Miksette osta suomalaisia tuotteita? Onko se niin vaikeaa suosia suomalaista?
Missä ostajien tuki? Varsinkin näinä aikoina se olisi ehdottoman tärkeää. Jättäkää kerrankin ne esim H&M kledjut kauppoihin ja suosikaa suomalaisia materiaaleja vaatteissa.
Kommentit (1309)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niistä maataloustuista huolimatta ovat kalliimpia kuin ulkomaiset. Eli hukkaan menivät tukiaiset, kun ei kotimaisesta tullut kilpailukelpoista.
Keskustelu ruuan omavaraisuudesta on turhaa, jos ei ole energia-omavaraisuutta. Talojen lämmittämiseen tarvitaan maakaasua, öljyä, kivihiiltä tai sähköä muuten ihmiset paleltuu kuoliaiksi.
1930 luvulla 70% suomalaisita asui maaseudulla ja talot lämpeni puita polttamalla.
Kysyn vaan, kuinka suuri osa Suomen asunnoista lämpenee maakaasulla tai kivihiilellä, tai edes niillä tuotetulla sähköllä. Minä en tiedä yhtään sellaista, mutta enhän minä helsinkiläisistä asunnoista mitään tiedä. Oma asuntoni lämpenee puulla.
Suomessa on sodan jälkeen pystytty tuottamaan elintarvikkeita omavaraisesti, voita jopa suorastaan vuoreksi asti. Ei todellakaan ole tukien syytä, jos siihen ei pystytä enää! Kuka onkaan luopunut maan omavaraisuudesta myymällä lannoiteteollisuuden ulkomaille?
"Kysyn vaan, kuinka suuri osa Suomen asunnoista lämpenee maakaasulla tai kivihiilellä, tai edes niillä tuotetulla sähköllä." Vastaus: ei yksikään. Kivihiilivoimalat on (onneksi) ajettu alas jo joskus ysärin loppupuolella, ja maakaasua Suomessa on käyttänyt vain muutama teollisuuslaitos. Maakaasuputket eivät ulotu edes Uuttamaata ja Pirkanmaata pidemmälle koko maassa, eivät edes Turkuun asti.
Ei ole rahaa niin paljoa käytettävissä että voisi aina suosia suomalaista. Tottakai voin ostaa esimerkiksi jonkun Marimekon parinsadan puseron mutta siinä sitten olikin vaateostokset pitkäksi aikaa. Henkkamaukalta saa jo monta vaatetta tuolla hintaa.
Laatu ei ole parasta mahdollista mutta mieluummin vaihtelen sitä puseroa kun kuljen aina sama päällä koska piti suosia suomalaista.
Kiinalaisten tuotteita saa suoraan Kiinan verkkokaupoista niin halvalla, että säästää helposti ulkomaan matkaan rahaa.
Ostan aina ulkomaisista verkkokaupoista, koska minun on säästettävä, koska pitää maksaa veroina näitä suomalaiseten suurliikemiesten ja ministerien toilailuja, viimeisimpänä Fortumin miljardit Saksaan.
Ostan suomalaisia tuotteita sen osalta kuin se on mahdollista. Koetapa etsiä suomalaisia urheiluliivejä, jotka oikeasti tulevat liikkuessa? Jos on suuremmat rinnat kuin A-kuppi, kovaa treenatessa tarvitsee jo tukea.
Samoin ihan kaikkea ei kannata ostaa. Meni pitkään, että Suomesta saa laadukkaita ihoa hoitavia puhdistustuotteita, jotka eivät kuivata ihoa vaan oikeasti hoitaa sitä. Nykyisin onneksi tilanne on eri.
Myös elektroniikkaa ostaessa joutuu edelleen ostamaan tuontituotteita.
