Tosielämän kauhutarinoita

Vierailija kirjoitti:

Muutettiin poikaystävän kanssa 2000-luvun alussa Helsingin Sofianlehtoon. Kesäisen muuttopäivän iltana poikaystäväni lähti viemään vähän arvokkaampaa maastopyöräänsä pihalta pyöräkellariin. Muutaman minuutin kuluttua mies palasi ihan valkoisena ja hikisenä hengittäen tosi raskaasti. Vitsillä kysäisin että näitkö aaveen vai mikä on ja hän vastasi yllättäen ettei tiedä. Istui alas sohvalle ja kertoi järkyttyneenä että poistuessaan pyöräkellarin käytävällä poikaystäväni läpi oli yhtäkkiä pyyhkäissyt kylmä aalto joka oli aiheuttanut koko kroppaan samanlaisen kihelmöivän tunteen kun laittaa käden jääkylmään veteen. Samalla hän oli tuntenut pakokauhua ja juossut vaan täyttä päätä takaisin asunnollemme. Seuraavana päivänä hän kävi hakemassa pyörän kellarista pois ja vaati että maastopyörää säilytetään meidän kämpässä sillä ei tahdo enää käydä siellä kellarissa, että siellä on tosi huono tunnelma. Saatiin sitten parin viikon kuluttua kuulla talossa alusta asti asuneelta mummolta että 70-luvulla kyseisessä pyöräkellarissa tapettiin nuori nainen eikä murhaajaa koskaan löydetty. Tapaus muutti rationaalista teekkari-poikaystävääni niin paljon että lopulta hurahti uskoon ja erottiin sen tähden.

Siinä olikin sitten kaikki kliseet.

Kaksi ihan äskettäin tapahtunutta :

Luin tätä palstaa myöhään ja yhdessä näistä luki että saatana tms tulee klo 3.00 koska kolminaisuus Raamatussa.

Satuin vilkaisemaan heti kelloa ja se oli 3.00!

Toinen sain vinkin katsoa tietystä Estonian sukellusvideosta ruumista kohdassa 1:57 menin tubelle ja ihmettelin miksi tabletin yläreunassa oli sama aika- no se oli kellonaika!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naapurit ne siellä kummittelee kirjoitti:

Mulla on ollut myös kokemuksia samanlaisista äänistä kuin aloittajalla. Tulee mieleen muistoja useammastakin c-luokan halvasta vuokrakerrostalosta. Koiran haukuntaa, aivastuksia, yskimistä, puhetta, naurua, tv:n ja radion ääniä. Sen ongelman syy on niin luonnollinen kuin surkean kerrostalon surkeat äänieristeet.

Miten huono ääniesristys selittää kuiskailun pimeässä makuuhuoneessa tai korvan juuresta kuuluneen yskäisyn keittiössä?

Aistihavaintojen vääristyminen on hyvin yleinen ilmiö.

Minulla on tästä jonkinlainen kokemus. Olin toissa talvena kovalla pakkasella yötä talossa joka on normaalisti tyhjillään ja jota lämmitetään vain tarvittaessa. Peruslämpö on päällä normaalisti, mutta patterit ovat pienellä ja vesi katkaistu. Jäin taloon ja patterit laitoin isolle ja veden päälle. Yöllä valvoessani kuulin selvästi klassista musiikkia ja puhetta. Sanoista ja sävelistä en saanut selvää. Tiesin äänien tulevan talon putkistoista, mutta tunnelma oli epätodellinen, ei pelottava, koska tiesin, mistä ääni tulee. Jonkinlainen aistiharhojen ja mielikuvituksen tekemä tepponen. Naapurit ovat sen verran kaukana, että sieltä eivät äänet voineet tulla.

