paljastui keskivaikeaa masennus jossa oli myös itsetuhoisuutta. Onneksi järjestyi terapia, ja neljän vuoden jälkeen tytöstä tuli ihana nuori nainen.
Olemme tavallinen perhe, eikä muiden lasten kanssa ole vastaavaa koettu. Toki esikoinen ja kuopus saivat kärsiä keskimmäisen ongelmista. Ja ne ongelmat sitten ovat oma lukunsa. Hän tunsi itsensä erilaiseksi kaikin tavoin, kaunis tyttö hänkin.
ap, toki voit jättää tytön kotiin jos se tuntuu oikealta ratkaisulta. Mutta toivottavasti tytöllä on sellainen tukiverkko, ettei esimerkiksi vahingoita itseään.
[/quote]
On turvaverkko, ei syytä huoleen tämän suhteen. Tyttö ei kyllä itkeskele. Kikattaa puhelimessa iltamyöhään, lukee ja järjestelee vaatekaappiaan. Eli ei masennuksen merkkejä. Käyn joka ikinen ilta toivottamassa hyvät yöt ja saan vastaukseksi - joo, häivy! Ei itkusilmää, ei mitään sen suuntaista. Isovanhemmat tietää tytön luonteen, tilanteen ja ottavat hänet viikoksi. Illalla kerron tytölle, että tänään on varattu matka ja että hän on mummolassa sen viikon ja perustellaan asia. Mahtaa tulla mukav keskustelu. Ap
Tuokin on hyvä "olen valmis kuolemaan lapseni puolesta" (mutta en elämään). Juuri näin. Munkin äitini oli kuulemma valmis puolustamaan mua kuin Tiikeri. Kumma kyllä koskaan hän ei nähnyt mitään tilannetta, jossa olisi pitänyt olla tiikeri. Ei koskaan. Aina oli syyttämässä mua, just vaikka jos itkin, niin oma syyni se on, kun olen niin paha ollut. Ei puhettakaan, että olisi tiikerinä alkanut ottaa selvää, mikä mulla on. Kyllä se katkeroittaa, ja olen sitten piikkinä lihassanne täällä av:llä.
26
[quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 18:07"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 17:56"]Meillä myös kolme lasta, tyttö, tyttö ja poika. Keskimmäinen lapsista käyttäytyi aivan mahdottomalla tavalla n 14-16 vuotiaana. Me kaikki muut oltiin hirveitä, huutoa ja haukkumista saatiin kuulla päivittäin. Ovien paiskomista ja nimittelyä. Sitten huomasin että iltaisin tyttö itkeskelee omassa huoneessaan. Kouluterveydenhoitajan ja nuorisopsykiatrian poliklinikan avulla paljastui keskivaikeaa masennus jossa oli myös itsetuhoisuutta. Onneksi järjestyi terapia, ja neljän vuoden jälkeen tytöstä tuli ihana nuori nainen. Olemme tavallinen perhe, eikä muiden lasten kanssa ole vastaavaa koettu. Toki esikoinen ja kuopus saivat kärsiä keskimmäisen ongelmista. Ja ne ongelmat sitten ovat oma lukunsa. Hän tunsi itsensä erilaiseksi kaikin tavoin, kaunis tyttö hänkin. ap, toki voit jättää tytön kotiin jos se tuntuu oikealta ratkaisulta. Mutta toivottavasti tytöllä on sellainen tukiverkko, ettei esimerkiksi vahingoita itseään. [/quote] On turvaverkko, ei syytä huoleen tämän suhteen. Tyttö ei kyllä itkeskele. Kikattaa puhelimessa iltamyöhään, lukee ja järjestelee vaatekaappiaan. Eli ei masennuksen merkkejä. Käyn joka ikinen ilta toivottamassa hyvät yöt ja saan vastaukseksi - joo, häivy! Ei itkusilmää, ei mitään sen suuntaista. Isovanhemmat tietää tytön luonteen, tilanteen ja ottavat hänet viikoksi. Illalla kerron tytölle, että tänään on varattu matka ja että hän on mummolassa sen viikon ja perustellaan asia. Mahtaa tulla mukav keskustelu. Ap
[/quote]
No ei otke vielä, mutta odota kun on siinä 17-vuotias.
Millä aiot perustella asian? Kiinnostaisi kuulla.
"Illalla kerron tytölle, että tänään on varattu matka ja että hän on mummolassa sen viikon ja perustellaan asia."
Näytä ap tää keskustelu tytöllesi, ehkäpä hän tulisi järkiinsä ja lakkaisi luottamasta sinuun.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 18:11"]Millä aiot perustella asian? Kiinnostaisi kuulla.
"Illalla kerron tytölle, että tänään on varattu matka ja että hän on mummolassa sen viikon ja perustellaan asia."
[/quote]
Että ajateltiin viettää viikko ilman haukkumista ja päänaukomista. Muistutan kesälomareissusta jos tuntuu ettei ymmärtä pointtia. Oli meinaan ihan helvetillinen se reissu kaikille. Ap.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 18:15"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 18:11"]Millä aiot perustella asian? Kiinnostaisi kuulla. "Illalla kerron tytölle, että tänään on varattu matka ja että hän on mummolassa sen viikon ja perustellaan asia." [/quote] Että ajateltiin viettää viikko ilman haukkumista ja päänaukomista. Muistutan kesälomareissusta jos tuntuu ettei ymmärtä pointtia. Oli meinaan ihan helvetillinen se reissu kaikille. Ap.
[/quote]
Mutta perusteella ajattelitte viettää viikon ilman päänaukomista ja haukkumista? Eihän tuossa ole vielä niitä perusteluja. Muistutan kesälomareissusta jos tuntuu ettei ymmärrä pointtia. Mitä pointtia? Saat takuulla muistuttaa, enkä usko, että sittenkään ymmärtää. Ilman kunnon perusteluja miten voit edes olettaa niin?
