Työelämään siirtymisen vaikeus: hyödytön yliopistotutkinto?

Usein syyllistetään epätyöllistävän opiskelualan valitsemista, mutta toisaalta useilla on ne nykyään 6 hakukohdetta ja ehkä useampi hakukierros takana, ja siltä osin on vähän sattumanvaraista, minne lopulta pääsee opiskelemaan. Se ei siis välttämättä ole niin paljon oma valinta, kuin usein ajatellaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö farmaseuteista ole pulaa, ainahan niin on sanottu?

Farmaseutti on alempi tutkinto ja proviisori ylempi. Apteekki ei ole ainoa työllistymismahdollisuus. Paikkoja on myös kelalla, lääketeollisuuden kehitystyössä sekä tutkimuksessa.

Proviisorin opintoihin on huomattavan vaikea päästä. Siihen ei voi jatkaa automaattisesti suoraan farmaseutista.

Vaikka farmaseuttina voi työllistyä melkein mihin tahansa - kuten millä tahansa muullakin korkeakoulututkinnolla - valtaosa kuitenkin on töissä avoapteekeissa ja muita töitä on ankaran kilpailun vuoksi hankala saada.

Vierailija kirjoitti:

Opiskele insinööriksi, niin työllistyt. Toinen vaihtoehto on sosionomi. Riippuu tietysti mitä haluaisit työksesi tehdä. En seurannut muita vastauksia, ehkä kerroitkin se n jo.

Jos kaikki opiskelisivat näiksi, niin sitten olisi ylitarjontaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kuulostaa omituiselle. Olet lukenut jotain kiinnostavaa ja kivaa, mutta et tiedä mihin ammattiin valmistut?

Eikä työharjoittelua?

Yliopistossa ei kaikilla aloilla ole mitään "harjoitteliua."

Kannattaisiko nämä alat kiertää kaukaa?

Varsinkaan untuvaiset abit eivät useinkaan osaa selvittää mitä opintoihin missäkin kuuluu ja minne koulutus konkreettisesti johtaa. Kyllähän joka ala mainostaa miten hienosti pääsee monelle alalle asiantuntijaksi/tutkijaksi/kehittäjäksi kun käyt meidän koulutuksen.

Ja jo lukiossa tehdyt valinnat sulkevat ison osan aloista pois. Todistusvalinta on niin monimutkainen, että hyvilläkään papereilla ei pääse minne haluaa, jos puuttuu joku aine kirjoituksista. Lyhyt matikka sulkee monet alat kokonaan ja matikan pituushan valitaan jo lukioon ilmoittautuessa. Lyhyestä on käytännössä mahdoton vaihtaa pitkään ja pitkää lähtee nykyään lukemaan sellaiset, jotka putoavat kärryiltä heti ekalla pitkän matikan kurssilla. Huonosti kirjoitetulla pitkällä ei tee mitään, se ei avaa yhtäkään ovea.

Sitten kun vaan ottaa vastaan jonkun paikan yliopistosta tai AMK:sta, menettää ensikertalaisuuden ja alanvaihtaminen muuttuu heti huomattavasti hankalammaksi. Esim. hoitoalalle on tosi vaikea päästä toiskertalaisena, koska kaikki alanvaihtajat tahtovat varman työllistymisen perässä juuri sinne.

Sattumoisin lukion ensimmäinen matematiikan kurssi on yhteinen pitkälle ja lyhyelle matematiikalla. Sen jälkeen voi vielä valita kumman kursseja ryhtyy lukemaan. Ei se valinta ole kiveen hakattu. Moni ei vaan viitsi venyttää opiskeluaikaansa ,että saisi pitkän matematiikan pakolliset kurssit suoritettua. Niitä kun taitaa olla 15 kurssia.

Kyllä se matikan pituus tiedustellaan useimmissa kouluissa paikan vahvistamisen yhteydessä. Lukujärjestyksiä ei nykyään tehdä ekalle vuodelle itse, vaan ne saa valmiina koko vuodelle heti syksyn alussa. Matikan oppimäärää voi toki vaihtaa jälkikäteen, mutta lukujärjestysteknisistä syistä se onnistuu vain pitkästä lyhyeen. Pitkän matikan kurssit korvaavat lyhyen matikan kursseja, mutta ei päinvastoin.