Ruuan suhteen tilanne on eri ja samoin osan arkivaatteista on saanut ostettua jo kauan Suomesta. Kun itse kantaa vaatteita, eikä vaatteet kantajaansa niin antaa paljon anteeksi ne ns. säkitkin.
suomalaisia omenoita on, kasvatetaan Ahvenanmaalla. Ei taida vielä olla kaupoissa..
Vierailija kirjoitti:
90% kotimaisuusaste.... Jos joku kertoo Suomessa kasvatettuja kahvipapuja ja teetä mistä ostatte sekä tiettyjä mausteita niin arvostan.
Osa kasvattaa tupakkansa Suomessa ja se on täysin laillista iin kauan kuin kasvattaa omaan käyttöönsä.
Vierailija kirjoitti:
Alkaa olla joo vaikeaa. Ostin suomalaismerkkiset verkkarit - valmistettu kiinassa. Ostin suomalaiset talvikengät - valmistettu kiinassa. Suomalaiset kodintekstiilit? - kiinasta tai jostain kaukaa. Yhdessä uutisessa lukikin että nää finlaysonit, vallilat sun muut omistaa joku "bränditalo" eli ei nää ole muita kuin suomalaisbrändejä ja varsinainen tehdas on jossain muualla.
Ostin polarin sykemittarin mutta nekin tehdään näemmä kiinan tehtailla :(
Retroverkkari tekee ainakin verkkarinsa Suomessa ja ottaa vastaan jopa mittatilaustöitä jos oikeaa kokoa ei löydy taulukosta.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisia materiaaleja vaatteissa? Jos aloitetaan siitä että tuodaan se teollisuus tänne. Puuvilla ei kasva Suomessa ja Made in Finland vaatteessa tarkoittaa yleensä vain sitä että tuote on suunniteltu ja viimeistelty täällä. Eli jos pitäisi käyttää vain suomalaisia materiaaleja, vaihtoehdoksi jäänee kääriytyä jonkin pienyrityksen pellavapyyhkeisiin.
Kyllähän sitä kovasti kehitellään jotain selluvaateteknologiaa, mutta yksinkertaisempiakin vaihtoehtoja olisi: Hamppu. Kasvaa hyvin Suomessa ja ympäristöystävällinen materiaali. Vielä kun olisi koneisto sen käsittelyyn ja kankaaksi prosessointia varten. Tois kivasti työpaikkoja Suomeen. Tai siis toisi jos suomalaiset ymmärtäisi niitä ostaa. Työstä kun kuuluu maksaa palkkaa jolla tulee toimeen, mutta korkea kysyntä voi hilata hintoja alas. Mutta 5€ T-paidat eivät silti tule kuuloonkaan. Ollaan totuttu ulkomaisten halpis pikamuotiketjujen orjatyöllä tuotettuihin rytkyihin laadun sijaan, ja siihen että vaatteita voi ostaa mielinmäärin ja heittää pois sen sijaan että hankkii vain tarpeeseen ja korjaa tai korjauttaa.
Suomessa on jo kaksi uusiokuitutehdasta. Molemmilla on ulkomaisten firmojen yhteustyötilauksia pitkäksi ajaksi eteenpäin.
Hamppua täällä kannattaisi kasvattaa ja hampusta tulisi kyllä ehdottomasti paras puuvillan korvaaja. Hamppuhousuja ei saa helposti käyttämällä rikki. Kokemusta on Saksasta ostetuista hamppuhousuista. Saksassa käytetään hamppu vaatetusteollisuudessa ja sydämelle terveellinen hamppuöljy pullotetaan ja myydään ihmisille.
Suomessa astuu vaatejätelaki voimaan muistaakseni 2023 tai 2024. Se tarkoittaa sitä, ettei vaatteita saa tunkea sekajätteisiin ja puhtaat tekstiilit kerätään ja lajitellaan sekä niistä tehdään kaikkien ylimääräisten nappien ja vetoketjujen sekä nauttien poiston jälkeen uusiokuituja.
