Lue keskustelun säännöt.
Marin: ”Tavoitteemme on, että vuonna 2030 50 % nuorista olisi korkeakoulutettuja”
18.08.2021 |
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/892265a3-b45f-4658-b85d-a564f1749…
Siis mitä ihmettä? Korkeakouluistahan valmistuu jo nyt ihan liikaa porukkaa ja moni joutuu nytkin tyyliin siivoojaksi tai kaupankassalle (ei millään pahalla mutta ei vastaa koulutusta)
Sen sijaan duunarialoilla työvoimapulaa hyvin monellakin alalla, (rakennus, metalli, kuljetus).
Kaduilla jo nyt suurin osa kaiken maailman maistereita mutta töitä ei löydy vaikka olisi KTM ja DI tutkinto. Siksi itsekin jumissa surekassa työpaikassa. Miten ihmeessä näitä pitäisi kouluttaa enemmän?
Kommentit (187)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa taas Marinilta niin lapsellinen kommentti. Duunarit tätä Suomea pyörittää eikä yliopistotutkijat. Kuka tekee oikeat työt jos kaikki istuu yliopiston penkillä? Omat pojat ovat käyneet ammattikoulun kaksoistutkinnolla ja kummallakin on oma yritys. Töitä on enemmän kuin ehtii tehdä ja työllistää muitakin.
Duunari tekee, minkä muut suunnittelevat ja ohjaavat.
Kerran töissä oli tekninen ongelma, duunareiden työtä haittaava tekninen ongelma. Duunarityökaverini keksi parhaimman ratkaisun ongelmaan, mutta koska teillä korkeakoulutetuilla on se minätiedänparemmin-asenne niin ongelma korjattiin jonka johdosta syntyi lisää ongelmia. Suunnitelkaa ja ohjatkaa paremmin tai painukaa swidduun tieltä säätämästä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Akka sekosi kun aamupalat vietiin.
:(
Kaikille suomalaisille elämänkoulu ja tavoitteeksi nolla tutkintoa.
Palkka ratkaisee. Kirvesmies vastaan kauppakorkeakoulun opettaja. Arvaa kumman tili pussi on pulleampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt korkeakoulutettuja on 32 % väestöstä. Alin korkea-aste vaatii 2-3 v opinnot peruskoulun jälkeen. Seuraava korkea-aste määritelmän mukaan 3-4 v ja korkein 5-6 v. Noissa ryhmissä on kussakin n. 10 % väestöstä. Viimeiseen
Ryhnään lasketaan myös YAMK-tutkinnot, yliopistotojen maisteritason tutkintojen lisäksi. Yliopistotustintoja (M.Sc.) ei siis ole edes 5 %:lla väestöstä. Olenko oikeassa?Ylin taso on tutkijakoulutus, joita on n. 1 % väestöstä.
Maisterintutkintoja ja sitä ylempiä tutkintoja on alle 15 prosentilla työikäisistä. Tilastokeskuksen nettisivuilta löytyy tämä muistaakseni UM:n tekemä tutkimus.
Ja työikäisiä ovat 15-64-v.?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi käyttää varoja kansalaisten ylikouluttamiseen? En näe mitään lisäarvoa korkeakoulututkinnolla, jos tuloksena on entistä enemmän työttömiä korkeakoulutettuja ja sitten suorittavaan työhön haalitaan maahan'uuttajia.
Pahalta vaikuttaa myös NUORILLE korkeakoulututkintoja, kun nyt on vanhemmissa ikäluokissa paljon sellaisia, jotka eivät ole syystä tai toisesta voineet kouluttautua kykyjensä ja halujensa mukaisesti.
Kansan osaamis- ja sivistystasoa voi nostaa muillakin keinoilla kuin ylikoulutuksella.
Terveisin työtön maisteri.
Vaikka olisit itse työtön maisteri, ei kannata yleistää. Ehkäpä pääainevalintasi ei ollut työnsaannin kannalta se kaikkein järkevä? Itse valmistuin maisteriksi jo reilu 10 vuotta sitten, enkä ole ollut päivääkään työtön sen jälkeen.
