Mikä saa ihmisen uskomaan salaliittoteorioihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteellisen tiedon etsiminen, ymmärtäminen, lähdekritiikki ja luotettavan tiedon erottaminen epäluotettavasta on oikeasti vaikeaa. Se vaatii opiskelua ja harjaantumista. Ja siitä tulee koko ajan vaikeampaa kun disinformaatio lisääntyy ja sen levittäjät ovat yhä taitavampia.

Näitä taitojahan opetetaan korkeakouluissa, mutta pitää muistaa, että kouluistakin voi päästä läpi myös heikolla osaamisella (ykkösen opiskelijat) ja että korkeakoulutettujen osuus Suomessa on noin 40% luokkaa.

Jäljelle jää siis ehkä rapiat 3miljoonaa suomalaista, joiden tieteellisen tiedon lukutaito on itseopiskeltua tai olematonta.

Liiallinen tiedeuskovaisuus voi olla myös vaarallista. Ensinnäkin tiede muuttuu koko ajan ja korjaa itseään niin sanotusti. Toisekseen tiede ei ole mikään yksiääninen ja yhden totuuden mukainen vaan erilaisia tuloksia ja näkemyksiä riittää eri asioista. Kolmenneksi, tiedekään ei ole vapaa ihmisen kieroudelta ja manipulaatiolta, mistä on todettuja esimerkkejä.

Jotenka sinunkin jutuista huokuu lähinnä keskinkertainen auktoriteettiuskovainen, jolla ei ole todellisuudessa kykyä eikä älyä haravoida ja puntaroida "tiedettä", vaikka niin rehvakkaasti siinä näpyttelet tieteen nimiin.

Voitko vielä selittää, mikä tuossa on vaarallista? Ihan itsestäänselviä asioita jokaiselle, joka on yhdenkin tiedettä tai tutkimusta käsittelevän kurssin käynyt. 

eri

No vaikka koronaan liittyen on melkoisen älyvapaata väittää tieteen nimiin oikein mitään. Tieto on niin uutta ja osin ristiriitaista. Kyse on lähinnä sopiviin auktoriteetteihin tukeutumisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jaa. Meillä kävi vapaamuurari, joka kertoi olleensa tekemässä esim.Tampereen alapuolella olevaa tunneliverkostoa, josta ihmiset eivät tiedä mitään.

Se tunneliverkosto on vuorattu paksusti kumilla, että äänet eivät kuuluisi maanpinnalle.

Vapaamuurari lisäksi puhui heidän välisestään yhteistyöstä, ja arvata saattaa että se ylittää avoimuuden, eli rekrytoinnit, ym.

Vapaamuurarit ovat yhdistämässä maailmaa yhden hallinnon alle.

Asun Tampereella, ja jo meidän taloyhtiön talojen alla menee maan alla huoltotunnelit.

Miesystäväni, joka oli lennostossa töissä, kävi tutustumassa Kaupin valvonta- tai tilannekeskukseen, mikä lie. Se on siellä kallioon louhittuna ja maan alla. En usko, että vapaamuurareilla on asian kanssa tekemistä. Mutta hyvin voi pitää paikkansa tuollainen tunneliverkosto sinänsä, sen verran paljon Tamperetta on viime vuosina myllätty. Myös taivaalla tapahtuu monenlaista outoa...

Kaupissa on isot tunnelit, myös vanhoja pommisuojia, vastaavat Pyynikin kallioiden alla, kuin myös Näsinkallion alla jossa Nääshalli on urheilulle, mutta muu on muuhun toimintaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotta voisi uskoa kaiken mitä yleisesti kerrotaan on käytännössä myös uskottava, että maailman valtaa pitävät eivät ole kovin teräviä. Totuus kuitenkin on, että yhteiskunnan (todellisella) huipulla on myös älykkäitä ihmisiä joilla on mahdollisuus käyttää aikaa, aivokapasiteettiä ja kontaktejaan asioiden järjestelyyn itselleen ja suosimilleen tahoille edullisella tavalla. On mielestäni aivan varmaa että esimerkiksi Venäjällä, Kiinalla, Yhdysvalloilla sekä useilla ei-valtiollisilla tahoilla on sellaisia suunnitelmia joista ei julkisesti hiiskuta, mutta jotka on laadittu parhaiden saatavilla olleiden osaajien toimesta parhaita menetelmiä käyttäen. 

Siksi moni tavallinen ihminen ei voi millään uskoa salaliittoihin, kun ei se ole mitenkään mahdollista! Lähinnä kyse on omasta keskinkertaisuudesta ja mielikuvituksen puutteesta.

