Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäinen olet kun lapsesi täyttää 18v?
18.08.2021 |
Ja miltä se ajatus tuntuu?
Itse olen 41v kun esikoinen täyttää 18, ja 43v kun kuopus täyttää.
Esikoinen on nyt 9v, eli tavallaan puolivälissä ollaan ja kai siksi minulla alkanut pyörimään mielessä se että nämä oikeasti muuttaa jossain kohtaa pois tästä (toki ei välttämättä vielä 18-vuotiaana). Välillä se ajatus kauhistuttaa ja haluan vain koittaa nauttia kaikesta. Välillä taas oikein unelmoin mitä kaikkea sit teen kun olen vastuussa vain itsestäni ja asun yksin (ellei sit joku mies tartu matkaan jossain kohtaa).
Kommentit (245)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
59v kun nuorin täyttää. Siihen vielä aikaa. Elän parasta elämääni nyt, en olisi ollut hyvä äiti alle 30v. Olin sen verran lapsellinen.
Suurin osa on (olisi) parempia vanhempia yli 30-vuotiaina, mutta sitä ei saa sanoa ääneen. Nää nuorena lapsensa tehneet harmittelee nuoruutensa jääneen väliin, putoaa nelikynppisinä tyhjän päälle ja katkerina sit esittää teiniä lastensa kavereille.
Minä taas luulen että suurin osa on ihan tyytyväisiä just siihen omaan valintaan. :)
Nykyään myös on tosi helppoa opiskella milloin vaan, oikeastaan siinä on isoja etujakin kun tekee ensin lapset ja sit vasta opiskelee. Pääsee suoraan töihin eikä äippälomat tai pikkulapsiaika sairasteluineen ym katkaise mahdollista uraputkea.
Varmasti ja niin pitääkin olla, katumaanhan ei koskaan kannata ryhtyä. Kyse ei olekaan siitä onko omaan valintaan tyytyväinen vaan isommassa kuvassa yhteiskunnan ilmiöistä ja sukupolvien stereotypioista (joissa siis on totuuspohjaa).
Nää menee vähän vuosikymmenittäin muuten. Kasarilla syntyneet teki lapsensa kolmikymppisinä, ysärillä syntyneet sit taas parikymppisinä. Mä kuulun tohon kasariporukkaan. Meillä on päällekkäin kaksi porukkaa, joilla on samanikäiset lapset. Jännä, on se jännä.
Ja milleniumeista en tiedä mitään, mutta ymmärtääkseni he ovat jälkeen näitä myöhemmin (jos ollenkaan) lisääntyjiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
59v kun nuorin täyttää. Siihen vielä aikaa. Elän parasta elämääni nyt, en olisi ollut hyvä äiti alle 30v. Olin sen verran lapsellinen.
Suurin osa on (olisi) parempia vanhempia yli 30-vuotiaina, mutta sitä ei saa sanoa ääneen. Nää nuorena lapsensa tehneet harmittelee nuoruutensa jääneen väliin, putoaa nelikynppisinä tyhjän päälle ja katkerina sit esittää teiniä lastensa kavereille.
Minä taas luulen että suurin osa on ihan tyytyväisiä just siihen omaan valintaan. :)
Nykyään myös on tosi helppoa opiskella milloin vaan, oikeastaan siinä on isoja etujakin kun tekee ensin lapset ja sit vasta opiskelee. Pääsee suoraan töihin eikä äippälomat tai pikkulapsiaika sairasteluineen ym katkaise mahdollista uraputkea.
Varmasti ja niin pitääkin olla, katumaanhan ei koskaan kannata ryhtyä. Kyse ei olekaan siitä onko omaan valintaan tyytyväinen vaan isommassa kuvassa yhteiskunnan ilmiöistä ja sukupolvien stereotypioista (joissa siis on totuuspohjaa).
Kyse on nimenomaan siitä onko omaan valintaan tyytyväinen, ei yhteiskunnasta tai sen stereotypioista. Kenelläkään ei ole oikeutta väittää että sinä olisit parempi vanhempi jos olisit toisenikäinen, sille ei ole mitään faktapohjaa, eikä sitä edes voida millään absoluuttisella mittarilla mitata.