Suomessa 35–54-vuotiaiden työttömyysaste on korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla noin 4 %, toisen asteen koulutuksen varassa olevilla noin 8,5 % ja ilman perusasteen koulutuksen jälkeistä koulutusta olevilla keskimäärin noin 13,5 %.
Huvittavaa miten harvoin näkee tilastoja siitä, ovatko korkeakoulutetut työllistyneet ns. omaa osaamistasoaan vastaaviin tehtäviin vaiko sellaisiin, joissa pärjäisi vähemmälläkin. Ja kuinka moni on kouluttautunut uudelleen. Osaamistasolla en välttämättä tarkoita juuri omankaan alan töitä.
Omalla vuosikurssillani maistereista etenkin naisista lähes puolet on muun alan töissä tai työttömänä, tai jotenkin alaa sivuavasti hohhoijaapätkätöissä. Monilla on kuitenkin työkokemusta niistä paljon nauretuista asiantuntijatehtävistä. Olen sen verran vanhempi, että miehethän kyllä työllistyivät jos eivät olleet aivan sekopäitä. Tunnen myös useita työttömiä tohtoreita. Pointtini on se, että jos kerran osaamiselle ei ole käyttöä säästetään nekin rahat ja tehdään sitten kaikista hoitajia ja siivoajia, paitsi ne joista tulee superhyperkoodaajia ja vain alle kolmekymppinenhän kelpaa, nelikymppinen vielä juuri ja juuri. Sama virsi tietyillä AMK-aloilla.
Hassua. Itse en tunne yhtäkään työtöntä tohtoria vaikka paljon tohtoreita tunnenkin. Itseasiassa ne harvat työttömät ketä tiedän ovat nimenomaan matalasti kouluttautuneita.
En minäkään tunne yhtään mongolialaista, mutta uskon kyllä että heitä on olemassa. Nälänhätää ei voi olla, koska söin aamupalan jne.
Tunnen toki myös tohtoreita jotka ovat vaihtaneet alaa, osa hyvinkin suorittaviin tehtäviin. Osalla on töitä lyhyitä pätkiä silloin tällöin. Suomi nousun ja osaaminen ja vuosien koulutus käyttöön, eiku...
Olipa hauska kommentti. Joo, kyllä minäkin uskon että työttömiä tohtoreita on olemassa. En vain henkilökohtaisesti tunne yhtäkään. Yhden tapauksen tiedän, jossa tohtoriksi juuri valmistunut vaihtoi stressittömämpiin duunarin hommiin. Mutta hän teki sen omasta tahdostaan, tiedemaailma kun ei vaan enää kiinnostanut - vaikka koulutusta vastaava pestikin olisi ollut tiedossa. Olisikohan vähän samankaltaisia tapauksia nämä sinun tuntemasi alan vaihtajat?
Eivät ole.
Jankkaat edelleen samaa virttä: koska sinä tunnet tällaisen tohtorin, on muidenkin oltava samankaltaisia tapauksia. Lopetan tämän ns. dialogin tähän.
Minä nyt vain tietyistä syistä satun tuntemaan tämän sektorin aika tarkkaan ja pitkän ajanjakson yli. Kommenteistasi päätellen sinä et. Mutta oikein hyvää päivänjatkoa sulle, mörökölli!
Minkä ihmeen sektorin? Miten niin en tunne, tunnen kymmenittäin tohtoreita. Mutta good day to you too, know-it-all.
Koulutussektorin? Tässä ketjussa keskustellaan eri koulutussektoreista ja niiden antamista valmiuksista työuran luomiseksi. Vai pitääkö laittaa termi englanniksi, kun olet selvästi kielimiehiä? :D
Puhuimme viimeksi tohtoreiden työllistymisestä, emme esimerkiksi kaikkien yliopistokoulutettujen. Tohtorit eivät muodosta omaa yleisen käsityksen mukaan omaa sektoriaan. Vastauksesi osoittavat miten keskinkertaisellakin älyllä ja projektihevonkakkabingolla ("valmiudet työuran luomiseksi") pärjää;). P.S. en ole mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi käyttää varoja kansalaisten ylikouluttamiseen? En näe mitään lisäarvoa korkeakoulututkinnolla, jos tuloksena on entistä enemmän työttömiä korkeakoulutettuja ja sitten suorittavaan työhön haalitaan maahan'uuttajia.
