Marin: ”Tavoitteemme on, että vuonna 2030 50 % nuorista olisi korkeakoulutettuja”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Automatisaation myötä vuonna 2030 voi olla aika vähissä duunarityöt. Meillähän on tietyillä aloilla korkeakoulutetuista pulaa, kuten teknologiapuolella, eli sinällään tämä on täysin järkevää, kunhan ohjataan ihmisiä opiskelemaan niitä oikeita koulutuksia. Hyvä valmistautua jo etukäteen ja valmistella tulevia sukupolvia sellaiseen työelämään, jossa tietotyöläisyys on arkea.

Itse asiassa tekoäly on tällä hetkellä lähempänä korvata asianajajan, lääkärin, ohjelmoijan ja muiden aivotyöskentelyä vaativien työn. Tekoäly pystyy käsittelemään tietoa paljon enemmän.

Sitä vastoin suorittava työ mikä ei ole liukuhihnatyötä, ei tule vielä pitkään aikaan korvaantumaan tekoälyroboteilla. Ihmisen hienomotoriikka on todella paljon edellä mihin robotiikka pystyy ja ei ole edes näköpiirissä vielä muutosta.

Mietihän tovi sellaista maailmaa, jossa esim neljä miljardia ihmistä kilpailevat trukkikuskin ja lähihoitajan työstä.

Miksi käyttää varoja kansalaisten ylikouluttamiseen? En näe mitään lisäarvoa korkeakoulututkinnolla, jos tuloksena on entistä enemmän työttömiä korkeakoulutettuja ja sitten suorittavaan työhön haalitaan maahan'uuttajia.

Pahalta vaikuttaa myös NUORILLE korkeakoulututkintoja, kun nyt on vanhemmissa ikäluokissa paljon sellaisia, jotka eivät ole syystä tai toisesta voineet kouluttautua kykyjensä ja halujensa mukaisesti.

Kansan osaamis- ja sivistystasoa voi nostaa muillakin keinoilla kuin ylikoulutuksella.

Terveisin työtön maisteri.

Vierailija kirjoitti:

Miksi käyttää varoja kansalaisten ylikouluttamiseen? En näe mitään lisäarvoa korkeakoulututkinnolla, jos tuloksena on entistä enemmän työttömiä korkeakoulutettuja ja sitten suorittavaan työhön haalitaan maahan'uuttajia.

Pahalta vaikuttaa myös NUORILLE korkeakoulututkintoja, kun nyt on vanhemmissa ikäluokissa paljon sellaisia, jotka eivät ole syystä tai toisesta voineet kouluttautua kykyjensä ja halujensa mukaisesti.

Kansan osaamis- ja sivistystasoa voi nostaa muillakin keinoilla kuin ylikoulutuksella.

Terveisin työtön maisteri.

Vaikka olisit itse työtön maisteri, ei kannata yleistää. Ehkäpä pääainevalintasi ei ollut työnsaannin kannalta se kaikkein järkevä? Itse valmistuin maisteriksi jo reilu 10 vuotta sitten, enkä ole ollut päivääkään työtön sen jälkeen.

Suomessa 35–54-vuotiaiden työttömyysaste on korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla noin 4 %, toisen asteen koulutuksen varassa olevilla noin 8,5 % ja ilman perusasteen koulutuksen jälkeistä koulutusta olevilla keskimäärin noin 13,5 %.

Vierailija kirjoitti:

Onnistuu varmaan etenkin pääkaupunkiseudulla kun ulkomaalaistaustaisia 25%.

No mistäköhän syystä? Perintö vaikuttaa näihin asioihin aika paljon joten jos vanhemmat ovat olleet 75 äo kouluttamattomia tyyppejä niin ei siitä lapsesta silloin todennäköisesti mikään kovin välkky tule. Siksi Ruotsikin on näitä yrittänyt kikkailla pois Pisa-jutuista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnistuu varmaan etenkin pääkaupunkiseudulla kun ulkomaalaistaustaisia 25%.

Ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat yleensä jo nykyään käyneet ainakin lähes koko koulun Suomessa ja suomeksi joten miksi he eivät kykenisi opiskelemaan?

No mistäköhän syystä? Perintö vaikuttaa näihin asioihin aika paljon joten jos vanhemmat ovat olleet 75 äo kouluttamattomia tyyppejä niin ei siitä lapsesta silloin todennäköisesti mikään kovin välkky tule. Siksi Ruotsikin on näitä yrittänyt kikkailla pois Pisa-jutuista.

Nyt korkeakoulutettuja on 32 % väestöstä. Alin korkea-aste vaatii 2-3 v opinnot peruskoulun jälkeen. Seuraava korkea-aste määritelmän mukaan 3-4 v ja korkein 5-6 v. Noissa ryhmissä on kussakin n. 10 % väestöstä. Viimeiseen

Ryhnään lasketaan myös YAMK-tutkinnot, yliopistotojen maisteritason tutkintojen lisäksi. Yliopistotustintoja (M.Sc.) ei siis ole edes 5 %:lla väestöstä. Olenko oikeassa?

Ylin taso on tutkijakoulutus, joita on n. 1 % väestöstä.

Kolmekymppisistä naisista n. 48 % on jo nykyisellään korkeakoulutettuja, eli tuo tavoite ei ole sillä tavalla tarkasteltuna kovin huima. Miesten kohdalla sitten tuo korkeakoulutettujen osuus onkin matalampi.

Anteeksi kirjoitusvirheet. Siis onko oikeasti noin vähän yliopistotutkinnon suorittaneita. Tietoa saa hakea kissain ja koirain kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Marinhan läpäisi itse juuri ja juuri ylioppilaskirjoitukset. Olisi muuten kiva nähdä Marinin gradu. 

Ja opiskelunsa kestivät 10 vuotta.

Demarien ollessa kyseessä ihmisiä koulutettaisiin johonkin julkisen sektorin laiskan virkaan.'

Ymmärrän tavoitteen silloin jos kyseessä on esim. laadukas insinöörin koulutus tai muu vastaava vientiteollisuuteen.

Mitään nahkatuolissa makaavia kampaviineri-virkakyöstejä ja -pirkkoja Suomi ei tarvitse yhtään lisää vaan vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Demarien ollessa kyseessä ihmisiä koulutettaisiin johonkin julkisen sektorin laiskan virkaan.'

Ymmärrän tavoitteen silloin jos kyseessä on esim. laadukas insinöörin koulutus tai muu vastaava vientiteollisuuteen.

Mitään nahkatuolissa makaavia kampaviineri-virkakyöstejä ja -pirkkoja Suomi ei tarvitse yhtään lisää vaan vähemmän.

Niin, jos tajuaisit koko asiasta mitään, tietäisit että juuri tuollaisia meillä eniten koulutetaankin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi käyttää varoja kansalaisten ylikouluttamiseen? En näe mitään lisäarvoa korkeakoulututkinnolla, jos tuloksena on entistä enemmän työttömiä korkeakoulutettuja ja sitten suorittavaan työhön haalitaan maahan'uuttajia.

Pahalta vaikuttaa myös NUORILLE korkeakoulututkintoja, kun nyt on vanhemmissa ikäluokissa paljon sellaisia, jotka eivät ole syystä tai toisesta voineet kouluttautua kykyjensä ja halujensa mukaisesti.

Kansan osaamis- ja sivistystasoa voi nostaa muillakin keinoilla kuin ylikoulutuksella.

Terveisin työtön maisteri.

Vaikka olisit itse työtön maisteri, ei kannata yleistää. Ehkäpä pääainevalintasi ei ollut työnsaannin kannalta se kaikkein järkevä? Itse valmistuin maisteriksi jo reilu 10 vuotta sitten, enkä ole ollut päivääkään työtön sen jälkeen.

