Työelämään siirtymisen vaikeus: hyödytön yliopistotutkinto?
Ongelmani on nyt se, että olen pian valmistumassa maisteriksi, jolla on melko laajat yleistiedot tieteenalaltaan ja valmiudet tieteelliseen ajatteluun, mutta ei varsinaista ammattikoulutusta mihinkään. Yliopistokoulutukseni ei anna ammatillista pätevyyttä, vaan on niin sanottu generalistinen ala, joka liittyy humanistis-yhteiskuntatieteisiin. Työelämään siirtymisen olen kokenut tutkinnolla vaikeaksi, koska tutkinto-opiskeluun ei tähän mennessä ole sisältynyt lainkaan työharjoittelua, enkä ole opintojen kautta saanut esimerkiksi kesätyömahdollisuuksia lukuisista hakemuksistani huolimatta. Toivon, että maisteriksi valmistuminen muuttaa tilannetta ja avaisi kesätyömahdollisuuksia joltakin toimialoilta.
Kommentit (427)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä olette ilkeitä ap:lle!
Professioalojen paikkoja ei riitä kaikille, eivätkä kaikki niitä edes halua. Hyvän työllisyyden kääntöpuolena niissä on usein täysin olemattomat etenemismahdollisuudet. Valmistu kaksvitosena luokanopettajaksi ja tee sitä seuraavat 40 vuotta. Jippii. Erityisesti sinne kannattaa suunnata, jos ei edes pidä lapsista.
Realismi ei ole ilkeyttä. Kyllä se on ihan oma valinta, jos ei ole yhtään ottanut työllistymistä huomioon aiemmin.
Jos hän on taas ihan omasta tahdostaan halunnut uhrautua, koska "Professioalojen paikkoja ei riitä kaikille", niin oma valintahan se on sekin. Olkoot sitten uhrauksestaan ylpeä kun on jättänyt hyvät alat muille.
Luokanopettajien työllisyys on muuten todella surkea, eli esimerkkisi oli kerrassaan kummallinen. Työllistäviä aloja ovat esim tekniset alat, lääketiede, tietyt kaupalliset alat, farmasia... Kaikilla näillä myös hyvät etenemismahdollisuudet. Jos taas ei mihinkään tällaiseen halua koska "ei kivaa" niin toistan taas - oma valinta priorisoida kivuus yli työllistymisen. Nauttii nyt sitten siitä kivasta alasta työttömänä...
Ei ole mikään valintakysymys lähteekö tekniselle alalle tai lääkikseen. Niihin pääsee vain riittävällä matemaattisella osaamisella. Pelkkä tutkinto ei työllistä ketään. Jos ei töissä pysty tekemään työhön kuuluvia laskelmia, ei siellä töissä kauaa pysy.
Farmasiassa ei ole hyvä työllisyys eikä minkäänlaisia etenemismahdollisuuksia. Se on lisäksi iltapainotteista vuorotyötä.
Jos ei osaa mitään hyödyllistä, niin voiko sitten edes odottaa että joku ottaisi töihin?
Vierailija kirjoitti:
Eikö farmaseuteista ole pulaa, ainahan niin on sanottu?
On koska duuni on niin hajottavaa, että valmistuneet eivät pysy alalla. Akateemisen maailman lähihoitajat.
Vierailija kirjoitti:
Eikö farmaseuteista ole pulaa, ainahan niin on sanottu?
Pula tulee valtaisasta alalta pakenevien määrästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa tietysti että kolme humanistia on saanut hyvän työpaikan. Se ei kuitenkaan muuta miksikään sitä tosiasiaa että humanistiset alat työllistävät luokattoman huonosti.
Lähde huonolle työllistymiselle? Ei, lähde ei ole se, että minä ja mun kaverit.
Kyllä tämä av on yksi ihmemaa. Humanistit työllistyy suit sait, toisessa ketjussa väitetään että lapset eivät ollenkaan juuri pelaa vaan sen sijaan lekkivät pihalla kaiket päivät!! Mitähän vielä:D
"On koska duuni on niin hajottavaa, että valmistuneet eivät pysy alalla. "
Mikä siinä niin kovasti kuormittaa? Olen ajatellut että helppoa ja siistiä sisätyötä, lähinnä puotipuksun hommaa, kunhan vain vaativan koulutuksen saa ensin käytyä. Pieni palkka tietenkin.
Aloita heti kiinan kielen opiskelun omalla ajallasi. Kun pystyt keskustelemaan lukemaan kiinaksi on työpaikka varma. Netissä on ilmaisia kursseja vaikka kuinka paljon.
No vedä sitten v ttu päähän ja ole hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
"On koska duuni on niin hajottavaa, että valmistuneet eivät pysy alalla. "
Mikä siinä niin kovasti kuormittaa? Olen ajatellut että helppoa ja siistiä sisätyötä, lähinnä puotipuksun hommaa, kunhan vain vaativan koulutuksen saa ensin käytyä. Pieni palkka tietenkin.