Olin mieheni kanssa sängyssä. Miehen yksi käsi ympärilläni ja toinen toisella puolella kroppaa. Tunsin kun käsi painoi päätäni hetken. Kysyin mieheltä koskitko päätäni vaikka tiesin että olisin huomannut liikkeen. Hän oli ollut aivan paikoillaan. Mieheni ku kertoilee kummitusjuttuja sanoi että se oli hänen isä vainaa. Kummitellut ennenkin.

kaksi tuttavaani kivenkovaa väittävät että toisen lapsuuden kodissa on autotallissa ollut jo heidän muuttaessaan peili. Heidän mukaansa ainakin kolme ihmistä on peiliin katsoessaan nähnyt vanhan miehen kasvot. En itse tiedä, mitä tästä ajattelen, tai uskonko, mutta sen verran nössö olen, etten halua itse mennä sinne kokeilemaan. Kaveri, joka siellä asui, sanoi siis että oli joskus mennyt penkomaan autotallista tavaraa ja peiliin katsoessaan nähnyt vanhan miehen kasvot, oli pelästynyt ja sitten kasvoja ei ollutkaan enää. Kuulemma toisen kerran oli joskus käynyt samoin, oli sen jälkeen kertonut veljelleen, joka myös oli sanonut kasvot nähneensä. Tämä toinen ystäväni oli nähnyt joskus kasvot, kun ei ollut uskonut/oli halunnut itse nähdä, että uskoo. Kasvot eivät kuulemma aina ole siinä, eivätkä sinällään tee mitään, mutta ilmestyvät aina sillon tällöin kun vähiten odottaa.

Äitini väittää, että oli yhtenä yönä herännyt kesken unestaan ihan yhtäkkiä. Oli katsonut kelloa pöydällä ja huomannut, että se oli yön kuluessa pysähtynyt. Seuraavana päivänä sai soiton äidiltään, että isänsä oli nukkunut edellisenä yönä pois. Epäilee, että heräsi siksi, ja että kello kuvasti kuolemaa ja aikaa.

Toinen tarinakin löytyy omalta kohdalta. Kuulin isältäni, että mummoni oli kaatunut, ja joutunut sairaalaan hoitoon, mutta paranisi ja pääsisi pian parantelemaan kotiin. Huolestuin silti ja päätin, että lähen käymään seuraavana viikonloppuna katsomassa mummua toisella paikkakunnalla. Sovittiin, että menen käymään sairaalassa lauantaina. No, tulin sitten perjantaina illalla kaupunkiin ja yhtäkkiä mulle tuli tosi voimakas tunne, että mun täytyykin mennä sinne sairaalaan jo tänään, vaikka kello oli jo aika myöhä. No menin sitten, mummo oli hyvävointinen ja juttelin hoitsun kanssa kotoutussuunnitelmasta ja muuta. Seuraavana aamuna, kun heräsin, näin isältä viestin kännykässä, että mummo on kaatunut yöllä sairaalassa vessareissulla ja lyönyt päänsä, saanut aivovaurion ja nyt teholla. Mummo ei koskaan enää herännyt. Väkisinkin on tullut sellainen tunne, että oli joku ylempi johdatus muuttaa suunnitelmaa, koska lauantaina vierailu olisi ollut jo liian myöhäistä. Perjantaina ehdin vierailla vain vajaan tunnin myöhäisen ajankohdan takia, ja lauantaina olisi ollut koko päivä aikaa!  Samaa tarinaa sivuaa se, että mummoni veli oli kuollut luonnollisesti vain pari kuukautta aikaisemmin. Kuoleman jälkeen mummoni oli käynyt siivoamassa ja hoitamassa veljeltä jäänyttä asuntoa useita kertoja. Mummon kuoleman jälkeen isäni joskus mainitsi, että mummo oli puhunut, että oli asunnolla kokenut veljensä "kutsuvan" häntä. Tämä on outoa, sillä isäni eikä mummoni kumpikaan ollut yhtään taikauskoisia ja mummoni oli täysin järjissään loppuunsa asti. No, tämä ensimäinen onnettomuus, jossa mummo joutui sairaalaan, tuli siitä, kun mummo oli veljensä asunnolla ollessaan liukastunut ja kaatunut ja rikkonut paikkojaan. Sitten tosiaan oli joutunut sairaalaan, josta piti jo päästä pois, kunnes sairaalassa mystisesti kaatuikin ja sai kuolettavan vamman. Väkisinkin herää omaan mieleeni, että "veljen kutsunta", mitä mummo oli asunnolla kuullut, olisi joku enne tulevasta tulevasta liukastumisesta...tai sitten veli vetäny mummon ns. mukanaan, sillä olivat tosi läheisiä loppuun asti.

