Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Marin: ”Tavoitteemme on, että vuonna 2030 50 % nuorista olisi korkeakoulutettuja”

Vierailija
18.08.2021 |

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/892265a3-b45f-4658-b85d-a564f1749…

Siis mitä ihmettä? Korkeakouluistahan valmistuu jo nyt ihan liikaa porukkaa ja moni joutuu nytkin tyyliin siivoojaksi tai kaupankassalle (ei millään pahalla mutta ei vastaa koulutusta)

Sen sijaan duunarialoilla työvoimapulaa hyvin monellakin alalla, (rakennus, metalli, kuljetus).

Kaduilla jo nyt suurin osa kaiken maailman maistereita mutta töitä ei löydy vaikka olisi KTM ja DI tutkinto. Siksi itsekin jumissa surekassa työpaikassa. Miten ihmeessä näitä pitäisi kouluttaa enemmän?

Kommentit (187)

Vierailija
141/187 |
18.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nyt korkeakoulutettuja on 32 % väestöstä. Alin korkea-aste vaatii 2-3 v opinnot peruskoulun jälkeen. Seuraava korkea-aste määritelmän mukaan 3-4 v ja korkein 5-6 v. Noissa ryhmissä on kussakin n. 10 % väestöstä. Viimeiseen

Ryhnään lasketaan myös YAMK-tutkinnot, yliopistotojen maisteritason tutkintojen lisäksi. Yliopistotustintoja (M.Sc.) ei siis ole edes 5 %:lla väestöstä. Olenko oikeassa?

Ylin taso on tutkijakoulutus, joita on n. 1 % väestöstä.

Maisterintutkintoja ja sitä ylempiä tutkintoja on alle 15 prosentilla työikäisistä. Tilastokeskuksen nettisivuilta löytyy tämä muistaakseni UM:n tekemä tutkimus.

Vierailija
142/187 |
18.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Demarien ollessa kyseessä ihmisiä koulutettaisiin johonkin julkisen sektorin laiskan virkaan.'

Ymmärrän tavoitteen silloin jos kyseessä on esim. laadukas insinöörin koulutus tai muu vastaava vientiteollisuuteen.

Mitään nahkatuolissa makaavia kampaviineri-virkakyöstejä ja -pirkkoja Suomi ei tarvitse yhtään lisää vaan vähemmän.

Tämä on niin väsynyt virsi. Koulutetaan vaan hirveästi insinöörejä ja mieluiten sellaisia jotka suunnittelevat uusimpia vitkuttimia, sillä Suomi nousuun.

Sanonpa vaan, että moni maailmaa mullistanut keksintö on löytynyt perustutkimuksen kautta, ja voisitko myös määritellä mitkä virkatehtävät poistaisit? Veroviranomaiset, monet valvontaviranomaiset, poliisit, lääkärit? Ensin pitää määritellä tehtävät jotka ovat yhteiskunnan kannalta tärkeitä. Sitten voit miettiä mistä otetaan.

Voin sanoa. Sambian paskahuusiprojektin päälliköt, monikulttuuritutkijat, 4. alipäällikkö jossain virastossa, Trafin - Eviran Valviran kallispalkkaisia huuhaa-projektien askartelijoita, Hätävarmuuskeskuksessa on puolet johtajia ja johtajan palkka... miksiköhän?? Ja paljon muuta samantapaista kuonasakkia.

Julkisella tarvitaan suorittavaa työvoimaa ja laihaa organisaatiota paperinkääntäjistä ja sähköpostin lähettäjistä. Kummallista, että sinä hävittäisit ensimmäisenä mm. poliiseja; minä en vaan poistaisin turhia toimintoja ja kalliita virkoja. Itse asiassa poistaisin koko typerän virkajärjestelmän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
143/187 |
18.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan käsityksestä huolimatta tilastojen mukaan korkeampi koulutus parantaa keskimäärin ihmisen työllistymismahdollisuuksia. Se ei toki koske kaikkia aloja samalla tavalla mutta yleisellä tasolla se on näin.

Ääliömäinen vastaus. Jos kaikki korkeakoulutetaan niin työttömyys säilyy ihan samalla tasolla kuin ennenkin, ellei synny uusia yrityksiä. Lisäksi matalapalkka-aloille syntyy työvoimavaje. Työttömyys nousee. Koulutus ei lisää ihmisten älykkyystasoa ja nyt onkin havaittu, että älykkyystaso laskee koko ajan. Korkeasti koulutettu, joka on viimeisillä pisteillä päässyt korkeakoulutettavaksi on pelkkä riski työelämässä. Jos hän pääsee johtotehtäviin, hän tekee tyhmiä päätöksiä sekä kokoaa tyhmien tiimin, koska ei kestä itseään älykkäämpiä. Yhä suuremman osan korkea kouluttaminen ei tee ihmisestä ahkeraa ja hyvää työntekijää, mutta vaikeuttaa rekrytointeja. Korkeasti koulutetulle täytyy myös maksaa parempaa palkkaa ja osa yrityksistä jää tällöin kokonaan ilman työntekijöitä ja osa yrityksistä taas ei kelpuuta kaikkia maistereita. Pitkä koulutus myös maksaa yhteiskunnalle. Lisäksi parhaimmat siirtyvät enenevässä määrin ulkomaille, jos työpaikkoja aletaan jakaa suhteilla kavereille.

