Lue keskustelun säännöt.
Mies oli käynyt minulta salaa tekemässä sterilisaation
22.08.2021 |
Nyt olen tunnemyrskyssä. Vielä alkuvuodesta sanoin, että haluaisin ehkä vielä iltatähden. Nyt mies oli käynyt sterilisaatiossa ja sanoi kylmästi, että hänen lapset on tehty. Mitä nyt?
Kommentit (455)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös avioliitossa ollessa tarvita molempien suostumus?
Ei tarvita. Ei puoliso määrää toisen sterilisaatiosta.
Se on sitten muuttunut, koska kyllä vielä 10v sitten tarvittiin. Ihan kirjallisesti. Tosin olisinhan minä sen suostumuksen voinut väärentää, mistä se tk:n harjoittelijakandi (joka siis lähetteen allekirjoitti sairaalaan) olisi voinut tietää kuka sen nimen oli siihen paperiin raapustanut.
Ei ole muuttunut, mä kävin tänä vuonna ja olisi pitänyt miehen olla mukana, ei kirjallinen riittänyt.
Höpö löpön. Mut on sterkattu 2015, ja vuonna 2014 (nuoemman lapsen syntymän jälkeisessä jälkitarkastuksessa neuvolassa) lähettävä lääkäri kysyi, tietääkö puoliso asiasta. Vastasin, että tietää (ja hän tiesi), ja sen jälkeen asiasta ei ollut missään vaiheessa mitään puhetta.
Jos ette saa sterilisaatiota ilman puolison lupaa, nostakaa äläkkä. Teidän oikeuksia ne poljetaan.
Minkä minä sille voin että tässä Sote piirissä käytäntö on näin.
No eikä ole, lopeta valehtelemasta. Se sun lääkäri on ollut täysidiootti ja siitä pitää tehdä ilmoitus. Jos lääkäri tuollaista kysyisi niin siihen voi ihan hyvin vastata, että ei kuulu sulle ja se siitä.
Mitä minä valehtelen? En saanut sitä lääkäriaikaa kun en ollut ottamassa sinne miestä mukaan.
Ja miksi valehtelisin tämmöisestä asiasta? Oli aika yllätys itsellekin, ikääkin 40v ja mulla on lääkitys jonka takia en saa missään nimessä tulla raskaaksi.
Mä en ymmärrä tätä, miksi selvästi virheellinen toimintatapa vaan hyväksytään. Silloin, kun omia oikeuksia poljetaan, nostetaan älämölö eikä kerrota vauvapalstalla, että näin se nyt vaan on.
Sepä se, kun ei poljettu, toimittiin sääntöjen mukaan.
Miehelle on lain mukaan varattava mahdollisuuksien mukaan mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa. Ei ole mitään syytä, miksei naiselle voida varata läheteaikaa ilman, että on etukäteen tiedossa, että mies tulee paikalle.
"Ennen kuin steriloiminen tämän lain mukaan suoritetaan, steriloimista haluavalle on selvitettävä steriloimisen merkitys ja vaikutukset sekä muut mahdollisuudet estää raskaus.
Mikäli steriloimista pyytänyt henkilö on avioliitossa, on hänen aviopuolisolleen varattava mahdollisuuksien mukaan tilaisuus saapua 1 momentissa tarkoitettuun tilaisuuteen, ja aviopuolisoille on tällöin, milloin siihen katsotaan olevan syytä, selvitettävä, siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään, kumman steriloiminen 1 §:n säännökset huomioon ottaen on tarkoituksenmukaisempaa, ja annettava tarvittaessa tilaisuus vielä harkita, kumpi heistä pyytää steriloimista."
Kyllä, juuri näin. Lupa siis kysytään, ihan joka kerta.
Miten vaikeaa on tajuta, että ei se ole mitään luvan kysymistä, jos operaatio tehdään puolison mielipiteestä huolimatta?
Mun mielestä sterilisaatiosta, tehdään se naiselle tai miehelle, tulee toki olla parisuhteessa avoin. Mutta ei se silti ole asia johon puolisolla on päätösvaltaa.
No on se lupa, koska tällä varmistetaan, että se puoliso on tietoinen asiasta. On kauniimpi sanoa, että keskustellaan asiasta yhdessä, mutta kyllä se oikeasti naisen kohdalla menee näin: ”Olet nyt täällä siksi, että vaimosi Pirkko haluaa sterilisaation. *Tässä välissä sit kerrotaan toimenpiteestä ja korostetaan miten paljon helpompi se miehelle on*. Niin, että mitäs mieltä sä Pentti nyt olet tästä asiasta?” Pentti: ”Laittakoon piuhansa poikki, sama se mulle on” =lupa myönnetty
Tai Pentti: ”Ei meillä kyllä ole ollut tällaisesta puhetta” = Ei lupaa, toimenpide tehdään silti, Pentti jättää perheensä.