Vierailija kirjoitti:

Äitini väittää, että oli yhtenä yönä herännyt kesken unestaan ihan yhtäkkiä. Oli katsonut kelloa pöydällä ja huomannut, että se oli yön kuluessa pysähtynyt. Seuraavana päivänä sai soiton äidiltään, että isänsä oli nukkunut edellisenä yönä pois. Epäilee, että heräsi siksi, ja että kello kuvasti kuolemaa ja aikaa.

Toinen tarinakin löytyy omalta kohdalta. Kuulin isältäni, että mummoni oli kaatunut, ja joutunut sairaalaan hoitoon, mutta paranisi ja pääsisi pian parantelemaan kotiin. Huolestuin silti ja päätin, että lähen käymään seuraavana viikonloppuna katsomassa mummua toisella paikkakunnalla. Sovittiin, että menen käymään sairaalassa lauantaina. No, tulin sitten perjantaina illalla kaupunkiin ja yhtäkkiä mulle tuli tosi voimakas tunne, että mun täytyykin mennä sinne sairaalaan jo tänään, vaikka kello oli jo aika myöhä. No menin sitten, mummo oli hyvävointinen ja juttelin hoitsun kanssa kotoutussuunnitelmasta ja muuta. Seuraavana aamuna, kun heräsin, näin isältä viestin kännykässä, että mummo on kaatunut yöllä sairaalassa vessareissulla ja lyönyt päänsä, saanut aivovaurion ja nyt teholla. Mummo ei koskaan enää herännyt. Väkisinkin on tullut sellainen tunne, että oli joku ylempi johdatus muuttaa suunnitelmaa, koska lauantaina vierailu olisi ollut jo liian myöhäistä. Perjantaina ehdin vierailla vain vajaan tunnin myöhäisen ajankohdan takia, ja lauantaina olisi ollut koko päivä aikaa!  Samaa tarinaa sivuaa se, että mummoni veli oli kuollut luonnollisesti vain pari kuukautta aikaisemmin. Kuoleman jälkeen mummoni oli käynyt siivoamassa ja hoitamassa veljeltä jäänyttä asuntoa useita kertoja. Mummon kuoleman jälkeen isäni joskus mainitsi, että mummo oli puhunut, että oli asunnolla kokenut veljensä "kutsuvan" häntä. Tämä on outoa, sillä isäni eikä mummoni kumpikaan ollut yhtään taikauskoisia ja mummoni oli täysin järjissään loppuunsa asti. No, tämä ensimäinen onnettomuus, jossa mummo joutui sairaalaan, tuli siitä, kun mummo oli veljensä asunnolla ollessaan liukastunut ja kaatunut ja rikkonut paikkojaan. Sitten tosiaan oli joutunut sairaalaan, josta piti jo päästä pois, kunnes sairaalassa mystisesti kaatuikin ja sai kuolettavan vamman. Väkisinkin herää omaan mieleeni, että "veljen kutsunta", mitä mummo oli asunnolla kuullut, olisi joku enne tulevasta tulevasta liukastumisesta...tai sitten veli vetäny mummon ns. mukanaan, sillä olivat tosi läheisiä loppuun asti.

Minä koin samanlaisen kutsun muuttaa suunnitelmia kun veljeni oli sairaalassa leikkauksessa jonne lääkäri sanoi kutsuvansa jos tilanne muuttuisi kriittiseksi. Niin vaan sain vuestin lähteä heti siktikin sairaalaan ennen iltaa ja kun saavuimme niin lääkäri ovella ihmetteli miten olemme jo siinä kun hän oli juuri menossa soittamaankin meille koska tilassa on tapahtumassa outoja!

Menin veljeni kasvojen ylle ja hän alkoi huitoa lujaa käsillä silmät kiinni. Sitten silmät aukenivat ja hän tunnustikin meidät.

