Lue keskustelun säännöt.
Miten tukea etäisää
20.08.2021 |
Mieheni kokee syyllisyyttä hajonneesta perheestä. Siitä ettei pysty olemaan lapsensa arjessa aina läsnä eikä lapsi saa kasvaa ydinperheessä. Lapsen äiti on suhtautunut nihkeästi lapsen mahdollisuuksiin olla isän kanssa, 2v "taistelun" jälkeen lapsi saa nyt olla isällään 10 päivää kuukaudessa (aiemmin kaksi viikonloppua/kk).
Lapsen toisessa kodissa on mukavan oloinen isäpuoli. Tästä mieheni on tyytyväinen, mutta pelkkää isäpuolen vievän hänen paikkansa lapsen elämässä (koska saa mm viettää enemmän aikaa lapsen kanssa). Äidin luona lapsi elää tavaroilla ja viihdykkeillä kyllästettyä säännötöntä elämää. Meillä uusia leluja saa lähinnä synttereillä ja jouluna, keskitymme enemmän yhteiseen puuhaan (retket luonnossa, uimareissut yms). Nyt lapsi on alkanut puhumaan ettei viihdy meillä, koska a) ruutuaika on rajattu b) kotitöitä on ikänsä tasoisesti tehtävä ja c) ei saa jatkuvasti uusia leluja/niitä on mielestään liian vähän (niitä on oikeasti PALJON).
Mutta siis. Isä puhuu välillä huoltajuudesta luopumisesta, että lapsen olisi parempi ilman häntä, kun ei voi kilpailla äidin tarjoaman elämän kanssa jne. Isään sattuu, kun lapsi sanoo haluavansa äidin luo, kun siellä on tavaroita ja saa kaikkea jne.
Miten voisin tukea miestäni tässä tilanteessa? Lapsi on hänelle todella tärkeä. Pelkää valtavasti menettävänsä hänet.
Kommentit (69)
Hän on todella masentunut jostain syystä? Käyttääkö paljon alkoholia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika tulee tekemään tehtävänsä. Teini-iässä tapaamiset yleensä hiipuu kokonaan ja lapsi tulee enää satunaisesti. Sen kanssa miehen tulee oppia elämään.
Vierailija kirjoitti:
Hän on todella masentunut jostain syystä? Käyttääkö paljon alkoholia?
Minusta mies kuulostaa lähinnä pahimmalta marttyyrilta sitten jeesuksen. Eroissa yleensä ne isät on niitä häviäjiä jos se isyys on ollut ohutta jo siinä ydinperheessä.
Vierailija kirjoitti:
Hän on todella masentunut jostain syystä? Käyttääkö paljon alkoholia?
Ei käytä. Joskus juo pari saunaolutta.
En tunnista, että hän olisi masentunut. Tämä lapseen liittyvä asia on ainoa jota hän murehtii näin isosti. Ap
Mitä hittoa? Kuka sinä olet jos toisessa kodissa on isäpuoli ja esiintyy myös miehesi? Voiko enää sekavammin kertoa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta mies kuulostaa lähinnä pahimmalta marttyyrilta sitten jeesuksen. Eroissa yleensä ne isät on niitä häviäjiä jos se isyys on ollut ohutta jo siinä ydinperheessä.
Isä on hoitanut lasta ydinperheen aikana kaiken vapaa-aikansa. Valvonut yöt kipeää lasta hoitaen, jne. Äiti sai lapsen lähivanhemmuuden, koska lastenvalvojalla oli hyvin vahva mielipide siitä ettei isä voi pitää lapsesta parempaa/yhtä hyvää huolta kuin äiti. Äiti ei ole ns. äidillinen/huolehtija tyyppinen vaikka kaiken tarpeellisen lapselle tarjoaakin. Ap
Miehellä on kilpailuasema isäpuolen ja tavaroiden kanssa. Lapsi kokee pääsevänsä äidin luona helpommalla ja siihen on vaikea vaikuttaa, jos hän ei vielä osaa arvostaa yhdessä tekemistä. Lapseen ei kannata myöskään ripustautua. Lapsen kasvaessa tilanne saattaa muuttua tai sitten ei. Ei kannata luovuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on todella masentunut jostain syystä? Käyttääkö paljon alkoholia?
Ei käytä. Joskus juo pari saunaolutta.