Itse en oikein tiedä mihin uskoa, mutta olisi naurettavaa olettaa että vallan huipulla olisi vain hyvät ja tavalliselle ihmiselle hyväntahtoiset tyypit.

Siis miten se, että valtaapitävät eivät ole aina hyvätahtoisia, liittyy esimerkiksi litteään maahan. Juu, kyllä täytyy myöntää, että minun mielikuvitukseni loppuu siihen paikkaan, kun yritän miettiä, mitä kukaan hyötyisi siitä, että valehtelee lättymaan olevan pallo. Mutta jännä juttu, että nämä salaliittoteoreetikotkaan eivät siihen oikein osaa vastata, joten eipä heidän mielikuvituksensa ja ymmärryksensä ole yhtään sen kummempi.

Kyllä minäkin voin kuvitella, että huomenna tuossa pihassa laukkaa vaaleanpunaisia yksisarvisia, joita on jalostettu jossain piilossa, mutta miksi ihmeessä pitäisin tätä millään tavalla totena tai todennäköisenä, kun en keksi sille yhtäkään järkevää motiivia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotta voisi uskoa kaiken mitä yleisesti kerrotaan on käytännössä myös uskottava, että maailman valtaa pitävät eivät ole kovin teräviä. Totuus kuitenkin on, että yhteiskunnan (todellisella) huipulla on myös älykkäitä ihmisiä joilla on mahdollisuus käyttää aikaa, aivokapasiteettiä ja kontaktejaan asioiden järjestelyyn itselleen ja suosimilleen tahoille edullisella tavalla. On mielestäni aivan varmaa että esimerkiksi Venäjällä, Kiinalla, Yhdysvalloilla sekä useilla ei-valtiollisilla tahoilla on sellaisia suunnitelmia joista ei julkisesti hiiskuta, mutta jotka on laadittu parhaiden saatavilla olleiden osaajien toimesta parhaita menetelmiä käyttäen. 

Siksi moni tavallinen ihminen ei voi millään uskoa salaliittoihin, kun ei se ole mitenkään mahdollista! Lähinnä kyse on omasta keskinkertaisuudesta ja mielikuvituksen puutteesta.

Itse en oikein tiedä mihin uskoa, mutta olisi naurettavaa olettaa että vallan huipulla olisi vain hyvät ja tavalliselle ihmiselle hyväntahtoiset tyypit.

Psykopaatithan mielellään hakeutuvat tiettyihin ammatteihin. Yliedustettuna ovat esimerkiksi lääkärit. Ja poliitikot...

Julius Caesar oli selkeän salaliiton uhri. Inhimillisiä jutskia ovat siis.

Salaliittoteorioihin haksahtaminen nykyään perustuu varmasti paljolti siihen että länsimaissa on nykyisin yksilöä ja yksilöllisyyttä korostava kulttuuri. Myös viime vuosikymmeninä on auktoriteettihin uskominen murentunut.

Suomessakin on ollut tyypillistä tämä itsensä etsiminen ja omien valintojen tekeminen. On haettu omaa yksilöllistä elämäntyyliä ja varsinkin New Age -piireissä tämä on korostunut niin että on todella haluttu löytää jotain mystistä ja erityistä -- ja korostaa oma erityisyyttä siinä ohessa.

Toisaalta taas vähemmän koulutetussa ja tai ikääntyneemmässä porukassa löytyy sellaista vastarannan kiiskeä, jonka on aina tärkeä pistää hanttiin yleiselle mielipiteelle ja monien normaaleiksi koetuille asioille.

Edellisessä ryhmässä on paljon sellaisia alle 50-vuotiaita kaupunkilaisnaisia, viimeksimainitut jäärät taas ovat enimmäkseen maalta kotoisin olevia yli 50-vuotiaita miehenköriläitä. Lisäksi on sitten valtavirrasta poikkeavat uskonnolliset ryhmät kuten länsirannikon hopevesiperheet.

Nyt koronasalaliitoissa korostuu meillä nämä ryhmät. Netti on antanut heille ennennäkemättömän tilaisuuden löytää "tietoa" ja some globaalin vertaisryhmän. Siitä on tullut sellainen digitaalinen jäniksenkolo että sinne kun ovat sukeltaneet, ei sieltä pääse helposti pois eikä ainakaan tolkuissaan.

Näiden ihmisten ajattelussa korostuu logiikan ja lähdekritiikin puute sekä tunnevaltaisuus. Mielipiteistä tulee vahva haarniska, joka suojaa näitä ihmisiä todellisuudelta ja muokkautuu osaksi heidän identiteettiään. Ajattelu on muutenkin mustavalkoista.