Vierailija
144/187 |
18.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi käyttää varoja kansalaisten ylikouluttamiseen? En näe mitään lisäarvoa korkeakoulututkinnolla, jos tuloksena on entistä enemmän työttömiä korkeakoulutettuja ja sitten suorittavaan työhön haalitaan maahan'uuttajia.

Pahalta vaikuttaa myös NUORILLE korkeakoulututkintoja, kun nyt on vanhemmissa ikäluokissa paljon sellaisia, jotka eivät ole syystä tai toisesta voineet kouluttautua kykyjensä ja halujensa mukaisesti.

Kansan osaamis- ja sivistystasoa voi nostaa muillakin keinoilla kuin ylikoulutuksella.

Terveisin työtön maisteri.

Vaikka olisit itse työtön maisteri, ei kannata yleistää. Ehkäpä pääainevalintasi ei ollut työnsaannin kannalta se kaikkein järkevä? Itse valmistuin maisteriksi jo reilu 10 vuotta sitten, enkä ole ollut päivääkään työtön sen jälkeen.

Suomessa 35–54-vuotiaiden työttömyysaste on korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla noin 4 %, toisen asteen koulutuksen varassa olevilla noin 8,5 % ja ilman perusasteen koulutuksen jälkeistä koulutusta olevilla keskimäärin noin 13,5 %.

Huvittavaa miten harvoin näkee tilastoja siitä, ovatko korkeakoulutetut työllistyneet ns. omaa osaamistasoaan vastaaviin tehtäviin vaiko sellaisiin, joissa pärjäisi vähemmälläkin. Ja kuinka moni on kouluttautunut uudelleen. Osaamistasolla en välttämättä tarkoita juuri omankaan alan töitä.

Omalla vuosikurssillani maistereista etenkin naisista lähes puolet on muun alan töissä tai työttömänä, tai jotenkin alaa sivuavasti hohhoijaapätkätöissä. Monilla on kuitenkin työkokemusta niistä paljon nauretuista asiantuntijatehtävistä. Olen sen verran vanhempi, että miehethän kyllä työllistyivät jos eivät olleet aivan sekopäitä. Tunnen myös useita työttömiä tohtoreita. Pointtini on se, että jos kerran osaamiselle ei ole käyttöä säästetään nekin rahat ja tehdään sitten kaikista hoitajia ja siivoajia, paitsi ne joista tulee superhyperkoodaajia ja vain alle kolmekymppinenhän kelpaa, nelikymppinen vielä juuri ja juuri. Sama virsi tietyillä AMK-aloilla.

Hassua. Itse en tunne yhtäkään työtöntä tohtoria vaikka paljon tohtoreita tunnenkin. Itseasiassa ne harvat työttömät ketä tiedän ovat nimenomaan matalasti kouluttautuneita.

En minäkään tunne yhtään mongolialaista, mutta uskon kyllä että heitä on olemassa. Nälänhätää ei voi olla, koska söin aamupalan jne.

Tunnen toki myös tohtoreita jotka ovat vaihtaneet alaa, osa hyvinkin suorittaviin tehtäviin. Osalla on töitä lyhyitä pätkiä silloin tällöin. Suomi nousun ja osaaminen ja vuosien koulutus käyttöön, eiku...

Olipa hauska kommentti. Joo, kyllä minäkin uskon että työttömiä tohtoreita on olemassa. En vain henkilökohtaisesti tunne yhtäkään. Yhden tapauksen tiedän, jossa tohtoriksi juuri valmistunut vaihtoi stressittömämpiin duunarin hommiin. Mutta hän teki sen omasta tahdostaan, tiedemaailma kun ei vaan enää kiinnostanut - vaikka koulutusta vastaava pestikin olisi ollut tiedossa. Olisikohan vähän samankaltaisia tapauksia nämä sinun tuntemasi alan vaihtajat?

Vierailija
145/187 |
18.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulutettuja matalapalkkaisia ja työttömiä. Siihen se lopulta johtaa kun kaikille ei riitä töitä ja työnantajat voi kilpailuttaa palkkoja vapaasti kun aina löytyy joku nuori joka tekee halvemmalla.

Tietää myös reipasta syntyvyyden laskua, koska tulevaisuudennäkymät heikentyvät. Vaikka kuinka opiskelisit korkeasti, et voi varmistua työllisyydestä.

