Marin: ”Tavoitteemme on, että vuonna 2030 50 % nuorista olisi korkeakoulutettuja”

Mutta haluaako ihmiset olla korkekoulutettuja? Tarkoitan tällä sitä, että ehkä se jopa lisää syrjäytymistä, jos pakolla työelämästä tulee korkeakouluvaatimuksen tasoista työtä. Moni haluaa vain nopeasti töihin, tehdä jotain melko yksinkertaista, ajattelua vaatimatonta työtä, jossa ei tarvitse olla vastuussa mistään, kehittää tai ideoida yhtään mitään. 

Korkeakoulutus vaatii itseohjautuvuutta, eikä kaikista ole siihen. Tiedän paljon ihmisiä, jotka viihtyvät yksinkertaisessa työssä. 

Korkeakoulutettuja matalapalkkaisia ja työttömiä. Siihen se lopulta johtaa kun kaikille ei riitä töitä ja työnantajat voi kilpailuttaa palkkoja vapaasti kun aina löytyy joku nuori joka tekee halvemmalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Automatisaation myötä vuonna 2030 voi olla aika vähissä duunarityöt. Meillähän on tietyillä aloilla korkeakoulutetuista pulaa, kuten teknologiapuolella, eli sinällään tämä on täysin järkevää, kunhan ohjataan ihmisiä opiskelemaan niitä oikeita koulutuksia. Hyvä valmistautua jo etukäteen ja valmistella tulevia sukupolvia sellaiseen työelämään, jossa tietotyöläisyys on arkea.

Olen DI enkä ole 15-20 hakemuksenkaan jälkeen saanut työpaikkaa, jumissa nykyisessä surkeassa vaan. Missä se pula teknologiapuolella on??

Olen miettinyt samaa. Valmistuin 2018 dippainssiksi ja en ole tähän päivään mennessä saanut alani töitä. Arvosanat olivat pääasiassa 3-5, joten ei jää siitä kiinni.

- DI

Sitten se on jostain muusta kinni. Kuinka usein haet työpaikkaa? Panostatko kunnolla hakemuksiin? Oletko hakenut töihin jotka liittyvät suoraan diplomityöhösi?

Ikävä tosiasia on että mikäli olet ollut kolme vuotta putkeen työttömänä, sinun on huomattavasti vaikeampaa päästä alasi töihin kuin hakijan, jolla ei ole pitkää työttömyyttä takana. Siksi työnhakuun pitää panostaa vieläkin enemmän että voisi päästä haastatteluun asti.

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan käsityksestä huolimatta tilastojen mukaan korkeampi koulutus parantaa keskimäärin ihmisen työllistymismahdollisuuksia. Se ei toki koske kaikkia aloja samalla tavalla mutta yleisellä tasolla se on näin.

Kyllä, tietenkin korkea koulutus parantaa yksilötasolla työmahdollisuuksia, kun voi hakea omaa koulutusta vastaavia töitä ja kaikkia saman alan mutta alhaisemman koulutuksen työpaikkoja ja lopuksi vielä kaikkia niitä työpaikkoja johon ei vaadita eritystä koulutusta. Mutta onko yhteiskunnan kannalta järkevää että maisterit ja tohtorit vievät koulttamattomien työpaikat?

Kaikesta huolimatta tälläkin palstalla on porattu myös siitä että joku kokee olevansa ylikouluttautunut eikä siksi saa työpaikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Automatisaation myötä vuonna 2030 voi olla aika vähissä duunarityöt. Meillähän on tietyillä aloilla korkeakoulutetuista pulaa, kuten teknologiapuolella, eli sinällään tämä on täysin järkevää, kunhan ohjataan ihmisiä opiskelemaan niitä oikeita koulutuksia. Hyvä valmistautua jo etukäteen ja valmistella tulevia sukupolvia sellaiseen työelämään, jossa tietotyöläisyys on arkea.

Olen DI enkä ole 15-20 hakemuksenkaan jälkeen saanut työpaikkaa, jumissa nykyisessä surkeassa vaan. Missä se pula teknologiapuolella on??

Olen miettinyt samaa. Valmistuin 2018 dippainssiksi ja en ole tähän päivään mennessä saanut alani töitä. Arvosanat olivat pääasiassa 3-5, joten ei jää siitä kiinni.

- DI

Mikä ala, koulu ja missä harjoittelut jos pystyt vastaamaan? Minä aloitan Otaniemen sähköllä ja ajattelin työllistyä. Matikat ja fysiikat meni kympin keskiarvolla, mutta nuo opinnot ovat paljon vaikeampia tietenkin.