Myöhemmin hän kertoi miten oli katossa ollen nähnyt meidän saapumisen huoneeseen ja itsensä makaamassa siinä ja pöötti tulla takaisin kroppaan sittenkin koska tulimme!

Veljeni ei ollut mikään palturinpuhuja joten uskoin kaiken taatusti mitä myös kertoi.

80-luvulla olin kesätöissä työpaikassa, jossa äitini työskenteli vakituisesti. Tutustuin siis joihinkin äidin työkavereihin.

Yhdestä työntekijästä näin erikoista unta. Työntekijä oli matkalla Venetsiassa ja kuoli. Ruumis laitettiin esille keskelle toria läpinäkyvään lasiarkkuun. Työkaverit kävivät häntä katsomassa.

Muutama kuukausi unen jälkeen äiti kertoi, että tämä henkilö oli liukastunut veneessä ja joutunut tajuttomana sairaalaan. Kukaan ei tiennyt, heräisikö hän. Ajan mittaan hän palasi tajuihinsa ja kuntoutui, mutta minusta tuo oli kumma sattuma. Eihän tuota voi pitää enneunena, mutta silti unen näkemisen jälkeen ihmettelin, miksi näin jotain tuollaista ja miksi juuri hänestä.

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla olin kesätöissä työpaikassa, jossa äitini työskenteli vakituisesti. Tutustuin siis joihinkin äidin työkavereihin.

Yhdestä työntekijästä näin erikoista unta. Työntekijä oli matkalla Venetsiassa ja kuoli. Ruumis laitettiin esille keskelle toria läpinäkyvään lasiarkkuun. Työkaverit kävivät häntä katsomassa.

Muutama kuukausi unen jälkeen äiti kertoi, että tämä henkilö oli liukastunut veneessä ja joutunut tajuttomana sairaalaan. Kukaan ei tiennyt, heräisikö hän. Ajan mittaan hän palasi tajuihinsa ja kuntoutui, mutta minusta tuo oli kumma sattuma. Eihän tuota voi pitää enneunena, mutta silti unen näkemisen jälkeen ihmettelin, miksi näin jotain tuollaista ja miksi juuri hänestä.

Fysiikka tulee vielä todistamaan jotain ajasta ja tiedosta jota tihkuu etukäteen olen varma. Ehkäpä liittyy älynlajiinkin jotenkin.

Plukrhoa kirjoitti:

Kävin jöökillä ... eräänä iltana ja jööki katosi!

Seuraavana suht selvänä päivänä heräsin siihen että pienet vihreät miehet karauttivat luokseni rattuliskoillaan soffan nalta ja huusivat:

Asiaaaaa!

Löysinkin vinkistä viisastuneena kadonneen jöökini kalsareitteni ja päällyshousujeni välistä!

Minäkuvani romahti, masennuin ja aloin nähdä yhteisen maailmamme aivan toisin kuin muut. Muutama muukaan asia ei tod edesauttanut tilannettani voan ihan päinvastoin.

Näen jatkuvasti ruskiansävyisiä paina-jaisia. Ruoka hädin tuskin maistuu mutta juominen onnistuu.

Yhtenäkin niltana ruskia, n parikymmensenttinen hahmo tarkkaili minua ikkunani takaa - verhojen raosta.....[/quote

Sweddu! Pyyttoni tykittää! Kiintoisaa!

Nyt kannattaisi ihmisten pyytää jjoku uskovainen pappi tms. kristitty rukoilemaan ja siunaamaan nuo teidän kodit... Ja voittehan te itsekin rukoilla.

Itselläni ei varsinaisesta kummittelusta ole juurikaan kokemuksia (kerran olen tuntenut pahan läsnäolon yöllä, pienempänä minulla oli unihalvauksia, kerran heräsin sänkyni päältä kuuluvaan vihellykseen - olikohan vaan aistiharha?)... mutta olen ollut tällaisessa kodinsiunaamistilaisuudessa, joka järjestettiin tällaisten yliluonnollisten ilmiöiden takia. Se oli ihan uusi talo, ja jo rakennusvaiheessa isännän omien sanojen mukaan ”joku tai jokin ei halunnut, että sitä taloa rakennettaisiin”. Työmaalla oli tapahtunut kaikenlaista outoa - outoja työtapaturmia, työmaalamput heiluvat itsekseen, välipohjasta kuului ääniä, kunnan vuosia sitten kuollut rakennustarkastaja ilmestyi oven taakse haukkumaan koko rakennusprojektin yms.