Tieteelliseen tietoon nojautuvat taas ymmärtävät että tieto muuttuu koko ajan, tieteessä puhutaan usein todennäköisyyksistä sekä koko väestöä koskevista ennusteista. Tutkimustieto ei perustuu yhteen ainoaan erilliseen tutkimukseen vaan tiedeyhteisön keskustelun kautta muotoutuneeseen konsensukseen joka perustuu koko tutkimuskentältä saatuun näyttöön. Tieteellisen tiedon varaan ei voi rakentaa omia identiteettejään tai pilvilinnojaan, vaan siihen pitää suhtautua neutraalisti ja kriittisesti. Tieteeseen uskominen ei tee kenestäkään erityistä ja kiinnostavaa henkilöä, eikä anna useimmille mitään mielenkiintoista merkitystä elämään -- kuten salaliittoteoriat, joissa korostetaan että kuulutaan johonkin ihmeelliseen erityisen salaseuraan, jolla ainoana on se "oikea tieto".

Toisin kuin tieteellisesti ajattelevia, salaliittoteoreettikkoja on kovin helppo manipuloida ja niin eräät poliittiset tahot tekevätkin (ml. poliittiset puolueet ja vihollismieliset valtiot). USA:ssa varsinkin on historiallisesti aina ollut valtavasti epäluottamusta maan liittovaltiota kohtaan, joten sitä tunnetta on ollut helppo manipuloida korona-aikanakin. Salaliittoihmiset eivät näe että heitä käytetään hyväksi monella tavalla. Lasten turvallisuuten ja terveyteen vetoaminen on yksi keino jota käytetään. Tokihan kaikkien "hyvien ihmisten" on pakko pöyristyä jos lapset "asetetaan vaaraan".

Salaliittoteoreetikkojen ja tiedeihmisten välimaihin sitten sijoittuu valtaosa ihmisistä. Suuri osa ei ymmärrä tiedettä mutta luottaa siihen jossain määrin samoin kuin viranomaisiin, vaikka voivat sitten jossain asiassa kyseenalaistaa asiat ja/tai kiinnostua jostain salaliittoteoriasta.

Vierailija kirjoitti:

Tieteellisen tiedon etsiminen, ymmärtäminen, lähdekritiikki ja luotettavan tiedon erottaminen epäluotettavasta on oikeasti vaikeaa. Se vaatii opiskelua ja harjaantumista. Ja siitä tulee koko ajan vaikeampaa kun disinformaatio lisääntyy ja sen levittäjät ovat yhä taitavampia.

Näitä taitojahan opetetaan korkeakouluissa, mutta pitää muistaa, että kouluistakin voi päästä läpi myös heikolla osaamisella (ykkösen opiskelijat) ja että korkeakoulutettujen osuus Suomessa on noin 40% luokkaa.

Jäljelle jää siis ehkä rapiat 3miljoonaa suomalaista, joiden tieteellisen tiedon lukutaito on itseopiskeltua tai olematonta.

Tiedätkö että monien tutkimusten mukaan vähintään 20 % lääketieteen alan julkaistuista tutkimuksista perustuu joko osittain tai täysin tekaistulle datalle? Esimerkiksi BMJn entinen päätoimittaja Richard Smith esittääkin mielipidekirjoituksessaan, että lääketieteellinen näyttö on keskimäärin niin epäluotettavaa, että alan tutkimuksia kannattaa melkein pitää lähtökohtaisesti joko osittain tai täysin tekaistuina. Vertaisarviointi ei pysty erottamaan epäluotettavia tutkimuksia toisistaan, eikä tutkimuksia rahoittavat ja niiden julkaisuista riippuvat instituutiot ja julkaisut ole motivoituneita paljastamaan petoksia ja tutkimusvilppiä, koska ovat haluavat suojella mainettaan ja turvata rahoituksensa. Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa tarkasteltiin Anestesia-lehdessä julkaistuja tutkimuksia, 44 % sisälsi epäluotettavaa dataa ja 26 % oli täysin tekaisuja.  Toisin sanoen ihan laadukkaana pidetyissä julkaisuissa voidaan viitata tutkimuksiin, joita ei välttämättä koskaan edes tehty. Silti moni hyvin koulutettu ja sivistyneenä itseään pitävä ihminen luulee, ettei ole manipuloitavissa, koska omaa akateemisen koulutuksen ja kykenee mielestään erottamaan olennaisen epäolennaisesta. Oikeasti harvalla on resursseja ja mahdollisuuksia arvioida tietoa niin syvällisesti, että ymmärtää millaiselle näytölle omat tieteellisenä pidetyt uskomukset oikeasti pohjautuu. Kyky tieteelliseen ajatteluun ei riitä mihinkään, vaan suurin osa ihmisen ns. tiedosta perustuu luottamukseen tai sen puutteeseen. 

