Onko joku oikeasti nähnyt kummituksen/kuolleen haamun?

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 15:42"][quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 14:18"]

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 14:13"][quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 12:31"] [quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 12:07"] Ei, kukaan ei ole oikeasti nähnyt sellaista. Monilla kyllä vahva luulo siitä. [/quote] Millainen yli-ihminen voi totena väittää, ettei kukaan oikeasti ole nähnyt haamua?  [/quote]   Kuka tahansa länsimaisia kouluja käynyt normaali ihminen. Heille on selvää että moisia satuolentoja ei ole olemassa. [/quote] Ei se kuule liity kouluihin ollenkaan. Miljoonilla ihmisillä on monia kokemuksia ja sä oot kaikkitietävä?

[/quote]

Tietysti liittyy kouluun. Siellä viimeistään opitaan luonnontieteistä että kummituksia ei voi olla olemassa.

Ihmiset ovat saatanan tyhmiä. Kuvitelmat ja harhaluulot kun lähtevät leviämään niin siinä sulle kummitustarinaa ihan riittämiin.
[/quote]

Niinkö sulle opetettiin? Ja ope kertoi?

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 16:12"]Töissä monesti tuntenut/nähnyt kuolleen ihmisen hengen. Vaatii hiljaisen ja rauhallisen hetken,yön. Näistä ei monet vain uskalla puhua. Pakko uskoa todeksi,kun itse kokee.
[/quote]

Hoitoala? Mua on käyny " tervehtimässä" mm. kaverin mies joka kuoli onnettomuudessa, lapsen mummi ( sain jälkikäteen kuulla hänen kuolleen) jne.

Just loppui lentoturmatutkinnan jakso, jossa pudonneesta koneesta siirrettiin osia muihin koneisiin ja niissä koneissa nähtiin niin paljon sen pudonneen koneen miehistön haamuja, että osat jouduttiin poidtamaan.

"Jos lemmikkieläimetkin kummittelevat, niin miten on teuraseläinten, luonnon eläinten, kalojen tai matelijoiden laita? Onko bakteereilla sielua? Virukset? Sienet? Kasvit? Miettikääpä!"

Kyllä, itse uskon että eläimilläkin on sielu. Eläin kärsii teurastuksessaan, ajatelkaapa miten keräätte itseenne kuoleman, pelon ja kauhun energiaa syömällä lihaa. Tämä ajatukseni taitaa liipata teosofien ajattelutapaa. Intiaanit varmaan puhdistivat tätä energiaa ennen kuin söivät lihaa, hehän pyysivät eläimeltä kaatolupaa ja muitakin rituaaleja kai on.

Itse uskon että kasveilla on jonkinlainen henkinen olemus, mutta sen fyysinen olemus ei kärsi niin paljon kuin eläimen kun siitä laittaa ruokaa. Siksi olen vegaani. Ehkä seuraavassa elämässä olen fruitariaani. Itse ainakin tunnen miten kasvisruoka on henkisesti kevyempaa kuin liharuoka. Olisi tosi masentavaa syödä lihaa.

Ihminen joka uskoo että mikään näkymätön tai ns. yliluonnollinen ei ole totta on henkisesti samalla tasolla kuin aikoinaan "aurinko kiertää maapalloa, maapallo on litteä"-tyypit. On suuruudenhullua väittää että tämä mieletön maailmankaikkeus olisi vain sinua ja minua varten, että me saisimme täällä porskuttaa ja nautiskella vain tämän yhden elämän ja monet muut elävät olisi turhaan, sattuman oikusta syntyneet tänne kärsimään. Jos on vähääkään opiskellut tiedettä, voi tajuta miten mieletön tämä maailmankaikkeus on, suunniteltu täydelliseksi pieniäkin yksityiskohtia myöten, ei olisi mitenkään rationaalista ajatella että tällä kaikella ei olisi mitään tarkoitusta ja ettei kaiken taustalla olisi energiamaailmaa.