Mä luulen, ettei se ole varsinaisesti kuormittavaa vaan moni nuorena valmistunut pitää työtä tylsänä ja kyllästyy siihen ja haluaa vaihtaa alaa. Sen sijaan vanhemmat alalle vaihtaneet pysyvät alalla. Näin luulisin.
Vierailija kirjoitti:
"On koska duuni on niin hajottavaa, että valmistuneet eivät pysy alalla. "
Mikä siinä niin kovasti kuormittaa? Olen ajatellut että helppoa ja siistiä sisätyötä, lähinnä puotipuksun hommaa, kunhan vain vaativan koulutuksen saa ensin käytyä. Pieni palkka tietenkin.
No juurikin se, että laajaa koulutusta ei pääse hyödyntämään kovinkaan kummoisesti. Joissakin paikoissa kaikki tekevät kaikkea, eli farmaseutit hyllyttävät ja myyvät ja lisämyyvät kosteusvoiteita siinä missä muutkin työntekijät. Sen lisäksi hoitavat reseptitiskiä ja antavat lääkeneuvontaa itsehoitopuolella, koska niitä ei tekniset saa tehdä. Pienemmissä apteekeissa rahastaminenkin saatetaan hoitaa reseptitiskillä tai farmaseutti hoitaa myös kassaa, kun on yksin töissä. Osa asiakkaista on väärinkäyttäjiä ja pelottavia. Onneksi reseptiväärennöksiä ei enää pysty tekemään.
Eikö humanistin hommat ole pieni palkkaisiakin? Jos vaihdat perusduuniin jossa vuorotyötä niin et häviä senkään puolesta.
"Perinteisesti humanistiset alat ovat Melinin mukaan niitä, joissa työllistymisessä on viivettä ja ensimmäinen työpaikka voi olla vaikea löytää."
https://yle.fi/uutiset/3-11174856
Jutussa on Opetushallitukselta saatu taulukko, mikä kertoo opiskelijoiden tilanteen 1 v valmistumisen jälkeen. Valtaosa on töissä (työn sisältö ei vaikuta). Taulukosta erottuu epäedukseen humanistiset alat ja myös luonnontieteet.
Opetushallitukselta löytyy lisää koulutustilastoja.
Opiskele insinööriksi, niin työllistyt. Toinen vaihtoehto on sosionomi. Riippuu tietysti mitä haluaisit työksesi tehdä. En seurannut muita vastauksia, ehkä kerroitkin se n jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kuulostaa omituiselle. Olet lukenut jotain kiinnostavaa ja kivaa, mutta et tiedä mihin ammattiin valmistut?
Eikä työharjoittelua?Yliopistossa ei kaikilla aloilla ole mitään "harjoitteliua."
Kannattaisiko nämä alat kiertää kaukaa?
Varsinkaan untuvaiset abit eivät useinkaan osaa selvittää mitä opintoihin missäkin kuuluu ja minne koulutus konkreettisesti johtaa. Kyllähän joka ala mainostaa miten hienosti pääsee monelle alalle asiantuntijaksi/tutkijaksi/kehittäjäksi kun käyt meidän koulutuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te joilla on lahjakkuutta yliopisto opintoihin, niin miksi te suoritatte jonkun sellaisen tutkinnon jolla ei saa töitä ja pärjää huonommin kuin me ammattikoulun käyneet? Eikö se ole aika olennainen juttu, että on jonkinlaiset tulevaisuuden näkymät ja työllisyys tiedossa? Niistä aloista pitää valita missä on töitä, sen takia sitä koulua käydään että joskus päästään palkka työhön.
Minä ainakin opiskelin itseäni varten, työllistyminen on vain kiva lisäbonari. Joudun kuitenkin olemaan itseni kanssa 24/7 mutta töissä vain 40h viikossa.
Kuka sinut elättää, jos työllistyminen vain kiva pikkulisä?
Ilmeisesti me muut, jotka olemme valinnoissamme ajatelleet myös työllisyysnäkökohtia. Pikkasen nämä haahuiljat vtuttaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terve vaan, täällä samanlainen ja ollut työtön-pätkätyössä-tempputyöllistetty-koulutuksissa-urasuunnittelijan asiakkaana jo 20 vuotta valmistumisen jälkeen.
Vakituista työpaikkaa en ole saanut ja hakemuksia olen lähetellyt tuhansia. Olen ahkera ja tykätty tyyppi ollut jokaisessa pestissäni, mutta koska ne ovat olleet pelkkiä määräaikaisuuksia, niin eipä ole työpaikkaa irronnut.