Eli sä olet nyt sitä mieltä, että lain kirjaimen mukaan toimitaan, jos naiselle ei anneta lääkäriaikaa sterilisaatiosta keskustelemiseen ilman, että mies sitoutuu tulemaan mukaan jo aikaa varatessa? Aika mielenkiintoinen tilanne.
Toki annetaan, mutta kyllä se ensin tarjotaan yhteiskäyntinä, niin ei tarvitse erikseen sit soitella tai varailla aikoja.
Jos olet lukenut nämä tämän lainausketjun viestit huolella, huomaat, että täällä joku kirjoittaa, ettei saanut aikaa, kun mies ei ollut tulossa mukaan, ja joku muu kirjoittaa, että tämä on oikea toimintatapa.
Helpottaisi "vähän", jos puhuttaisiin samasta asiasta.
Eiköhän me puhuta ihan samasta asiasta, hän ei sitä saanut, koska ei vaatinut. Ihan jokaiselle naimisissa olevalle varataan aika yhdessä puolison kanssa ellei vaadi aikaa yksin.
Eli tämän henkilön väite "En saanut lääkäriaikaa koska en ollut ottamassa puolisoa sinne mukaan." on vale. Silloinhan tää koko ketju on ihan turha, koska aviopuolison lupaa ei sterilisaatiota varten tarvita eikä sitä rutiinisti terveydenhuollossa vaadita.
Luepas aloitus uudestaan. Tämä oli yksi kommentti, johon joku tarttui, ei liity aloitukseen mitenkään. Ja edelleen, enpä usko valheeksi, hän vain ei ole pyytänyt aikaa enää, kun puolisoa on pyydetty mukaan.
Niin, en pyytänyt uutta aikaa kun en tiennyt että se on mahdollista. Hämmästyin kovasti kun sanottiin että mies pitää olla mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tein vuosi sitten vasektomian, en halunnut kertoa vaimolleni mitään. Tänä kesänä vaimoni ilmoitti silmät kirkkaina odottavansa meille lasta. Raskaus kuulemma vasta aluillaan. En halunnut pudottaa pommia vaimoni niskaan joten nyt sitten hymyssä suin odotan pienokaista maailmaan. Herää kysymys, kenen on lapsi ? Ja kerronko koskaan vaimolleni että se ei voi olla minun ? Silloin paljastuisi myös oma salaisuuteni ... Antakaa neuvoja, kiitos.
Silkkaa potaskaa, tuota ei kukaan usko.
Täällä jo ehdoteltiin hedelmöityshoitoja. Tee niin.
Kyllähän tämä yhteiskunta on paras maailmassa kasvattaa lapsia ilman parisuhdetta. Näin miehenä voin todeta että koen että ei minua erityisemmin tarvita "parisuhteessani". Purkkien avaaminen, autolla ajaminen, yhteinen asuntolaina. Siinä ne tärkeimmät asiat johon minua tässä suhteessa tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös avioliitossa ollessa tarvita molempien suostumus?
Ei tarvita. Ei puoliso määrää toisen sterilisaatiosta.
Se on sitten muuttunut, koska kyllä vielä 10v sitten tarvittiin. Ihan kirjallisesti. Tosin olisinhan minä sen suostumuksen voinut väärentää, mistä se tk:n harjoittelijakandi (joka siis lähetteen allekirjoitti sairaalaan) olisi voinut tietää kuka sen nimen oli siihen paperiin raapustanut.
Ei ole muuttunut, mä kävin tänä vuonna ja olisi pitänyt miehen olla mukana, ei kirjallinen riittänyt.
Höpö löpön. Mut on sterkattu 2015, ja vuonna 2014 (nuoemman lapsen syntymän jälkeisessä jälkitarkastuksessa neuvolassa) lähettävä lääkäri kysyi, tietääkö puoliso asiasta. Vastasin, että tietää (ja hän tiesi), ja sen jälkeen asiasta ei ollut missään vaiheessa mitään puhetta.
Jos ette saa sterilisaatiota ilman puolison lupaa, nostakaa äläkkä. Teidän oikeuksia ne poljetaan.
Minkä minä sille voin että tässä Sote piirissä käytäntö on näin.
No eikä ole, lopeta valehtelemasta. Se sun lääkäri on ollut täysidiootti ja siitä pitää tehdä ilmoitus. Jos lääkäri tuollaista kysyisi niin siihen voi ihan hyvin vastata, että ei kuulu sulle ja se siitä.
Mitä minä valehtelen? En saanut sitä lääkäriaikaa kun en ollut ottamassa sinne miestä mukaan.
Ja miksi valehtelisin tämmöisestä asiasta? Oli aika yllätys itsellekin, ikääkin 40v ja mulla on lääkitys jonka takia en saa missään nimessä tulla raskaaksi.
Mä en ymmärrä tätä, miksi selvästi virheellinen toimintatapa vaan hyväksytään. Silloin, kun omia oikeuksia poljetaan, nostetaan älämölö eikä kerrota vauvapalstalla, että näin se nyt vaan on.
Sepä se, kun ei poljettu, toimittiin sääntöjen mukaan.