Tilaisuuden jälkeen oli kuulemma kummittelut loppuneet siinä talossa kuin seinään.

Tai oisko ihan vaan Photoshop?

Up!!

Näin nuorena unta yhdestä tietystä käytävästä, unessa vaikutti työpaikalta ja näin monia vuosia sen jälkeen koin kylmätväreet työpaikkani käytävällä kun tajusin että tästä näin aikanaan unta.

Näin enneunen kaltaisen unen jossa tapasin kumppanini, ja kaikki(asuinalue,työ,luonne) osui kohdilleen vuosia myöhemmin.

Unet ovat arvoituksellisia, mutta hereillä ollessa en ole kokenut muuta outoa kuin kerran väsyneenä olin näkevinäni jonkun ihmisen kasvot ikkunan heijastuksessa.

Nukkumaan mennessäni iski unihalvaus jossa joku tuli ikkunasta sisälle ja kuristi.

Mä kattelin sarjaa 11 aikoihin illalla ja piti pitää hiljaisella, kun lapsi nukkui viereisessä huoneessa. No yht äkkiä kuulen lapsen askeleet hipsivän keittiön ja eteisen välissä. Laiton sarjan pausille ja odotin tyttären tulevan viereeni nukkumaan. 5sekunnin päästä nousin ylös ja mietin että mihin lapseni meni. Päätin mennä tarkastamaan ja siellä se lapsi nukkui omassa sängyssään sikeessä unessa.

Ja ne askeleet kuului niiin selvästi ja samanlaisina mitä aina kuuluu, kun lapseni joskus hipsii yöllä viereeni nopeaa vauhtia koska hän pelkää pimeää. Ja se kuulosti siltä että joku olisi ottanut monta askelta ja siltä että tosiaan liikkui eteenpäin. Mua kyllä ihmetytti aika pitkään ja myös pelotti, pakko myöntää.

uppp

Muutamia juttuja on.

Lapsuuden kodissa tapahtui muutamia pikkujuttuja.

Vaari oli tehnyt kehykset tauluun. Taulu oli tukevasti seinällä kiinni. Kerran yöllä se tippui maahan, aamulla tuli soitto, että vaari oli saanut sydärin yöllä, saatiin kyllä elvytettyä.

Äiti odotti jotai postin lappua kuin kuuta nousevaa.. sitä ei vaan tullut.. sitten kerran äiti siivosi ja postin lappu löytyi eteisen painavan kynnysmaton alta, kauhea väittely vanhemmilla siitä tuli, äiti väitti isän piilottaneen sen lapun. Noh asia jäi selvittämättä miten sinne joutui, mutta se päivämäärä milloin lappu oli tullut ( ja olisi tuote haettu) oli se päivä kun Myyrmannissa räjähti ja äitin postilappu oli ohjattu Myyrmanniin.

Sitten asuttiin äidin kanssa myöhemmin kahdestaan yhdessä toisessa asunnossa.

Vaatteita hävisi, niitä etsittiin joka paikasta. Ei löydy. Muutama viikko niin kadoksissa ollut paita on päällimmäisenä vaatekasan päällä viikattuna..

Asunnossa on keittiössä kohta jossa on kylmä.

Esineitä asunnossa katoaa nykyäänkin ja löytyy sitten näkyviltä paikoilta jonkin ajan päästä.

Isäni kuoli vajaa vuosi sitten. Hän oli reilun vuorokauden sairaalassa hengityskoneessa, alusta asti tiedettiin, että siihen kuolee, ei toivoa. Luonnollisesti olin surullinen ja ahdistunut. Sisko sitten soitti kun isä oli kuollut. Itkeskelin sen illan. Menin nukkumaan ja ihan yllättäen kuin aaltona minut valtasi todella rauhallinen ja hyvä tunne. Aivan kuin isä olisi seissyt vierellä, jokin valtava energia siinä oli mitä en osaa selittää. Itse ajatellut tuon niin, että isä tuli hyvästelemään.