Voidaan ja mitataankin. Psykiatrian jonoilla, synnytyksen jälkeisillä masennuksilla ja avioeroilla jne. Vaikka olisi valintaansa tyytyväinen, yhteiskunta ja sen ilmiöt vaikuttaa paljon.
Vierailija kirjoitti:
Aniharva akateemisesti koulutettu on alle 45v lapsen täyttäessä 18.
👋
Jos nyt tulisin raskaaksi ja synnyttäisin lapsen toukokuussa 2022, olisin 49-vuotias, kun lapsi täyttäisi 18 vuotta. Mutta ei ole suunnitelmissa vielä hankkiutua raskaaksi. Ehkä joskus vuoden-parin kuluttua. :)
Vierailija kirjoitti:
Aniharva akateemisesti koulutettu on alle 45v lapsen täyttäessä 18.
👋
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulen olemaan 56-vuotias, kun kumpikin lapseni on n. 20-vuotias. Eläkeikään matkaa sen jälkeen vielä 10 vuotta. Sit ne ovatkin n. kolmekymppisii. Saan alkaa odotella lapsenlapsia eläkepäiviäni rikastuttamaan. Tällä hetkellä olen vähän vaille 50. Vielä nuo ovat tollasia ihania esiteinejä. Aika aikaansa kutakin. Juuri äskenhän niitä vasta roudattiin kodin ja päiväkodin väliä. Jos aika menee yhtä nopeeta kuin viimeiset 15 vuotta, niin olen hujauksessa eläkkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40v, vielä reilu 11v jäljellä. En keksi mitään huonoa siitä, että tulin nuorena äidiksi.
Olet siis saanut lapsesi 22-vuotiaana ja et näe mitään huonoa asiassa? Ehditkö valmistua ammattiin? Elääkö sillä sit 40-vuotiaana vai palaatko koulunpenkille?
En ole tuo, jolle kommentoit, mutta erikoisia oletuksia teet. Mä sain lapset 24- ja 26-vuotiaana. Nyt he ovat 10- ja 12-vuotiaat, minä olen 36-vuotias opettaja, jolla lehtoraatti, eli se vakituisin mahdollinen julkinen virka. Mikä tässä nyt on niin kamalaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aniharva akateemisesti koulutettu on alle 45v lapsen täyttäessä 18.
👏
Vierailija kirjoitti:
Kun esikoinen täytti 18v, olin 48v. Kun kuopus täyttää 18v, olen 61v.
Hirveää. Mulla 4 lasta ja Kun nuorin täyttää 18v,olen 48v eli vanha mummo!!
Vahinkolapsi nuorin :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ylempi korkeakoulututkinto, ja olen 45 kun esikoiseni täyttää 18.. Olin määräaikaisessa työssä kun ensimmäinen lapsi syntyi, sama juttu oli toisen lapsen kohdalla. Sain lapset 27- ja 31-vuotiaana, enkä silloin kyllä stressannut työpaikkojen/uran suhteen. Nykyisin tuntuu, että moni uskaltaa alkaa tekemään lapsia vasta kun on vakituinen työpaikka ja rahaa säästössä x määrä.
Aloimme rakentaa taloa toista lasta odottaessa ja saimme silloin helposti asuntolainaakin, vaikka olin määräaikaisessa työssä ja jäämässä äitiysvapaalle. Säästöjä ei ollut yhtään, tosin asunnon myynnistä jäimme voitolle n. 30 000€. Nyt olen 42.v ja moni tuttu on tehnyt ensimmäisen lapsen vasta lähempänä 40 ikävuotta, itse olen kyllä tyytyväinen että tein lapset nuorempana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40v, vielä reilu 11v jäljellä. En keksi mitään huonoa siitä, että tulin nuorena äidiksi.