Otaniemi on työnantajien silmissä arvostettu opinahjo ja koulutusalasikin on ok. Kyllä sä töihin pääset kun vain hoidat koulun kunnialla läpi. Otaniemessä on loistavat verkostointimahdollisuudet jotka kannattaa käyttää hyväkseen. Lisäksi kannattaa tehdä oman alan harjoittelutöitä jo opiskellessa jos mahdollista, niistä on yllättävää hyötyä sitten kun hakee ekaa "kunnon" työpaikkaa.

Tätä eliitti haluaa. Koulu on aivopesua varten millä tehdään lapsista oravanpyörässä juoksevia aikuisia jotka eivät kyseenalaista mitään. Ainoastaan niitä mitkä liittyy Agendaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan käsityksestä huolimatta tilastojen mukaan korkeampi koulutus parantaa keskimäärin ihmisen työllistymismahdollisuuksia. Se ei toki koske kaikkia aloja samalla tavalla mutta yleisellä tasolla se on näin.

Kyllä, tietenkin korkea koulutus parantaa yksilötasolla työmahdollisuuksia, kun voi hakea omaa koulutusta vastaavia töitä ja kaikkia saman alan mutta alhaisemman koulutuksen työpaikkoja ja lopuksi vielä kaikkia niitä työpaikkoja johon ei vaadita eritystä koulutusta. Mutta onko yhteiskunnan kannalta järkevää että maisterit ja tohtorit vievät koulttamattomien työpaikat?

Kaikesta huolimatta tälläkin palstalla on porattu myös siitä että joku kokee olevansa ylikouluttautunut eikä siksi saa työpaikkaa.

Maisterit ja tohtorit ei vie kouluttamattomien paikkoja. Kouluttamattomien työt vähenevät kun elinkeinorakenne on muuttunut. Kaikkein kannattamattominta on, ettei ihmiset työllisty.

Suomessa on teollistuneeksi maaksi vähemmän korkeasti koulutettuja kuin muualla. Lisäksi AMK-uudistus tehtiin vuosikymmeniä myöhässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Automatisaation myötä vuonna 2030 voi olla aika vähissä duunarityöt. Meillähän on tietyillä aloilla korkeakoulutetuista pulaa, kuten teknologiapuolella, eli sinällään tämä on täysin järkevää, kunhan ohjataan ihmisiä opiskelemaan niitä oikeita koulutuksia. Hyvä valmistautua jo etukäteen ja valmistella tulevia sukupolvia sellaiseen työelämään, jossa tietotyöläisyys on arkea.

Olen DI enkä ole 15-20 hakemuksenkaan jälkeen saanut työpaikkaa, jumissa nykyisessä surkeassa vaan. Missä se pula teknologiapuolella on??

Olen miettinyt samaa. Valmistuin 2018 dippainssiksi ja en ole tähän päivään mennessä saanut alani töitä. Arvosanat olivat pääasiassa 3-5, joten ei jää siitä kiinni.

- DI

Mikä ala, koulu ja missä harjoittelut jos pystyt vastaamaan? Minä aloitan Otaniemen sähköllä ja ajattelin työllistyä. Matikat ja fysiikat meni kympin keskiarvolla, mutta nuo opinnot ovat paljon vaikeampia tietenkin.

Otaniemi on työnantajien silmissä arvostettu opinahjo ja koulutusalasikin on ok. Kyllä sä töihin pääset kun vain hoidat koulun kunnialla läpi. Otaniemessä on loistavat verkostointimahdollisuudet jotka kannattaa käyttää hyväkseen. Lisäksi kannattaa tehdä oman alan harjoittelutöitä jo opiskellessa jos mahdollista, niistä on yllättävää hyötyä sitten kun hakee ekaa "kunnon" työpaikkaa.

Ok, kiitos vastauksesta. Näin olin ajatellutkin, ja sähkö tuntui hyvältä vaihtoehdolta työllistymisen ja jatko-opintojen kannalta. DI-puolelta tosiaan kuulee vähän molemmista työmarkkinan ääripäistä juttuja.

Se siitä arvostuksesta mm. lähihoitajia, bussikuskeja, kaupankassoja, ravintolatyöntekijöitä ja eläintenhoitajia kohtaan. Vai onko tarkoituksena se, että tulevaisuudessa meitä hoitaa terveydenhuoltoalan maisterit, bussia ajaa logistiikkainsinööri, kaupankassalla rahastaa ekonomi, ravintolassa palvelee pelkkiä restonomeja ja ratsastustalleilla eläinlääkärit huolehtii hevosista ja varusteista? Huoh.

Vierailija kirjoitti:

Tätä eliitti haluaa. Koulu on aivopesua varten millä tehdään lapsista oravanpyörässä juoksevia aikuisia jotka eivät kyseenalaista mitään. Ainoastaan niitä mitkä liittyy Agendaan

Mikä on tää Agenda?

