Lue keskustelun säännöt.
Mistä narsismin tunnistaa?
Kommentit (904)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä mietin, olenkohan minä narsisti. Kasvoin ympäristössä, jossa olin aina se paska, joka syytä kaikki oli ja se huono, jolle ei oikeastaan oikeuksia kuulukaan. Kaikista hyvin menneistä asioista kiitos ja kunnia kuului aina yksinomaan sisarelleni, joka oli hyvä tyttö ja enkelien sukua, ja hän oli yksin tehnyt hyvät työt, vaikka olinhan siinä yhtälailla minäkin työn touhussa mukana tai vaikka olisin tehnyt työn ykdin rikä hän olodi ollut sillä hetkellä edes kotonakaan. Kaikki pilalle menneet olivat minun syytäni vaikken olisi ollut osallisenakaan. Kaikesta hän aina sanoi tehneensä sen yksin ja koko dilloinen perheeni tuntuu edrlleen uskovan sen olevan totta. Jos hän potki minua huvikseen, olin minä aina syyllinen. Voitin kerran visailussa palkinnon ja hän sanoi kotona, että palkinto oikeasti kuuluu hänelle, koska hän oli kertonut minulle vastaukset. Sekin uskottiin ilman muuta todeksi eikä kukaan miettinyt miksi hän oli laittanut omat vastauksensa väärin ja kertonut oikeat minulle. Tämä kaikki oli niin systemaattista, että minulla on edelleen täyspasska maine perheen piirissä ja yhteisellä mustamaalauksella se on levitetty myös suvun ja perhetuttujen piiriin. Vetäydyin tästä piiristä henkisesti erilleen ja hoidin omat hommani, koulun ym. Sain ihan hyvän ammatin, joka on elättänyt minut. Tämäkin oli väärin tehty ja väärällä motivaatiolla, jonka hän tietää olevan eri kuin itse kuvittelin. Muutenkin kaikki tuntuu jstkuvsn aivan samaan malliin kuin ennenkin. Kaikki mitä teen, olen tsi ajattelen, on joko mitätöntä moraalitonts, väärällä motivaatiolla tai muutrn väärin ja pahaa muita ihmisiä kohtaan ja olen niin dyvästi paha ihminen, etten ansaitse normaalin ihmisen arvostusta tai ystävällistä kohtelua tai eded sitä ettei kaikkea minussa ole välttämätöntä kommentoida negatiivisen katsannon kautta. Vetäytymällä voin vuosia hyvin. Sitten jostain syystä aloin kaivata normaaleja sisarussuhteita. Keskinäistä vastavuoroista arvostusta ja yhdessäolon iloa. Kävi juuri päinvastoin. Kaikki vain paheni. Olen nyt entistäkin passkempi, mustempi ja pahempi ihminen. Mietin usein, olenko minä kuitenkin itse se viallinen, joka ei vain näe itseään oikeassa valossa. Monusta olisi mukavaa, jos minunkin osuuteni hyvin menneistä töistä tunnistettaisiin ja tunnustettaisiin ja nähtäisiin minussakin edes jotakin hyviäkin piirteitä ja arvostamisen aiheita. Ja toivoidin, että suhde tuottaisi minullekin jotakin iloa eikä ahdistusta ja minulla olisi oikeus olla, muutakin kuin tahdoton mollamaija, jonka toinen vääntää haluamaansa asemaan ja asentoon. Että minäkin voisin joskus saada suhteesta jotakin. Olenko siis vain sairaan huomionhakuinen ja kiitoksenkipeä ja hyväksynnänhakuinen narsisti., ja sisareni vain toimii minulle peilinä, jotta näkisin olevani läpimätä aivan kuin hän minulle ilmaiseekin. Toisaalta tuo empatiakyvyttömyyspiirre...
Esim kun vanhempani kuolivat, en kummankaan kohdalla surrut sitä, että minä menetin vanhempani, vaan hyvin voimakkaadti sitä, että he mrnettivät elämänsä ja heidän elinaikansa loppui jo ja he menettivät jo kaikki ne ihanuudet mitä elämä ihmisille tarjoilee. Ja joskus jonkun onnistuminen saattaa nostaa minulle ihan ilon kyyneleet silmiin kun olen niin onnellinen hänen kanssaan. Siitä olen sitten itsekseni päätellyt, etten ehkä ihan pahin maailmassa kuitenkaan olisi ja se helpottaa. En vain osaa korjata sisarussuhdetta. Olen päätynyt lopulta siihen, ettei minulla ole sellaista sisarta kuin haavemaailmassani voisi olla, vaan omanlaisensa lihaa ja verta oleva. Eikä meidän tarvitse olla tekemisissä, koska yhdessäolo ei tee onnelliseksi ilmeisesti kumpaakaan.Miksi ajattelet olevasi narsisti? Mikään kirjoituksessasi ei viittaa sellaiseen.