Mutta lääkäreitä ei vaan edelleen saada koulutettua tarpeeksi, vaikka sisäänoton voisi vaikka tuplata, eikä työttömyydestä olisi tietoakaan. Outoa on myös sairaanhoitajien matalat koulutusmäärät. Ihan jo huoltovarmuuden takia, jos sota syttyy, näitä pitäisi olla tarpeeksi.

Vierailija
146/187 |
18.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Demarien ollessa kyseessä ihmisiä koulutettaisiin johonkin julkisen sektorin laiskan virkaan.'

Ymmärrän tavoitteen silloin jos kyseessä on esim. laadukas insinöörin koulutus tai muu vastaava vientiteollisuuteen.

Mitään nahkatuolissa makaavia kampaviineri-virkakyöstejä ja -pirkkoja Suomi ei tarvitse yhtään lisää vaan vähemmän.

Tämä on niin väsynyt virsi. Koulutetaan vaan hirveästi insinöörejä ja mieluiten sellaisia jotka suunnittelevat uusimpia vitkuttimia, sillä Suomi nousuun.

Sanonpa vaan, että moni maailmaa mullistanut keksintö on löytynyt perustutkimuksen kautta, ja voisitko myös määritellä mitkä virkatehtävät poistaisit? Veroviranomaiset, monet valvontaviranomaiset, poliisit, lääkärit? Ensin pitää määritellä tehtävät jotka ovat yhteiskunnan kannalta tärkeitä. Sitten voit miettiä mistä otetaan.

Voin sanoa. Sambian paskahuusiprojektin päälliköt, monikulttuuritutkijat, 4. alipäällikkö jossain virastossa, Trafin - Eviran Valviran kallispalkkaisia huuhaa-projektien askartelijoita, Hätävarmuuskeskuksessa on puolet johtajia ja johtajan palkka... miksiköhän?? Ja paljon muuta samantapaista kuonasakkia.

Julkisella tarvitaan suorittavaa työvoimaa ja laihaa organisaatiota paperinkääntäjistä ja sähköpostin lähettäjistä. Kummallista, että sinä hävittäisit ensimmäisenä mm. poliiseja; minä en vaan poistaisin turhia toimintoja ja kalliita virkoja. Itse asiassa poistaisin koko typerän virkajärjestelmän.

Erikoista, että sinä pistät sanoja minun suuhuni väittäessäsi että minä poistan poliiseja.

Annoit muutaman konkreettisen(?) esimerkin pikkupomoista mikä voi kyllä osin pitää paikkansakin, mutta nämä ovat kuitenkin pieni osa kokonaisuudesta ja julkisen pikkupomoja on jo vähennetty mutta muuten tekstisi on tyhjiä sanoja täynnä. Poistaisit:

-sähköpostien lähettelijöitä

-paperinkääntäjiä

-turhan virkajärjestelmän

-"turhat toiminnot ja kalliit virat" - mitkä turhat ja kuinka kalliit?

Ensinnäkin suosittelisin perehtymään siihen mikä on virkavastuu ja miksi sitä tarvitaan tietyissä tehtävissä. Virkako tässä on ongelma? Ei esimerkiksi toimi?

Ja huomaa muuten monen ns. prolen suhtautumisen tämä sähköpostikommentti. Ns. oikeaa työtä on vain joku sementtisäkkien heittely ja ojan kaivaminen, ei suinkaan esimerkiksi sähköpostin lähettäminen asiakkaan eli hyödynsaajan rakennuslupaan liittyen. Olisi todella mielenkiintoinen yhteiskunta jossa ei käännellä paperia, kun kyseessä on vaikka kyseinen rakennuslupa-asia tai osoitteenmuutos. Okei, tähän tulee varmaan jotain uusliberaalista soopaa takaisin, tyyliin lupajärjestelmät ovat turhia.

Olen itse alanvaihtaja ja olen kertonut tämän sattumuksen täällä ennenkin. Kysyin kerran yövuorossa kollegaltani mitä hän on tehnyt ennen tätä työtä. Vastaus oli "oikeaa työtä". Kävi ilmi, että hän oli ollut tehtaassa heittelemässä viallisia tuotteita läjästä toiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
147/187 |
18.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi käyttää varoja kansalaisten ylikouluttamiseen? En näe mitään lisäarvoa korkeakoulututkinnolla, jos tuloksena on entistä enemmän työttömiä korkeakoulutettuja ja sitten suorittavaan työhön haalitaan maahan'uuttajia.

Pahalta vaikuttaa myös NUORILLE korkeakoulututkintoja, kun nyt on vanhemmissa ikäluokissa paljon sellaisia, jotka eivät ole syystä tai toisesta voineet kouluttautua kykyjensä ja halujensa mukaisesti.

Kansan osaamis- ja sivistystasoa voi nostaa muillakin keinoilla kuin ylikoulutuksella.

Terveisin työtön maisteri.

Vaikka olisit itse työtön maisteri, ei kannata yleistää. Ehkäpä pääainevalintasi ei ollut työnsaannin kannalta se kaikkein järkevä? Itse valmistuin maisteriksi jo reilu 10 vuotta sitten, enkä ole ollut päivääkään työtön sen jälkeen.