Suomessa 35–54-vuotiaiden työttömyysaste on korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla noin 4 %, toisen asteen koulutuksen varassa olevilla noin 8,5 % ja ilman perusasteen koulutuksen jälkeistä koulutusta olevilla keskimäärin noin 13,5 %.

Huvittavaa miten harvoin näkee tilastoja siitä, ovatko korkeakoulutetut työllistyneet ns. omaa osaamistasoaan vastaaviin tehtäviin vaiko sellaisiin, joissa pärjäisi vähemmälläkin. Ja kuinka moni on kouluttautunut uudelleen. Osaamistasolla en välttämättä tarkoita juuri omankaan alan töitä.

Omalla vuosikurssillani maistereista etenkin naisista lähes puolet on muun alan töissä tai työttömänä, tai jotenkin alaa sivuavasti hohhoijaapätkätöissä. Monilla on kuitenkin työkokemusta niistä paljon nauretuista asiantuntijatehtävistä. Olen sen verran vanhempi, että miehethän kyllä työllistyivät jos eivät olleet aivan sekopäitä. Tunnen myös useita työttömiä tohtoreita. Pointtini on se, että jos kerran osaamiselle ei ole käyttöä säästetään nekin rahat ja tehdään sitten kaikista hoitajia ja siivoajia, paitsi ne joista tulee superhyperkoodaajia ja vain alle kolmekymppinenhän kelpaa, nelikymppinen vielä juuri ja juuri. Sama virsi tietyillä AMK-aloilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi käyttää varoja kansalaisten ylikouluttamiseen? En näe mitään lisäarvoa korkeakoulututkinnolla, jos tuloksena on entistä enemmän työttömiä korkeakoulutettuja ja sitten suorittavaan työhön haalitaan maahan'uuttajia.

Pahalta vaikuttaa myös NUORILLE korkeakoulututkintoja, kun nyt on vanhemmissa ikäluokissa paljon sellaisia, jotka eivät ole syystä tai toisesta voineet kouluttautua kykyjensä ja halujensa mukaisesti.

Kansan osaamis- ja sivistystasoa voi nostaa muillakin keinoilla kuin ylikoulutuksella.

Terveisin työtön maisteri.

Vaikka olisit itse työtön maisteri, ei kannata yleistää. Ehkäpä pääainevalintasi ei ollut työnsaannin kannalta se kaikkein järkevä? Itse valmistuin maisteriksi jo reilu 10 vuotta sitten, enkä ole ollut päivääkään työtön sen jälkeen.

Suomessa 35–54-vuotiaiden työttömyysaste on korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla noin 4 %, toisen asteen koulutuksen varassa olevilla noin 8,5 % ja ilman perusasteen koulutuksen jälkeistä koulutusta olevilla keskimäärin noin 13,5 %.

Muista myös, että ilmaistyössä ja harjoitteluissa olevia ei lasketa työttömäksi, samoin osa-aikaista ja pätkää tekeviä.

Vierailija kirjoitti:

Demarien ollessa kyseessä ihmisiä koulutettaisiin johonkin julkisen sektorin laiskan virkaan.'

Ymmärrän tavoitteen silloin jos kyseessä on esim. laadukas insinöörin koulutus tai muu vastaava vientiteollisuuteen.

Mitään nahkatuolissa makaavia kampaviineri-virkakyöstejä ja -pirkkoja Suomi ei tarvitse yhtään lisää vaan vähemmän.

Tämä on niin väsynyt virsi. Koulutetaan vaan hirveästi insinöörejä ja mieluiten sellaisia jotka suunnittelevat uusimpia vitkuttimia, sillä Suomi nousuun.