Miehelle on lain mukaan varattava mahdollisuuksien mukaan mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa. Ei ole mitään syytä, miksei naiselle voida varata läheteaikaa ilman, että on etukäteen tiedossa, että mies tulee paikalle.
"Ennen kuin steriloiminen tämän lain mukaan suoritetaan, steriloimista haluavalle on selvitettävä steriloimisen merkitys ja vaikutukset sekä muut mahdollisuudet estää raskaus.
Mikäli steriloimista pyytänyt henkilö on avioliitossa, on hänen aviopuolisolleen varattava mahdollisuuksien mukaan tilaisuus saapua 1 momentissa tarkoitettuun tilaisuuteen, ja aviopuolisoille on tällöin, milloin siihen katsotaan olevan syytä, selvitettävä, siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään, kumman steriloiminen 1 §:n säännökset huomioon ottaen on tarkoituksenmukaisempaa, ja annettava tarvittaessa tilaisuus vielä harkita, kumpi heistä pyytää steriloimista."
Kyllä, juuri näin. Lupa siis kysytään, ihan joka kerta.
Miten vaikeaa on tajuta, että ei se ole mitään luvan kysymistä, jos operaatio tehdään puolison mielipiteestä huolimatta?
Mun mielestä sterilisaatiosta, tehdään se naiselle tai miehelle, tulee toki olla parisuhteessa avoin. Mutta ei se silti ole asia johon puolisolla on päätösvaltaa.
No on se lupa, koska tällä varmistetaan, että se puoliso on tietoinen asiasta. On kauniimpi sanoa, että keskustellaan asiasta yhdessä, mutta kyllä se oikeasti naisen kohdalla menee näin: ”Olet nyt täällä siksi, että vaimosi Pirkko haluaa sterilisaation. *Tässä välissä sit kerrotaan toimenpiteestä ja korostetaan miten paljon helpompi se miehelle on*. Niin, että mitäs mieltä sä Pentti nyt olet tästä asiasta?” Pentti: ”Laittakoon piuhansa poikki, sama se mulle on” =lupa myönnetty
Tai Pentti: ”Ei meillä kyllä ole ollut tällaisesta puhetta” = Ei lupaa, toimenpide tehdään silti, Pentti jättää perheensä.
Eli sä olet nyt sitä mieltä, että lain kirjaimen mukaan toimitaan, jos naiselle ei anneta lääkäriaikaa sterilisaatiosta keskustelemiseen ilman, että mies sitoutuu tulemaan mukaan jo aikaa varatessa? Aika mielenkiintoinen tilanne.
Toki annetaan, mutta kyllä se ensin tarjotaan yhteiskäyntinä, niin ei tarvitse erikseen sit soitella tai varailla aikoja.
Jos olet lukenut nämä tämän lainausketjun viestit huolella, huomaat, että täällä joku kirjoittaa, ettei saanut aikaa, kun mies ei ollut tulossa mukaan, ja joku muu kirjoittaa, että tämä on oikea toimintatapa.
Helpottaisi "vähän", jos puhuttaisiin samasta asiasta.
Eiköhän me puhuta ihan samasta asiasta, hän ei sitä saanut, koska ei vaatinut. Ihan jokaiselle naimisissa olevalle varataan aika yhdessä puolison kanssa ellei vaadi aikaa yksin.
Eli tämän henkilön väite "En saanut lääkäriaikaa koska en ollut ottamassa puolisoa sinne mukaan." on vale. Silloinhan tää koko ketju on ihan turha, koska aviopuolison lupaa ei sterilisaatiota varten tarvita eikä sitä rutiinisti terveydenhuollossa vaadita.
Miksi valehtelisin tämmöisestä asiasta??
Kerroin vain omasta kokemuksesta.
Joo siis minä (eli tuo viimeisin lainaamasi kirjoittaja) en ole sitä mieltä, että valehtelet, vaan että kohdallasi toimittiin väärin koska ajateltiin, että tarvitset puolisosi luvan. Mutta sitä edellinen kirjoittaja ilmeisesti ajattelee sinun valehtelevan koska hänen mielestään tällaista ongelmaa ei ole, että terveydenhuollossa nainen ei saa sterilisaatiota ilman puolison paikallaoloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia kuuluu naisille yhtä paljon kuin abortti miehille.
Silti olette saaneet keskustelua aikaiseksi jo 9 sivua?
Parisuhteessa kumpaankin vaikuttavat asiat ovat yhteisiä. Esimerkiksi työstä irtisanoutuminen tai perheellisellä koko oman kesäloman ajaksi varattu matka. Jos tärkeitä asioita ei halua jakaa puolison kanssa, niin ehkä parisuhde ei ole silloin sopiva itselle.
Käsitys parisuhteesta muuttuu kulttuurin muuttuessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tein vuosi sitten vasektomian, en halunnut kertoa vaimolleni mitään. Tänä kesänä vaimoni ilmoitti silmät kirkkaina odottavansa meille lasta. Raskaus kuulemma vasta aluillaan. En halunnut pudottaa pommia vaimoni niskaan joten nyt sitten hymyssä suin odotan pienokaista maailmaan. Herää kysymys, kenen on lapsi ? Ja kerronko koskaan vaimolleni että se ei voi olla minun ? Silloin paljastuisi myös oma salaisuuteni ... Antakaa neuvoja, kiitos.