Pahalta vaikuttaa myös NUORILLE korkeakoulututkintoja, kun nyt on vanhemmissa ikäluokissa paljon sellaisia, jotka eivät ole syystä tai toisesta voineet kouluttautua kykyjensä ja halujensa mukaisesti.
Kansan osaamis- ja sivistystasoa voi nostaa muillakin keinoilla kuin ylikoulutuksella.
Terveisin työtön maisteri.
Vaikka olisit itse työtön maisteri, ei kannata yleistää. Ehkäpä pääainevalintasi ei ollut työnsaannin kannalta se kaikkein järkevä? Itse valmistuin maisteriksi jo reilu 10 vuotta sitten, enkä ole ollut päivääkään työtön sen jälkeen.
Suomessa 35–54-vuotiaiden työttömyysaste on korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla noin 4 %, toisen asteen koulutuksen varassa olevilla noin 8,5 % ja ilman perusasteen koulutuksen jälkeistä koulutusta olevilla keskimäärin noin 13,5 %.
Huvittavaa miten harvoin näkee tilastoja siitä, ovatko korkeakoulutetut työllistyneet ns. omaa osaamistasoaan vastaaviin tehtäviin vaiko sellaisiin, joissa pärjäisi vähemmälläkin. Ja kuinka moni on kouluttautunut uudelleen. Osaamistasolla en välttämättä tarkoita juuri omankaan alan töitä.
Omalla vuosikurssillani maistereista etenkin naisista lähes puolet on muun alan töissä tai työttömänä, tai jotenkin alaa sivuavasti hohhoijaapätkätöissä. Monilla on kuitenkin työkokemusta niistä paljon nauretuista asiantuntijatehtävistä. Olen sen verran vanhempi, että miehethän kyllä työllistyivät jos eivät olleet aivan sekopäitä. Tunnen myös useita työttömiä tohtoreita. Pointtini on se, että jos kerran osaamiselle ei ole käyttöä säästetään nekin rahat ja tehdään sitten kaikista hoitajia ja siivoajia, paitsi ne joista tulee superhyperkoodaajia ja vain alle kolmekymppinenhän kelpaa, nelikymppinen vielä juuri ja juuri. Sama virsi tietyillä AMK-aloilla.
Hassua. Itse en tunne yhtäkään työtöntä tohtoria vaikka paljon tohtoreita tunnenkin. Itseasiassa ne harvat työttömät ketä tiedän ovat nimenomaan matalasti kouluttautuneita.
En minäkään tunne yhtään mongolialaista, mutta uskon kyllä että heitä on olemassa. Nälänhätää ei voi olla, koska söin aamupalan jne.
Tunnen toki myös tohtoreita jotka ovat vaihtaneet alaa, osa hyvinkin suorittaviin tehtäviin. Osalla on töitä lyhyitä pätkiä silloin tällöin. Suomi nousun ja osaaminen ja vuosien koulutus käyttöön, eiku...
Olipa hauska kommentti. Joo, kyllä minäkin uskon että työttömiä tohtoreita on olemassa. En vain henkilökohtaisesti tunne yhtäkään. Yhden tapauksen tiedän, jossa tohtoriksi juuri valmistunut vaihtoi stressittömämpiin duunarin hommiin. Mutta hän teki sen omasta tahdostaan, tiedemaailma kun ei vaan enää kiinnostanut - vaikka koulutusta vastaava pestikin olisi ollut tiedossa. Olisikohan vähän samankaltaisia tapauksia nämä sinun tuntemasi alan vaihtajat?
Eivät ole.
Jankkaat edelleen samaa virttä: koska sinä tunnet tällaisen tohtorin, on muidenkin oltava samankaltaisia tapauksia. Lopetan tämän ns. dialogin tähän.