Ehkä sisarusteni suhtautumisen takia. Jommassakummassa on jokin vialla, että adiat menevät niin solmuun ja yhdessäolo tuottaa vain pahaa oloa. Ja perinteidemme mukaan vika on aina minussa ja niin minutkin on kasvatettu ajattelemaan, tai kasvoin ajattelemaan. Että minä olen se ongelman juurisyy. Välillä tappelen sitä ajatusta vastaan ja yritän ajatella itsestäni positiivisesti. Helpoiten se onnistuu kun olen itsekseni ja puuhailen omiani eikä ole ketään peilaamassa minua itselleni takaisin. Kipu on silloin vähäisintä ja minun on parempi olla. Ei minullakaan taida mirlenterveys siis olla kaikkein vahvinta sorttia. Olen jollain lailla oppinut kyllä rlämään sen kanssa enkä vietä kaikkea aikaa tämän pauloissa. Pääosin ajattelen kaikkea muuta mielenkiintoista ja ihmettelen ja ihastelen maailman menoa, mutta otsikko toi taas epäselvän kysymyksen mieleeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpas tullut paljon kommentteja. En olisi itse kovin suoraviivaisesti antamassa kotikeittiödiagnooseja mutta tuli mieleen yksi piirre, jonka olen mielestäni hyvin vahvasti narsistisessa (tai jopa psykopaattisessa) ihmisessä havainnut. Se on se, että henkilöllä on taustallaan paljon ikuisesti selvittämättömiksi jääneitä konflikteja itselleen aiemmin läheisten ihmisten kanssa. Näitä voivat olla entiset kumppanit (ja mitä räikeämpi tapaus, sitä todennäköisemmin näitä on useita), entiset parhaat ystävät, jopa sisarukset.
Huom, en nyt tarkoita mitään vähän hankalaa esimiestä tai ikävää naapuria. Vahvasti narsistinen ihminen ei näytä todellista itseään kuin vain vähemmän muodollisissa ihmissuhteissa. Naapuri tai alainen voi kokea vilauksen tästä hirviöstä mutta pahimman puolen narsisti näyttää itselleen jollakin tavalla tärkeälle ihmiselle. Narsisti (tai psykopaatti) ei osaa antaa anteeksi. Hän ei kykene näkemään mitään virheitä tapahtuneeksi omalta puoleltaan.
Narsistilla on todennäköisesti myös taustallaan poikkeuksellisen paljon ylinopeussakkoja (törkeitä ylinopeuksia, ei mitään vahingossa ylityksiä) ja jopa tuomioita pahoinpitelystä. Omassa elämässään narsisti nauttii aina, kun voi sääntöjä rikkomalla saavuttaa jotakin. Mitä fiksumpi narsisti on, sitä todennäköisemmin hän jää kiinni tekemisistään vain harvoin. Mikään mainitsemistani rikostyyppi yms. ei yksinään ja satunnaisena esiintyen (mielestäni) kieli voimakkaan narsistisesta persoonallisuudesta. Todellinen narsismi ilmenee selkeänä kaikilla elämän osa-alueilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykiatrinen erikoislääkäri tarvitsee useita kymmeniä tapaamisia tehdäkseen diagnoosin, av mamma tarvitsee toisen käden musta tuntuu kertomuksen.
Kerrotko vielä millä narsistin saa lääkäriin, että saadaan aikaan virallinen diagnoosi niin loppuu se ulina siitä, että "en ole narsisti koska ei ole diagnoosia".
Lopeta. Sillä ei ole mitään merkitystä sinun tulevaisuuden kannalta.
Tuo on ansa, jossa vietät vuosia.
On parempi jos ei vastailla sille mitään, narsisti turhautuu nopeasti, kun ei saakaan huomiota.