Ja tämä tapahtui Porvoossa?
No joka tapauksessa oikein herkullinen tilanne ja suoraan Salkkareista. Jos tuollainen tilanne tulisi vastaan, niin ehkä itse "pudottaisi pommin" mahdollisimman pian, jotta saa eropaperit vireille. Tai kaipa se isyyden peruminen onnistuu nykyään, kunhan on ajoissa liikkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Just kun ap tuli raskaaksi syrjähypystä. Miten sen nyt selittää steriloidulle miehelle.
Suosittelen käyttämään neitseellistä sikiämistä, niinkuin Raamatussa.
Toinen vaihtoehto on tietysti kaappaus avaruusalukseen, jossa sitten nämä ufon henkilökunnan jäsenet suorittavat siitoksen. Ajattele, juuri sinut on valittu kaikista maailman naaraista tähän uria uurtavaan tieteellisen kokeeseen.
Tämä on Jenkkilässä suosittu tapa. Siellä kun taitaa olla voimassa kielto viedä naaras toiseen osavaltioon astuttamismielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia kuuluu naisille yhtä paljon kuin abortti miehille.
Silti olette saaneet keskustelua aikaiseksi jo 9 sivua?
Parisuhteessa kumpaankin vaikuttavat asiat ovat yhteisiä. Esimerkiksi työstä irtisanoutuminen tai perheellisellä koko oman kesäloman ajaksi varattu matka. Jos tärkeitä asioita ei halua jakaa puolison kanssa, niin ehkä parisuhde ei ole silloin sopiva itselle.
Mies ei tarvitse lupaa.
Naisellakin on täysi oikeus mennä aborttiin ilman että (vauvakuumeisella) miehellä on edes tietoa naisen raskaudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vanhakyynikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tein ekan lapsen jälkeen, enkä ole koskaan kertonut vaimolleni.
Erittäin hyvä konsti sen selvittämiseen yrittääkö rouva kenties saada ulkopuolista apua ahdinkoonsa.
Älä kerro, käytä vasta sitten kun rva ilmoittaa tulevasta iloisesta perhetapahtumasta.
Tai vasta sitten jos vauveli on punatukkainen ja kumpikaan teistä ei ole.
Ajankohtaisia esimerkkejä on.
Ja sä hyödyt tästä miten? Niin joo saat sulan hartuusi ja miestenkerholla myhäilyä ja selkään taputtelua.
Plus tekosyyn muuttaa rakastajatteren luo.
Kukaan rakastajatar ei ota ukkomiestä nurkkiinsa levittämään likasukkiaan ympäriinsä. Se on salarakas ihan syystä eikä puoliso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös avioliitossa ollessa tarvita molempien suostumus?
Ei tarvita. Ei puoliso määrää toisen sterilisaatiosta.
Se on sitten muuttunut, koska kyllä vielä 10v sitten tarvittiin. Ihan kirjallisesti. Tosin olisinhan minä sen suostumuksen voinut väärentää, mistä se tk:n harjoittelijakandi (joka siis lähetteen allekirjoitti sairaalaan) olisi voinut tietää kuka sen nimen oli siihen paperiin raapustanut.
Ei ole muuttunut, mä kävin tänä vuonna ja olisi pitänyt miehen olla mukana, ei kirjallinen riittänyt.
Höpö löpön. Mut on sterkattu 2015, ja vuonna 2014 (nuoemman lapsen syntymän jälkeisessä jälkitarkastuksessa neuvolassa) lähettävä lääkäri kysyi, tietääkö puoliso asiasta. Vastasin, että tietää (ja hän tiesi), ja sen jälkeen asiasta ei ollut missään vaiheessa mitään puhetta.
Jos ette saa sterilisaatiota ilman puolison lupaa, nostakaa äläkkä. Teidän oikeuksia ne poljetaan.
Minkä minä sille voin että tässä Sote piirissä käytäntö on näin.
No eikä ole, lopeta valehtelemasta. Se sun lääkäri on ollut täysidiootti ja siitä pitää tehdä ilmoitus. Jos lääkäri tuollaista kysyisi niin siihen voi ihan hyvin vastata, että ei kuulu sulle ja se siitä.
Mitä minä valehtelen? En saanut sitä lääkäriaikaa kun en ollut ottamassa sinne miestä mukaan.
Ja miksi valehtelisin tämmöisestä asiasta? Oli aika yllätys itsellekin, ikääkin 40v ja mulla on lääkitys jonka takia en saa missään nimessä tulla raskaaksi.
Mä en ymmärrä tätä, miksi selvästi virheellinen toimintatapa vaan hyväksytään. Silloin, kun omia oikeuksia poljetaan, nostetaan älämölö eikä kerrota vauvapalstalla, että näin se nyt vaan on.
