"Lapsesi kiroili oppitunnilla"

Vierailija kirjoitti:

Onko Wilman tuntimerkinnät opettajaa vai vanhempia varten?

Mietin vaan kun yksi päivä tuli viesti että ”lapsi valitteli käsien kipua mutta muutoin tunti sujui hyvin.” Mietin vaan että aha, tämäpä oli taas tärkeä tieto…

Paljon tulee viestejä joihin tekisi mieli kommentoida että en tee näillä tiedoilla yhtään mitään.

Ehkä tuon voisi ottaa puheeksi jos tapaat opettajan. Tuntemani opettajat eivät käytä wilmaa huvikseen vaan kokevat sen aikaa vievänä puuhana. Ehkä ope helpottuisi, jos saisi varman tiedon, että et halua päivityksiä vähemmän tärkeistä asioista.

Vierailija kirjoitti:

Mistä te tiedätte mikä se totuus lopulta on? Vai oletteko niitä vanhempia joiden mielestä oma mussukka ei tee ikinä mitään väärää vaan tyhmät opet ei vaan ymmärrä.

Tuota jäin vähän miettimään. Lapselleni ei ole kertaakaan tullut wilmaan nega-palautteita - kummallista. Ja jos olisi tullut, niin en toki syyttäisi heti "ymmärtämättömiä" opettajia, vaan kehoittaisin lopettamaan huonon käytöksen. Ja vaikka olisi opettaja outo (ja kuulkaa niitä oli aikoinaan aika paljon enemmän kun minä olin koulussa), niin silti käyttäydytään sitten tunnilla sillä tavalla kuin mitä tämä opettaja vaatii. 

Kyllä lasten pitää olla hiljaa tunneilla ja kuunnella opetusta! Opettaja on se "pomo" tunneilla, joka opettaa hyödyllisiä taitoja lapsen tulevaisuutta varten! Ei siellä huudella ja pelleillä ja jokaisella oppilaalla voi olla oma terotin, pyyhekumi ja vaikkapa kaksi kynää (siihen on kyllä kaikilla varaa!). WC-käynneille mennään välitunnilla.  Nykyajan vanhemmat ovat näitä "minun lapsessani ei mitään vikaa" tyyppejä,  mutta kyllä se kunnioitus on lähdettävä ja opetettava jo kotona lapsena - ei työelämässäkään voi astua esimiehen varpaille tai saa pian potkut takalistoon! Yrittäkää nykyajan vanhemmat ymmärtää se,että te kasvatatte lapsenne kunnioittamaan muita aikuisia/ihmisiä, lapsenne pärjää paremmin julmassa maailmassa ja yhteiskunta on "rauhallisempi", kun ei kaikki hillu. Rajat, ruokaa ja rakkautta se tapa lapsen perii ja lisäisin vielä tuohon, että paljon KURIA! Lapset tottelee opettajaa/vanhempaa/aikuista eikä huutele. Näitä häiriköitä on psykiatriset sairaalat täynnä, ei kaikki ole adhd tai asperger, vaan kurin puute.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko Wilman tuntimerkinnät opettajaa vai vanhempia varten?

Mietin vaan kun yksi päivä tuli viesti että ”lapsi valitteli käsien kipua mutta muutoin tunti sujui hyvin.” Mietin vaan että aha, tämäpä oli taas tärkeä tieto…

Paljon tulee viestejä joihin tekisi mieli kommentoida että en tee näillä tiedoilla yhtään mitään.

Ehkä tuon voisi ottaa puheeksi jos tapaat opettajan. Tuntemani opettajat eivät käytä wilmaa huvikseen vaan kokevat sen aikaa vievänä puuhana. Ehkä ope helpottuisi, jos saisi varman tiedon, että et halua päivityksiä vähemmän tärkeistä asioista.

On totta, että useimmat opettajat inhoavat negatiivisten Wilma-merkintöjen laittamista. Se on ylimääräistä työtä ja pahimmillaan johtaa tuntien ylimääräisiin selvittelyihin, jos vanhemmat ottavat asiasta nokkiinsa. Ja kuka nyt muutenkaan tykkää antaa huonoa palautetta, se on se ikävämpi osa tätä työtä.