Minua kiinnostaa vain vastaus, ei kirjoittajat. Jos et kykene vastaamaan, pidä pääsi kiinni äläkä tuhlaa aikaani.
vastaus on että sinun kysymys on väärä. Uskallatko tunnustaa sen mahdollisuuden?
Entä miten se narsisti saadaan lääkäriin, että narsismi voidaan todeta?
Vastaa idiootti tuon typerän ulinasi sijaan.
Lääkärille narsisti saadaan kun ammutaan se. Lääkäri tekee ruumiinavauksen ja sanoo, että se mikä tässä henkilössä ei ole kusta, on paskaa, tämähän on aivan selvästi narsisti. Case closed.
Onko se tosiaan ainoa keino?
Vierailija kirjoitti:
kirjoitustavoissaan pahanlaista narsismia, mistä mm. Jyrki Lehtola on purevasti kirjoittanut.
Tässä on taas täydellinen esimerkki narsistisen piirteiden omaavasta henkilöstä. Hän puhuu asiasta, josta hän ei tiedä oikeastaan mitään.
Samaa teki myös "soitonopettaja/ammattimuusikkokin". Soittotaidottomana yritti päteä Google- ja Wikipedialinkkien avulla, eikä mitään käsitystä asioista ollut. Ja kun jäi valheista kiinni totesi vain, että "mitä siitä jos valehtelen".
Vierailija kirjoitti:
Ja kun jäi valheista kiinni totesi vain, että "mitä siitä jos valehtelen".
Hyvä lähtökohta keskustelulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kirjoitustavoissaan pahanlaista narsismia, mistä mm. Jyrki Lehtola on purevasti kirjoittanut.
Tässä on taas täydellinen esimerkki narsistisen piirteiden omaavasta henkilöstä. Hän puhuu asiasta, josta hän ei tiedä oikeastaan mitään.
Samaa teki myös "soitonopettaja/ammattimuusikkokin". Soittotaidottomana yritti päteä Google- ja Wikipedialinkkien avulla, eikä mitään käsitystä asioista ollut. Ja kun jäi valheista kiinni totesi vain, että "mitä siitä jos valehtelen".Ketään ei kiinnosta tuo sun soitonopettaja-ammattimuusikko. Hae apua pakkomielteeseesi.
Vierailija kirjoitti:
Samaa teki myös "soitonopettaja/ammattimuusikkokin". Soittotaidottomana yritti päteä Google- ja Wikipedialinkkien avulla, eikä mitään käsitystä asioista ollut. Ja kun jäi valheista kiinni totesi vain, että "mitä siitä jos valehtelen".
Ketään ei kiinnosta tuo sun soitonopettaja-ammattimuusikko. Hae apua pakkomielteeseesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa teki myös "soitonopettaja/ammattimuusikkokin". Soittotaidottomana yritti päteä Google- ja Wikipedialinkkien avulla, eikä mitään käsitystä asioista ollut. Ja kun jäi valheista kiinni totesi vain, että "mitä siitä jos valehtelen".
Ketään ei kiinnosta tuo sun soitonopettaja-ammattimuusikko. Hae apua pakkomielteeseesi.
Ihan hullun käytöstähän se on leikkiä musiikin ammattilaista netissä kun ei osaa soittaa kuin suutaan. Vai pidätkö itse sellaista käytöstä aikuisen ja terveen ihmisen käytöksenä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä narsistien lapset yleensä tapaavat?
Psykiatrian poliklinikoilla, mielisairaaloissa, vankiloissa ja päihdeklinikoilla.
Olen ollut niissä kaikissa.
On ollut kyllä pitkä ja yli 50 vuotta kestänyt polku kun narsistin lapsena olen kiertänyt vankilat ja mielisairaalat, jotta minua jossain vauva-palstalla kutsutaan lopulta itse narsistiksi.
Ikävää. Toisaalta nuo kaksi asiaa voi molemmat olla totta. Yleisellä tasolla, en tarkoita juuri sinua.
Ikävää? Lievästi sanottuna joo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa teki myös "soitonopettaja/ammattimuusikkokin". Soittotaidottomana yritti päteä Google- ja Wikipedialinkkien avulla, eikä mitään käsitystä asioista ollut. Ja kun jäi valheista kiinni totesi vain, että "mitä siitä jos valehtelen".
Ketään ei kiinnosta tuo sun soitonopettaja-ammattimuusikko. Hae apua pakkomielteeseesi.