Minä nyt vain tietyistä syistä satun tuntemaan tämän sektorin aika tarkkaan ja pitkän ajanjakson yli. Kommenteistasi päätellen sinä et. Mutta oikein hyvää päivänjatkoa sulle, mörökölli!
Minkä ihmeen sektorin? Miten niin en tunne, tunnen kymmenittäin tohtoreita. Mutta good day to you too, know-it-all.
Koulutussektorin? Tässä ketjussa keskustellaan eri koulutussektoreista ja niiden antamista valmiuksista työuran luomiseksi. Vai pitääkö laittaa termi englanniksi, kun olet selvästi kielimiehiä? :D
Puhuimme viimeksi tohtoreiden työllistymisestä, emme esimerkiksi kaikkien yliopistokoulutettujen. Tohtorit eivät muodosta omaa yleisen käsityksen mukaan omaa sektoriaan. Vastauksesi osoittavat miten keskinkertaisellakin älyllä ja projektihevonkakkabingolla ("valmiudet työuran luomiseksi") pärjää;). P.S. en ole mies
Häh? Niin puhuttiin, ja sitä ennen puhuttiin mm. maistereiden työllistymisestä.
"Vastauksesi osoittavat miten keskinkertaisellakin älyllä ja projektihevonkakkabingolla ("valmiudet työuran luomiseksi") pärjää"
Vastaukseni osoittavat miten pärjää? Pärjää missä?
Mutta joo, kyllä minä keskinkeraisella älyllä ihan hyvin pärjään jos sitä tarkoitit, kiitos huolehtimisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi käyttää varoja kansalaisten ylikouluttamiseen? En näe mitään lisäarvoa korkeakoulututkinnolla, jos tuloksena on entistä enemmän työttömiä korkeakoulutettuja ja sitten suorittavaan työhön haalitaan maahan'uuttajia.
Pahalta vaikuttaa myös NUORILLE korkeakoulututkintoja, kun nyt on vanhemmissa ikäluokissa paljon sellaisia, jotka eivät ole syystä tai toisesta voineet kouluttautua kykyjensä ja halujensa mukaisesti.
Kansan osaamis- ja sivistystasoa voi nostaa muillakin keinoilla kuin ylikoulutuksella.
Terveisin työtön maisteri.
Vaikka olisit itse työtön maisteri, ei kannata yleistää. Ehkäpä pääainevalintasi ei ollut työnsaannin kannalta se kaikkein järkevä? Itse valmistuin maisteriksi jo reilu 10 vuotta sitten, enkä ole ollut päivääkään työtön sen jälkeen.
Suomessa 35–54-vuotiaiden työttömyysaste on korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla noin 4 %, toisen asteen koulutuksen varassa olevilla noin 8,5 % ja ilman perusasteen koulutuksen jälkeistä koulutusta olevilla keskimäärin noin 13,5 %.
Huvittavaa miten harvoin näkee tilastoja siitä, ovatko korkeakoulutetut työllistyneet ns. omaa osaamistasoaan vastaaviin tehtäviin vaiko sellaisiin, joissa pärjäisi vähemmälläkin. Ja kuinka moni on kouluttautunut uudelleen. Osaamistasolla en välttämättä tarkoita juuri omankaan alan töitä.
Omalla vuosikurssillani maistereista etenkin naisista lähes puolet on muun alan töissä tai työttömänä, tai jotenkin alaa sivuavasti hohhoijaapätkätöissä. Monilla on kuitenkin työkokemusta niistä paljon nauretuista asiantuntijatehtävistä. Olen sen verran vanhempi, että miehethän kyllä työllistyivät jos eivät olleet aivan sekopäitä. Tunnen myös useita työttömiä tohtoreita. Pointtini on se, että jos kerran osaamiselle ei ole käyttöä säästetään nekin rahat ja tehdään sitten kaikista hoitajia ja siivoajia, paitsi ne joista tulee superhyperkoodaajia ja vain alle kolmekymppinenhän kelpaa, nelikymppinen vielä juuri ja juuri. Sama virsi tietyillä AMK-aloilla.
Hassua. Itse en tunne yhtäkään työtöntä tohtoria vaikka paljon tohtoreita tunnenkin. Itseasiassa ne harvat työttömät ketä tiedän ovat nimenomaan matalasti kouluttautuneita.