Time to assume that health research is fraudulent until proven otherwise? - The BMJ

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteellisen tiedon etsiminen, ymmärtäminen, lähdekritiikki ja luotettavan tiedon erottaminen epäluotettavasta on oikeasti vaikeaa. Se vaatii opiskelua ja harjaantumista. Ja siitä tulee koko ajan vaikeampaa kun disinformaatio lisääntyy ja sen levittäjät ovat yhä taitavampia.

Näitä taitojahan opetetaan korkeakouluissa, mutta pitää muistaa, että kouluistakin voi päästä läpi myös heikolla osaamisella (ykkösen opiskelijat) ja että korkeakoulutettujen osuus Suomessa on noin 40% luokkaa.

Jäljelle jää siis ehkä rapiat 3miljoonaa suomalaista, joiden tieteellisen tiedon lukutaito on itseopiskeltua tai olematonta.

Liiallinen tiedeuskovaisuus voi olla myös vaarallista. Ensinnäkin tiede muuttuu koko ajan ja korjaa itseään niin sanotusti. Toisekseen tiede ei ole mikään yksiääninen ja yhden totuuden mukainen vaan erilaisia tuloksia ja näkemyksiä riittää eri asioista. Kolmenneksi, tiedekään ei ole vapaa ihmisen kieroudelta ja manipulaatiolta, mistä on todettuja esimerkkejä.

Jotenka sinunkin jutuista huokuu lähinnä keskinkertainen auktoriteettiuskovainen, jolla ei ole todellisuudessa kykyä eikä älyä haravoida ja puntaroida "tiedettä", vaikka niin rehvakkaasti siinä näpyttelet tieteen nimiin.

Voitko vielä selittää, mikä tuossa on vaarallista? Ihan itsestäänselviä asioita jokaiselle, joka on yhdenkin tiedettä tai tutkimusta käsittelevän kurssin käynyt. 

eri

No vaikka koronaan liittyen on melkoisen älyvapaata väittää tieteen nimiin oikein mitään. Tieto on niin uutta ja osin ristiriitaista. Kyse on lähinnä sopiviin auktoriteetteihin tukeutumisesta.

Onko sitten jotenkin järkevämpää on väittää omaan fiilikseen ja hysteriamutuun perustuvaa liibalaabaa?

Miten sinä siis ajattelit, että sitä tietoa saadaan ja muodostetaan, jos kaikki tutkimukset todetaan tuolla tavalla turhaksi eikä sitä tähän mennessä saatua tietoa hyödynnetä millään tavalla? Nostetaan vain kädet pystyyn, että eihän me mitään kuitenkaan saada selville, katellaan sitten 2030? Jaa, mutta mitä me silloin sitten katellaan, kun ei olisi rokotuksia, ei testejä, ei tutkijoita, ei tilastoja, ei mitään? Silloin oltaisiin taas lähtöpisteessä ja turhahan se olisi edes aloittaa. 

Tiedettä on monenlaista. Joiltakin osin tieteeseen uskominen on äärettömän vaarallista. Ihminen ei nimittäin ole rationaalinen, robottimainen olento, joka haluaisi aina tehdä niin kuin on järkevintä.

Stephen Hawking varoitti, että tekoäly tulee kaappaaman vallan. En usko, että olemme enää kaukana siitä. Ihmiset ovat selvästi valmiita, sillä he pelkäävät omaa kuolevaisuuttaan, minkä korona on osoittanut. Ollaan valmiita mihin vain, kunhan saadaan elää, tai kunhan saadaan edes lievitystä pelkoon. Tällainen ihminen on pelkkä tuotantoeläin vailla omaa tahtoa ja rohkeutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteellisen tiedon etsiminen, ymmärtäminen, lähdekritiikki ja luotettavan tiedon erottaminen epäluotettavasta on oikeasti vaikeaa. Se vaatii opiskelua ja harjaantumista. Ja siitä tulee koko ajan vaikeampaa kun disinformaatio lisääntyy ja sen levittäjät ovat yhä taitavampia.

Näitä taitojahan opetetaan korkeakouluissa, mutta pitää muistaa, että kouluistakin voi päästä läpi myös heikolla osaamisella (ykkösen opiskelijat) ja että korkeakoulutettujen osuus Suomessa on noin 40% luokkaa.

Jäljelle jää siis ehkä rapiat 3miljoonaa suomalaista, joiden tieteellisen tiedon lukutaito on itseopiskeltua tai olematonta.