Jotkut ovat huolisssaan, että korkeakoulutuksen lisääminen vähentää tutkintojen arvoa. Mutta toisaalta eikö se myös toiselta puolen lisäisi duunariammattien arvostusta, mitä minusta työelämä tarvitsisi. Toisaalta, miksipä ei joku erinomainen muurari voisi tehdä korkeakoulututkielmaa jostakin muurausalan kysymyksestä, ja siten jakaisi osaamistaan tuleville polville siinäkin muodossa.

Marin vitsauksia, että kehtaa. Pikemminkin pitäsi lisätä kisälli koulutusta, sillä kohta todellisista ammatti osaajista on huutava pula. Tosin jos raaka-aineet luovutetaan kuten kaivos, -metsät, vedet, ilma, aurinko ym. niin mihin suomalaisia enää tarvitaan. Pyörittämään peukaloita kenties.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi käyttää varoja kansalaisten ylikouluttamiseen? En näe mitään lisäarvoa korkeakoulututkinnolla, jos tuloksena on entistä enemmän työttömiä korkeakoulutettuja ja sitten suorittavaan työhön haalitaan maahan'uuttajia.

Pahalta vaikuttaa myös NUORILLE korkeakoulututkintoja, kun nyt on vanhemmissa ikäluokissa paljon sellaisia, jotka eivät ole syystä tai toisesta voineet kouluttautua kykyjensä ja halujensa mukaisesti.

Kansan osaamis- ja sivistystasoa voi nostaa muillakin keinoilla kuin ylikoulutuksella.

Terveisin työtön maisteri.

Vaikka olisit itse työtön maisteri, ei kannata yleistää. Ehkäpä pääainevalintasi ei ollut työnsaannin kannalta se kaikkein järkevä? Itse valmistuin maisteriksi jo reilu 10 vuotta sitten, enkä ole ollut päivääkään työtön sen jälkeen.

Suomessa 35–54-vuotiaiden työttömyysaste on korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla noin 4 %, toisen asteen koulutuksen varassa olevilla noin 8,5 % ja ilman perusasteen koulutuksen jälkeistä koulutusta olevilla keskimäärin noin 13,5 %.

Huvittavaa miten harvoin näkee tilastoja siitä, ovatko korkeakoulutetut työllistyneet ns. omaa osaamistasoaan vastaaviin tehtäviin vaiko sellaisiin, joissa pärjäisi vähemmälläkin. Ja kuinka moni on kouluttautunut uudelleen. Osaamistasolla en välttämättä tarkoita juuri omankaan alan töitä.

Omalla vuosikurssillani maistereista etenkin naisista lähes puolet on muun alan töissä tai työttömänä, tai jotenkin alaa sivuavasti hohhoijaapätkätöissä. Monilla on kuitenkin työkokemusta niistä paljon nauretuista asiantuntijatehtävistä. Olen sen verran vanhempi, että miehethän kyllä työllistyivät jos eivät olleet aivan sekopäitä. Tunnen myös useita työttömiä tohtoreita. Pointtini on se, että jos kerran osaamiselle ei ole käyttöä säästetään nekin rahat ja tehdään sitten kaikista hoitajia ja siivoajia, paitsi ne joista tulee superhyperkoodaajia ja vain alle kolmekymppinenhän kelpaa, nelikymppinen vielä juuri ja juuri. Sama virsi tietyillä AMK-aloilla.

Hassua. Itse en tunne yhtäkään työtöntä tohtoria vaikka paljon tohtoreita tunnenkin. Itseasiassa ne harvat työttömät ketä tiedän ovat nimenomaan matalasti kouluttautuneita.

En minäkään tunne yhtään mongolialaista, mutta uskon kyllä että heitä on olemassa. Nälänhätää ei voi olla, koska söin aamupalan jne.

Tunnen toki myös tohtoreita jotka ovat vaihtaneet alaa, osa hyvinkin suorittaviin tehtäviin. Osalla on töitä lyhyitä pätkiä silloin tällöin. Suomi nousun ja osaaminen ja vuosien koulutus käyttöön, eiku...

Vierailija kirjoitti:

Tätä eliitti haluaa. Koulu on aivopesua varten millä tehdään lapsista oravanpyörässä juoksevia aikuisia jotka eivät kyseenalaista mitään. Ainoastaan niitä mitkä liittyy Agendaan

Eivätköhän ne aivopesylle alttiit ole nimenomaan kouluttamattomampia ihmisiä, jotka esim. kyseenalaistavat tieteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan käsityksestä huolimatta tilastojen mukaan korkeampi koulutus parantaa keskimäärin ihmisen työllistymismahdollisuuksia. Se ei toki koske kaikkia aloja samalla tavalla mutta yleisellä tasolla se on näin.