Pitkää matikkaa on 10 pakollista kurssia eikä niitä voi suorittaa vapaavalintaisessa järjestyksessä. Siksikin vaihtaminen on käytännössä mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Usein syyllistetään epätyöllistävän opiskelualan valitsemista, mutta toisaalta useilla on ne nykyään 6 hakukohdetta ja ehkä useampi hakukierros takana, ja siltä osin on vähän sattumanvaraista, minne lopulta pääsee opiskelemaan. Se ei siis välttämättä ole niin paljon oma valinta, kuin usein ajatellaan.

Itse sinä kuitenkin täytät siihen lappuun ne kuusi tai vähemmän vaihtoehtoa. Monet nimenomaan hakevat tietylle alalle samoihin koulutuksiin, mutta eri paikkakunnille. Harva taatusti hakee lääkäriksi, luokanopettajaksi ja diplomi-insinööriksi ja antaa sattuman ratkaista mikä nakki napsahtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskele insinööriksi, niin työllistyt. Toinen vaihtoehto on sosionomi. Riippuu tietysti mitä haluaisit työksesi tehdä. En seurannut muita vastauksia, ehkä kerroitkin se n jo.

Jos kaikki opiskelisivat näiksi, niin sitten olisi ylitarjontaa.

Ja jos tekee valinnan uhrautua muiden puolesta, jättämällä hakematta jotta muille riittää töitä, niin se on oma valinta.

Humanistin täytyy osata valita se opintopalettinsa oikein. Ei niin, että koko tutkinto on silppua: Pari kurssia taidehistoriaa, pari sukupuolen tutkimusta jnejne. Ne pärjää, jotka osaa kasata itselleen kunnollisen ja vahvan asiantuntijatutkinnon, jossa on vain pari ehjää kokonaisuutta. Esim kansatiede+uskontotiede+historia+arkistotyö, niin varmasti saa töitä jostain virastosta.

Omalta vuosiluokaltani kaikki pääsivät kesken maisterivaiheen töihin, vaikka humanisteja ollaankin. Tosin meillä oli myös hyvin spesifi koulutus tiettyyn työhön. Viroissa ollaan nyt kaikki, mutta palkat ei päätä huimaa. Valmistuttiin viime vuonna.

Vierailija kirjoitti:

Treduun vain aikuisopiskelemaan joku duunarin ammatti. Sinne tuli ylikoulutettuja 30-40v joilla ei ollut päivääkään työkokemusta muuta kuin jostain kesätöistä ruohonleikkaajana hautausmaalla :D 

Treduun opiskelemaan puutarhuriksi, ja leikkaamaan ruohoa hautausmaalle taas...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kuulostaa omituiselle. Olet lukenut jotain kiinnostavaa ja kivaa, mutta et tiedä mihin ammattiin valmistut?

Eikä työharjoittelua?

Yliopistossa ei kaikilla aloilla ole mitään "harjoitteliua."

Kannattaisiko nämä alat kiertää kaukaa?

Varsinkaan untuvaiset abit eivät useinkaan osaa selvittää mitä opintoihin missäkin kuuluu ja minne koulutus konkreettisesti johtaa. Kyllähän joka ala mainostaa miten hienosti pääsee monelle alalle asiantuntijaksi/tutkijaksi/kehittäjäksi kun käyt meidän koulutuksen.

Ja jo lukiossa tehdyt valinnat sulkevat ison osan aloista pois. Todistusvalinta on niin monimutkainen, että hyvilläkään papereilla ei pääse minne haluaa, jos puuttuu joku aine kirjoituksista. Lyhyt matikka sulkee monet alat kokonaan ja matikan pituushan valitaan jo lukioon ilmoittautuessa. Lyhyestä on käytännössä mahdoton vaihtaa pitkään ja pitkää lähtee nykyään lukemaan sellaiset, jotka putoavat kärryiltä heti ekalla pitkän matikan kurssilla. Huonosti kirjoitetulla pitkällä ei tee mitään, se ei avaa yhtäkään ovea.

Sitten kun vaan ottaa vastaan jonkun paikan yliopistosta tai AMK:sta, menettää ensikertalaisuuden ja alanvaihtaminen muuttuu heti huomattavasti hankalammaksi. Esim. hoitoalalle on tosi vaikea päästä toiskertalaisena, koska kaikki alanvaihtajat tahtovat varman työllistymisen perässä juuri sinne.

Sattumoisin lukion ensimmäinen matematiikan kurssi on yhteinen pitkälle ja lyhyelle matematiikalla. Sen jälkeen voi vielä valita kumman kursseja ryhtyy lukemaan. Ei se valinta ole kiveen hakattu. Moni ei vaan viitsi venyttää opiskeluaikaansa ,että saisi pitkän matematiikan pakolliset kurssit suoritettua. Niitä kun taitaa olla 15 kurssia.