Liiallinen tiedeuskovaisuus voi olla myös vaarallista. Ensinnäkin tiede muuttuu koko ajan ja korjaa itseään niin sanotusti. Toisekseen tiede ei ole mikään yksiääninen ja yhden totuuden mukainen vaan erilaisia tuloksia ja näkemyksiä riittää eri asioista. Kolmenneksi, tiedekään ei ole vapaa ihmisen kieroudelta ja manipulaatiolta, mistä on todettuja esimerkkejä.

Jotenka sinunkin jutuista huokuu lähinnä keskinkertainen auktoriteettiuskovainen, jolla ei ole todellisuudessa kykyä eikä älyä haravoida ja puntaroida "tiedettä", vaikka niin rehvakkaasti siinä näpyttelet tieteen nimiin.

Voitko vielä selittää, mikä tuossa on vaarallista? Ihan itsestäänselviä asioita jokaiselle, joka on yhdenkin tiedettä tai tutkimusta käsittelevän kurssin käynyt. 

eri

No vaikka koronaan liittyen on melkoisen älyvapaata väittää tieteen nimiin oikein mitään. Tieto on niin uutta ja osin ristiriitaista. Kyse on lähinnä sopiviin auktoriteetteihin tukeutumisesta.

Tieto uutta ja ristiriitaista? Tiesitkö, että erilaisia koronaviruksia on ollut aina ja niistä tiedetään paljon jo ennestään?

Koronavirukset (Orthocoronavirinae tai Coronavirinae) on ihmisillä ja eläimillä tauteja aiheuttavien RNA-virusten heimo, joka muodostaa alaheimon Coronaviridae-heimossa. Koronaviruksia tunnetaan kymmeniä erilaisia, joista seitsemän voi tarttua ihmisiin. Niistä neljä aiheuttaa vain lieviä flunssaoireita, mutta kolme on aiheuttanut vakavan epidemian. SARSin aiheuttajaksi paljastui vuonna 2003 ennestään tuntematon koronavirus SARS-CoV. Vuonna 2012 tavattiin Lähi-idästä tätä muistuttava koronaviruksen aiheuttama hengityselintulehdus MERS. Vuonna 2019 Kiinan Wuhanissa tavattiin uusi COVID-19-tautia aiheuttava koronavirus SARS-CoV-2, joka leviää myös ihmisistä toisiin ja jonka Maailman terveysjärjestö julisti 11. maaliskuuta 2020 maailmanlaajuiseksi pandemiaksi.

Entä tiesitkö tätä: mRNA-koronarokotteet pohjautuvat teknologiaan, jota on kehitetty 1990-luvulta lähtien. mRNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA), jonka avulla lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan rokotteen vaikuttavaa ainetta.

Vierailija kirjoitti:

Julius Caesar oli selkeän salaliiton uhri. Inhimillisiä jutskia ovat siis.

Salaliitto on eri asia kuin salaliittoteoria. Kun saa 23 tikariniskua kroppaan maaliskuun iduksena, niin se on aika konkreettista hommaa. Tiedetään kuka teki ja mitä teki ja miksi teki vielä pari tuhatta vuotta myöhemmin.

Aika eri asia on esittää "teorioita" jostain liskomiehistä ja siitä että valtiot tappavat miljoonia omia kansalaisiaan.

Tiedäthän että monet ns. salaliittoteoriat ovat myös osoittautuneet todeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lukee vaikkapa 1900-luvun historiasta yhtään, niin huomaa miten paljon silloin oli kaikkia mehukkaita salaliittoteorioita, ja miten moni niistä osoittautui jälkikäteen todeksi.

Voitko mainita muutaman esimerkin? 

Esimerkki vaikkapa Daniele Gansherin kirjassa operaatio Gladio, josta myös BBC teki kolmiosaisen dokumentinkin, homma paljastui vasta 1990-luvulla julkisesti ja koski käytännössä koko Eurooppaa, myös Suomesta on kirjassa osuus.

Juttu löytyy myös Elli paljon karsittuna englanninkielisestä Wikipedian versiosta ja EU - parlamenttikin on antanut asiasta resoluution mailleen, että ei saisi osallistua tuollaiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteellisen tiedon etsiminen, ymmärtäminen, lähdekritiikki ja luotettavan tiedon erottaminen epäluotettavasta on oikeasti vaikeaa. Se vaatii opiskelua ja harjaantumista. Ja siitä tulee koko ajan vaikeampaa kun disinformaatio lisääntyy ja sen levittäjät ovat yhä taitavampia.