Sanonpa vaan, että moni maailmaa mullistanut keksintö on löytynyt perustutkimuksen kautta, ja voisitko myös määritellä mitkä virkatehtävät poistaisit? Veroviranomaiset, monet valvontaviranomaiset, poliisit, lääkärit? Ensin pitää määritellä tehtävät jotka ovat yhteiskunnan kannalta tärkeitä. Sitten voit miettiä mistä otetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi käyttää varoja kansalaisten ylikouluttamiseen? En näe mitään lisäarvoa korkeakoulututkinnolla, jos tuloksena on entistä enemmän työttömiä korkeakoulutettuja ja sitten suorittavaan työhön haalitaan maahan'uuttajia.

Pahalta vaikuttaa myös NUORILLE korkeakoulututkintoja, kun nyt on vanhemmissa ikäluokissa paljon sellaisia, jotka eivät ole syystä tai toisesta voineet kouluttautua kykyjensä ja halujensa mukaisesti.

Kansan osaamis- ja sivistystasoa voi nostaa muillakin keinoilla kuin ylikoulutuksella.

Terveisin työtön maisteri.

Vaikka olisit itse työtön maisteri, ei kannata yleistää. Ehkäpä pääainevalintasi ei ollut työnsaannin kannalta se kaikkein järkevä? Itse valmistuin maisteriksi jo reilu 10 vuotta sitten, enkä ole ollut päivääkään työtön sen jälkeen.

Suomessa 35–54-vuotiaiden työttömyysaste on korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla noin 4 %, toisen asteen koulutuksen varassa olevilla noin 8,5 % ja ilman perusasteen koulutuksen jälkeistä koulutusta olevilla keskimäärin noin 13,5 %.

Muista myös, että ilmaistyössä ja harjoitteluissa olevia ei lasketa työttömäksi, samoin osa-aikaista ja pätkää tekeviä.

Jos tuon ottaa huomioon, korrelaatio koulutuksen ja työttömyysasteen välillä on vieläkin voimakkampi kuin yllä. Nollasopimukset liittyvät pääosin juuri matalan koulutustason hommiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Automatisaation myötä vuonna 2030 voi olla aika vähissä duunarityöt. Meillähän on tietyillä aloilla korkeakoulutetuista pulaa, kuten teknologiapuolella, eli sinällään tämä on täysin järkevää, kunhan ohjataan ihmisiä opiskelemaan niitä oikeita koulutuksia. Hyvä valmistautua jo etukäteen ja valmistella tulevia sukupolvia sellaiseen työelämään, jossa tietotyöläisyys on arkea.

Olen DI enkä ole 15-20 hakemuksenkaan jälkeen saanut työpaikkaa, jumissa nykyisessä surkeassa vaan. Missä se pula teknologiapuolella on??

Olen miettinyt samaa. Valmistuin 2018 dippainssiksi ja en ole tähän päivään mennessä saanut alani töitä. Arvosanat olivat pääasiassa 3-5, joten ei jää siitä kiinni.

- DI

Kiva nähdä dippainssit raksalla rakennusiivoojina. Tulee varmaa hyvää jälkeä ja tehottomasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi käyttää varoja kansalaisten ylikouluttamiseen? En näe mitään lisäarvoa korkeakoulututkinnolla, jos tuloksena on entistä enemmän työttömiä korkeakoulutettuja ja sitten suorittavaan työhön haalitaan maahan'uuttajia.

Pahalta vaikuttaa myös NUORILLE korkeakoulututkintoja, kun nyt on vanhemmissa ikäluokissa paljon sellaisia, jotka eivät ole syystä tai toisesta voineet kouluttautua kykyjensä ja halujensa mukaisesti.

Kansan osaamis- ja sivistystasoa voi nostaa muillakin keinoilla kuin ylikoulutuksella.

Terveisin työtön maisteri.

Vaikka olisit itse työtön maisteri, ei kannata yleistää. Ehkäpä pääainevalintasi ei ollut työnsaannin kannalta se kaikkein järkevä? Itse valmistuin maisteriksi jo reilu 10 vuotta sitten, enkä ole ollut päivääkään työtön sen jälkeen.