Toivottavasti siitä kertomisesta alkaa rakentava keskustelu. Pelkään kyllä kovasti että asiat kehittyvät huonompaan suuntaan. Tyttö ei tunne kuuluvansa perheeseen.
Joo, riidaksi menee, kun tyttö ei ymmärrä syytä.
Oma veljeni on ollut tuollainen ja sama meno jatkui myös vanhempana, 20+ ikäisenä..aina haukkui kaikki, minä, siskonsa olin täysi idiootti aina, ruma, läski yms..hankala vanhemmille.... kyllä nuo jatkuvat haukut pisti masentamaan ja vielä tänä päivänäkin muistelen niitä niin, ettei kiinnosta olla veljen kanssa enää missään tekemisissä.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 18:19"][quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 18:15"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 18:11"]Millä aiot perustella asian? Kiinnostaisi kuulla. "Illalla kerron tytölle, että tänään on varattu matka ja että hän on mummolassa sen viikon ja perustellaan asia." [/quote] Että ajateltiin viettää viikko ilman haukkumista ja päänaukomista. Muistutan kesälomareissusta jos tuntuu ettei ymmärtä pointtia. Oli meinaan ihan helvetillinen se reissu kaikille. Ap.
[/quote]
Mutta perusteella ajattelitte viettää viikon ilman päänaukomista ja haukkumista? Eihän tuossa ole vielä niitä perusteluja. Muistutan kesälomareissusta jos tuntuu ettei ymmärrä pointtia. Mitä pointtia? Saat takuulla muistuttaa, enkä usko, että sittenkään ymmärtää. Ilman kunnon perusteluja miten voit edes olettaa niin?
[/quote]
Ystävä hyvä, pyydän olettamaan, että tätä asiaa on puitu meillä sen tuhannen kertaa. Tyttö ei ole tyhmä. Me reissataan usein, joten siinä ei perusteluja. Nyt vaan ilman häntä. Mies olis jättäny tytön jo kesälomalla mummolaan, minä halusin yrittää vielä. Ap
[quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 18:14"]Näytä ap tää keskustelu tytöllesi, ehkäpä hän tulisi järkiinsä ja lakkaisi luottamasta sinuun.
[/quote]
Voin yrittää. Todennäköinen vastaus on, -ei vois vittu vähempää kiinnostaa. Ja on nähnyt kun joskus aikani kuluksi täällä lueskelen, niin palaute tuli siitäkin. " et tosissas roiku noilla luuserisivuilla, hah haa" ap
Lässynlää, läpätilää. Mahtavia, traumaisia keittiöpsykologeja palsta pullollaan. Menette vaan sinne matkalle, prinsessan on aika oppia että teoista on seurauksensa ja toiset lapsetkin kyllä ansaitsee lomansa ilman vittuilua.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 18:30"]Lässynlää, läpätilää. Mahtavia, traumaisia keittiöpsykologeja palsta pullollaan. Menette vaan sinne matkalle, prinsessan on aika oppia että teoista on seurauksensa ja toiset lapsetkin kyllä ansaitsee lomansa ilman vittuilua.
[/quote]
Kiitos tästä! ap
turhaan me täällä ap.lle yritämme järkeä puhua. ei mitään vaikutusta, muussa perheessä ei mitään vikaa vaan kaikki on pissiksen syytä. ei ap edes noteeraa meidän viestejä. ainakin minä osaan hyvin kuvitella, että samaan tapaan ap keskustelee tämän teinin kanssa, syytellen ja nostaen itseään jalustalle. että miksiköhän teini on hankala...
[quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 18:34"]turhaan me täällä ap.lle yritämme järkeä puhua. ei mitään vaikutusta, muussa perheessä ei mitään vikaa vaan kaikki on pissiksen syytä. ei ap edes noteeraa meidän viestejä. ainakin minä osaan hyvin kuvitella, että samaan tapaan ap keskustelee tämän teinin kanssa, syytellen ja nostaen itseään jalustalle. että miksiköhän teini on hankala...
[/quote]
Kun puhut pissiksistä et ole vakavasti otettava keskustelukumppani tässä asiassa. Kyllä huomasin kateus-viestisi. En vaivaudu näin yli nelikymppisenä edes ottamaan kantaa noihin höpinöihin. Älä ota henk.koht. ap
Meillä myös kolme lasta, tyttö, tyttö ja poika. Keskimmäinen lapsista käyttäytyi aivan mahdottomalla tavalla n 14-16 vuotiaana. Me kaikki muut oltiin hirveitä, huutoa ja haukkumista saatiin kuulla päivittäin. Ovien paiskomista ja nimittelyä. Sitten huomasin että iltaisin tyttö itkeskelee omassa huoneessaan. Kouluterveydenhoitajan ja nuorisopsykiatrian poliklinikan avulla paljastui keskivaikeaa masennus jossa oli myös itsetuhoisuutta. Onneksi järjestyi terapia, ja neljän vuoden jälkeen tytöstä tuli ihana nuori nainen.
Olemme tavallinen perhe, eikä muiden lasten kanssa ole vastaavaa koettu. Toki esikoinen ja kuopus saivat kärsiä keskimmäisen ongelmista. Ja ne ongelmat sitten ovat oma lukunsa. Hän tunsi itsensä erilaiseksi kaikin tavoin, kaunis tyttö hänkin.
ap, toki voit jättää tytön kotiin jos se tuntuu oikealta ratkaisulta. Mutta toivottavasti tytöllä on sellainen tukiverkko, ettei esimerkiksi vahingoita itseään.