Vierailija kirjoitti:

Tässä viimeisin kokemukseni. Olin nukkumassa/unen rajamailla kun aloin kuulemaan keittiöstä meteliä. Kuulosti siltä kuin joku olisi kovaäänisesti tiskannut, kattiloista kuului kova kolina ja kuin joku olisi laittanut kattilan hellalle. Meteliä jatkui viitisen minuuttia ennenkuin oli pakko nousta katsomaan mitä tapahtuu. Ollessani juuri keittiön ovella meteli lakkasi, ja astiat olivat edelleen samoilla paikoilla kuin aiemminkin. Säikähdin pahasti, ja menin nopeasti takaisin sänkyyn peiton alle, mutta se ei ollutkaan siinä. Valvoin liikkumatta ja lähes hengittämättä tunteja paikallani kunnes nukahdin. Lopulta nukahdettuani heräsin siihen, kun vierestäni patjalta alkoi kuulua pitkiä raapimisääniä, todella selkeitä. Raapimisia tuli useita, ja kun ne loppuivat laitoin veret seisten valot päälle. Patjassani oli 4 pitkää painunutta epätasaista viivaa kuin kynsistä tulleet. No, tuon jälkeen ei tarvitse paljon arvuutella, pakkasin kamani ja muutin pois, enkä jalallanikaan astuisi siihen asuntoon enää.

Lukenut jonkin verran joskus ajankulukseni kaikkia paranormaali sivustoja jne ja kaikissa väitetään jos asunnosta kuuluu yöaikaan raapimisääniä seinistä ja rakenteista niin kyseessä on joku demoninen olento.

Tällä pyritään valvottamaan ja heikentämään kohde ennen kuin ilmiöt käyvät rajummiksi - Papin tilaus kotiin ja erillisen kodin siivous ja puhdistusriitin tekemällä pääsee eroon näistä.

Myös joku hc meedio kykenee ajamaan pahat henget pois mm. Salviaa polttamalla nurkissa - mutta seurakunta on varmin paikka siellä kyllä ymmärretään näitä asioita jos ottaa hädissään yhteyttä ja pyytää kodin siunausta.

Täällä on useampi viesti ollut jossa yöllä joku räyhähenki tai demoni piinaa ihmisiä joku kertoi vilkkuvista salamoista yöaikaan helsingissä ja muuttaneensa pois - kuulemma sama asunto on usein uudelleen vuokrauksessa. Miksi ette tee asialle mitään ja pyydä pappia käymään asunnossa? Jeesusta nämä demonit ja poltergeistit pelkäävät - sanokaa ensiapuna vaikka "Herramme Jeesuksen kristuksen nimessä poistukaa täältä" yöllä jos asunnossa pelottaa ja tapahtuu kummia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin teini-ikäisenä kaverini luona pelaamassa spiritismiä. Lopetimme pelin ja lähdin kohti kotia. Matkalla kotiin poikkesin kuitenkin vuokraamaan kauhuelokuvan. Oli surkein idea koskaan, kotona kun olin yksin. Aloitin elokuvan, yht'äkkiä oveen koputettiin ja ulko ovi aukesi. Pelästyin niin paljon, että vaihdoin leffan piirrettyyn. Laitoin asunnosta kaikki valot päälle ja peitin kaikki peilit. Oli äiti ihmeissään kun tuli aamulla kotiin.

Ennen katsoin kaikki mahdolliset kauhuelokuvat. Nyt en ole ainuttakaan katsonut 10 vuoteen. Uskon, että olin vain laittanut ulko oven huonosti kiinni. Ja tämä oveen koputus oli vain, toivottavasti, ylikierroksilla käyvien aivojen temppu.

Demoni eli paha henki se siellä kolkutteli - opitpahan olemaan leikkimättä sinulle kuulumattomien asioiden kanssa.

