Onko Anna-Leena Härkönen lahjakas?

[quote author="Vierailija" time="15.09.2014 klo 12:35"]

joo, ei anna-leena kirjailijana ole mitään raketti-insinööriluokkaa. rehellisen keskinkertainen ja henkisesti laiska, valitettavasti.

hänen kirjansa paranisivat 5000 % jo sillä, että jättäisi rasittavan viimeistelemättömän mä-, sä- kielen pois. Esim. Akvaariorakkautta olisi voinut olla huomattavasti parempi kirja, jos kirjailija olisi uskaltanut esittää tarinan normaalilla kirjakielellä eikä olisi piilottanut sitä ilmeisesti "nuorekasta raikkautta" tavoittelevaan "me sit mentii sinne ja mä avasin ne mun uudet rintsikat ja sit mä ynähdin sille, et..." -kieleen. Sitä on tosi raskasta lukea ja kaikki sävyt peittyvät.

Kirjassa rasitti myös todella amatöörimäinen tapa pistää ihmiset jatkuvasti tuhahtamaan, ynähtämään ja hymähtämään repliikkinsä. IKINÄ tyylitajuinen ammattikirjoittaja ei kirjoita, että päähenkilö "ynähti" vastauksensa. Karmaisevan tyylitajutonta, hyi helv.

Jo amatöörien kirjoitusoppaissa neuvotaan, että on järkevintä kertoa mieluummin hieman aneemiseen kuin yliväritettyyn tapaan, miten ihmiset toisilleen repliikkejä kertovat, toisin sanoen "hän sanoi: - mennään meille" on aina ja ikuisesti parempi kuin "hän ynähti purskahtaen samalla hartioita edes takaisin herisyttävään nauruun: - mennään meille". Anna-Leena ei ole ihan noin korni mutta siihen suuntaan, ainakin Akvaariorakkaudessa.

Samoin kaikenlaiset virnistelyt ovat kamalia. Jos siis Anna-Leena luopuisi raskaasta nuorisokielen tavoittelusta ja pistäisi henkilönsä mieluummin ihan vain sanomaan kuin ynähtelemään ja virnistelemään repliikkinsä, siinä voisi olla kiinnostava naiskirjailija. Hän piilottaa todellisen sielunsa turhan roinan taakse. Tuhlausta, mutta kylläpä tuo ylivirtetty tauhka tuntuu kaupaksi käyvän. Sama nuorisokieli pilaa myös Häräntappoaseen. Näin jälkikäteen näkee hyvin, että neutraali yleiskieli antaa sittenkin tapahtumille ja henkilöille enemmän tilaa hengittää.

[/quote]

Mä just tästä syystä tykkään Anna-Leena Härkösestä! On yksi niitä harvoja suomalaisia kirjailijoita, joiden kieli ei töki yhtään. Siihen ei kiinnitä mitään huomiota, paitsi juuri hauskoihin sanavalintoihin joskus. Juoni kulkee ja tyyli pysyy uskottavana :) Tykkään. Luin viimeksi kirjan 'Ei kiitos', ja nauroin monelle havainnolle ääneen. Tähän ei pysty edes Tervo tai moni muu muka hauska suomalainen kirjailija. Eli omalla tavallaan Härkönen on jopa heitä parempi...

Anna-Leena on ihana, sillä on pirteän omanlaiset näkemykset asioihin:)