Suomessa 35–54-vuotiaiden työttömyysaste on korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla noin 4 %, toisen asteen koulutuksen varassa olevilla noin 8,5 % ja ilman perusasteen koulutuksen jälkeistä koulutusta olevilla keskimäärin noin 13,5 %.

Huvittavaa miten harvoin näkee tilastoja siitä, ovatko korkeakoulutetut työllistyneet ns. omaa osaamistasoaan vastaaviin tehtäviin vaiko sellaisiin, joissa pärjäisi vähemmälläkin. Ja kuinka moni on kouluttautunut uudelleen. Osaamistasolla en välttämättä tarkoita juuri omankaan alan töitä.

Omalla vuosikurssillani maistereista etenkin naisista lähes puolet on muun alan töissä tai työttömänä, tai jotenkin alaa sivuavasti hohhoijaapätkätöissä. Monilla on kuitenkin työkokemusta niistä paljon nauretuista asiantuntijatehtävistä. Olen sen verran vanhempi, että miehethän kyllä työllistyivät jos eivät olleet aivan sekopäitä. Tunnen myös useita työttömiä tohtoreita. Pointtini on se, että jos kerran osaamiselle ei ole käyttöä säästetään nekin rahat ja tehdään sitten kaikista hoitajia ja siivoajia, paitsi ne joista tulee superhyperkoodaajia ja vain alle kolmekymppinenhän kelpaa, nelikymppinen vielä juuri ja juuri. Sama virsi tietyillä AMK-aloilla.

Hassua. Itse en tunne yhtäkään työtöntä tohtoria vaikka paljon tohtoreita tunnenkin. Itseasiassa ne harvat työttömät ketä tiedän ovat nimenomaan matalasti kouluttautuneita.

Niin. Sit tarttis viel löytää niille työpaikat ja palkanmaksaja. Ja miksi koulutetaan porukkaa kortistoon tai ikuisiksi opiskelijoiksi, miksi ei lisätä niiden alojen koulutuspaikkoja joihin oikeasti tarvitaan tekijöitä, lisäksi pitää löytyä halu maksaa näille tekijöille palkkaa jotta alalle lähdetään ja siellä pysytään.

Eli esim. oma alani, sairaanhoitaja.

Mut ei, koulutetaan vaan miehiä kortistoon insinööreiksi, eihän ne hoitoalalle edes hakeudu koska palkka on niin paska, et työtön insinööri saa varmaan saman käteen kuin vuorotöitä tekevä sh.

Nämä on ihan poliittisia valintoja kaikki millä ohjaillaan ihmisiä ja heidän valintoja. Jos sairaanhoitaja olisi arvostettu ala kuten insinööri, niin meillä ei olisi hoitajapulaa ja ihmisiä korkeakoulutettaisiin tarpeeseen - ei jonkun pelkän tittelin vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Automatisaation myötä vuonna 2030 voi olla aika vähissä duunarityöt. Meillähän on tietyillä aloilla korkeakoulutetuista pulaa, kuten teknologiapuolella, eli sinällään tämä on täysin järkevää, kunhan ohjataan ihmisiä opiskelemaan niitä oikeita koulutuksia. Hyvä valmistautua jo etukäteen ja valmistella tulevia sukupolvia sellaiseen työelämään, jossa tietotyöläisyys on arkea.

Olen DI enkä ole 15-20 hakemuksenkaan jälkeen saanut työpaikkaa, jumissa nykyisessä surkeassa vaan. Missä se pula teknologiapuolella on??

Olen miettinyt samaa. Valmistuin 2018 dippainssiksi ja en ole tähän päivään mennessä saanut alani töitä. Arvosanat olivat pääasiassa 3-5, joten ei jää siitä kiinni.

- DI

Mikä ala, koulu ja missä harjoittelut jos pystyt vastaamaan? Minä aloitan Otaniemen sähköllä ja ajattelin työllistyä. Matikat ja fysiikat meni kympin keskiarvolla, mutta nuo opinnot ovat paljon vaikeampia tietenkin.