En minäkään tunne yhtään mongolialaista, mutta uskon kyllä että heitä on olemassa. Nälänhätää ei voi olla, koska söin aamupalan jne.
Tunnen toki myös tohtoreita jotka ovat vaihtaneet alaa, osa hyvinkin suorittaviin tehtäviin. Osalla on töitä lyhyitä pätkiä silloin tällöin. Suomi nousun ja osaaminen ja vuosien koulutus käyttöön, eiku...
Olipa hauska kommentti. Joo, kyllä minäkin uskon että työttömiä tohtoreita on olemassa. En vain henkilökohtaisesti tunne yhtäkään. Yhden tapauksen tiedän, jossa tohtoriksi juuri valmistunut vaihtoi stressittömämpiin duunarin hommiin. Mutta hän teki sen omasta tahdostaan, tiedemaailma kun ei vaan enää kiinnostanut - vaikka koulutusta vastaava pestikin olisi ollut tiedossa. Olisikohan vähän samankaltaisia tapauksia nämä sinun tuntemasi alan vaihtajat?
Olen tavannut pari työtöntä tohtoria, vaikka en voi sanoa heidän kuuluvan varsinaisesti tuttavapiiriini. Työttömiä tai vajaatyöllistyneitä maistereita on pilvin pimein. Ehkä opettajakoulutus on epäonnistunut pääainevalinta, viittaan nyt työttömien opettajien vertaistukiketjuun.
Ei luulisi tässä maassa olevan yhdessäkään koulussa epäpäteviä opettajia. Mutta kyllä niitä vaan on, eli varmaan kyse siitä kuuluisasta työvoimapulasta.
Sanna Marin on omien ahtaiden piiriensä tuote. Sokoksen kassatyö on opiskeluajan "paskaduunia", josta edetään parempaan. Sannalla ei ole aikaa käydä Prismassa, joten piirit ja sen mukana mielipiteet käyvätt aina vaan ahtaammiksi. Mikään muu ei ole tavoiteltavaa kuin korkeakoulutus. Halpatyövoiman voi tuoda kehittyvistä maista.
Sanna Marin on elitisti-demari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Palkka ratkaisee. Kirvesmies vastaan kauppakorkeakoulun opettaja. Arvaa kumman tili pussi on pulleampi.
Arvaa, kummasta ammattilaisesta on enemmän pulaa työmarkkinoilla, kirvesmiehistä vai kauppakorkeakoulun opettajista? En tosiaan pitäisi mitenkään outona, vaikka kirvesmiehen palkka olisi parempi kuin kauppakorkeakoulun naisopettajan.
Kumpaan ammattiin tarvitaan ulkomaalaisia, kun Suomesta ' ei löydy' tarpeeksi alan ammattilaisia? Loppujen lopuksi molempia voi olla työttöminä suhteessa ammattilaisten lukumäärään.
Aloittakaapa YTL:n lakkauttamisella ja yo-kirjoitusten lopettamisella.
Sitten kannattaisi muuttaa järjestelmää, joka suosii tyttöjä poikien sijaan.
Sen lisäksi syrjäytyneille pitää olla kiintiö päästä opiskelemaan ilman pääsykokeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten 50 % voitaisiin kouluttaa korkea-asteella kun 25 % ei läpäise kunnialla edes oppivelvollisuuden aikaista pakolliista koulutusta? Tällaiset höttökuvitelmat ovat täysin epärealistisia.
Vierailija kirjoitti:
Se siitä arvostuksesta mm. lähihoitajia, bussikuskeja, kaupankassoja, ravintolatyöntekijöitä ja eläintenhoitajia kohtaan. Vai onko tarkoituksena se, että tulevaisuudessa meitä hoitaa terveydenhuoltoalan maisterit, bussia ajaa logistiikkainsinööri, kaupankassalla rahastaa ekonomi, ravintolassa palvelee pelkkiä restonomeja ja ratsastustalleilla eläinlääkärit huolehtii hevosista ja varusteista? Huoh.