Olet siis saanut lapsesi 22-vuotiaana ja et näe mitään huonoa asiassa? Ehditkö valmistua ammattiin? Elääkö sillä sit 40-vuotiaana vai palaatko koulunpenkille?
En ole tuo, jolle kommentoit, mutta erikoisia oletuksia teet. Mä sain lapset 24- ja 26-vuotiaana. Nyt he ovat 10- ja 12-vuotiaat, minä olen 36-vuotias opettaja, jolla lehtoraatti, eli se vakituisin mahdollinen julkinen virka. Mikä tässä nyt on niin kamalaa?
Sanoinko kamalaa? Kunhan kysyin, että olisiko sitä jossain muussa ammatissa, jos olisi koulut käynyt ennen lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40v, vielä reilu 11v jäljellä. En keksi mitään huonoa siitä, että tulin nuorena äidiksi.
Olet siis saanut lapsesi 22-vuotiaana ja et näe mitään huonoa asiassa? Ehditkö valmistua ammattiin? Elääkö sillä sit 40-vuotiaana vai palaatko koulunpenkille?
En ole tuo, jolle kommentoit, mutta erikoisia oletuksia teet. Mä sain lapset 24- ja 26-vuotiaana. Nyt he ovat 10- ja 12-vuotiaat, minä olen 36-vuotias opettaja, jolla lehtoraatti, eli se vakituisin mahdollinen julkinen virka. Mikä tässä nyt on niin kamalaa?
Sanoinko kamalaa? Kunhan kysyin, että olisiko sitä jossain muussa ammatissa, jos olisi koulut käynyt ennen lapsia.
Miksi koulut täytyisi käydä ennen lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40v, vielä reilu 11v jäljellä. En keksi mitään huonoa siitä, että tulin nuorena äidiksi.
Olet siis saanut lapsesi 22-vuotiaana ja et näe mitään huonoa asiassa? Ehditkö valmistua ammattiin? Elääkö sillä sit 40-vuotiaana vai palaatko koulunpenkille?
En ole tuo, jolle kommentoit, mutta erikoisia oletuksia teet. Mä sain lapset 24- ja 26-vuotiaana. Nyt he ovat 10- ja 12-vuotiaat, minä olen 36-vuotias opettaja, jolla lehtoraatti, eli se vakituisin mahdollinen julkinen virka. Mikä tässä nyt on niin kamalaa?
Sanoinko kamalaa? Kunhan kysyin, että olisiko sitä jossain muussa ammatissa, jos olisi koulut käynyt ennen lapsia.
Mä todellakin olisin. Olisin lukenut itseni hyvään ja rahakkaaseen ammattiin vaikka tääkin on ihan ok, kädenlämmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40v, vielä reilu 11v jäljellä. En keksi mitään huonoa siitä, että tulin nuorena äidiksi.
Olet siis saanut lapsesi 22-vuotiaana ja et näe mitään huonoa asiassa? Ehditkö valmistua ammattiin? Elääkö sillä sit 40-vuotiaana vai palaatko koulunpenkille?
En ole tuo, jolle kommentoit, mutta erikoisia oletuksia teet. Mä sain lapset 24- ja 26-vuotiaana. Nyt he ovat 10- ja 12-vuotiaat, minä olen 36-vuotias opettaja, jolla lehtoraatti, eli se vakituisin mahdollinen julkinen virka. Mikä tässä nyt on niin kamalaa?
Sanoinko kamalaa? Kunhan kysyin, että olisiko sitä jossain muussa ammatissa, jos olisi koulut käynyt ennen lapsia.
Miksi koulut täytyisi käydä ennen lapsia?
Tämä. Elämä ei lopu lapsen saamiseen,vaikka moni täällä näyttää niin kuvittelevan. Elämä ei myöskään mene 18 vuodeksi odotustilaan lapsen synnyttyä, siis esim. että jos lapsi syntyy äidin ollessa 22v seuraava mahdollisuus äidille on opiskella sitten kun lapsi täyttää 18 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40v, vielä reilu 11v jäljellä. En keksi mitään huonoa siitä, että tulin nuorena äidiksi.