Ikävä kyllä merkintöjä (esim. läksyjen tekemättäjättämisestä) ei lopeteta vanhemman pyynnöstä, sillä Wilma on opettajan työväline. Vanhempi voi toki itse valita, miten Wilma-merkintöihin suhtautuu.

Opettajan kommentti:

Itse en viitsi tuollaisia pikkuasioita Wilmaan kirjata, koska silloin ei muuhun jäisikään aikaa.

Toisaalta ei kannata olla liian sinisilmäinen vanhempi. ”Ei hele” on saattanut olla jotain ihan muuta (jos siis lapsesi kertoi tuon). Vessassa ramppaaminen saattaa olla luokassa levinnyt juttu, jolla päästään pois luokasta häröilemään käytävään. Joku saattaa keksiä ilahduttaa luokkaa kymmenellä näyttävällä teroituspelleilysessiolla kesken hiljaiseksi tarkoitetun työskentelyn. Joku pummii aina kyniä kilteiltä luokkatovereilta.

Toisaalta jos opettaja tällaista haluaa kotiin viestiä, kannattaisi varmaan miettiä sanamuotoja tarkemmin, että vanhempi ottaisi asian tarpeeksi vakavasti.

Kannattaisikohan olla opettajaan yhteydessä ihan kokonaisella viestillä lyhyiden tuntimerkintöjen sijaan ja kysyä, miten lapsella oikeasti menee koulussa? Kotona asiallisesti käyttäytyvä lapsi saattaa koulussa vetää pelleroolia lukemattomista syistä. Onneksi tilanne voi olla päinvastainenkin - kotona hankala teini voi olla koulussa ihan fiksu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et puutu kiroiluun? Meillä ei lapset noin puhu. Vois myös yhdessä pakata repun ja katsoa että sieltä löytyy kaikki tarpeellinen. Laiskalta kavatukselta käyttää. Ja käy kaks kertaa 45 minuutin aikana vessassa? Selvä pinnari.

Poika on 12v (tammikuussa 13), eli kutosella, kun joku sitä ihmetteli.

Ja ymmärrän että se näyttää noiden kommenttien valossa tuolta, mutta oikeasti omasta mielestäni lapset on ihan hyvin kasvatettu. Eivät riehu (ainakaan koskaan sellaista ei ole kerrottu), eivät kiusaa toisia ja tekevät mitä ope pyytää. Joskus jokaiselta lipsahtaa sammakko suusta (paitsi en tiedä pidänkö itse edes hele-sanaa kirosanana)

Ja mun mielestä kutosluokkalaisen pitää osata jo itse pakata reppu. (Ja lapsi osaakin, välillä tosin saattaa jotakin unohtua, mutta mun mielestä se on täysin inhimillistä). En tiedä, jos kaikkeen lähtee puuttumaan niin raskaaksi käy.

Ja tuota vessahommaa selvitetään. Ei ole pinnausta, kotonakin ollut vatsan kanssa ongelmia. Ap

Olettehan kertoneet opelle tuosta vatsaongelmasta? Ehkä ymmärtäisi paremmin että pojalla on oikeasti tarve päästä vessaan eikä tarvitse siitä tehdä numeroa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mun poika oli käynyt liian usein teroittamassa kynää :/

Ymmärräthän, että jotkut tekevät sitä jatkuvasti eli viiden minuutin välein menee koko luokan läpi häiriten samalla vähän muita oppilaita "teroittamaan kynää" 

Joskus voi ihan miettiä, miksi opettaja niin herkästi laittaa viestiä. Onko kyse siitä itse asiasta vai liittyykö siihen jotain muuta kuten hieman epäkunnioittavaa käytöstä. On typerää oppilaalta käydä teroittamassa kynää jatkuvasti. Btw, luokassa ei kiroilla, ei yhtään. 

Voisi ehkä ymmärtääkin, jos opettaja kertoisi oikean ongelman eikä valittaisi kynän teroittamisesta tai kahdesta vessakäynnistä. Ja minun kouluaikoinani sai kyllä jo kiroilla sopivalla hetkellä hitsi tai helkutti vaikka opettaja oli syvästi uskovainen, joten enpä osaisi kieltää vastaavaa lapseltanikaan.