Muuten tämä menee jo aika pitkälle tuon mukaan, paitsi ratsastustallilla on joku hevostalousagrologi tai peräti -agronomi eikä eläinlääkäri. Vanhuksia hoitava geronomit, puutarhoja ... ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulutuksen idea on luoda kriittistä massaa, josta syntyvät uudet innovaatiot, vientiyritykset, talouskasvu ja työpaikat. Ei kuten mammat luulevat, että on x määrä työpaikkoja ja siksi ei saa kouluttaa x+n määrää kilpailemaan niistä työpaikoista.
Tilastojen mukaan muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa on enemmän korkeakoulutettuja. Lisäksi (vaikka tämä poistetaan systemaattisesti ketjusta), on tärkeää huomata, että Suomessa myös opetuksen laatu on todella huonoa erityisesti hum. kulttuurialoilla kuten arkeologiassa ja kielitieteen puolella.
Ns. suomalaiset ovat siis jäljessä määrän lisäksi myös laadussa. Laadulla viittaan niin oppilasaineksen epäsopivuuteen kuin opetuksen huonoon tasoonkin.
Vierailija kirjoitti:
Tilastojen mukaan muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa on enemmän korkeakoulutettuja. Lisäksi (vaikka tämä poistetaan systemaattisesti ketjusta), on tärkeää huomata, että Suomessa myös opetuksen laatu on todella huonoa erityisesti hum. kulttuurialoilla kuten arkeologiassa ja kielitieteen puolella.
Ns. suomalaiset ovat siis jäljessä määrän lisäksi myös laadussa. Laadulla viittaan niin oppilasaineksen epäsopivuuteen kuin opetuksen huonoon tasoonkin.
Esim. Helsingin yliopiston arkeologian kurssin vastaava T. Heinonen määritteli lidarkartoissa selkeästi näkyvän vuorilinnan ja siihen liittyvän geometrisen rakenteen luonnontekeleeksi. Saman kurssin ns.
opettajan mukaan lidarkartoissa sopii etsiä vain tervahautoja. Todellisuudessa arjalaiset protogermaaniset suomenheimot tekivät maa taiteesta lähtien suuria rakenteita.
Nykyiset pseudoakateemiset, pyyntikulttuuri taustaiset identiteettiparasiitit houriskelevat ihan mitä sattuu oli kyse miltei asiasta kuin asiasta.
On täysin järjetöntä ja verovarojen haaskausta kouluttaa tällaista porukkaa julkisin varoin.
Perussuomalaisten tavoite on tuoda korkeasti koulutetut ja hyväpalkkaiset ulkomailta jotta matalapalkkahommat säästyisivät suomalaisille. Demareilla on ihan vinksahtanut käsitys tässäkin asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Sanna Marin on omien ahtaiden piiriensä tuote. Sokoksen kassatyö on opiskeluajan "paskaduunia", josta edetään parempaan. Sannalla ei ole aikaa käydä Prismassa, joten piirit ja sen mukana mielipiteet käyvätt aina vaan ahtaammiksi. Mikään muu ei ole tavoiteltavaa kuin korkeakoulutus. Halpatyövoiman voi tuoda kehittyvistä maista.
Sanna Marin on elitisti-demari.
Juuri niin. Jossakin Intiassa vaikka pelkästään riittää Suomenkin tarpeisiin insinöörejä ja lääkäreitä. Säästetään matalapalkkahommat suomalaisille.
Juu juu. Lisää vaan minunkin kaltaisia työttömiä korkeakoulutettuja jotka maksaa tuistaan niin paljon opintolainan lyhennystä että kulutukseen jää vain aivan välttämättömimpään tarvittava ja siitäkin suurin osa menee ruokakauppaan. Kyllä Suomi lähtee nousuun kun ihmiset istuu kotona maksamassa opintolainoja tuistaan eikä osta juuri muuta kuin ruuan.
Koulutussektorin? Tässä ketjussa keskustellaan eri koulutussektoreista ja niiden antamista valmiuksista työuran luomiseksi. Vai pitääkö laittaa termi englanniksi, kun olet selvästi kielimiehiä? :D