En tunnista, että hän olisi masentunut. Tämä lapseen liittyvä asia on ainoa jota hän murehtii näin isosti. Ap
Murehtii lähinnä itseään? Itsetuntoaan voi työstää esim terapiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta mies kuulostaa lähinnä pahimmalta marttyyrilta sitten jeesuksen. Eroissa yleensä ne isät on niitä häviäjiä jos se isyys on ollut ohutta jo siinä ydinperheessä.
Isä on hoitanut lasta ydinperheen aikana kaiken vapaa-aikansa. Valvonut yöt kipeää lasta hoitaen, jne. Äiti sai lapsen lähivanhemmuuden, koska lastenvalvojalla oli hyvin vahva mielipide siitä ettei isä voi pitää lapsesta parempaa/yhtä hyvää huolta kuin äiti. Äiti ei ole ns. äidillinen/huolehtija tyyppinen vaikka kaiken tarpeellisen lapselle tarjoaakin. Ap
Sinä elit jo silloin heidän kanssa sitä arkea? Lapsi kuitenkin haluaa olla enemmän äidillään ja sitä teidän tulee kunnioittaa. Lapsi tulee ensin ja aikuiset nuolkoon niitä haavojaan terapiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa? Kuka sinä olet jos toisessa kodissa on isäpuoli ja esiintyy myös miehesi? Voiko enää sekavammin kertoa...
Olen isän uusi puoliso. Lapsen äidillä on myös uusi puoliso - lapsen isäpuoli. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta mies kuulostaa lähinnä pahimmalta marttyyrilta sitten jeesuksen. Eroissa yleensä ne isät on niitä häviäjiä jos se isyys on ollut ohutta jo siinä ydinperheessä.
Isä on hoitanut lasta ydinperheen aikana kaiken vapaa-aikansa. Valvonut yöt kipeää lasta hoitaen, jne. Äiti sai lapsen lähivanhemmuuden, koska lastenvalvojalla oli hyvin vahva mielipide siitä ettei isä voi pitää lapsesta parempaa/yhtä hyvää huolta kuin äiti. Äiti ei ole ns. äidillinen/huolehtija tyyppinen vaikka kaiken tarpeellisen lapselle tarjoaakin. Ap
Iseillä on näissä asioissa luultua parempi asema ja huoltajuuskiistoissa jotka eteneen oikeuteen asti yli puolissa tapauksista se asuminen on määrätty isälle. Tämä isä kuitenkin lyönyt ne hanskat tiskiin, eikä ole loppuun asti taistellut lapsensa oikeuksista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on kilpailuasema isäpuolen ja tavaroiden kanssa. Lapsi kokee pääsevänsä äidin luona helpommalla ja siihen on vaikea vaikuttaa, jos hän ei vielä osaa arvostaa yhdessä tekemistä. Lapseen ei kannata myöskään ripustautua. Lapsen kasvaessa tilanne saattaa muuttua tai sitten ei. Ei kannata luovuttaa.
Vanhemmuus on myös sitä luopumista. Väistämättä sitä pesäeroa tulee siinä itsenäisyyden ja aikuiseen kynnyksellä, mutta lapsilla on tapana palata, kun on ensin vähän kokeiltu niitä omia siipiään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta mies kuulostaa lähinnä pahimmalta marttyyrilta sitten jeesuksen. Eroissa yleensä ne isät on niitä häviäjiä jos se isyys on ollut ohutta jo siinä ydinperheessä.
Isä on hoitanut lasta ydinperheen aikana kaiken vapaa-aikansa. Valvonut yöt kipeää lasta hoitaen, jne. Äiti sai lapsen lähivanhemmuuden, koska lastenvalvojalla oli hyvin vahva mielipide siitä ettei isä voi pitää lapsesta parempaa/yhtä hyvää huolta kuin äiti. Äiti ei ole ns. äidillinen/huolehtija tyyppinen vaikka kaiken tarpeellisen lapselle tarjoaakin. Ap
Paha paha lastenvalvoja silkkaa pahuttaan kiusaa kilttiä isiä. : ( Kai se isukki tietää ettei lastenvalvojalla ole mitään päätäntäntä valtaa näissä asioissa vaan he VAIN vahvistaa niitä vanhempien välisiä sopimuksia? Jos isä ei ole ottanunut riittävän kattavasti selvää niistä laillisista oikeuksistaan turhaa siitä on äitiä ja lastenvalvojaa syyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on kilpailuasema isäpuolen ja tavaroiden kanssa. Lapsi kokee pääsevänsä äidin luona helpommalla ja siihen on vaikea vaikuttaa, jos hän ei vielä osaa arvostaa yhdessä tekemistä. Lapseen ei kannata myöskään ripustautua. Lapsen kasvaessa tilanne saattaa muuttua tai sitten ei. Ei kannata luovuttaa.