Näitä taitojahan opetetaan korkeakouluissa, mutta pitää muistaa, että kouluistakin voi päästä läpi myös heikolla osaamisella (ykkösen opiskelijat) ja että korkeakoulutettujen osuus Suomessa on noin 40% luokkaa.

Jäljelle jää siis ehkä rapiat 3miljoonaa suomalaista, joiden tieteellisen tiedon lukutaito on itseopiskeltua tai olematonta.

Tiedätkö että monien tutkimusten mukaan vähintään 20 % lääketieteen alan julkaistuista tutkimuksista perustuu joko osittain tai täysin tekaistulle datalle? Esimerkiksi BMJn entinen päätoimittaja Richard Smith esittääkin mielipidekirjoituksessaan, että lääketieteellinen näyttö on keskimäärin niin epäluotettavaa, että alan tutkimuksia kannattaa melkein pitää lähtökohtaisesti joko osittain tai täysin tekaistuina. Vertaisarviointi ei pysty erottamaan epäluotettavia tutkimuksia toisistaan, eikä tutkimuksia rahoittavat ja niiden julkaisuista riippuvat instituutiot ja julkaisut ole motivoituneita paljastamaan petoksia ja tutkimusvilppiä, koska ovat haluavat suojella mainettaan ja turvata rahoituksensa. Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa tarkasteltiin Anestesia-lehdessä julkaistuja tutkimuksia, 44 % sisälsi epäluotettavaa dataa ja 26 % oli täysin tekaisuja.  Toisin sanoen ihan laadukkaana pidetyissä julkaisuissa voidaan viitata tutkimuksiin, joita ei välttämättä koskaan edes tehty. Silti moni hyvin koulutettu ja sivistyneenä itseään pitävä ihminen luulee, ettei ole manipuloitavissa, koska omaa akateemisen koulutuksen ja kykenee mielestään erottamaan olennaisen epäolennaisesta. Oikeasti harvalla on resursseja ja mahdollisuuksia arvioida tietoa niin syvällisesti, että ymmärtää millaiselle näytölle omat tieteellisenä pidetyt uskomukset oikeasti pohjautuu. Kyky tieteelliseen ajatteluun ei riitä mihinkään, vaan suurin osa ihmisen ns. tiedosta perustuu luottamukseen tai sen puutteeseen. 

Time to assume that health research is fraudulent until proven otherwise? - The BMJ

Juu, osittain varmasti voi olla tekaistua, mutta kyllä minusta tämä on todella surullinen oletus, että tehdään tiedettä, mutta tehtäisiin sitä jotenkin tahallaan väärin. Ensinnäkin mikä motiivi siihen olisi? Ja toiseksi, tarkoittaako tämä sitä, että voidaan lopettaa koko lääketieteellinen tutkimus, kun kaikki on kuitenkin pelkkää sontaa. Jos näin olisi ajateltu parikymmentä vuotta sitten, olisitteko oikeasti tyytyväisiä, kun ei olisi samanlaisia menetelmiä, lääkkeitä ja hoitoja kuin nykypäivänä? Se ystävä, sukulainen tai perheenjäsen, jolta hoidettiin rintasyöpä pois, kun se huomattiin ajoissa, olisi nyt kuollut. Mutta ei kai sen väliä, kun tiede vain nyt on perseestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteellisen tiedon etsiminen, ymmärtäminen, lähdekritiikki ja luotettavan tiedon erottaminen epäluotettavasta on oikeasti vaikeaa. Se vaatii opiskelua ja harjaantumista. Ja siitä tulee koko ajan vaikeampaa kun disinformaatio lisääntyy ja sen levittäjät ovat yhä taitavampia.

Näitä taitojahan opetetaan korkeakouluissa, mutta pitää muistaa, että kouluistakin voi päästä läpi myös heikolla osaamisella (ykkösen opiskelijat) ja että korkeakoulutettujen osuus Suomessa on noin 40% luokkaa.

Jäljelle jää siis ehkä rapiat 3miljoonaa suomalaista, joiden tieteellisen tiedon lukutaito on itseopiskeltua tai olematonta.

Liiallinen tiedeuskovaisuus voi olla myös vaarallista. Ensinnäkin tiede muuttuu koko ajan ja korjaa itseään niin sanotusti. Toisekseen tiede ei ole mikään yksiääninen ja yhden totuuden mukainen vaan erilaisia tuloksia ja näkemyksiä riittää eri asioista. Kolmenneksi, tiedekään ei ole vapaa ihmisen kieroudelta ja manipulaatiolta, mistä on todettuja esimerkkejä.