Olet siis saanut lapsesi 22-vuotiaana ja et näe mitään huonoa asiassa? Ehditkö valmistua ammattiin? Elääkö sillä sit 40-vuotiaana vai palaatko koulunpenkille?
En ole tuo, jolle kommentoit, mutta erikoisia oletuksia teet. Mä sain lapset 24- ja 26-vuotiaana. Nyt he ovat 10- ja 12-vuotiaat, minä olen 36-vuotias opettaja, jolla lehtoraatti, eli se vakituisin mahdollinen julkinen virka. Mikä tässä nyt on niin kamalaa?
Sanoinko kamalaa? Kunhan kysyin, että olisiko sitä jossain muussa ammatissa, jos olisi koulut käynyt ennen lapsia.
Miksi koulut täytyisi käydä ennen lapsia?[/quote
Yleensä opiskellaan oman ikäporukan mukana, nuorena ja sit on aikaa olla lasten kanssa, kun ei tarvii opiskella niiden ollessa pieniä. Parempi palkka ja enemmän joustoa, eläkkeelle aiemmin.
Olin 37, kun ainokaiseni täytti 18.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
59v kun nuorin täyttää. Siihen vielä aikaa. Elän parasta elämääni nyt, en olisi ollut hyvä äiti alle 30v. Olin sen verran lapsellinen.
Suurin osa on (olisi) parempia vanhempia yli 30-vuotiaina, mutta sitä ei saa sanoa ääneen. Nää nuorena lapsensa tehneet harmittelee nuoruutensa jääneen väliin, putoaa nelikynppisinä tyhjän päälle ja katkerina sit esittää teiniä lastensa kavereille.
Minä taas luulen että suurin osa on ihan tyytyväisiä just siihen omaan valintaan. :)
Nykyään myös on tosi helppoa opiskella milloin vaan, oikeastaan siinä on isoja etujakin kun tekee ensin lapset ja sit vasta opiskelee. Pääsee suoraan töihin eikä äippälomat tai pikkulapsiaika sairasteluineen ym katkaise mahdollista uraputkea.
Varmasti ja niin pitääkin olla, katumaanhan ei koskaan kannata ryhtyä. Kyse ei olekaan siitä onko omaan valintaan tyytyväinen vaan isommassa kuvassa yhteiskunnan ilmiöistä ja sukupolvien stereotypioista (joissa siis on totuuspohjaa).
Kyse on nimenomaan siitä onko omaan valintaan tyytyväinen, ei yhteiskunnasta tai sen stereotypioista. Kenelläkään ei ole oikeutta väittää että sinä olisit parempi vanhempi jos olisit toisenikäinen, sille ei ole mitään faktapohjaa, eikä sitä edes voida millään absoluuttisella mittarilla mitata.
Voidaan ja mitataankin. Psykiatrian jonoilla, synnytyksen jälkeisillä masennuksilla ja avioeroilla jne. Vaikka olisi valintaansa tyytyväinen, yhteiskunta ja sen ilmiöt vaikuttaa paljon.
Tarkoitatko, että nuorilla äideillä on psykiatrisia ongelmia, synnytyksen jälkeistä masennusta ja avioeroja enemmän kuin vanhoilla?
Tulen olemaan esikoisen täyttäessä 46 ja kuopuksen täyttäessä 48. Minusta tuo ikä on sopiva tuohon elämänvaiheeseen. Viisikymppisenä mukavaa elämää nuorten aikuisten äitinä, kuudenkympin korvilla kenties saa nauttia vielä virkeänä lastenlasten seurasta (jos olen onnekas, asia on toki lasteni oma päätös).
Kyse on nimenomaan siitä onko omaan valintaan tyytyväinen, ei yhteiskunnasta tai sen stereotypioista. Kenelläkään ei ole oikeutta väittää että sinä olisit parempi vanhempi jos olisit toisenikäinen, sille ei ole mitään faktapohjaa, eikä sitä edes voida millään absoluuttisella mittarilla mitata.