Suomessa 35–54-vuotiaiden työttömyysaste on korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla noin 4 %, toisen asteen koulutuksen varassa olevilla noin 8,5 % ja ilman perusasteen koulutuksen jälkeistä koulutusta olevilla keskimäärin noin 13,5 %.

Huvittavaa miten harvoin näkee tilastoja siitä, ovatko korkeakoulutetut työllistyneet ns. omaa osaamistasoaan vastaaviin tehtäviin vaiko sellaisiin, joissa pärjäisi vähemmälläkin. Ja kuinka moni on kouluttautunut uudelleen. Osaamistasolla en välttämättä tarkoita juuri omankaan alan töitä.

Omalla vuosikurssillani maistereista etenkin naisista lähes puolet on muun alan töissä tai työttömänä, tai jotenkin alaa sivuavasti hohhoijaapätkätöissä. Monilla on kuitenkin työkokemusta niistä paljon nauretuista asiantuntijatehtävistä. Olen sen verran vanhempi, että miehethän kyllä työllistyivät jos eivät olleet aivan sekopäitä. Tunnen myös useita työttömiä tohtoreita. Pointtini on se, että jos kerran osaamiselle ei ole käyttöä säästetään nekin rahat ja tehdään sitten kaikista hoitajia ja siivoajia, paitsi ne joista tulee superhyperkoodaajia ja vain alle kolmekymppinenhän kelpaa, nelikymppinen vielä juuri ja juuri. Sama virsi tietyillä AMK-aloilla.

Hassua. Itse en tunne yhtäkään työtöntä tohtoria vaikka paljon tohtoreita tunnenkin. Itseasiassa ne harvat työttömät ketä tiedän ovat nimenomaan matalasti kouluttautuneita.

En minäkään tunne yhtään mongolialaista, mutta uskon kyllä että heitä on olemassa. Nälänhätää ei voi olla, koska söin aamupalan jne.

Tunnen toki myös tohtoreita jotka ovat vaihtaneet alaa, osa hyvinkin suorittaviin tehtäviin. Osalla on töitä lyhyitä pätkiä silloin tällöin. Suomi nousun ja osaaminen ja vuosien koulutus käyttöön, eiku...

Olipa hauska kommentti. Joo, kyllä minäkin uskon että työttömiä tohtoreita on olemassa. En vain henkilökohtaisesti tunne yhtäkään. Yhden tapauksen tiedän, jossa tohtoriksi juuri valmistunut vaihtoi stressittömämpiin duunarin hommiin. Mutta hän teki sen omasta tahdostaan, tiedemaailma kun ei vaan enää kiinnostanut - vaikka koulutusta vastaava pestikin olisi ollut tiedossa. Olisikohan vähän samankaltaisia tapauksia nämä sinun tuntemasi alan vaihtajat?

Eivät ole.

Jankkaat edelleen samaa virttä: koska sinä tunnet tällaisen tohtorin, on muidenkin oltava samankaltaisia tapauksia. Lopetan tämän ns. dialogin tähän.

Vierailija
148/187 |
18.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onnistuu varmaan etenkin pääkaupunkiseudulla kun ulkomaalaistaustaisia 25%.

Onnistuu ihan samalla tavalla kuin nykyäänkin eli pudotetaan tasoa, otetaan opiskelijoita pilvin pimein näihin humppa-aineisiin kuten hallintotieteet, yhteiskuntatieteet. sosiologia (onnistuu hyvin, jos on punikki, koska jo "puoluekirjan" perusteella tietää mitä pitää mistäkin asiasta sanoa) jne.

Ulkomaalaistaustakaan ei ole ongelma, koska opetus voidaan antaa englanniksi tai lisätään kaikenkarvaisia opintotukiavustushenkilöitä kuten esi itähelsingin kouluissa.  Kyllä näillä keinoilla, etenkin tukijoilla jotka tekevät kaikki hommat,  saadaan aikaan jotakin.

Sanna itse on häpeällinen esimerkki lahjattoman ihmisen "akateemisuudesta" humppahumppa-aineessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
149/187 |
18.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

On parempi vaihtoehto edes yrittää korkeakouluttaa kuin jättää työttömäksi automatisaation ja tekoälyn voittokulkua sivusta seuraamaan. Jonkun pitää kyseiset järjestelmät suunnitella, myydä ja markkinoida. Lisäksi vaativia vuorovaikutustaitoja edellyttäviä töitä riittää jatkossakin, kun taas matalan koulutustason suorittavat työt, joiden automatisointi on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa, tulevat katoaamaan.  

Vierailija
150/187 |
18.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Demarien ollessa kyseessä ihmisiä koulutettaisiin johonkin julkisen sektorin laiskan virkaan.'

Ymmärrän tavoitteen silloin jos kyseessä on esim. laadukas insinöörin koulutus tai muu vastaava vientiteollisuuteen.