Jotenka sinunkin jutuista huokuu lähinnä keskinkertainen auktoriteettiuskovainen, jolla ei ole todellisuudessa kykyä eikä älyä haravoida ja puntaroida "tiedettä", vaikka niin rehvakkaasti siinä näpyttelet tieteen nimiin.

Voitko vielä selittää, mikä tuossa on vaarallista? Ihan itsestäänselviä asioita jokaiselle, joka on yhdenkin tiedettä tai tutkimusta käsittelevän kurssin käynyt. 

eri

No vaikka koronaan liittyen on melkoisen älyvapaata väittää tieteen nimiin oikein mitään. Tieto on niin uutta ja osin ristiriitaista. Kyse on lähinnä sopiviin auktoriteetteihin tukeutumisesta.

Onko sitten jotenkin järkevämpää on väittää omaan fiilikseen ja hysteriamutuun perustuvaa liibalaabaa?

Miten sinä siis ajattelit, että sitä tietoa saadaan ja muodostetaan, jos kaikki tutkimukset todetaan tuolla tavalla turhaksi eikä sitä tähän mennessä saatua tietoa hyödynnetä millään tavalla? Nostetaan vain kädet pystyyn, että eihän me mitään kuitenkaan saada selville, katellaan sitten 2030? Jaa, mutta mitä me silloin sitten katellaan, kun ei olisi rokotuksia, ei testejä, ei tutkijoita, ei tilastoja, ei mitään? Silloin oltaisiin taas lähtöpisteessä ja turhahan se olisi edes aloittaa. 

Kuka tässä mitään on nyt väittänyt? Itse lähinnä seuraan tilannetta huvittuneena kun hysteeria on kaapannut lähes kaikki. Jopa ihan fiksuina aiemmin pitämäni henkilöitä.

Kuolemanpelkoa ei ole, joten hankin vastustuskyvyn mielummin itse virukselta kuin pakkorokottajilta. Pakko ei vaikuta koskaan hyvältä.

Vierailija kirjoitti:

Tiedäthän että monet ns. salaliittoteoriat ovat myös osoittautuneet todeksi. 

Kuten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteellisen tiedon etsiminen, ymmärtäminen, lähdekritiikki ja luotettavan tiedon erottaminen epäluotettavasta on oikeasti vaikeaa. Se vaatii opiskelua ja harjaantumista. Ja siitä tulee koko ajan vaikeampaa kun disinformaatio lisääntyy ja sen levittäjät ovat yhä taitavampia.

Näitä taitojahan opetetaan korkeakouluissa, mutta pitää muistaa, että kouluistakin voi päästä läpi myös heikolla osaamisella (ykkösen opiskelijat) ja että korkeakoulutettujen osuus Suomessa on noin 40% luokkaa.

Jäljelle jää siis ehkä rapiat 3miljoonaa suomalaista, joiden tieteellisen tiedon lukutaito on itseopiskeltua tai olematonta.

Tiedätkö että monien tutkimusten mukaan vähintään 20 % lääketieteen alan julkaistuista tutkimuksista perustuu joko osittain tai täysin tekaistulle datalle? Esimerkiksi BMJn entinen päätoimittaja Richard Smith esittääkin mielipidekirjoituksessaan, että lääketieteellinen näyttö on keskimäärin niin epäluotettavaa, että alan tutkimuksia kannattaa melkein pitää lähtökohtaisesti joko osittain tai täysin tekaistuina. Vertaisarviointi ei pysty erottamaan epäluotettavia tutkimuksia toisistaan, eikä tutkimuksia rahoittavat ja niiden julkaisuista riippuvat instituutiot ja julkaisut ole motivoituneita paljastamaan petoksia ja tutkimusvilppiä, koska ovat haluavat suojella mainettaan ja turvata rahoituksensa. Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa tarkasteltiin Anestesia-lehdessä julkaistuja tutkimuksia, 44 % sisälsi epäluotettavaa dataa ja 26 % oli täysin tekaisuja.  Toisin sanoen ihan laadukkaana pidetyissä julkaisuissa voidaan viitata tutkimuksiin, joita ei välttämättä koskaan edes tehty. Silti moni hyvin koulutettu ja sivistyneenä itseään pitävä ihminen luulee, ettei ole manipuloitavissa, koska omaa akateemisen koulutuksen ja kykenee mielestään erottamaan olennaisen epäolennaisesta. Oikeasti harvalla on resursseja ja mahdollisuuksia arvioida tietoa niin syvällisesti, että ymmärtää millaiselle näytölle omat tieteellisenä pidetyt uskomukset oikeasti pohjautuu. Kyky tieteelliseen ajatteluun ei riitä mihinkään, vaan suurin osa ihmisen ns. tiedosta perustuu luottamukseen tai sen puutteeseen. 