Kannattaa oikeasti mennä opiskelemaan vielä joku ammattitutkinto, ettei käy kuin minulle. Olen kohta 50-vuotias ja ikäsyrjintääkin alkaa näkyä. Edes Mäkkiin en pääse töihin.
Tulee köyhät eläkevuodet, jos edes eläkkeelle koskaan tästä jamasta pääsenkään.
Aivan turha tutkinto.Itse havahduin onneksi jo muutaman vuoden räpistelyn jälkeen ja hankin ammattitukinnon. Nyt olen ollut jo kohta 10 vuotta mieluisassa ja mielekkäässä työssä
Ei humanistisilla tutkinnoilla tee mitään jos ei jää tutkijaksi. Valitettavasti.
Kummasti kaikki tuntemani humanistit on hyvissä työpaikoissa.
Hienoa. Sittenhän voitkin antaa aplle vinkkejä miten ja minne he ovat sijoittuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terve vaan, täällä samanlainen ja ollut työtön-pätkätyössä-tempputyöllistetty-koulutuksissa-urasuunnittelijan asiakkaana jo 20 vuotta valmistumisen jälkeen.
Vakituista työpaikkaa en ole saanut ja hakemuksia olen lähetellyt tuhansia. Olen ahkera ja tykätty tyyppi ollut jokaisessa pestissäni, mutta koska ne ovat olleet pelkkiä määräaikaisuuksia, niin eipä ole työpaikkaa irronnut.
Kannattaa oikeasti mennä opiskelemaan vielä joku ammattitutkinto, ettei käy kuin minulle. Olen kohta 50-vuotias ja ikäsyrjintääkin alkaa näkyä. Edes Mäkkiin en pääse töihin.
Tulee köyhät eläkevuodet, jos edes eläkkeelle koskaan tästä jamasta pääsenkään.
Aivan turha tutkinto.Itse havahduin onneksi jo muutaman vuoden räpistelyn jälkeen ja hankin ammattitukinnon. Nyt olen ollut jo kohta 10 vuotta mieluisassa ja mielekkäässä työssä
Ei humanistisilla tutkinnoilla tee mitään jos ei jää tutkijaksi. Valitettavasti.
Kummasti kaikki tuntemani humanistit on hyvissä työpaikoissa.
Niinkö, missä? Minun opiskelukavereistani yksikään ei tee töitä opiskelemamme alan parissa. Siis on kouluttauduttu toisille aloille sen jälkeen.
Mikähän mahtaa olla pääaineesi? Ihan uteliaana kysyn, koska ne minun tuntemat humanistit ovat opiskelleet aineita, joiden ei äkkiseltään uskoisi työllistävän kovin hyvin. Joukossa taidehistoriaa, kansatiedettä, estetiikkaa sun muuta. Kaikilla heistä on hyvät työpaikat.
No kerropa siten missä nämä hyvät työpaikat ovat ja miten niihin pääsee käsiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kuulostaa omituiselle. Olet lukenut jotain kiinnostavaa ja kivaa, mutta et tiedä mihin ammattiin valmistut?
Eikä työharjoittelua?Yliopistossa ei kaikilla aloilla ole mitään "harjoitteliua."
Kannattaisiko nämä alat kiertää kaukaa?
Varsinkaan untuvaiset abit eivät useinkaan osaa selvittää mitä opintoihin missäkin kuuluu ja minne koulutus konkreettisesti johtaa. Kyllähän joka ala mainostaa miten hienosti pääsee monelle alalle asiantuntijaksi/tutkijaksi/kehittäjäksi kun käyt meidän koulutuksen.
Ja jo lukiossa tehdyt valinnat sulkevat ison osan aloista pois. Todistusvalinta on niin monimutkainen, että hyvilläkään papereilla ei pääse minne haluaa, jos puuttuu joku aine kirjoituksista. Lyhyt matikka sulkee monet alat kokonaan ja matikan pituushan valitaan jo lukioon ilmoittautuessa. Lyhyestä on käytännössä mahdoton vaihtaa pitkään ja pitkää lähtee nykyään lukemaan sellaiset, jotka putoavat kärryiltä heti ekalla pitkän matikan kurssilla. Huonosti kirjoitetulla pitkällä ei tee mitään, se ei avaa yhtäkään ovea.
Sitten kun vaan ottaa vastaan jonkun paikan yliopistosta tai AMK:sta, menettää ensikertalaisuuden ja alanvaihtaminen muuttuu heti huomattavasti hankalammaksi. Esim. hoitoalalle on tosi vaikea päästä toiskertalaisena, koska kaikki alanvaihtajat tahtovat varman työllistymisen perässä juuri sinne.
Vierailija kirjoitti:
Eikö farmaseuteista ole pulaa, ainahan niin on sanottu?