Vierailija kirjoitti:

Tuo loppukappale on vähän hassu, ethän sä ap voi tietää mitä lapsesi tekee kun et ole näkemässä.

Kyllä vanhempi kuitenkin lapsensa tuntee. Itse ymmärsin kappaleen niin, että ap sympatisoi niitä vanhempia, joiden lapsilla on oikeasti käytösongelmia tai ovat vain villimpiä tapauksis. Että jos Wilmaan tulee noinkin pienistä jutuista merkintöjä, niin kuinka kuormittavaa se on vanhemmille, joiden lapset ovat oikeasti villimpiä.

Mun lapset eivät ole vielä koulussa, niin en oikein tiedä minkälaisia asioita tuonne Wilmaan kirjataan ja miten usein.

Mutta jos lähes joka päivä tulee negatiivista palautetta, niin mielestäni se olisi silloin palaverin paikka. Pitäisihän se selvittää, tiedä mitä ongelmia taustalta löytyy, jotka eivät kotioloissa kuitenkaan näy.

Jos taas kyse on vaan opettajan innosta etsiä moitittavaa, niin sitä suuremmalla syyllä asiaan olisi hyvä paneutua. Ehkä kyse on vain opettajan tavasta käyttää Wilmaa. Mutta jos hän ylipäätään etsii vain virheitä, voi siitäkin olla haittaa oppimiselle.

Opettajan käytöstä tuskin voi muuttaa (ellei oma lapsi ole jopa ihan silmätikkuna), mutta lapsen kanssa tästäkin voi kotona keskustella. Mikään ei latista oppimista yhtä paljon kuin opettaja, joka näkee vain virheet.

Vierailija kirjoitti:

Osta vaipat niin ei tarvi ravata paskalla koko ajan 😂

Mistä näitä tyyppejä sikiää?

Vierailija kirjoitti:

Opettajan kommentti:

Itse en viitsi tuollaisia pikkuasioita Wilmaan kirjata, koska silloin ei muuhun jäisikään aikaa.

Toisaalta ei kannata olla liian sinisilmäinen vanhempi. ”Ei hele” on saattanut olla jotain ihan muuta (jos siis lapsesi kertoi tuon). Vessassa ramppaaminen saattaa olla luokassa levinnyt juttu, jolla päästään pois luokasta häröilemään käytävään. Joku saattaa keksiä ilahduttaa luokkaa kymmenellä näyttävällä teroituspelleilysessiolla kesken hiljaiseksi tarkoitetun työskentelyn. Joku pummii aina kyniä kilteiltä luokkatovereilta.

Toisaalta jos opettaja tällaista haluaa kotiin viestiä, kannattaisi varmaan miettiä sanamuotoja tarkemmin, että vanhempi ottaisi asian tarpeeksi vakavasti.

Kannattaisikohan olla opettajaan yhteydessä ihan kokonaisella viestillä lyhyiden tuntimerkintöjen sijaan ja kysyä, miten lapsella oikeasti menee koulussa? Kotona asiallisesti käyttäytyvä lapsi saattaa koulussa vetää pelleroolia lukemattomista syistä. Onneksi tilanne voi olla päinvastainenkin - kotona hankala teini voi olla koulussa ihan fiksu.

Ymmärrän pointtisi. Mutta ihan oikeasti, kyse on kuitenkin pienistä ihmisenaluista, jotka vasta opettelevat käyttäytymistä. Jos siellä luokassa pelleillään, niin se on sinun työsi opettajana pistää loppu sille. Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että vanhempien kanssa pitäisi asiasta keskustella vasta kun on kyse esim. väkivallasta, tappeluista, kiusaamisesta tai jatkuvasta häiriköinnistä. Tuollainen pikkujuttujen kirjoittaminen merkinnöiksi on ihan naurettavaa vanhempien turhaa kiusaamista ja kuormittamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et puutu kiroiluun? Meillä ei lapset noin puhu. Vois myös yhdessä pakata repun ja katsoa että sieltä löytyy kaikki tarpeellinen. Laiskalta kavatukselta käyttää. Ja käy kaks kertaa 45 minuutin aikana vessassa? Selvä pinnari.

Poika on 12v (tammikuussa 13), eli kutosella, kun joku sitä ihmetteli.