Tarvitsisin juurikin tuohon neuvoja, että kuinka tukisin miestäni jaksamaan, kun välillä hän ajattelee olevansa häviäjä/yhdentekevä lapsensa elämässä.
Lapsi nauttii, kun saa isänsä huomiota ja pääsee retkille yms. Mutta kun elämä ei meillä ole jatkuvasti "sirkusta ja huveja", niin lapsi haluaa äidilleen - jossa arki on huvituksia ja lahjoja täynnä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta mies kuulostaa lähinnä pahimmalta marttyyrilta sitten jeesuksen. Eroissa yleensä ne isät on niitä häviäjiä jos se isyys on ollut ohutta jo siinä ydinperheessä.
Isä on hoitanut lasta ydinperheen aikana kaiken vapaa-aikansa. Valvonut yöt kipeää lasta hoitaen, jne. Äiti sai lapsen lähivanhemmuuden, koska lastenvalvojalla oli hyvin vahva mielipide siitä ettei isä voi pitää lapsesta parempaa/yhtä hyvää huolta kuin äiti. Äiti ei ole ns. äidillinen/huolehtija tyyppinen vaikka kaiken tarpeellisen lapselle tarjoaakin. Ap
Iseillä on näissä asioissa luultua parempi asema ja huoltajuuskiistoissa jotka eteneen oikeuteen asti yli puolissa tapauksista se asuminen on määrätty isälle. Tämä isä kuitenkin lyönyt ne hanskat tiskiin, eikä ole loppuun asti taistellut lapsensa oikeuksista?
Oikeuteen ei ole enää vara lähteä. Isä on ottanut paljon velkaa saadakseen edes tapaamissopimuksen 10 päivästä. Ei ole mitään syytä mikä huonontaisi isän vanhemmuutta, mutta oikeudessa oli ainakin hyvin vahvana läsnä se, että vain äiti voi tarjota lapselle turvallisen ja hyvän elämän. Ap
Kutsu kaikki luoksesi kylään keskustelemaan. Hieman viiniä ja patonkia ja juttelette asiat kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta mies kuulostaa lähinnä pahimmalta marttyyrilta sitten jeesuksen. Eroissa yleensä ne isät on niitä häviäjiä jos se isyys on ollut ohutta jo siinä ydinperheessä.
Isä on hoitanut lasta ydinperheen aikana kaiken vapaa-aikansa. Valvonut yöt kipeää lasta hoitaen, jne. Äiti sai lapsen lähivanhemmuuden, koska lastenvalvojalla oli hyvin vahva mielipide siitä ettei isä voi pitää lapsesta parempaa/yhtä hyvää huolta kuin äiti. Äiti ei ole ns. äidillinen/huolehtija tyyppinen vaikka kaiken tarpeellisen lapselle tarjoaakin. Ap
Iseillä on näissä asioissa luultua parempi asema ja huoltajuuskiistoissa jotka eteneen oikeuteen asti yli puolissa tapauksista se asuminen on määrätty isälle. Tämä isä kuitenkin lyönyt ne hanskat tiskiin, eikä ole loppuun asti taistellut lapsensa oikeuksista?
Oikeuteen ei ole enää vara lähteä. Isä on ottanut paljon velkaa saadakseen edes tapaamissopimuksen 10 päivästä. Ei ole mitään syytä mikä huonontaisi isän vanhemmuutta, mutta oikeudessa oli ainakin hyvin vahvana läsnä se, että vain äiti voi tarjota lapselle turvallisen ja hyvän elämän. Ap
Kenen toimesta se oli siellä läsnä ja miten sitä perusteltiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta mies kuulostaa lähinnä pahimmalta marttyyrilta sitten jeesuksen. Eroissa yleensä ne isät on niitä häviäjiä jos se isyys on ollut ohutta jo siinä ydinperheessä.
