Hitto tuota kasiluokkalaista. Kutosia repii kokeista

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 08:30"]

 Ei älykkyys ole niinkään ratkaiseva kuin sosiaaliset lahjat. Mutta niiden pitää olla supertasoa, että vain niillä pärjää työnjohtajaa tai pikkukauppiasta paremmin. Tuskinpa kannattaa tuudittautua sen varaan, että omaa 1/10000 tason lahjakuutta millään elämän alueella. Se ei näy vielä teininä, kenellä sitä on ja kenellä ei.

On erittäin epätodennäköistä, että tuo lapsi on kovin älykäs, koska älykäs saa peruskoulusta sellaisen 8-9 keskiarvon vain nuokkumalla tunneilla. Koulun tiedollinen vaatimustaso on älykkäälle todella matala. Älykäs myös ymmärtää, että raju kapinointi koulua vastaan osuu vain omaan nilkkaan.

[/quote]

Niin, en itsekään tuota tenavaa miksikään neroksi luule = löytänee elämässä omalle paikalleen ihan kutosen todistuksilla.

Tiedollisella vaatimustasolla ja älykkyydellä ei ole mitään tekemistä keskenään. Tieto (viisaus) on eri asia kuin älykkyys. Älykäs pärjää tilanteessa, johon viisas ei olisi ikinä joutunutkaan, sanotaan. Yleensä toki älykkäillä on myös enemmän tietoa, koska älykkäät tuppaavat olemaan kiinnostuneempia kaiken maailman asioista, mutta ei silti pidä sekoittaa niitä toisiinsa.

Kaikesta edellä mainitusta huolimatta, on mahdollista, että älykäs lapsi vetelee koulusta huonoja numeroita. Jos vaan ei kiinnosta... Pärjää kuitenkin elämässä aikuisena, uskokaa pois.

Kysy siltä että millasen elintason se haluaa itselleen aikuisena. Kerro mitä ja sinä puolisosi olette tehneet saavuttaaksenne sen elintason mikä teidän perheellä on nyt ja tee selväksi että töitä täytyy tehdä jos meinaa itse saavuttaa saman. Kysy myös että mitä lapsesi haluaisi tehdä peruskoulun jälkeen. Yhdessä sitten katselette lukion/amiksen keskiarvorajoja ja katsotte että miten paljon pitää korottaa arvosanoja että pääsisi siihen toivomaansa kouluun. Kannattaa olla realisti ja valita joku sellainen koulu mihin riittää 7-7.85 keskiarvo, siihen lapsesi nimittäin pystyy vielä korottamaan ihan hyvin.

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 10:39"]

[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 22:01"]

Ihme hölötystä. Yläasteikänen päättää jo itse kuinka paljon haluaa panostaa koulunkäyntiin. 

[/quote]  Näitä lapsia on sitten pienryhmät pullollaan, joiden vanhempia ei kiinnosta

Yläkoululainen on vielä ihan lapsi, ikää n. 14v. Kyllä vanhemmilla on silloin edelleen velvollisuus huolehtia lapsen opiskelusta vaikka ei kiinnostaisi.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 11:14"]

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 10:39"]

[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 22:01"]

Ihme hölötystä. Yläasteikänen päättää jo itse kuinka paljon haluaa panostaa koulunkäyntiin. 

[/quote]  Näitä lapsia on sitten pienryhmät pullollaan, joiden vanhempia ei kiinnosta

Yläkoululainen on vielä ihan lapsi, ikää n. 14v. Kyllä vanhemmilla on silloin edelleen velvollisuus huolehtia lapsen opiskelusta vaikka ei kiinnostaisi.

[/quote]

[/quote]

En minä mistään vanhempien kiinnostuksesta puhu, vaan siitä, että ei tuon ikäistä enää kiinnosta paskan vertaa vanhempien höpinät. Kiinnostaa vanhempia sitten miten paljon tahansa, niin tuon ikäinen teini vetää jo ihan omat linjansa. En minä ainakaan yläasteikäisenä kertonut vanhemmilleni, milloin vaikkapa on kokeita tai mitä läksyjä on tullut... puhumattakaan, että olisin vanhempien kanssa "neuvotellut" mihin lähden yläasteen jälkeen opiskelemaan.

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 11:11"]Kaikesta edellä mainitusta huolimatta, on mahdollista, että älykäs lapsi vetelee koulusta huonoja numeroita. Jos vaan ei kiinnosta... Pärjää kuitenkin elämässä aikuisena, uskokaa pois.[/quote]

Onhan noita. Monet kypsyvät (älykkäät ja tyhmät) vasta 20 täytettyään ja hakevat sen jälkeen paikkansa. On hyvä, että yhteiskunta tarjoaa mahdollisuuksia myöhäisheränneillekin. Mutta älykkyys ei siinäkään vaiheessa takaa menestymistä. Siltojen alla elää yllättävän älykkäitäkin kavereita (ainakin ennen päihteiden tuottamia auivovaurioita), sieltä löytyy mensalaisia, tohtoreita ja entisiä rahamiehiä. Peruskoulun alisuorittaminen on usein ensimmäinen askel sillä tiellä. Sen paikkaaminen voi olla älykkäälle jopa vaikeampaa, koska suurin osa niistä myöhäisheränneistä on vähemmän älykästä porukkaa ja aikuiskoulutukset ym. on mitoitettu heidän kyvyilleen ja vaatii älykkäältä paljon kärsivällisyyttä - eli juuri sitä minkä puute tuhoaa älykkään peruskoulumenestyksen.