Sepä se, kun ei poljettu, toimittiin sääntöjen mukaan.
Miehelle on lain mukaan varattava mahdollisuuksien mukaan mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa. Ei ole mitään syytä, miksei naiselle voida varata läheteaikaa ilman, että on etukäteen tiedossa, että mies tulee paikalle.
"Ennen kuin steriloiminen tämän lain mukaan suoritetaan, steriloimista haluavalle on selvitettävä steriloimisen merkitys ja vaikutukset sekä muut mahdollisuudet estää raskaus.
Mikäli steriloimista pyytänyt henkilö on avioliitossa, on hänen aviopuolisolleen varattava mahdollisuuksien mukaan tilaisuus saapua 1 momentissa tarkoitettuun tilaisuuteen, ja aviopuolisoille on tällöin, milloin siihen katsotaan olevan syytä, selvitettävä, siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään, kumman steriloiminen 1 §:n säännökset huomioon ottaen on tarkoituksenmukaisempaa, ja annettava tarvittaessa tilaisuus vielä harkita, kumpi heistä pyytää steriloimista."
Kyllä, juuri näin. Lupa siis kysytään, ihan joka kerta.
Miten vaikeaa on tajuta, että ei se ole mitään luvan kysymistä, jos operaatio tehdään puolison mielipiteestä huolimatta?
Mun mielestä sterilisaatiosta, tehdään se naiselle tai miehelle, tulee toki olla parisuhteessa avoin. Mutta ei se silti ole asia johon puolisolla on päätösvaltaa.
No on se lupa, koska tällä varmistetaan, että se puoliso on tietoinen asiasta. On kauniimpi sanoa, että keskustellaan asiasta yhdessä, mutta kyllä se oikeasti naisen kohdalla menee näin: ”Olet nyt täällä siksi, että vaimosi Pirkko haluaa sterilisaation. *Tässä välissä sit kerrotaan toimenpiteestä ja korostetaan miten paljon helpompi se miehelle on*. Niin, että mitäs mieltä sä Pentti nyt olet tästä asiasta?” Pentti: ”Laittakoon piuhansa poikki, sama se mulle on” =lupa myönnetty
Tai Pentti: ”Ei meillä kyllä ole ollut tällaisesta puhetta” = Ei lupaa, toimenpide tehdään silti, Pentti jättää perheensä.
Eli sä olet nyt sitä mieltä, että lain kirjaimen mukaan toimitaan, jos naiselle ei anneta lääkäriaikaa sterilisaatiosta keskustelemiseen ilman, että mies sitoutuu tulemaan mukaan jo aikaa varatessa? Aika mielenkiintoinen tilanne.
Toki annetaan, mutta kyllä se ensin tarjotaan yhteiskäyntinä, niin ei tarvitse erikseen sit soitella tai varailla aikoja.
Jos olet lukenut nämä tämän lainausketjun viestit huolella, huomaat, että täällä joku kirjoittaa, ettei saanut aikaa, kun mies ei ollut tulossa mukaan, ja joku muu kirjoittaa, että tämä on oikea toimintatapa.
Helpottaisi "vähän", jos puhuttaisiin samasta asiasta.
Eiköhän me puhuta ihan samasta asiasta, hän ei sitä saanut, koska ei vaatinut. Ihan jokaiselle naimisissa olevalle varataan aika yhdessä puolison kanssa ellei vaadi aikaa yksin.
Eli tämän henkilön väite "En saanut lääkäriaikaa koska en ollut ottamassa puolisoa sinne mukaan." on vale. Silloinhan tää koko ketju on ihan turha, koska aviopuolison lupaa ei sterilisaatiota varten tarvita eikä sitä rutiinisti terveydenhuollossa vaadita.
Luepas aloitus uudestaan. Tämä oli yksi kommentti, johon joku tarttui, ei liity aloitukseen mitenkään. Ja edelleen, enpä usko valheeksi, hän vain ei ole pyytänyt aikaa enää, kun puolisoa on pyydetty mukaan.
Niin, en pyytänyt uutta aikaa kun en tiennyt että se on mahdollista. Hämmästyin kovasti kun sanottiin että mies pitää olla mukana.
Missäpäin tuollaista on väitetty? Onko jotain lesta-aluetta tms.? Itse tekisin ilmoituksen kyseisestä lääkäristä, koska hän rikkoo lakia.
Jos mun mieheni sanoisi että aikoo tehdä vasektomian se olisi minulle täysin ok. Hieman haikea toki olisin, koska iltatähdestä haaveilen minäkin välillä enemmän ja välillä vähemmän. Kaikki järkisyyt ovat iltatähteä vastaan ja tosiaan tiedän ettei mies enää kolmatta lasta halua. Ehkä tällainen lopullinen päätös olisi jopa ihan hyvä myös minun kannaltani niin pääsisin myös tunnetasolla eteenpäin enkä asiaa enää (ehkä) miettisi.