Nykytiede vaan keskeneräisyydessään ei ole vielä oppinut tutkimaan tätä energiamaailmaa. Kvanttifysiikka taitaa alaa jonkinverran tutkia.

Kaikki on energiaa ja energia ei häviä, se vain muuttaa muotoaan.

Henkimaailmaan uskominen ei ole helpottava ajatus. Päinvastoin, sehän on pelottava ajatus. Onko silloin kuoleman jälkeinen rangaistus totta(karma, helvetti tms.), joudummeko oikeasti vastuuseen teoistamme viimeistään tämän elämän jälkeen. Ajattelen siis että jos kieltää henkimaailman niin silloin taitaa paeta ajatusta siitä että olisi vastuussa tekemisistään. Pelkoa siis. Olisihan se mukavaa jos kuoleman jälkeen vain nukahtaisi ikiuneen eikä tarvitsisi ikinä enää kärsiä. Luulenpa että turha toivo.

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 17:01"]Henkimaailmaan uskominen ei ole helpottava ajatus. Päinvastoin, sehän on pelottava ajatus. Onko silloin kuoleman jälkeinen rangaistus totta(karma, helvetti tms.), joudummeko oikeasti vastuuseen teoistamme viimeistään tämän elämän jälkeen. Ajattelen siis että jos kieltää henkimaailman niin silloin taitaa paeta ajatusta siitä että olisi vastuussa tekemisistään. Pelkoa siis. Olisihan se mukavaa jos kuoleman jälkeen vain nukahtaisi ikiuneen eikä tarvitsisi ikinä enää kärsiä. Luulenpa että turha toivo.
[/quote]

Päinvastoin. Helvetti on maan päällä.
Ja karma toteutuu maanpäällisessä elämässä.
Tai mikä tarkoitus kelläkin on.
Minä odotan jo siirtymistä täältä pois.

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 14:07"]En hereillä ollessani, mutta olen nähnyt todella outoja unia. Enneunia ja unia kuolleista ihmisistä ja eläimistäni. En jaksa kaikkia edes selostaa, mutta lähipiirissä minua kutsutaan joskus Milla Magiaksi. Ja näitä enneunia olen nähnyt myös ystävistäni, lasten syntymien kulusta jne. Kuollut täti on ilmestynyt minulle kahdesti unessa, ja muistan hyvin sen kirkkaan valon.

Isästä näin unta hänen kuolemansa jälkeen, istuttiin mökin nurmikolla puutarhatuoleissa ja soiteltiin radiota, isä ei jostain syystä puhunut mitään. Siitä meni vuosi, niin isä ilmestyi minulle unessa, ja käski katsoa/varoa jotain pyörää. En oikein ymmärtänyt sitä, että mitä pyörää ja soitin äidille että onhan autossa kaikki kunnossa, oletko vaihtanut kesärenkaat. Meni muutama päivä, niin ukkini kaatui rollaattorillaan, löi päänsä ja kuoli.

Mutta... onko se sattumaa vaan.
[/quote]

On sattumaa

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 16:02"][quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 16:00"]

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 15:51"]

Aina te aaveiden näkijät kuvittelette että teillä on jokin "erityisherkkyys" tai "lahja". Joo varmaan onkin. Jännä että kaikki tutkitut tapaukset on kuitenkin todettu huijauksiksi. Ehkä se teidän "lahjanne" on vain herkkäuskoisuus, vilkas mielikuvitus ja kyky asettaa itsensä jalustalle.

[/quote]

Miten niin asettaa itsensä jalustalle? Useimmat meistä ei ikinä puhu näistä muuta kuin ehkä tällaisilla anonyymipalstoilla, juurikin siksi että ei kummituksiin uskomalla millekään jalustalle nykyään pääse vaan pilkatuksi ja nälvityksi. Juuri kuten tämäkin viesti tekee. 