Mielestäni koulu ei vaadi tai tue tarpeeksi. Jos tulee huonoja numeroita, alennetaan vaatimustasoa. Nykyäänkin on tasokirssit ja kansalaiskoulu-oppikoulu, mutta koulunbsisällä. Matilassakin pn a ja b - tejtävät Ne a- tehtävät on huonoken lisälsi laiskoille. Eli auttavat alisuoriutumaan.

Perheemme kuopus (poika) on kohtuullinen hyvä koulunkäyjä, erityisesti kielet ovat hänelle olleet helppoja. Toistaalta hän on huolimaton unohtelija, jonka elämän pääsisältö on jääkiekon pelaaminen.

Onneksemme hän pääsi yläkouluun mennessä LUMA-luokalle. Koska tuonne oli pääsykoe, niin luokan oppilaat ovat motivoituneita ja selkeästi positiivisemmin koulunkäyntiin suhtautuvia kuin muiden luokkien oppilaat keskimäärin. Luokassa on työrauha, koska porukkaan ei ole päässyt yhtään ES-Jonnea häiriköimään muita.

Poikamme ei ole mikään erityisnero, mutta joukossa näköjään viisauskin tiivistyy. Mitään murhetta koulutyön etenemisestä ei ole tarvinnut kantaa, ja todistus tullee olemaan sellainen, millä pääsee haluamaansa jatkopaikkaan.

Suosittelen kaikkia vanhempia harkitsemaan lapsen laittamista LUMA:lle, jos tällainen mahdollisuus on olemassa. Ihan riippumatta jatkosuunnitelmista. Poikani luokalla on osaajia laidasta laitaan, moni on menossa amikseen (kaikki eivät siis aio akateemiselle uralle). Se työrauha ja motivaatio mitä tuollainen luokka tarjoaa, on ollut upeaa - perheessämme kun vanhempien lasten kohdalla tilanne on ollut aika lailla toinen.

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 11:23"]

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 11:14"]

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 10:39"]

[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 22:01"]

Ihme hölötystä. Yläasteikänen päättää jo itse kuinka paljon haluaa panostaa koulunkäyntiin. 

[/quote]  Näitä lapsia on sitten pienryhmät pullollaan, joiden vanhempia ei kiinnosta

Yläkoululainen on vielä ihan lapsi, ikää n. 14v. Kyllä vanhemmilla on silloin edelleen velvollisuus huolehtia lapsen opiskelusta vaikka ei kiinnostaisi.

[/quote]

[/quote]

En minä mistään vanhempien kiinnostuksesta puhu, vaan siitä, että ei tuon ikäistä enää kiinnosta paskan vertaa vanhempien höpinät. Kiinnostaa vanhempia sitten miten paljon tahansa, niin tuon ikäinen teini vetää jo ihan omat linjansa. En minä ainakaan yläasteikäisenä kertonut vanhemmilleni, milloin vaikkapa on kokeita tai mitä läksyjä on tullut... puhumattakaan, että olisin vanhempien kanssa "neuvotellut" mihin lähden yläasteen jälkeen opiskelemaan.

[/quote]

Kyllä meillä teinit laittavat ihan itse koelistan jääkaapin oveen ja on aika tarkat suunnitelmat, minne pyrkivät. Yhdessä on laskettu jo yhteishaun pisteetkin, paljon pitää numeroita nostaa. 

Mutta paljon on tosiaan sellaisia nuoria, jotka häipyy koulun jälkeen ja näkyvät tuolla kioskin kulmilla mopojengissä vielä klo 22 illalla. Kaipa ne on juuri sitten niitä älykkäitä, jotka tulevat pärjäämään elämässä hyvin ja napsivat ne johtajien paikat.

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 11:23"]

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 11:14"]

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 10:39"]

[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 22:01"]

Ihme hölötystä. Yläasteikänen päättää jo itse kuinka paljon haluaa panostaa koulunkäyntiin. 

[/quote]  Näitä lapsia on sitten pienryhmät pullollaan, joiden vanhempia ei kiinnosta

Yläkoululainen on vielä ihan lapsi, ikää n. 14v. Kyllä vanhemmilla on silloin edelleen velvollisuus huolehtia lapsen opiskelusta vaikka ei kiinnostaisi.