Mutta jos tekisi sen salaa puhumatta minulle mitään niin vetäisin kyllä herneitä nenään palkotolkulla. Oikeasti miettisin useammankin kerran miksi ihmeessä olisin parisuhteessa jos mies ei tuon tason asiasta pysty tai halua minulle puhua.
Asiasta keskusteleminen ei todellakaan ole mitään luvan kysymistä vaan normaalia kommunikaatiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia kuuluu naisille yhtä paljon kuin abortti miehille.
Silti olette saaneet keskustelua aikaiseksi jo 9 sivua?
Parisuhteessa kumpaankin vaikuttavat asiat ovat yhteisiä. Esimerkiksi työstä irtisanoutuminen tai perheellisellä koko oman kesäloman ajaksi varattu matka. Jos tärkeitä asioita ei halua jakaa puolison kanssa, niin ehkä parisuhde ei ole silloin sopiva itselle.
Vauvakuumeinen mies jolta nainen salaa raskauden ja abortin saisi kuitenkin täyden ymmärryksen ja hyväksynnän
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös avioliitossa ollessa tarvita molempien suostumus?
Ei tarvita. Ei puoliso määrää toisen sterilisaatiosta.
Se on sitten muuttunut, koska kyllä vielä 10v sitten tarvittiin. Ihan kirjallisesti. Tosin olisinhan minä sen suostumuksen voinut väärentää, mistä se tk:n harjoittelijakandi (joka siis lähetteen allekirjoitti sairaalaan) olisi voinut tietää kuka sen nimen oli siihen paperiin raapustanut.
Ei ole muuttunut, mä kävin tänä vuonna ja olisi pitänyt miehen olla mukana, ei kirjallinen riittänyt.
Höpö löpön. Mut on sterkattu 2015, ja vuonna 2014 (nuoemman lapsen syntymän jälkeisessä jälkitarkastuksessa neuvolassa) lähettävä lääkäri kysyi, tietääkö puoliso asiasta. Vastasin, että tietää (ja hän tiesi), ja sen jälkeen asiasta ei ollut missään vaiheessa mitään puhetta.
Jos ette saa sterilisaatiota ilman puolison lupaa, nostakaa äläkkä. Teidän oikeuksia ne poljetaan.
Minkä minä sille voin että tässä Sote piirissä käytäntö on näin.
No eikä ole, lopeta valehtelemasta. Se sun lääkäri on ollut täysidiootti ja siitä pitää tehdä ilmoitus. Jos lääkäri tuollaista kysyisi niin siihen voi ihan hyvin vastata, että ei kuulu sulle ja se siitä.
Mitä minä valehtelen? En saanut sitä lääkäriaikaa kun en ollut ottamassa sinne miestä mukaan.
Ja miksi valehtelisin tämmöisestä asiasta? Oli aika yllätys itsellekin, ikääkin 40v ja mulla on lääkitys jonka takia en saa missään nimessä tulla raskaaksi.
Mä en ymmärrä tätä, miksi selvästi virheellinen toimintatapa vaan hyväksytään. Silloin, kun omia oikeuksia poljetaan, nostetaan älämölö eikä kerrota vauvapalstalla, että näin se nyt vaan on.
Sepä se, kun ei poljettu, toimittiin sääntöjen mukaan.
Miehelle on lain mukaan varattava mahdollisuuksien mukaan mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa. Ei ole mitään syytä, miksei naiselle voida varata läheteaikaa ilman, että on etukäteen tiedossa, että mies tulee paikalle.
"Ennen kuin steriloiminen tämän lain mukaan suoritetaan, steriloimista haluavalle on selvitettävä steriloimisen merkitys ja vaikutukset sekä muut mahdollisuudet estää raskaus.
Mikäli steriloimista pyytänyt henkilö on avioliitossa, on hänen aviopuolisolleen varattava mahdollisuuksien mukaan tilaisuus saapua 1 momentissa tarkoitettuun tilaisuuteen, ja aviopuolisoille on tällöin, milloin siihen katsotaan olevan syytä, selvitettävä, siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään, kumman steriloiminen 1 §:n säännökset huomioon ottaen on tarkoituksenmukaisempaa, ja annettava tarvittaessa tilaisuus vielä harkita, kumpi heistä pyytää steriloimista."
Kyllä, juuri näin. Lupa siis kysytään, ihan joka kerta.
Miten vaikeaa on tajuta, että ei se ole mitään luvan kysymistä, jos operaatio tehdään puolison mielipiteestä huolimatta?
Mun mielestä sterilisaatiosta, tehdään se naiselle tai miehelle, tulee toki olla parisuhteessa avoin. Mutta ei se silti ole asia johon puolisolla on päätösvaltaa.