[/quote]

Kuvittelette olevanne jonkinlaisia ihmelapsia. :DD Onhan se nyt aikamoista itsensä korottamista. Mitähän se teidän Jessekin tuollaisesta sanoo. Hyi hyi, sietäisit hävetä, ylpeä synnintekijä.
[/quote]

Sinä ehkä uskot Jesseen ja runoilet siltä "tervettä päätä" joka ilta. Mä en usko, koska en ole ikinä nähnyt sitä tai jumalaa.
Haamuja olen nähnyt, niihin siis uskon.

Sinä saat mun puolesta olla ylpeä synnintekijä, mä en tee syntiä. ;)

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 14:18"]Kyllä minullekin on muodostunut sellainen kuva, että joku edesmennyt kristitty saattaa kerran kuolemansa jälkeen Jumalan luvalla käydä tervehtimässä vaikka sitten unessa. Mitään okkultistista "henkiopasta" tai muuta neuvonantajaa hänestä ei kuitenkaan tule, vaan hän jatkaa elämäänsä iänkaikkisuudessa Jumalan luona. Jos jotain muuta sanomaa yritetään "rakkaudellisilla" valoilmiöillä vakuutella, niin silloin on kyse pimeyden puolen eksytyksistä.
[/quote]

Mutta Raamatusta sanotaan että kuolleet eivät tiedä mitään. Jumala herättää viimeisenä päivänä elävät ja kuolleet. Et ole kristitty jos uskot siielujen olevan jossain iankaikkisuudessa. Mikä sinä olet eksytyksestä puhumaan? Etkö ole kuullut viimeisestä tuomiosta?

Oon.

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 12:00"]

Yritän kovasti uskoa kummituksiin mutta kun en niitä näe..

[/quote]

Voi hiukan kestää. Se pikkuseikka ettei niitä ole olemassa vaikuttaa tähän pikkiriikkisen.

Ei, kukaan ei ole oikeasti nähnyt sellaista. Monilla kyllä vahva luulo siitä.

Olen nähnyt kahdesti. Ensimmäisen kerran näin teininä kun meiltä oli kuollut koira alle viikko sitten. Menin yöllä vessaan, ja se koira näytti olevan vakiopaikassaan tietyssä nojatuolissa. En siinä hetkessä muistanut että koira on kuollut joten en pitänyt asiaa mitenkään ihmeellisenä. Vasta siellä vessassa tajusin, että hyvänen aika, koira on kuollut ja haudattu eikä se voi siis siellä tuolissa olla! Kun tulin vessasta pois ei sitä enää näkynyt. 

Toinen on tapaus jossa isoisäni kuoli. Hän oli ollut sairaalassa, mutta välitöntä hengenhätää ei pitänyt olla. Heräsin eräänä yönä, ja tuntui että huoneen nurkassa on tumma varjo. Samaan aikaan jotenkin mielessäni tajusin että isoisä on kuollut vaikken hahmosta tunnistanut häntä silmien avulla. Mieleeni muodostui samalla ikään kuin hänen kysymyksensä: "uskothan sinä Jeesukseen", ja minä sanoin ihan ääneen, että minut on opetettu uskomaan. Sitten varjo katosi ja tunne läsnäolosta. Isoisälle oli aina ollut tärkeää että hänen lapsensa ja lastenlapsensa uskoisivat, oli tilannut meille omilla rahallaan uskovaisia lehtiäkin tms.

Oon nähnyt kerran. Töissä. Samassa huoneessa oli muitakin ihmisiä mutta he eivät nähneet ketään

Oon kun kirkossa kuulutettiin kaikki sinä vuonna kuolleet. Lähiomaisen henki kulki ohi.

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 12:00"]

Yritän kovasti uskoa kummituksiin mutta kun en niitä näe..

[/quote]

Miksi muuten yrität uskoa niihin? En oikein tiedä mitä hyötyä sellaisesta uskomisesta olisi, joskaan ei haittakaan. Toki siinä mielessä, että jos ennestään ei usko sielun kuolemattomuuteen ja kummituksiin uskomisen kautta uskoisi, voisi se olla lohduttavaa toki uskoa. 