Kyllä se matikan pituus tiedustellaan useimmissa kouluissa paikan vahvistamisen yhteydessä. Lukujärjestyksiä ei nykyään tehdä ekalle vuodelle itse, vaan ne saa valmiina koko vuodelle heti syksyn alussa. Matikan oppimäärää voi toki vaihtaa jälkikäteen, mutta lukujärjestysteknisistä syistä se onnistuu vain pitkästä lyhyeen. Pitkän matikan kurssit korvaavat lyhyen matikan kursseja, mutta ei päinvastoin.

Pitkää matikkaa on 10 pakollista kurssia eikä niitä voi suorittaa vapaavalintaisessa järjestyksessä. Siksikin vaihtaminen on käytännössä mahdotonta.

Luulin että pakollisia on enemmän. Tytötkin taisi suorittaa 17 kurssia matematiikkaa.

Eihän noin vähän kurssien suorittaminen mikään ongelma ole jos tajuaa edes ensimmäisen vuoden aikana sitä pitkää matematiikkaa tarvitsevansa. Vuosi lisää lukiota vaan, että saa paremmat paperit.

Tosin fiksut keskittyy jo alunperinkin ma-fy-ke-bi ,mikäli ei ole varma mihin haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein syyllistetään epätyöllistävän opiskelualan valitsemista, mutta toisaalta useilla on ne nykyään 6 hakukohdetta ja ehkä useampi hakukierros takana, ja siltä osin on vähän sattumanvaraista, minne lopulta pääsee opiskelemaan. Se ei siis välttämättä ole niin paljon oma valinta, kuin usein ajatellaan.

Itse sinä kuitenkin täytät siihen lappuun ne kuusi tai vähemmän vaihtoehtoa. Monet nimenomaan hakevat tietylle alalle samoihin koulutuksiin, mutta eri paikkakunnille. Harva taatusti hakee lääkäriksi, luokanopettajaksi ja diplomi-insinööriksi ja antaa sattuman ratkaista mikä nakki napsahtaa.

Tämä ei ole ollut aiemmin mahdollista normaalille ihmiselle. Useisiin pääsykokeisiin ei pystynyt lukemaan yhtä aikaa. Todistusvalinta ei myöskään täysin aukottomasti tätä mahdollista, koska eri aloille painotetaan eri aineita. Oikikseen parhaat pisteet saisi kolmesta pitkästä kielestä, useimmilla muilla aloilla pisteitä saa vain yhdestä kielestä, mutta reaaliaineita pitää olla vähintään kaksi. Reaaleja ei myöskään pysty kirjoittamaan kuin yhden per kirjoituspäivä. Päiviä on kaksi kunakin kirjoituskertana ja niissä on aina tietyt aineet tarjolla. Eli reaaleista pystyy saamaan vain rajoitetun aineyhdistelmän kirjoitettua.

Sattuma siis edelleen ohjaa voimakkaastikin ihmisten kouluttautumista.

Yliopistot pitäisi velvoittaa vaatimaan opiskelijoiltaan, että ensimmäisen opintovuoden loppuun mennessä on realistinen suunnitelma työllistymisestä.

Nykyään yliopistoissa koulutetaan liikaa ihmisiä sen vuoksi, että yliopistot saavat rahat myös kortistoon kouluttamistaan ihmisistä.

Vierailija kirjoitti:

Opiskele insinööriksi, niin työllistyt. Toinen vaihtoehto on sosionomi. Riippuu tietysti mitä haluaisit työksesi tehdä. En seurannut muita vastauksia, ehkä kerroitkin se n jo.

Insinööreillä on työttömyyttä diplomilla ja ilman. Sosionomi on väliinputoajatutkinto ja monet tekevät samaa hommaa kuin lähärit.

Vierailija kirjoitti:

Yliopistot pitäisi velvoittaa vaatimaan opiskelijoiltaan, että ensimmäisen opintovuoden loppuun mennessä on realistinen suunnitelma työllistymisestä.

Nykyään yliopistoissa koulutetaan liikaa ihmisiä sen vuoksi, että yliopistot saavat rahat myös kortistoon kouluttamistaan ihmisistä.

Käykö realistiseksi suunnitelmaksi karjuva työvoimapula, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle?

Insinööreillä on työttömyyttä diplomilla ja ilman. Sosionomi on väliinputoajatutkinto ja monet tekevät samaa hommaa kuin lähärit.

Totta. Parempi opiskella vaikkapa lääkäriksi tai sosiaalityöntekijäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistot pitäisi velvoittaa vaatimaan opiskelijoiltaan, että ensimmäisen opintovuoden loppuun mennessä on realistinen suunnitelma työllistymisestä.