Mitään nahkatuolissa makaavia kampaviineri-virkakyöstejä ja -pirkkoja Suomi ei tarvitse yhtään lisää vaan vähemmän.

Tämä on niin väsynyt virsi. Koulutetaan vaan hirveästi insinöörejä ja mieluiten sellaisia jotka suunnittelevat uusimpia vitkuttimia, sillä Suomi nousuun.

Sanonpa vaan, että moni maailmaa mullistanut keksintö on löytynyt perustutkimuksen kautta, ja voisitko myös määritellä mitkä virkatehtävät poistaisit? Veroviranomaiset, monet valvontaviranomaiset, poliisit, lääkärit? Ensin pitää määritellä tehtävät jotka ovat yhteiskunnan kannalta tärkeitä. Sitten voit miettiä mistä otetaan.

Voin sanoa. Sambian paskahuusiprojektin päälliköt, monikulttuuritutkijat, 4. alipäällikkö jossain virastossa, Trafin - Eviran Valviran kallispalkkaisia huuhaa-projektien askartelijoita, Hätävarmuuskeskuksessa on puolet johtajia ja johtajan palkka... miksiköhän?? Ja paljon muuta samantapaista kuonasakkia.

Julkisella tarvitaan suorittavaa työvoimaa ja laihaa organisaatiota paperinkääntäjistä ja sähköpostin lähettäjistä. Kummallista, että sinä hävittäisit ensimmäisenä mm. poliiseja; minä en vaan poistaisin turhia toimintoja ja kalliita virkoja. Itse asiassa poistaisin koko typerän virkajärjestelmän.

Erikoista, että sinä pistät sanoja minun suuhuni väittäessäsi että minä poistan poliiseja.

Annoit muutaman konkreettisen(?) esimerkin pikkupomoista mikä voi kyllä osin pitää paikkansakin, mutta nämä ovat kuitenkin pieni osa kokonaisuudesta ja julkisen pikkupomoja on jo vähennetty mutta muuten tekstisi on tyhjiä sanoja täynnä. Poistaisit:

-sähköpostien lähettelijöitä

-paperinkääntäjiä

-turhan virkajärjestelmän

-"turhat toiminnot ja kalliit virat" - mitkä turhat ja kuinka kalliit?

Ensinnäkin suosittelisin perehtymään siihen mikä on virkavastuu ja miksi sitä tarvitaan tietyissä tehtävissä. Virkako tässä on ongelma? Ei esimerkiksi toimi?

Ja huomaa muuten monen ns. prolen suhtautumisen tämä sähköpostikommentti. Ns. oikeaa työtä on vain joku sementtisäkkien heittely ja ojan kaivaminen, ei suinkaan esimerkiksi sähköpostin lähettäminen asiakkaan eli hyödynsaajan rakennuslupaan liittyen. Olisi todella mielenkiintoinen yhteiskunta jossa ei käännellä paperia, kun kyseessä on vaikka kyseinen rakennuslupa-asia tai osoitteenmuutos. Okei, tähän tulee varmaan jotain uusliberaalista soopaa takaisin, tyyliin lupajärjestelmät ovat turhia.

Olen itse alanvaihtaja ja olen kertonut tämän sattumuksen täällä ennenkin. Kysyin kerran yövuorossa kollegaltani mitä hän on tehnyt ennen tätä työtä. Vastaus oli "oikeaa työtä". Kävi ilmi, että hän oli ollut tehtaassa heittelemässä viallisia tuotteita läjästä toiseen.

Mulle joskus blokkarina ravintolassa työskentelevä harrastustuttu heitti tuhahdellen kuinka ”helppoa työtä” tein.

En tarttunut täkyyn, tietty, mut mietin mielessäni mitä kuoppia olikaan pitänyt ylittää, jotta yrityksen pyörittäminen kilpaillulla alalla (alkupääoma oli puolet opintolainasta ja sen kompensaatio hernekeittodieetti) mitenkään tuli kysymykseen.

Hän näki asiasta - duunariluonteelleen uskollisesti - vain sen kulman, johon sisältyi rytmikäs käsienheiluttelu. Hän oli tyypillinen valkoinen n** k eri. Hän oli isänmaan toivo. Hän oli kaikkien janoisten sankari.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
151/187 |
18.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika kunnianhimoiset tavoitteet.

Vierailija
152/187 |
18.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi käyttää varoja kansalaisten ylikouluttamiseen? En näe mitään lisäarvoa korkeakoulututkinnolla, jos tuloksena on entistä enemmän työttömiä korkeakoulutettuja ja sitten suorittavaan työhön haalitaan maahan'uuttajia.

Pahalta vaikuttaa myös NUORILLE korkeakoulututkintoja, kun nyt on vanhemmissa ikäluokissa paljon sellaisia, jotka eivät ole syystä tai toisesta voineet kouluttautua kykyjensä ja halujensa mukaisesti.