Itse olen nähnyt ja uskon, ja oma uskomukseni on että se on jonkinlalinen erityiskyky. Olen muutenkin äärimmäisen herkkä "henkisille" asioille, vaistoan muun muassa fyysisistä tiloista energioita, esim. minun on vaikea mennä tilaan jossa on hiljattain riidelty koska se energia on niin painostavaa. Toisaalta ajattelen että ei tällainen kyky järin hyödyllinen ole, että ihminen voi elää ihan yhtä hyvin ilman vaistomatta kummituksia tai psyykkisiä energioita. Tarkoitus kai tässä elämässä joka tapahtuu fyysisessä todellisuudessa on kai keskittyä fyysiseen eikä "tuonpuoleisiin".

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 12:16"][quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 12:00"]

Yritän kovasti uskoa kummituksiin mutta kun en niitä näe..

[/quote]

Miksi muuten yrität uskoa niihin? En oikein tiedä mitä hyötyä sellaisesta uskomisesta olisi, joskaan ei haittakaan. Toki siinä mielessä, että jos ennestään ei usko sielun kuolemattomuuteen ja kummituksiin uskomisen kautta uskoisi, voisi se olla lohduttavaa toki uskoa. 

Itse olen nähnyt ja uskon, ja oma uskomukseni on että se on jonkinlalinen erityiskyky. Olen muutenkin äärimmäisen herkkä "henkisille" asioille, vaistoan muun muassa fyysisistä tiloista energioita, esim. minun on vaikea mennä tilaan jossa on hiljattain riidelty koska se energia on niin painostavaa. Toisaalta ajattelen että ei tällainen kyky järin hyödyllinen ole, että ihminen voi elää ihan yhtä hyvin ilman vaistomatta kummituksia tai psyykkisiä energioita. Tarkoitus kai tässä elämässä joka tapahtuu fyysisessä todellisuudessa on kai keskittyä fyysiseen eikä "tuonpuoleisiin".
[/quote]

Vaatii herkkyyttä.

Ja miksihän useimmat ihmiset näkevät kummituksia kuoleman jälkeen? Koska he haluavat nähdä niitä, se lohduttaa. Alitajunta se siellä temppuilee. Luulisi niiden kummitusten hiihtävän täällä ihan arkipäivän tilanteissakin jos niitä olisi..

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 12:23"]Ja miksihän useimmat ihmiset näkevät kummituksia kuoleman jälkeen? Koska he haluavat nähdä niitä, se lohduttaa. Alitajunta se siellä temppuilee. Luulisi niiden kummitusten hiihtävän täällä ihan arkipäivän tilanteissakin jos niitä olisi..
[/quote]

Tottakai kuoleman jälkeen. En mäkään voi elävänä muuttua kummitukseksi.
Näkyvät pyytämättä. Ei ole mielikuvitusta.
Osa vaan ei näe.

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 12:16"]

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 12:00"]

Yritän kovasti uskoa kummituksiin mutta kun en niitä näe..

[/quote]

Miksi muuten yrität uskoa niihin? En oikein tiedä mitä hyötyä sellaisesta uskomisesta olisi, joskaan ei haittakaan. Toki siinä mielessä, että jos ennestään ei usko sielun kuolemattomuuteen ja kummituksiin uskomisen kautta uskoisi, voisi se olla lohduttavaa toki uskoa. 

Itse olen nähnyt ja uskon, ja oma uskomukseni on että se on jonkinlalinen erityiskyky. Olen muutenkin äärimmäisen herkkä "henkisille" asioille, vaistoan muun muassa fyysisistä tiloista energioita, esim. minun on vaikea mennä tilaan jossa on hiljattain riidelty koska se energia on niin painostavaa. Toisaalta ajattelen että ei tällainen kyky järin hyödyllinen ole, että ihminen voi elää ihan yhtä hyvin ilman vaistomatta kummituksia tai psyykkisiä energioita. Tarkoitus kai tässä elämässä joka tapahtuu fyysisessä todellisuudessa on kai keskittyä fyysiseen eikä "tuonpuoleisiin".

[/quote]

Höpö höpö.

Kuvittelet todeksi olemattomia asioita, se siitä.