Farmaseutti on alempi tutkinto ja proviisori ylempi. Apteekki ei ole ainoa työllistymismahdollisuus. Paikkoja on myös kelalla, lääketeollisuuden kehitystyössä sekä tutkimuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä olette ilkeitä ap:lle!
Professioalojen paikkoja ei riitä kaikille, eivätkä kaikki niitä edes halua. Hyvän työllisyyden kääntöpuolena niissä on usein täysin olemattomat etenemismahdollisuudet. Valmistu kaksvitosena luokanopettajaksi ja tee sitä seuraavat 40 vuotta. Jippii. Erityisesti sinne kannattaa suunnata, jos ei edes pidä lapsista.
Realismi ei ole ilkeyttä. Kyllä se on ihan oma valinta, jos ei ole yhtään ottanut työllistymistä huomioon aiemmin.
Jos hän on taas ihan omasta tahdostaan halunnut uhrautua, koska "Professioalojen paikkoja ei riitä kaikille", niin oma valintahan se on sekin. Olkoot sitten uhrauksestaan ylpeä kun on jättänyt hyvät alat muille.
Luokanopettajien työllisyys on muuten todella surkea, eli esimerkkisi oli kerrassaan kummallinen. Työllistäviä aloja ovat esim tekniset alat, lääketiede, tietyt kaupalliset alat, farmasia... Kaikilla näillä myös hyvät etenemismahdollisuudet. Jos taas ei mihinkään tällaiseen halua koska "ei kivaa" niin toistan taas - oma valinta priorisoida kivuus yli työllistymisen. Nauttii nyt sitten siitä kivasta alasta työttömänä...
Ei ole mikään valintakysymys lähteekö tekniselle alalle tai lääkikseen. Niihin pääsee vain riittävällä matemaattisella osaamisella. Pelkkä tutkinto ei työllistä ketään. Jos ei töissä pysty tekemään työhön kuuluvia laskelmia, ei siellä töissä kauaa pysy.
Farmasiassa ei ole hyvä työllisyys eikä minkäänlaisia etenemismahdollisuuksia. Se on lisäksi iltapainotteista vuorotyötä.
Jos ei osaa mitään hyödyllistä, niin voiko sitten edes odottaa että joku ottaisi töihin?
Maailma on täynnä töitä, johon ei koulutetamissää erityisesti, ihmiset oppivat ne työt tehdessä, jos heillä on niitä taitoja ja valmiuksia, joita tehtävän haltuun ottamiseenvaaditaan, eikä tämä tarkoita että ne olisi opittu jo peruskoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kuulostaa omituiselle. Olet lukenut jotain kiinnostavaa ja kivaa, mutta et tiedä mihin ammattiin valmistut?
Eikä työharjoittelua?Yliopistossa ei kaikilla aloilla ole mitään "harjoitteliua."
Kannattaisiko nämä alat kiertää kaukaa?
Varsinkaan untuvaiset abit eivät useinkaan osaa selvittää mitä opintoihin missäkin kuuluu ja minne koulutus konkreettisesti johtaa. Kyllähän joka ala mainostaa miten hienosti pääsee monelle alalle asiantuntijaksi/tutkijaksi/kehittäjäksi kun käyt meidän koulutuksen.
Ja jo lukiossa tehdyt valinnat sulkevat ison osan aloista pois. Todistusvalinta on niin monimutkainen, että hyvilläkään papereilla ei pääse minne haluaa, jos puuttuu joku aine kirjoituksista. Lyhyt matikka sulkee monet alat kokonaan ja matikan pituushan valitaan jo lukioon ilmoittautuessa. Lyhyestä on käytännössä mahdoton vaihtaa pitkään ja pitkää lähtee nykyään lukemaan sellaiset, jotka putoavat kärryiltä heti ekalla pitkän matikan kurssilla. Huonosti kirjoitetulla pitkällä ei tee mitään, se ei avaa yhtäkään ovea.
Sitten kun vaan ottaa vastaan jonkun paikan yliopistosta tai AMK:sta, menettää ensikertalaisuuden ja alanvaihtaminen muuttuu heti huomattavasti hankalammaksi. Esim. hoitoalalle on tosi vaikea päästä toiskertalaisena, koska kaikki alanvaihtajat tahtovat varman työllistymisen perässä juuri sinne.
Sattumoisin lukion ensimmäinen matematiikan kurssi on yhteinen pitkälle ja lyhyelle matematiikalla. Sen jälkeen voi vielä valita kumman kursseja ryhtyy lukemaan. Ei se valinta ole kiveen hakattu. Moni ei vaan viitsi venyttää opiskeluaikaansa ,että saisi pitkän matematiikan pakolliset kurssit suoritettua. Niitä kun taitaa olla 15 kurssia.
Eikö farmaseuteista ole pulaa, ainahan niin on sanottu?