Kansan osaamis- ja sivistystasoa voi nostaa muillakin keinoilla kuin ylikoulutuksella.

Terveisin työtön maisteri.

Vaikka olisit itse työtön maisteri, ei kannata yleistää. Ehkäpä pääainevalintasi ei ollut työnsaannin kannalta se kaikkein järkevä? Itse valmistuin maisteriksi jo reilu 10 vuotta sitten, enkä ole ollut päivääkään työtön sen jälkeen.

Suomessa 35–54-vuotiaiden työttömyysaste on korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla noin 4 %, toisen asteen koulutuksen varassa olevilla noin 8,5 % ja ilman perusasteen koulutuksen jälkeistä koulutusta olevilla keskimäärin noin 13,5 %.

Huvittavaa miten harvoin näkee tilastoja siitä, ovatko korkeakoulutetut työllistyneet ns. omaa osaamistasoaan vastaaviin tehtäviin vaiko sellaisiin, joissa pärjäisi vähemmälläkin. Ja kuinka moni on kouluttautunut uudelleen. Osaamistasolla en välttämättä tarkoita juuri omankaan alan töitä.

Omalla vuosikurssillani maistereista etenkin naisista lähes puolet on muun alan töissä tai työttömänä, tai jotenkin alaa sivuavasti hohhoijaapätkätöissä. Monilla on kuitenkin työkokemusta niistä paljon nauretuista asiantuntijatehtävistä. Olen sen verran vanhempi, että miehethän kyllä työllistyivät jos eivät olleet aivan sekopäitä. Tunnen myös useita työttömiä tohtoreita. Pointtini on se, että jos kerran osaamiselle ei ole käyttöä säästetään nekin rahat ja tehdään sitten kaikista hoitajia ja siivoajia, paitsi ne joista tulee superhyperkoodaajia ja vain alle kolmekymppinenhän kelpaa, nelikymppinen vielä juuri ja juuri. Sama virsi tietyillä AMK-aloilla.

Hassua. Itse en tunne yhtäkään työtöntä tohtoria vaikka paljon tohtoreita tunnenkin. Itseasiassa ne harvat työttömät ketä tiedän ovat nimenomaan matalasti kouluttautuneita.

En minäkään tunne yhtään mongolialaista, mutta uskon kyllä että heitä on olemassa. Nälänhätää ei voi olla, koska söin aamupalan jne.

Tunnen toki myös tohtoreita jotka ovat vaihtaneet alaa, osa hyvinkin suorittaviin tehtäviin. Osalla on töitä lyhyitä pätkiä silloin tällöin. Suomi nousun ja osaaminen ja vuosien koulutus käyttöön, eiku...

Olipa hauska kommentti. Joo, kyllä minäkin uskon että työttömiä tohtoreita on olemassa. En vain henkilökohtaisesti tunne yhtäkään. Yhden tapauksen tiedän, jossa tohtoriksi juuri valmistunut vaihtoi stressittömämpiin duunarin hommiin. Mutta hän teki sen omasta tahdostaan, tiedemaailma kun ei vaan enää kiinnostanut - vaikka koulutusta vastaava pestikin olisi ollut tiedossa. Olisikohan vähän samankaltaisia tapauksia nämä sinun tuntemasi alan vaihtajat?

Eivät ole.

Jankkaat edelleen samaa virttä: koska sinä tunnet tällaisen tohtorin, on muidenkin oltava samankaltaisia tapauksia. Lopetan tämän ns. dialogin tähän.

Minä nyt vain tietyistä syistä satun tuntemaan tämän sektorin aika tarkkaan ja pitkän ajanjakson yli. Kommenteistasi päätellen sinä et. Mutta oikein hyvää päivänjatkoa sulle, mörökölli!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
153/187 |
18.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa ei vain korkeakoulutettujen määrä, vaan myös koulutettavien ja koulutuksen taso tai laatu on verrokkimaita huonompaa. Näin on ainakin humanistisella puolella. Pseudosuomalaiset identiteettiparasiitit hourivat siellä ihan mitä sattuu niin kielentutkimuksen kuin arkeologiankin viroissa.

Arjalaisten suomenheimojen kieli selitetään lainasanoina ja jäänteet kuten kalmistot ja suuremmat kuvirakenteet jääkauden tai luonnontekeleinä.

Yliopiston virassa houriva pseudosuomalainen pyyntikulttuurin jälkeläinen selittää tärkeänä, että lidarkartoissa sopii etsiä vain tervahautoja ha hiilimiiluja.

On ihan turha haaskata veronmaksajien rahoja tällaiseen hourulaan. Tiede, tutkimus tai kulttuuriperintökään ei tarvitse näitä rasitteita.

Vierailija
154/187 |
18.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuota en minäkään ymmärrä, että pitää pyrkiä hankkimaan korkeakoulutus vain sen koulutuksen itsensä takia. Sehän valitettavasti tarkoittaa käytännössä sitä, että koulutuksen tasoa on laskettava. Ketä tällainen palvelee. Amk:ssa on jo nyt melkoisia koulutuksia, joista saa korkeakoulupaperit. Tittelinkipeys ei ole ratkaisu, kun osaaminen ei lisäänny.