[/quote]

[/quote]

En minä mistään vanhempien kiinnostuksesta puhu, vaan siitä, että ei tuon ikäistä enää kiinnosta paskan vertaa vanhempien höpinät. Kiinnostaa vanhempia sitten miten paljon tahansa, niin tuon ikäinen teini vetää jo ihan omat linjansa. En minä ainakaan yläasteikäisenä kertonut vanhemmilleni, milloin vaikkapa on kokeita tai mitä läksyjä on tullut... puhumattakaan, että olisin vanhempien kanssa "neuvotellut" mihin lähden yläasteen jälkeen opiskelemaan.

[/quote]

Ihan varmasti kiinnostaa 14-vuotiasta vanhempien kovistelut vaikka eivät sitä myönnäkään.

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 11:23"]En minä mistään vanhempien kiinnostuksesta puhu, vaan siitä, että ei tuon ikäistä enää kiinnosta paskan vertaa vanhempien höpinät. Kiinnostaa vanhempia sitten miten paljon tahansa, niin tuon ikäinen teini vetää jo ihan omat linjansa. En minä ainakaan yläasteikäisenä kertonut vanhemmilleni, milloin vaikkapa on kokeita tai mitä läksyjä on tullut... puhumattakaan, että olisin vanhempien kanssa "neuvotellut" mihin lähden yläasteen jälkeen opiskelemaan.[/quote]

Riippuu yläkoululaisesta. Tuo vaikuttaa pahimmanlaatuiselta murrosiän kapinoijalta yhdistettynä huonoon kasvatukseen. Ei normaali nuori ole tuollainen ongelmapesä, vaan useimmat ovat hyvinkin vanhempien ohjailtavissa, jos näillä on alkeellistakaan taitoa vetää oikeista naruista.

Nykyään opettajat tuputtavat läksyjään tietojärjestelmän kautta vanhemmille. Minullekin se systeemi oli yllätys, koska 80-luvulla oli ensimmäisestä luokasta alkaen itsestäänselvää, että lapsi kuuntelee kun opettaja kertoo mitä tulee läksyksi ja vastaa itse läksyjen merkitsemisestä ja tekemisestä. Jos ei siihen kyennyt, pantiin vuodeksi kotiin kasvamaan ja jos ei sekään auttanut, niin apukouluun (sillä oli jo silloin joku hienompi virallinen nimi, mutta koululaisten keskuudessa se oli apukoulu).

Olen seiskaluokkalaisen äiti. Harmikseni huomaqn, että en vieläkään voi jättää sitä hootamaan itse koulunsa. Panostani tarvitaan taas.

Meillä on auttanu ainoastaan se, että pidän tarkkaa lukua milloin kokeet ovat ja kyselen koealueen lapselta. Mieti sopivia kannustimia, vaikka että kasista saisi jonkun rahan tai muuta mikä motivoisi lukemaan.

Ihme hölötystä. Yläasteikänen päättää jo itse kuinka paljon haluaa panostaa koulunkäyntiin. Numerot eivät muutenkaan elämää ratkaise. Älykäs pärjää vaikkei lukuhommat kiinnostaisikaan. Tyhmä pärjää huonommin, vaikka olisikin koulusta hikaroinut hyvät numerot.

Yläasteikäinen ei tajua että huonolla todistuksella ei pääse opiskelemaan välttämättä edes amikseen. Se ettei viitsi panostaa kouluun kertoo minusta enemmän tyhmyydestä kuin älykkyydestä. Älykäs katsoo omaa parastaan.

Kannusta, lupaa palkkio, patista. Kehu onnistumisesta. Pitää siis edelleen olla kiinnostunut ja arvostaa ja puhua järkeä.

Onko lapsi miettinyt mitä peruskoulun jälkeen? Nyt olis vielä hyvin aikaa parantaa suoritusta, tulevaisuutta ajatellen.

Osallistu koulunkäyntiin. Lue yhdessä kokeisiin, tee teinin kanssa yhdessä kotitehtävät. Mun äiti aina osallistui koulujuttuihin, ja hyvin pärjäsin koulussa.

Näköjään tarvitsee olla mukana enemmän, luulin (toivoin?) että tuossa iässä jo olisi vähän itsenäisempi :) Vai onko pojilla eri juttu läksyjen kanssa? Muistan että itse huolehdin omat läksyni aina jo ala-asten alkuvaiheilta lähtien.

ap

Huh, mun täytyy varmaan kanssa alkaa tehdä noita kotitehtäviä seiskaluokkalaisen kanssa. Tuntuu, että se vaan huitaisee ja on aina mediassa.

(Kohta putoon sitä paitsi itse kärryiltä, jos en kertaile äikkää ja matikkaa ja kemiaa ja fysiikkaa tuossa mukana, vaikka DI olenkin. Unohtunut on paljon jo.)

Kyllä mun kasiluokkalainn poika huolehtii itse. Mutta sillä onkin jo osin toiveet selvillä, mitä haluaa isona tehdä, ja pyrkii saamaan hyvän todistuksen.