Kyllä, tietenkin korkea koulutus parantaa yksilötasolla työmahdollisuuksia, kun voi hakea omaa koulutusta vastaavia töitä ja kaikkia saman alan mutta alhaisemman koulutuksen työpaikkoja ja lopuksi vielä kaikkia niitä työpaikkoja johon ei vaadita eritystä koulutusta. Mutta onko yhteiskunnan kannalta järkevää että maisterit ja tohtorit vievät koulttamattomien työpaikat?

Kaikesta huolimatta tälläkin palstalla on porattu myös siitä että joku kokee olevansa ylikouluttautunut eikä siksi saa työpaikkaa.

Maisterit ja tohtorit ei vie kouluttamattomien paikkoja. Kouluttamattomien työt vähenevät kun elinkeinorakenne on muuttunut. Kaikkein kannattamattominta on, ettei ihmiset työllisty.

Suomessa on teollistuneeksi maaksi vähemmän korkeasti koulutettuja kuin muualla. Lisäksi AMK-uudistus tehtiin vuosikymmeniä myöhässä.

Vievätpä. Olen itse saanut nuorempana työpaikkoja joissa palkkaajan motivaatioksi paljastui se, että on hienoa saada nuoria maistereita työntekijöiksi. Työ oli puoliaivotonta.

Ai pitää olla tutkinto jo nuorena? Peruskoulua saisi kyllä lyhentää. Ammattiin orientoituminen aikaistuisi.

Ai pitää olla tutkinto jo nuorena? Peruskoulua saisi kyllä lyhentää. Ammattiin orientoituminen aikaistuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä eliitti haluaa. Koulu on aivopesua varten millä tehdään lapsista oravanpyörässä juoksevia aikuisia jotka eivät kyseenalaista mitään. Ainoastaan niitä mitkä liittyy Agendaan

Eivätköhän ne aivopesylle alttiit ole nimenomaan kouluttamattomampia ihmisiä, jotka esim. kyseenalaistavat tieteen.

ja aivopestyt ei kyseenalaista mitään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä eliitti haluaa. Koulu on aivopesua varten millä tehdään lapsista oravanpyörässä juoksevia aikuisia jotka eivät kyseenalaista mitään. Ainoastaan niitä mitkä liittyy Agendaan

Eivätköhän ne aivopesylle alttiit ole nimenomaan kouluttamattomampia ihmisiä, jotka esim. kyseenalaistavat tieteen.

ja aivopestyt ei kyseenalaista mitään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Automatisaation myötä vuonna 2030 voi olla aika vähissä duunarityöt. Meillähän on tietyillä aloilla korkeakoulutetuista pulaa, kuten teknologiapuolella, eli sinällään tämä on täysin järkevää, kunhan ohjataan ihmisiä opiskelemaan niitä oikeita koulutuksia. Hyvä valmistautua jo etukäteen ja valmistella tulevia sukupolvia sellaiseen työelämään, jossa tietotyöläisyys on arkea.

Olen DI enkä ole 15-20 hakemuksenkaan jälkeen saanut työpaikkaa, jumissa nykyisessä surkeassa vaan. Missä se pula teknologiapuolella on??

Olen miettinyt samaa. Valmistuin 2018 dippainssiksi ja en ole tähän päivään mennessä saanut alani töitä. Arvosanat olivat pääasiassa 3-5, joten ei jää siitä kiinni.

- DI

Mikä ala, koulu ja missä harjoittelut jos pystyt vastaamaan? Minä aloitan Otaniemen sähköllä ja ajattelin työllistyä. Matikat ja fysiikat meni kympin keskiarvolla, mutta nuo opinnot ovat paljon vaikeampia tietenkin.

Otaniemi on työnantajien silmissä arvostettu opinahjo ja koulutusalasikin on ok. Kyllä sä töihin pääset kun vain hoidat koulun kunnialla läpi. Otaniemessä on loistavat verkostointimahdollisuudet jotka kannattaa käyttää hyväkseen. Lisäksi kannattaa tehdä oman alan harjoittelutöitä jo opiskellessa jos mahdollista, niistä on yllättävää hyötyä sitten kun hakee ekaa "kunnon" työpaikkaa.

Ok, kiitos vastauksesta. Näin olin ajatellutkin, ja sähkö tuntui hyvältä vaihtoehdolta työllistymisen ja jatko-opintojen kannalta. DI-puolelta tosiaan kuulee vähän molemmista työmarkkinan ääripäistä juttuja.

Sen verran vielä lisäisin, että ei se matematiikka yhtään sen vaikeampaa ole teknisessä yliopistossa kuin lukiossakaan. Ero on siinä, että etenemisvauhti on täysin erilainen, joten opiskelu on työläämpää. Fysiikan tapauksessa asia on samankaltainen, tosin mitä nyt muistelen, niin lukion fysiikka on enemmänkin sellainen pintaraapaisu eri fysiikan alueisiin.