Time to assume that health research is fraudulent until proven otherwise? - The BMJ

Juu, osittain varmasti voi olla tekaistua, mutta kyllä minusta tämä on todella surullinen oletus, että tehdään tiedettä, mutta tehtäisiin sitä jotenkin tahallaan väärin. Ensinnäkin mikä motiivi siihen olisi?

Raha.

Koronan tiimoilta sitä on ollut kivasti tarjolla.

t. Eri kuin jolle vastasit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteellisen tiedon etsiminen, ymmärtäminen, lähdekritiikki ja luotettavan tiedon erottaminen epäluotettavasta on oikeasti vaikeaa. Se vaatii opiskelua ja harjaantumista. Ja siitä tulee koko ajan vaikeampaa kun disinformaatio lisääntyy ja sen levittäjät ovat yhä taitavampia.

Näitä taitojahan opetetaan korkeakouluissa, mutta pitää muistaa, että kouluistakin voi päästä läpi myös heikolla osaamisella (ykkösen opiskelijat) ja että korkeakoulutettujen osuus Suomessa on noin 40% luokkaa.

Jäljelle jää siis ehkä rapiat 3miljoonaa suomalaista, joiden tieteellisen tiedon lukutaito on itseopiskeltua tai olematonta.

Tiedätkö että monien tutkimusten mukaan vähintään 20 % lääketieteen alan julkaistuista tutkimuksista perustuu joko osittain tai täysin tekaistulle datalle? Esimerkiksi BMJn entinen päätoimittaja Richard Smith esittääkin mielipidekirjoituksessaan, että lääketieteellinen näyttö on keskimäärin niin epäluotettavaa, että alan tutkimuksia kannattaa melkein pitää lähtökohtaisesti joko osittain tai täysin tekaistuina. Vertaisarviointi ei pysty erottamaan epäluotettavia tutkimuksia toisistaan, eikä tutkimuksia rahoittavat ja niiden julkaisuista riippuvat instituutiot ja julkaisut ole motivoituneita paljastamaan petoksia ja tutkimusvilppiä, koska ovat haluavat suojella mainettaan ja turvata rahoituksensa. Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa tarkasteltiin Anestesia-lehdessä julkaistuja tutkimuksia, 44 % sisälsi epäluotettavaa dataa ja 26 % oli täysin tekaisuja.  Toisin sanoen ihan laadukkaana pidetyissä julkaisuissa voidaan viitata tutkimuksiin, joita ei välttämättä koskaan edes tehty. Silti moni hyvin koulutettu ja sivistyneenä itseään pitävä ihminen luulee, ettei ole manipuloitavissa, koska omaa akateemisen koulutuksen ja kykenee mielestään erottamaan olennaisen epäolennaisesta. Oikeasti harvalla on resursseja ja mahdollisuuksia arvioida tietoa niin syvällisesti, että ymmärtää millaiselle näytölle omat tieteellisenä pidetyt uskomukset oikeasti pohjautuu. Kyky tieteelliseen ajatteluun ei riitä mihinkään, vaan suurin osa ihmisen ns. tiedosta perustuu luottamukseen tai sen puutteeseen. 

Time to assume that health research is fraudulent until proven otherwise? - The BMJ

Juu, osittain varmasti voi olla tekaistua, mutta kyllä minusta tämä on todella surullinen oletus, että tehdään tiedettä, mutta tehtäisiin sitä jotenkin tahallaan väärin. Ensinnäkin mikä motiivi siihen olisi? Ja toiseksi, tarkoittaako tämä sitä, että voidaan lopettaa koko lääketieteellinen tutkimus, kun kaikki on kuitenkin pelkkää sontaa. Jos näin olisi ajateltu parikymmentä vuotta sitten, olisitteko oikeasti tyytyväisiä, kun ei olisi samanlaisia menetelmiä, lääkkeitä ja hoitoja kuin nykypäivänä? Se ystävä, sukulainen tai perheenjäsen, jolta hoidettiin rintasyöpä pois, kun se huomattiin ajoissa, olisi nyt kuollut. Mutta ei kai sen väliä, kun tiede vain nyt on perseestä. 

Modernissa lääketieteessä on suunnattoman paljon hyvää, mutta myös luvattoman paljon umpimätää paskaa. Ihan yleiset motiivit kieroon ihmistoimintaan ovat raha ja valta. Toisinaan myös maine.

Salaliitot itse, poliitikkojen ja tiedorusvälineiden juonittelu, tiedonhalu.

Huomaatteko miten itse aliarvioitte ihmisiä ja heidän älyä tai oikeutta mielipiteisiin ?