Turun lähellä olevassa kunnassa Rester tekee sitä jo nyt. Keskimäärin suomalaiselta syntyy vuodessa 13 kiloa tekstiilijätettä. Vain 10% suomalaisten tekstiilijätteestä lähtee kiertoon esim. kirpputorille tai kierrätyskeskukseen. Kaikista kauheimmastakin rytkystä voi tehdä öljymattoja öljyvahinkojen varalle eli kyse ei ole mistä yhteiskunnalle turhasta puuhastelusta.
Vierailija kirjoitti:
Hinta hinta hinta
Monesti on vaikea tietää onko tuote kotimainen tai kuinka suuri kotimaisuusaste on.
Saattaa mennä kaupassa melkoinen tovi jos joka tuotteen kohdalla asian perinpohjin selvittää.
Lapsi tarvitsee syksyksi 5 uutta pitkähihasta. Ostanko mielummin suomalaista 5x30-40 euroa = noin 150 euroa vai kiinassa valmistettuja paitoja 5x9,90 euroa = noin 50 euroa.
Siinä voi miettiä, mikä on järkevää näinä aikoina etenkin? Samaa koskee koko ostamista. Tarvisen 10 eri asiaa talveksi. Maksanko niistä 500 euroa, kun ostan suomalaista vai 100 euroa, kun ostan Kiinassa tehtyjä.
Valitettavasti vain rikkailla on varaa ostaa suomalaista.
Vierailija kirjoitti:
Maailma muuttuu. Ei Suomien talous kukoista sillä, että koitamme tekohengittää tuotantoa, joka pitäminen täällä ei ole enää taloudellisesti kannatavaa..
On paljon tuotteita ja palveluita, joita pystymme tuottamaan kilpailukykyisesti tai jotka on luonteensa vuoksi tuotettava paikallisesti. Keskitytään niihin ja ostetaan massatuotteet ulkomailta.
Kannattaa muistaa, että siitä kiinalaisesta krääsästäkin jää minimissäänkim tullit ja ALV:t Suomeen.
Nimenomaan ei ole paljon tuotteita. Väkeä ei ole tarpeeksi. Laadukasta voidaan tuottaa, mutta ei halpaa, ja niihin ei suomalaisilla tulontasaus- ja hyvinvointipolitiikan takia ole varaa.
Jos sulla on vaikka tarjolla joku billebeino, niin pelkän nimen takia en osta. Ostakoot muualla.
Toisaalta ei ole mitään syytä huoleen, kyllä muut ostaa suomalaista (IS/TS):
– Aiomme ostaa ainakin pesuaineita, lihaa, juustoa ja kalaa, Jevgeni kertoo.
– Erilainen laatu. Ja Suomessa on jopa 50 prosenttia halvempaa kuin Venäjällä, hän perustelee joidenkin tuotteiden ostamista Suomesta.
"Erilainen laatu" kertoo kaiken näistä asiakkaista ja heidän sananvapaudestaan.
Ostan jos mahdollista. Kaikkea ei valmisteta Suomessa.
Minä en muuta enää ostakkaan, meillä ei muuten ole kohta maataloutta jos kaikki ostaa jotain Argentiinasta rahdattua lihaa tai Kiinassa lapsityövoimalla kerättyjä papuja. Kiinalaiset tuotteet on täysin jo boikotissa koska sieltä ei tule kuin sekundaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla on vaikka tarjolla joku billebeino, niin pelkän nimen takia en osta. Ostakoot muualla.
Mulla on kaksi hupparia. Todella hyvä laatu ollut, ei haalistu värit pesussa.
Ostan vegaaniruokavalioon kaiken minkä pystyn kotimaassa tuotettuna.
Seuraavaksi kotimaassa tehtynä, ellei raaka-aine ole kotimainen.