Raamatussa varoitetaan ja kielletään ankarasti ottamatta yhteyttä tietäjä henkiin. Nämä osaavat jäljitellä ihmisiä kuten pois nukkuneita sukulaisia, juuri tässä on yksi spiritismin peluun vaara.

Siellä ei koskaan ole se rakas mummo juttelemassa laudan välityksellä - kun otat yhteyttä näihin demoneihin niin kutsut heitä elämääsi avaamalla portaalin. Kukaan tervejärkinen ei halua tuollaisia voimia elämäänsä - lukuisia tapauksia on kum ihminen on seonnut ja tehnyt vaikka itsemurhan taikka muutoin epäselvissä merkeissä menehtynyt kun on vähän "pelannut" peliä.

Pyytäkää seurakunta siunaamaan koti tai kiinteistö jossa tiedätte spiritismiä harjoitettaneen.

Harvaa asiaa itse pelkään mutta en halua missään nimessä olla tekemisissä tuollaisten voimien kanssa.

älkää antako touhun jatkua kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä viimeisin kokemukseni. Olin nukkumassa/unen rajamailla kun aloin kuulemaan keittiöstä meteliä. Kuulosti siltä kuin joku olisi kovaäänisesti tiskannut, kattiloista kuului kova kolina ja kuin joku olisi laittanut kattilan hellalle. Meteliä jatkui viitisen minuuttia ennenkuin oli pakko nousta katsomaan mitä tapahtuu. Ollessani juuri keittiön ovella meteli lakkasi, ja astiat olivat edelleen samoilla paikoilla kuin aiemminkin. Säikähdin pahasti, ja menin nopeasti takaisin sänkyyn peiton alle, mutta se ei ollutkaan siinä. Valvoin liikkumatta ja lähes hengittämättä tunteja paikallani kunnes nukahdin. Lopulta nukahdettuani heräsin siihen, kun vierestäni patjalta alkoi kuulua pitkiä raapimisääniä, todella selkeitä. Raapimisia tuli useita, ja kun ne loppuivat laitoin veret seisten valot päälle. Patjassani oli 4 pitkää painunutta epätasaista viivaa kuin kynsistä tulleet. No, tuon jälkeen ei tarvitse paljon arvuutella, pakkasin kamani ja muutin pois, enkä jalallanikaan astuisi siihen asuntoon enää.

Lukenut jonkin verran joskus ajankulukseni kaikkia paranormaali sivustoja jne ja kaikissa väitetään jos asunnosta kuuluu yöaikaan raapimisääniä seinistä ja rakenteista niin kyseessä on joku demoninen olento.

Tällä pyritään valvottamaan ja heikentämään kohde ennen kuin ilmiöt käyvät rajummiksi - Papin tilaus kotiin ja erillisen kodin siivous ja puhdistusriitin tekemällä pääsee eroon näistä.

Myös joku hc meedio kykenee ajamaan pahat henget pois mm. Salviaa polttamalla nurkissa - mutta seurakunta on varmin paikka siellä kyllä ymmärretään näitä asioita jos ottaa hädissään yhteyttä ja pyytää kodin siunausta.

Täällä on useampi viesti ollut jossa yöllä joku räyhähenki tai demoni piinaa ihmisiä joku kertoi vilkkuvista salamoista yöaikaan helsingissä ja muuttaneensa pois - kuulemma sama asunto on usein uudelleen vuokrauksessa. Miksi ette tee asialle mitään ja pyydä pappia käymään asunnossa? Jeesusta nämä demonit ja poltergeistit pelkäävät - sanokaa ensiapuna vaikka "Herramme Jeesuksen kristuksen nimessä poistukaa täältä" yöllä jos asunnossa pelottaa ja tapahtuu kummia.

Unohtui muuten sellainen yksityiskohta vielä sanoa, että jos asunnossa haisee todella paha mädäntyneen kananmunan tms haju kun kamaluuksia tapahtuu niin kiireesti pyydettävä apua. Voimakkaat demonit ilmaisevat läsnäolonsa sen seinien raapimisen jne lisäksi pahalla ja selittämättömällä hajulla.