No on se lupa, koska tällä varmistetaan, että se puoliso on tietoinen asiasta. On kauniimpi sanoa, että keskustellaan asiasta yhdessä, mutta kyllä se oikeasti naisen kohdalla menee näin: ”Olet nyt täällä siksi, että vaimosi Pirkko haluaa sterilisaation. *Tässä välissä sit kerrotaan toimenpiteestä ja korostetaan miten paljon helpompi se miehelle on*. Niin, että mitäs mieltä sä Pentti nyt olet tästä asiasta?” Pentti: ”Laittakoon piuhansa poikki, sama se mulle on” =lupa myönnetty
Tai Pentti: ”Ei meillä kyllä ole ollut tällaisesta puhetta” = Ei lupaa, toimenpide tehdään silti, Pentti jättää perheensä.
Eli sä olet nyt sitä mieltä, että lain kirjaimen mukaan toimitaan, jos naiselle ei anneta lääkäriaikaa sterilisaatiosta keskustelemiseen ilman, että mies sitoutuu tulemaan mukaan jo aikaa varatessa? Aika mielenkiintoinen tilanne.
Toki annetaan, mutta kyllä se ensin tarjotaan yhteiskäyntinä, niin ei tarvitse erikseen sit soitella tai varailla aikoja.
Jos olet lukenut nämä tämän lainausketjun viestit huolella, huomaat, että täällä joku kirjoittaa, ettei saanut aikaa, kun mies ei ollut tulossa mukaan, ja joku muu kirjoittaa, että tämä on oikea toimintatapa.
Helpottaisi "vähän", jos puhuttaisiin samasta asiasta.
Eiköhän me puhuta ihan samasta asiasta, hän ei sitä saanut, koska ei vaatinut. Ihan jokaiselle naimisissa olevalle varataan aika yhdessä puolison kanssa ellei vaadi aikaa yksin.
Eli tämän henkilön väite "En saanut lääkäriaikaa koska en ollut ottamassa puolisoa sinne mukaan." on vale. Silloinhan tää koko ketju on ihan turha, koska aviopuolison lupaa ei sterilisaatiota varten tarvita eikä sitä rutiinisti terveydenhuollossa vaadita.
Luepas aloitus uudestaan. Tämä oli yksi kommentti, johon joku tarttui, ei liity aloitukseen mitenkään. Ja edelleen, enpä usko valheeksi, hän vain ei ole pyytänyt aikaa enää, kun puolisoa on pyydetty mukaan.
Niin, en pyytänyt uutta aikaa kun en tiennyt että se on mahdollista. Hämmästyin kovasti kun sanottiin että mies pitää olla mukana.
Missäpäin tuollaista on väitetty? Onko jotain lesta-aluetta tms.? Itse tekisin ilmoituksen kyseisestä lääkäristä, koska hän rikkoo lakia.
Edelleenkään en ollut lääkärissä.
Sanon tämän nyt viimesen kerran, olin ehkäisyneuvolassa terveydenhoitajan luona vaihtamassa pillereitä. Siellä tuli puheeksi sterilisaatio.
Hoitaja rupesi varaamaan aikaa lääkärille ja siinä sanoi että mies pitää olla mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että lapsia tulee tehdä yhteisellä päätöksellä ja yhteisellä suostumuksella. Kuitenkin kyseenalaistaisin koko suhteemme, jos se toimisi tuollaisella periaatteella, ettei asioita jaeta puolison kanssa. Tilanteessa ei olisi ollut mitään väärää, jos lapsiasiasta oltaisiin puolin ja toisin avoimesti keskusteltu ja mies olisi reippaasti ilmoittanut, ettei halua enää lapsia ja aikoo hankkia vasektomian. Selän takana toimiminen ei ole koskaan oikein ja se jättää ison aukon suhteeseen ja luottamukseen.
Jokaisella on oikeus omaan kehoon ja jo pelkkä ilmoitusvelvollisuus muille vie pois tätä oikeutta.
Ei ole mitään ilmoitusvelvollisuutta. Vaan avoimuutta, voit valita olla avoin ja kertoa mitä olet päättänyt tehdä. Kyllähän selän takana toimiminen syö luottamusta puolisoon.
Jokaisella on tietenkin oikeus omaan kehoon. Mutta et voi olettaa, etteikö näin isolla ratkaisulla ole mitään vaikutusta parisuhteeseen.
Onneksi vasektomia ei näy mitenkään ulkopuolelle, joten mies saa itse päättää kertooko tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tietysti olisi ollut hyvä, jos miehesi ois keskustellut sterilisaatiosta etukäteen ja siitä ettei halua enempää lapsia. Sinä taas et oikein voi ottaa tätä suurena loukkauksena, koska miehelläkin on oikeus päättää millon on lapset tehty. Ei toista saa ehdoin tahdoin pakottaa vanhemmaksi. Vahinkoraskaus on asia erikseen (sellainen oikea vahinko eli ehkäsy pettää). Pariskunnan on kuitenkin yhdessä päätettävä lapsen teosta. Se että sä haluaisit iltatähden ei tarkota sitä, että miehen on pakko suostua.
T. nainen
Onhan tuo silti iso asia tehdä tarkoituksella salaa puolisolta. Itse en lapsia halua mutta olisin silti järkyttynyt jos mieheni kävisi sterilisaatiossa kertomatta asiasta etukäteen. Tuollaisella suhteella ei ole tulevaisuutta.