Isä on hoitanut lasta ydinperheen aikana kaiken vapaa-aikansa. Valvonut yöt kipeää lasta hoitaen, jne. Äiti sai lapsen lähivanhemmuuden, koska lastenvalvojalla oli hyvin vahva mielipide siitä ettei isä voi pitää lapsesta parempaa/yhtä hyvää huolta kuin äiti. Äiti ei ole ns. äidillinen/huolehtija tyyppinen vaikka kaiken tarpeellisen lapselle tarjoaakin. Ap
Paha paha lastenvalvoja silkkaa pahuttaan kiusaa kilttiä isiä. : ( Kai se isukki tietää ettei lastenvalvojalla ole mitään päätäntäntä valtaa näissä asioissa vaan he VAIN vahvistaa niitä vanhempien välisiä sopimuksia? Jos isä ei ole ottanunut riittävän kattavasti selvää niistä laillisista oikeuksistaan turhaa siitä on äitiä ja lastenvalvojaa syyttää.
Lastenvalvoja antoi vaihtoehdoiksi joko suostua kaikkiin äidin vaatimuksiin tai lähteä oikeuteen. Lastenvalvoja alleviivasi joka kohdassa kuinka äiti on keskiössä ja isä vain maksava taho ilman oikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta mies kuulostaa lähinnä pahimmalta marttyyrilta sitten jeesuksen. Eroissa yleensä ne isät on niitä häviäjiä jos se isyys on ollut ohutta jo siinä ydinperheessä.
Isä on hoitanut lasta ydinperheen aikana kaiken vapaa-aikansa. Valvonut yöt kipeää lasta hoitaen, jne. Äiti sai lapsen lähivanhemmuuden, koska lastenvalvojalla oli hyvin vahva mielipide siitä ettei isä voi pitää lapsesta parempaa/yhtä hyvää huolta kuin äiti. Äiti ei ole ns. äidillinen/huolehtija tyyppinen vaikka kaiken tarpeellisen lapselle tarjoaakin. Ap
Paha paha lastenvalvoja silkkaa pahuttaan kiusaa kilttiä isiä. : ( Kai se isukki tietää ettei lastenvalvojalla ole mitään päätäntäntä valtaa näissä asioissa vaan he VAIN vahvistaa niitä vanhempien välisiä sopimuksia? Jos isä ei ole ottanunut riittävän kattavasti selvää niistä laillisista oikeuksistaan turhaa siitä on äitiä ja lastenvalvojaa syyttää.
Lastenvalvoja antoi vaihtoehdoiksi joko suostua kaikkiin äidin vaatimuksiin tai lähteä oikeuteen. Lastenvalvoja alleviivasi joka kohdassa kuinka äiti on keskiössä ja isä vain maksava taho ilman oikeuksia.
Juuri nuo on ne vaihtoehdot. Joko taistella loppuun asti tai heittää hanskat tiskiin. Kai isä oli yhteydessä johtavaan tahoon tuosta lastenvalvojan asenteesta?
Sinä et ole hänen terapeutti, hänen kannattaa työstää omia syyllisyyden tunteita terapeutin kanssa tai jossain eroisien vertaisryhmässä. Sinun ei pidä yrittää hoitaa häntä eikä hänen vanhemmuutta. Et myöskään ole lapselle lisävanhempi, vaan isän puoliso.
Näin saat asetettua itsellesi terveet rajat tuossa tilanteessa, niin että sekä sinä että suhteenne on terveellä pohjalla eikä valu läheisriippuvuuden puolelle.
Voit tukea häntä hakeutumaan terapiaan ja olla positiivinen sen suhteen että lapsi on teillä enemmän ja joustavasti. Ei kuitenkaan niin että siinä olisit lapsesta vastuullinen tai järjestelisit ja huolehtisi asioista isän sijasta, eikä niin että sinä olisit aktiivinen sääntöjen päättämisessä eikä niiden pitämisessä. Se on vanhempien tehtävä.
Minusta hän on huolettavan valmis luopumaan huoltajuudesta ja vanhemmuudesta, eikä se ole hyvä merkki teidän omien lasten hankkimiseksi. Yleensä vanhemmat haluavat pysyä lastensa elämässä oman mukavuuden kustannuksella. Tuo ei ole minusta normaalia.