Karjataloutta en halua tukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisia materiaaleja vaatteissa? Jos aloitetaan siitä että tuodaan se teollisuus tänne. Puuvilla ei kasva Suomessa ja Made in Finland vaatteessa tarkoittaa yleensä vain sitä että tuote on suunniteltu ja viimeistelty täällä. Eli jos pitäisi käyttää vain suomalaisia materiaaleja, vaihtoehdoksi jäänee kääriytyä jonkin pienyrityksen pellavapyyhkeisiin.
Kyllähän sitä kovasti kehitellään jotain selluvaateteknologiaa, mutta yksinkertaisempiakin vaihtoehtoja olisi: Hamppu. Kasvaa hyvin Suomessa ja ympäristöystävällinen materiaali. Vielä kun olisi koneisto sen käsittelyyn ja kankaaksi prosessointia varten. Tois kivasti työpaikkoja Suomeen. Tai siis toisi jos suomalaiset ymmärtäisi niitä ostaa. Työstä kun kuuluu maksaa palkkaa jolla tulee toimeen, mutta korkea kysyntä voi hilata hintoja alas. Mutta 5€ T-paidat eivät silti tule kuuloonkaan. Ollaan totuttu ulkomaisten halpis pikamuotiketjujen orjatyöllä tuotettuihin rytkyihin laadun sijaan, ja siihen että vaatteita voi ostaa mielinmäärin ja heittää pois sen sijaan että hankkii vain tarpeeseen ja korjaa tai korjauttaa.
Suomessa on jo kaksi uusiokuitutehdasta. Molemmilla on ulkomaisten firmojen yhteustyötilauksia pitkäksi ajaksi eteenpäin.
Hamppua täällä kannattaisi kasvattaa ja hampusta tulisi kyllä ehdottomasti paras puuvillan korvaaja. Hamppuhousuja ei saa helposti käyttämällä rikki. Kokemusta on Saksasta ostetuista hamppuhousuista. Saksassa käytetään hamppu vaatetusteollisuudessa ja sydämelle terveellinen hamppuöljy pullotetaan ja myydään ihmisille.
Suomessa astuu vaatejätelaki voimaan muistaakseni 2023 tai 2024. Se tarkoittaa sitä, ettei vaatteita saa tunkea sekajätteisiin ja puhtaat tekstiilit kerätään ja lajitellaan sekä niistä tehdään kaikkien ylimääräisten nappien ja vetoketjujen sekä nauttien poiston jälkeen uusiokuituja.
Turun lähellä olevassa kunnassa Rester tekee sitä jo nyt. Keskimäärin suomalaiselta syntyy vuodessa 13 kiloa tekstiilijätettä. Vain 10% suomalaisten tekstiilijätteestä lähtee kiertoon esim. kirpputorille tai kierrätyskeskukseen. Kaikista kauheimmastakin rytkystä voi tehdä öljymattoja öljyvahinkojen varalle eli kyse ei ole mistä yhteiskunnalle turhasta puuhastelusta.
Pystyttäis tuottamaan kaikkea hampusta ulkomaan markkinoille, vaikka oma lainsäädäntö laahaakin vuosia perässä muuta maailmaa.
Tässä nimenomaan tuottajilla olisi ääntä käytettävä! Kasvava bisnes, muttei tunnu kotimaan viljelijää kiinnostavan. Ennemmin itketään elämän epäreiluutta, joka kuitenkin kohdistuu ihmisiin alasta riippumatta.
Maailma muuttuu. Ei Suomien talous kukoista sillä, että koitamme tekohengittää tuotantoa, joka pitäminen täällä ei ole enää taloudellisesti kannatavaa..
On paljon tuotteita ja palveluita, joita pystymme tuottamaan kilpailukykyisesti tai jotka on luonteensa vuoksi tuotettava paikallisesti. Keskitytään niihin ja ostetaan massatuotteet ulkomailta.
Kannattaa muistaa, että siitä kiinalaisesta krääsästäkin jää minimissäänkim tullit ja ALV:t Suomeen.