Olin vähän aikaa töissä teknillisessä korkeakoulussa 20 vuotta sitten. Osallistuin muiden mukaan vikkottain osastoni kokouksiin.

Jo siellä osastonjohtaja sanoi, että on ongelma, kun alalle ei hakeudu tarpeeksi älykkäitä hakijoita. Nylyiset opiskelijat ovat liian tyhmiä. (käytti jotain kiertolmaisua)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
155/187 |
18.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi käyttää varoja kansalaisten ylikouluttamiseen? En näe mitään lisäarvoa korkeakoulututkinnolla, jos tuloksena on entistä enemmän työttömiä korkeakoulutettuja ja sitten suorittavaan työhön haalitaan maahan'uuttajia.

Pahalta vaikuttaa myös NUORILLE korkeakoulututkintoja, kun nyt on vanhemmissa ikäluokissa paljon sellaisia, jotka eivät ole syystä tai toisesta voineet kouluttautua kykyjensä ja halujensa mukaisesti.

Kansan osaamis- ja sivistystasoa voi nostaa muillakin keinoilla kuin ylikoulutuksella.

Terveisin työtön maisteri.

Vaikka olisit itse työtön maisteri, ei kannata yleistää. Ehkäpä pääainevalintasi ei ollut työnsaannin kannalta se kaikkein järkevä? Itse valmistuin maisteriksi jo reilu 10 vuotta sitten, enkä ole ollut päivääkään työtön sen jälkeen.

Suomessa 35–54-vuotiaiden työttömyysaste on korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla noin 4 %, toisen asteen koulutuksen varassa olevilla noin 8,5 % ja ilman perusasteen koulutuksen jälkeistä koulutusta olevilla keskimäärin noin 13,5 %.

Huvittavaa miten harvoin näkee tilastoja siitä, ovatko korkeakoulutetut työllistyneet ns. omaa osaamistasoaan vastaaviin tehtäviin vaiko sellaisiin, joissa pärjäisi vähemmälläkin. Ja kuinka moni on kouluttautunut uudelleen. Osaamistasolla en välttämättä tarkoita juuri omankaan alan töitä.

Omalla vuosikurssillani maistereista etenkin naisista lähes puolet on muun alan töissä tai työttömänä, tai jotenkin alaa sivuavasti hohhoijaapätkätöissä. Monilla on kuitenkin työkokemusta niistä paljon nauretuista asiantuntijatehtävistä. Olen sen verran vanhempi, että miehethän kyllä työllistyivät jos eivät olleet aivan sekopäitä. Tunnen myös useita työttömiä tohtoreita. Pointtini on se, että jos kerran osaamiselle ei ole käyttöä säästetään nekin rahat ja tehdään sitten kaikista hoitajia ja siivoajia, paitsi ne joista tulee superhyperkoodaajia ja vain alle kolmekymppinenhän kelpaa, nelikymppinen vielä juuri ja juuri. Sama virsi tietyillä AMK-aloilla.

Hassua. Itse en tunne yhtäkään työtöntä tohtoria vaikka paljon tohtoreita tunnenkin. Itseasiassa ne harvat työttömät ketä tiedän ovat nimenomaan matalasti kouluttautuneita.

En minäkään tunne yhtään mongolialaista, mutta uskon kyllä että heitä on olemassa. Nälänhätää ei voi olla, koska söin aamupalan jne.

Tunnen toki myös tohtoreita jotka ovat vaihtaneet alaa, osa hyvinkin suorittaviin tehtäviin. Osalla on töitä lyhyitä pätkiä silloin tällöin. Suomi nousun ja osaaminen ja vuosien koulutus käyttöön, eiku...

Olipa hauska kommentti. Joo, kyllä minäkin uskon että työttömiä tohtoreita on olemassa. En vain henkilökohtaisesti tunne yhtäkään. Yhden tapauksen tiedän, jossa tohtoriksi juuri valmistunut vaihtoi stressittömämpiin duunarin hommiin. Mutta hän teki sen omasta tahdostaan, tiedemaailma kun ei vaan enää kiinnostanut - vaikka koulutusta vastaava pestikin olisi ollut tiedossa. Olisikohan vähän samankaltaisia tapauksia nämä sinun tuntemasi alan vaihtajat?

Eivät ole.

Jankkaat edelleen samaa virttä: koska sinä tunnet tällaisen tohtorin, on muidenkin oltava samankaltaisia tapauksia. Lopetan tämän ns. dialogin tähän.

Minä nyt vain tietyistä syistä satun tuntemaan tämän sektorin aika tarkkaan ja pitkän ajanjakson yli. Kommenteistasi päätellen sinä et. Mutta oikein hyvää päivänjatkoa sulle, mörökölli!