Ja ymmärrän että se näyttää noiden kommenttien valossa tuolta, mutta oikeasti omasta mielestäni lapset on ihan hyvin kasvatettu. Eivät riehu (ainakaan koskaan sellaista ei ole kerrottu), eivät kiusaa toisia ja tekevät mitä ope pyytää. Joskus jokaiselta lipsahtaa sammakko suusta (paitsi en tiedä pidänkö itse edes hele-sanaa kirosanana)

Ja mun mielestä kutosluokkalaisen pitää osata jo itse pakata reppu. (Ja lapsi osaakin, välillä tosin saattaa jotakin unohtua, mutta mun mielestä se on täysin inhimillistä). En tiedä, jos kaikkeen lähtee puuttumaan niin raskaaksi käy.

Ja tuota vessahommaa selvitetään. Ei ole pinnausta, kotonakin ollut vatsan kanssa ongelmia. Ap

Olettehan kertoneet opelle tuosta vatsaongelmasta? Ehkä ymmärtäisi paremmin että pojalla on oikeasti tarve päästä vessaan eikä tarvitse siitä tehdä numeroa?

Ollaan kerrottu joo. Siltikin raporttia pukkaa. Ei kuitenkaan pojan kanssa asiasta väännä vaan päästää menemään. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajan kommentti:

Itse en viitsi tuollaisia pikkuasioita Wilmaan kirjata, koska silloin ei muuhun jäisikään aikaa.

Toisaalta ei kannata olla liian sinisilmäinen vanhempi. ”Ei hele” on saattanut olla jotain ihan muuta (jos siis lapsesi kertoi tuon). Vessassa ramppaaminen saattaa olla luokassa levinnyt juttu, jolla päästään pois luokasta häröilemään käytävään. Joku saattaa keksiä ilahduttaa luokkaa kymmenellä näyttävällä teroituspelleilysessiolla kesken hiljaiseksi tarkoitetun työskentelyn. Joku pummii aina kyniä kilteiltä luokkatovereilta.

Toisaalta jos opettaja tällaista haluaa kotiin viestiä, kannattaisi varmaan miettiä sanamuotoja tarkemmin, että vanhempi ottaisi asian tarpeeksi vakavasti.

Kannattaisikohan olla opettajaan yhteydessä ihan kokonaisella viestillä lyhyiden tuntimerkintöjen sijaan ja kysyä, miten lapsella oikeasti menee koulussa? Kotona asiallisesti käyttäytyvä lapsi saattaa koulussa vetää pelleroolia lukemattomista syistä. Onneksi tilanne voi olla päinvastainenkin - kotona hankala teini voi olla koulussa ihan fiksu.

Ymmärrän pointtisi. Mutta ihan oikeasti, kyse on kuitenkin pienistä ihmisenaluista, jotka vasta opettelevat käyttäytymistä. Jos siellä luokassa pelleillään, niin se on sinun työsi opettajana pistää loppu sille. Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että vanhempien kanssa pitäisi asiasta keskustella vasta kun on kyse esim. väkivallasta, tappeluista, kiusaamisesta tai jatkuvasta häiriköinnistä. Tuollainen pikkujuttujen kirjoittaminen merkinnöiksi on ihan naurettavaa vanhempien turhaa kiusaamista ja kuormittamista.

Selvennys vielä: on opettajan tehtävä pistää pelleilylle loppu sillä hetkellä. Eihän se vanhempi tuollaisiin tilanteisiin voi vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo loppukappale on vähän hassu, ethän sä ap voi tietää mitä lapsesi tekee kun et ole näkemässä.

Kyllä vanhempi kuitenkin lapsensa tuntee. Itse ymmärsin kappaleen niin, että ap sympatisoi niitä vanhempia, joiden lapsilla on oikeasti käytösongelmia tai ovat vain villimpiä tapauksis. Että jos Wilmaan tulee noinkin pienistä jutuista merkintöjä, niin kuinka kuormittavaa se on vanhemmille, joiden lapset ovat oikeasti villimpiä.