N40
Miksi toisen terveystiedot kuuluvat sinulle, erityisesti kun niillä ei ole mitään vaikutusta sinuun?
Jonkun "toisen" tiedot eivät varmasti kuulukaan, mutta en halua elää suhteessa missä noin merkittäviä asioita ei jaeta. Ja kyllähän se vaikuttaisi merkittävästi minun terveyteeni kun voisin lopettaa hormonaalisen ehkäisyn. Otapa se pää takapuolestasi ulos ja mieti ennen kuin möläyttelet.
Sinä voit lopettaa ehkäisyn aivan milloin haluat. Ja toisen terveysasiat eivät sinulle kuulu jos hän haluaa pitää ne yksityisinä, vaikka olisi puoliso. Olisi hirveää elää ihmisen kanssa joka vaatii että hänelle pitää kertoa kaikki, eikä ole mitään yksityisasioita, ei edes terveyteen liittyen.
No onneksi sun ei tarviikaan kenenkään kanssa elää, ainakaan normaalissa parisuhteessa. Olet palstan päivystävä vouhottaja, joka käy joka ketjussa opettamassa muita, miten avioliitossa eletään (yksin, omilla rahoilla, ei puhuta omista asioista jne.). Oletettavasti olet myös se sama, joka tuomitsee täysin omista vanhemmista huolehtimisen, koska kaikki ovat vastuussa vain itsestään.
On täysin selvää, että luottamus ap:n suhteessa on rikottu. Sen näkee jokainen kilometrin päähän. Avioliitto on kahden kauppa, jossa eletään aina jonkun verran riippuvaisina toisistaan (paitsi tietenkin sinä, joka olet niiin itsenäinen, lue: itsekeskeinen). Ei se aikaisempi pykälä laissa siitä, että puolisoa pitää kuunnella, sattumalta siellä ollut.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tietysti olisi ollut hyvä, jos miehesi ois keskustellut sterilisaatiosta etukäteen ja siitä ettei halua enempää lapsia. Sinä taas et oikein voi ottaa tätä suurena loukkauksena, koska miehelläkin on oikeus päättää millon on lapset tehty. Ei toista saa ehdoin tahdoin pakottaa vanhemmaksi. Vahinkoraskaus on asia erikseen (sellainen oikea vahinko eli ehkäsy pettää). Pariskunnan on kuitenkin yhdessä päätettävä lapsen teosta. Se että sä haluaisit iltatähden ei tarkota sitä, että miehen on pakko suostua.
T. nainen
Onhan tuo silti iso asia tehdä tarkoituksella salaa puolisolta. Itse en lapsia halua mutta olisin silti järkyttynyt jos mieheni kävisi sterilisaatiossa kertomatta asiasta etukäteen. Tuollaisella suhteella ei ole tulevaisuutta.
N40
Miksi toisen terveystiedot kuuluvat sinulle, erityisesti kun niillä ei ole mitään vaikutusta sinuun?
Jonkun "toisen" tiedot eivät varmasti kuulukaan, mutta en halua elää suhteessa missä noin merkittäviä asioita ei jaeta. Ja kyllähän se vaikuttaisi merkittävästi minun terveyteeni kun voisin lopettaa hormonaalisen ehkäisyn. Otapa se pää takapuolestasi ulos ja mieti ennen kuin möläyttelet.
Sinä voit lopettaa ehkäisyn aivan milloin haluat. Ja toisen terveysasiat eivät sinulle kuulu jos hän haluaa pitää ne yksityisinä, vaikka olisi puoliso. Olisi hirveää elää ihmisen kanssa joka vaatii että hänelle pitää kertoa kaikki, eikä ole mitään yksityisasioita, ei edes terveyteen liittyen.
Sitten ei mies voi valittaa vahinkovauvasta, jos minä lopetan hirmonaalisen ehkäisyn kertomatta miehelle. Minunhan terveydestä siinä on kyse, sehän ei miehelle kuulu? Vai?
Vierailija kirjoitti:
Onneksi vasektomia ei näy mitenkään ulkopuolelle, joten mies saa itse päättää kertooko tai ei.
Totta. Totaalinen kusipää jättää kertomatta.
Vierailija kirjoitti:
Tein vuosi sitten vasektomian, en halunnut kertoa vaimolleni mitään. Tänä kesänä vaimoni ilmoitti silmät kirkkaina odottavansa meille lasta. Raskaus kuulemma vasta aluillaan. En halunnut pudottaa pommia vaimoni niskaan joten nyt sitten hymyssä suin odotan pienokaista maailmaan. Herää kysymys, kenen on lapsi ? Ja kerronko koskaan vaimolleni että se ei voi olla minun ? Silloin paljastuisi myös oma salaisuuteni ... Antakaa neuvoja, kiitos.
Sterilisaatio ei ole 100% ehkäisy sekään. Kävitkö jälkikontrollissa 3 kk kohdalla?
Niin, sit sä varmaan lähdet liitosta, jossa toinen on vakaasti eri mieltä?