Minkä ihmeen sektorin? Miten niin en tunne, tunnen kymmenittäin tohtoreita. Mutta good day to you too, know-it-all.

Vierailija
156/187 |
18.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei vain korkeakoulutettujen määrä, vaan myös koulutettavien ja koulutuksen taso tai laatu on verrokkimaita huonompaa. Näin on ainakin humanistisella puolella. Pseudosuomalaiset identiteettiparasiitit hourivat siellä ihan mitä sattuu niin kielentutkimuksen kuin arkeologiankin viroissa.

Arjalaisten suomenheimojen kieli selitetään lainasanoina ja jäänteet kuten kalmistot ja suuremmat kuvirakenteet jääkauden tai luonnontekeleinä.

Yliopiston virassa houriva pseudosuomalainen pyyntikulttuurin jälkeläinen selittää tärkeänä, että lidarkartoissa sopii etsiä vain tervahautoja ha hiilimiiluja.

On ihan turha haaskata veronmaksajien rahoja tällaiseen hourulaan. Tiede, tutkimus tai kulttuuriperintökään ei tarvitse näitä rasitteita.

Edit. kivirakenteet.

Poliitikot (itsekin usein pseudosuomalaisia identiteettiloisia) määrittävät tason tilastojen perusteella, eikä kukaan halua puuttua itse ongelmaan, josta itse muodostavat suuren osan.

Suomen valtion kansalainen ei edelleenkään ole sama asia kuin etnokulttuurinen arjalaissuomalainen.

Vierailija
157/187 |
18.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei vain korkeakoulutettujen määrä, vaan myös koulutettavien ja koulutuksen taso tai laatu on verrokkimaita huonompaa. Näin on ainakin humanistisella puolella. Pseudosuomalaiset identiteettiparasiitit hourivat siellä ihan mitä sattuu niin kielentutkimuksen kuin arkeologiankin viroissa.

Arjalaisten suomenheimojen kieli selitetään lainasanoina ja jäänteet kuten kalmistot ja suuremmat kuvirakenteet jääkauden tai luonnontekeleinä.

Yliopiston virassa houriva pseudosuomalainen pyyntikulttuurin jälkeläinen selittää tärkeänä, että lidarkartoissa sopii etsiä vain tervahautoja ha hiilimiiluja.

On ihan turha haaskata veronmaksajien rahoja tällaiseen hourulaan. Tiede, tutkimus tai kulttuuriperintökään ei tarvitse näitä rasitteita.

Edit. kivirakenteet.

Poliitikot (itsekin usein pseudosuomalaisia identiteettiloisia) määrittävät tason tilastojen perusteella, eikä kukaan halua puuttua itse ongelmaan, josta itse muodostavat suuren osan.

Suomen valtion kansalainen ei edelleenkään ole sama asia kuin etnokulttuurinen arjalaissuomalainen.

Joo ja esim ossitiihonen ei todellakaan ole ”arjalaissuomalainen”.

Vierailija
158/187 |
18.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan käsityksestä huolimatta tilastojen mukaan korkeampi koulutus parantaa keskimäärin ihmisen työllistymismahdollisuuksia. Se ei toki koske kaikkia aloja samalla tavalla mutta yleisellä tasolla se on näin.

Mutta onko se akateemista koulutusta vaativaa työtä? Tuntemani FM:t ovat töissä mm. museo-oppaina, sihteereinä, ihan muun alan yrittäjinä, ja osa akateemisesti työllistyneistä tekee työtä vain osa-aikaisesti ja tuntityönä. Kolmeen ensimmäiseen riittäisi ihan mainiosti esimerkiksi merkonomin tutkinto. Pitäisi ottaa huomioon myös työllistymisen laatu: täysipäiväisesti asiantuntijatyössä.

Vierailija
159/187 |
18.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan käsityksestä huolimatta tilastojen mukaan korkeampi koulutus parantaa keskimäärin ihmisen työllistymismahdollisuuksia. Se ei toki koske kaikkia aloja samalla tavalla mutta yleisellä tasolla se on näin.

Mutta onko se akateemista koulutusta vaativaa työtä? Tuntemani FM:t ovat töissä mm. museo-oppaina, sihteereinä, ihan muun alan yrittäjinä, ja osa akateemisesti työllistyneistä tekee työtä vain osa-aikaisesti ja tuntityönä. Kolmeen ensimmäiseen riittäisi ihan mainiosti esimerkiksi merkonomin tutkinto. Pitäisi ottaa huomioon myös työllistymisen laatu: täysipäiväisesti asiantuntijatyössä.

Tätä minäkin olen tässä ketjussa sanonut!

Vierailija
160/187 |
18.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten olisi että 50% olisi (palkka)töissä noin aluksi? Ei sitä korkeakoulutusta osaa edes käyttää jos on ikänsä istunut laitoksessa, paitsi jos aikoo opettajaksi.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kaksi seitsemän