Kyllä, tätä tarkoitin. Munkin vanhempi lapsi on hieman nuorempaa villimpi, mutta ei siltikään tällaista raportointia oo ikinä ollut. Siksi mietin millaista raporttia joihinkin perheisiin pukkaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo loppukappale on vähän hassu, ethän sä ap voi tietää mitä lapsesi tekee kun et ole näkemässä.

Kyllä vanhempi kuitenkin lapsensa tuntee. Itse ymmärsin kappaleen niin, että ap sympatisoi niitä vanhempia, joiden lapsilla on oikeasti käytösongelmia tai ovat vain villimpiä tapauksis. Että jos Wilmaan tulee noinkin pienistä jutuista merkintöjä, niin kuinka kuormittavaa se on vanhemmille, joiden lapset ovat oikeasti villimpiä.

Kyllä, vanhempi tuntee lapsensa kotona ja vanhempien seurassa, mutta ei silloin, kun vanhemmat eivät ole paikalla. Kuten me aikuisetkin käyttäydymme eri tavalla eri ihmisten läsnäollessa, niin tekevät myös lapset.

Opettajana saa ikävän usein kuulla tämän ”mä tunnen mun lapsen, eikä se kyllä koskaan lyö/kiroile/kiusaa/lintsaa/yms.” Valitettavasti näissä tilanteissa lapsi on kuitenkin todistettavasti tehnyt jonkun mainitun asian, usein jopa niin, että joku koulun aikuinen tai videokamera voi asian todistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajan kommentti:

Itse en viitsi tuollaisia pikkuasioita Wilmaan kirjata, koska silloin ei muuhun jäisikään aikaa.

Toisaalta ei kannata olla liian sinisilmäinen vanhempi. ”Ei hele” on saattanut olla jotain ihan muuta (jos siis lapsesi kertoi tuon). Vessassa ramppaaminen saattaa olla luokassa levinnyt juttu, jolla päästään pois luokasta häröilemään käytävään. Joku saattaa keksiä ilahduttaa luokkaa kymmenellä näyttävällä teroituspelleilysessiolla kesken hiljaiseksi tarkoitetun työskentelyn. Joku pummii aina kyniä kilteiltä luokkatovereilta.

Toisaalta jos opettaja tällaista haluaa kotiin viestiä, kannattaisi varmaan miettiä sanamuotoja tarkemmin, että vanhempi ottaisi asian tarpeeksi vakavasti.

Kannattaisikohan olla opettajaan yhteydessä ihan kokonaisella viestillä lyhyiden tuntimerkintöjen sijaan ja kysyä, miten lapsella oikeasti menee koulussa? Kotona asiallisesti käyttäytyvä lapsi saattaa koulussa vetää pelleroolia lukemattomista syistä. Onneksi tilanne voi olla päinvastainenkin - kotona hankala teini voi olla koulussa ihan fiksu.

Ymmärrän pointtisi. Mutta ihan oikeasti, kyse on kuitenkin pienistä ihmisenaluista, jotka vasta opettelevat käyttäytymistä. Jos siellä luokassa pelleillään, niin se on sinun työsi opettajana pistää loppu sille. Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että vanhempien kanssa pitäisi asiasta keskustella vasta kun on kyse esim. väkivallasta, tappeluista, kiusaamisesta tai jatkuvasta häiriköinnistä. Tuollainen pikkujuttujen kirjoittaminen merkinnöiksi on ihan naurettavaa vanhempien turhaa kiusaamista ja kuormittamista.

Selvennys vielä: on opettajan tehtävä pistää pelleilylle loppu sillä hetkellä. Eihän se vanhempi tuollaisiin tilanteisiin voi vaikuttaa.

Eiköhän opettaja ole tuossa tilanteessa tehnyt kaikkensa. Sinun tehtäväsi kasvattajana on puhua asiasta kotona ja varmistaa, että lapsi ymmärtää, että opettajaa on toteltava. Jos kotona viestit lapselle tavalla tai toisella, että opettaja on mäntti eikä sitä tarvitse totella, syöt opettajan arvovallan kokonaan pois. Lapset ovat fiksuja ja tietävät kyllä, että koulun käytössä olevat rangaistuskeinot ovat aika mitättömiä, jos kotona ei vaivauduta puuttumaan asiaan.