Nykyään yliopistoissa koulutetaan liikaa ihmisiä sen vuoksi, että yliopistot saavat rahat myös kortistoon kouluttamistaan ihmisistä.

Käykö realistiseksi suunnitelmaksi karjuva työvoimapula, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle?

Ei oikein. Tuota on odotettu turhaan jo 15 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Te joilla on lahjakkuutta yliopisto opintoihin, niin miksi te suoritatte jonkun sellaisen tutkinnon jolla ei saa töitä ja pärjää huonommin kuin me ammattikoulun käyneet? Eikö se ole aika olennainen juttu, että on jonkinlaiset tulevaisuuden näkymät ja työllisyys tiedossa? Niistä aloista pitää valita missä on töitä, sen takia sitä koulua käydään että joskus päästään palkka työhön.

JUURI NÄIN! Nyt voi kyllä katsoa peiliin, jos lähtee opiskelemaan jotain täysin hyödytöntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein syyllistetään epätyöllistävän opiskelualan valitsemista, mutta toisaalta useilla on ne nykyään 6 hakukohdetta ja ehkä useampi hakukierros takana, ja siltä osin on vähän sattumanvaraista, minne lopulta pääsee opiskelemaan. Se ei siis välttämättä ole niin paljon oma valinta, kuin usein ajatellaan.

Itse sinä kuitenkin täytät siihen lappuun ne kuusi tai vähemmän vaihtoehtoa. Monet nimenomaan hakevat tietylle alalle samoihin koulutuksiin, mutta eri paikkakunnille. Harva taatusti hakee lääkäriksi, luokanopettajaksi ja diplomi-insinööriksi ja antaa sattuman ratkaista mikä nakki napsahtaa.

Tämä ei ole ollut aiemmin mahdollista normaalille ihmiselle. Useisiin pääsykokeisiin ei pystynyt lukemaan yhtä aikaa. Todistusvalinta ei myöskään täysin aukottomasti tätä mahdollista, koska eri aloille painotetaan eri aineita. Oikikseen parhaat pisteet saisi kolmesta pitkästä kielestä, useimmilla muilla aloilla pisteitä saa vain yhdestä kielestä, mutta reaaliaineita pitää olla vähintään kaksi. Reaaleja ei myöskään pysty kirjoittamaan kuin yhden per kirjoituspäivä. Päiviä on kaksi kunakin kirjoituskertana ja niissä on aina tietyt aineet tarjolla. Eli reaaleista pystyy saamaan vain rajoitetun aineyhdistelmän kirjoitettua.

Sattuma siis edelleen ohjaa voimakkaastikin ihmisten kouluttautumista.

Mutta voit jakaa kirjoitukset kolmella peräkkäiselle kirjoituskerralle. Monet aloittaa kirjoitukset 2. Vuoden keväällä, ja jatkaa sitten kolmosen syksyllä ja keväällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistot pitäisi velvoittaa vaatimaan opiskelijoiltaan, että ensimmäisen opintovuoden loppuun mennessä on realistinen suunnitelma työllistymisestä.

Nykyään yliopistoissa koulutetaan liikaa ihmisiä sen vuoksi, että yliopistot saavat rahat myös kortistoon kouluttamistaan ihmisistä.

Käykö realistiseksi suunnitelmaksi karjuva työvoimapula, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle?

Ei oikein. Tuota on odotettu turhaan jo 15 vuotta.

Miten fuksi voisi tietää, että odottaminen on turhaa, kun asiantuntijatkaan eivät tienneet?

Ok, eli poistetaan puolet korkeakoulupaikoista, koska väärälle alalle ei saa kouluttautua.

Samalla lisätään suoraa työttömyyttä, mutta ei kai sillä niin väliä.

Vierailija kirjoitti:

Ok, eli poistetaan puolet korkeakoulupaikoista, koska väärälle alalle ei saa kouluttautua.

Samalla lisätään suoraa työttömyyttä, mutta ei kai sillä niin väliä.

Miten se lisäisi työttömyyttä? Ikäluokat ovat kokoajan pienentyneet ja koulutuspaikkoja vaan on lisätty. Pitäisi enemmän säädellä sitä aloituspaikkojen määrää yhteiskunnan tarpeiden mukaan niin, että valmistuneille olisi myös sitten työtä tarjolla. Ne joille ei riitä korkeakoulupaikkaa voi hankkia jonkun amiskoulutuksen, jolla työllistyä.