Meillä koulussa pestiin suu saippualla vähäisemmänkin kirosanan jälkeen niin tytöiltä kuin pojilta, kuusikymmentäluvulla. Ja nurkkaan ja arestiin joutui joku joka päivä. Tunnilla ei riehuttu eikä opettajaa kyseenalaistettu ja opiskelurauha oli kaikilla. Ei ollut kiusaamisia eikä levottomuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo loppukappale on vähän hassu, ethän sä ap voi tietää mitä lapsesi tekee kun et ole näkemässä.

Kyllä vanhempi kuitenkin lapsensa tuntee. Itse ymmärsin kappaleen niin, että ap sympatisoi niitä vanhempia, joiden lapsilla on oikeasti käytösongelmia tai ovat vain villimpiä tapauksis. Että jos Wilmaan tulee noinkin pienistä jutuista merkintöjä, niin kuinka kuormittavaa se on vanhemmille, joiden lapset ovat oikeasti villimpiä.

Kyllä, tätä tarkoitin. Munkin vanhempi lapsi on hieman nuorempaa villimpi, mutta ei siltikään tällaista raportointia oo ikinä ollut. Siksi mietin millaista raporttia joihinkin perheisiin pukkaa. Ap

Aivan. Itselläni on esikoinen ADHD-lapsi, jolla luultavasti myös Asperger. Nuorempi lapsi taas on todella sosiaalinen, huomaavainen ja tosi kypsä ikäisekseen, varsinainen pikkuenkeli. Voin vain sanoa, että onneksi emme asu Suomessa. Voin vain kuvitella kuinka rankkaa olisi arki, kun jokaisesta vähänkin normaalista poikkeavasta asiasta tulisi merkintä. Täällä missä asutaan tulee viestiä vain jos lapsi on tehnyt jotain poikkeuksellista, eikä ainoastaan negatiivista, vaan aina myös muistetaan se positiivinenkin. Koska ihan oikeasti, jos on sydän paikallaan, niin jokaisessa lapsessa näkee myös positiivista. Miksi näistä ei tehdä Wilmaan merkintöjä?

Jos kyse on "shown pitämisestä" tai tarvikkeiden pummimisesta naapurilta sen voi merkata Wilmaan esim. pelleilynä tai muiden häiritsemisenä. Kotona sitten selvitetään mistä teroitusteatterista tm. on kyse. Unohtelumerkinnöissä ei mitään vikaa, opettajan asia laittaako yksitellen vai useamman kerran jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo loppukappale on vähän hassu, ethän sä ap voi tietää mitä lapsesi tekee kun et ole näkemässä.

Kyllä vanhempi kuitenkin lapsensa tuntee. Itse ymmärsin kappaleen niin, että ap sympatisoi niitä vanhempia, joiden lapsilla on oikeasti käytösongelmia tai ovat vain villimpiä tapauksis. Että jos Wilmaan tulee noinkin pienistä jutuista merkintöjä, niin kuinka kuormittavaa se on vanhemmille, joiden lapset ovat oikeasti villimpiä.

Kyllä, tätä tarkoitin. Munkin vanhempi lapsi on hieman nuorempaa villimpi, mutta ei siltikään tällaista raportointia oo ikinä ollut. Siksi mietin millaista raporttia joihinkin perheisiin pukkaa. Ap

Aivan. Itselläni on esikoinen ADHD-lapsi, jolla luultavasti myös Asperger. Nuorempi lapsi taas on todella sosiaalinen, huomaavainen ja tosi kypsä ikäisekseen, varsinainen pikkuenkeli. Voin vain sanoa, että onneksi emme asu Suomessa. Voin vain kuvitella kuinka rankkaa olisi arki, kun jokaisesta vähänkin normaalista poikkeavasta asiasta tulisi merkintä. Täällä missä asutaan tulee viestiä vain jos lapsi on tehnyt jotain poikkeuksellista, eikä ainoastaan negatiivista, vaan aina myös muistetaan se positiivinenkin. Koska ihan oikeasti, jos on sydän paikallaan, niin jokaisessa lapsessa näkee myös positiivista. Miksi näistä ei tehdä Wilmaan merkintöjä?

Itse asiassa kouluissa kyllä esimiestasolla seurataan, että positiivisia Wilma-merkintöjä olisi enemmän kuin negatiivisia.