Sinua ainakin kovin kiinnostaa kun ulina alkaa heti kun asia mainitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa teki myös "soitonopettaja/ammattimuusikkokin". Soittotaidottomana yritti päteä Google- ja Wikipedialinkkien avulla, eikä mitään käsitystä asioista ollut. Ja kun jäi valheista kiinni totesi vain, että "mitä siitä jos valehtelen".
Ketään ei kiinnosta tuo sun soitonopettaja-ammattimuusikko. Hae apua pakkomielteeseesi.
Ihan hullun käytöstähän se on leikkiä musiikin ammattilaista netissä kun ei osaa soittaa kuin suutaan. Vai pidätkö itse sellaista käytöstä aikuisen ja terveen ihmisen käytöksenä?
Lasten leikeissä on usein erilaisia roolihahmoja, ja narsisti jatkaa aikuisena vastaavien roolileikkien leikkimistä netissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsisteissa aidosti hauskana piirteenä on se, että he yleensä paljastavat itsestään kaikista eniten, jos juttujaan osaa oikein päin lukea. He nimittäin syyttelevät mustamaalauksen kohteitaan niistä huonoista personaallisuuden piirteistä sekä tapahtuneista virheistä ja onnettomuuksista, jotka heillä itsellään on ja jotka he ovat oikeastaan itse aiheuttaneet.
Siispä ensi kerralla kun kuuntelet narsistin mustamaalausta jostain ihmisestä (jota tyypillisesti et ole edes tavannut koskaan), kuuntele sitä narsistin kertomaa tarinaa tästä näkökulmasta. Lupaan, että saat uutta hupia elämääsi!
Vierailija kirjoitti:
Narsisteissa aidosti hauskana piirteenä on se, että he yleensä paljastavat itsestään kaikista eniten, jos juttujaan osaa oikein päin lukea. He nimittäin syyttelevät mustamaalauksen kohteitaan niistä huonoista personaallisuuden piirteistä sekä tapahtuneista virheistä ja onnettomuuksista, jotka heillä itsellään on ja jotka he ovat oikeastaan itse aiheuttaneet.
Siispä ensi kerralla kun kuuntelet narsistin mustamaalausta jostain ihmisestä (jota tyypillisesti et ole edes tavannut koskaan), kuuntele sitä narsistin kertomaa tarinaa tästä näkökulmasta. Lupaan, että saat uutta hupia elämääsi!
Juuri näin. Narsisti jopa sanasta sanaan lainaa ilmaisuja näiltä haukkumiltaan ihmisiltä tekeytyessään itse heidän uhrikseen. Siksikin narsisti on niin uskottava, sanat nimittäin ilmaisevat osuvasti ja aidosti koettuja tunteita. Ne eivät ole vain hänen kokemiaan tunteita...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa teki myös "soitonopettaja/ammattimuusikkokin". Soittotaidottomana yritti päteä Google- ja Wikipedialinkkien avulla, eikä mitään käsitystä asioista ollut. Ja kun jäi valheista kiinni totesi vain, että "mitä siitä jos valehtelen".
Ketään ei kiinnosta tuo sun soitonopettaja-ammattimuusikko. Hae apua pakkomielteeseesi.
Ihan hullun käytöstähän se on leikkiä musiikin ammattilaista netissä kun ei osaa soittaa kuin suutaan. Vai pidätkö itse sellaista käytöstä aikuisen ja terveen ihmisen käytöksenä?
Lasten leikeissä on usein erilaisia roolihahmoja, ja narsisti jatkaa aikuisena vastaavien roolileikkien leikkimistä netissä.
Tämä vastaus ei ollut minun, ja minä olen se, jonka viestiin tuo kysymys osoitettiin. Mutta en aio vastata, koska asia ei minua kiinnosta, joten hyvä että vastasit (ehkä omaan kysymykseesi?).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa teki myös "soitonopettaja/ammattimuusikkokin". Soittotaidottomana yritti päteä Google- ja Wikipedialinkkien avulla, eikä mitään käsitystä asioista ollut. Ja kun jäi valheista kiinni totesi vain, että "mitä siitä jos valehtelen".
Ketään ei kiinnosta tuo sun soitonopettaja-ammattimuusikko. Hae apua pakkomielteeseesi.
Ihan hullun käytöstähän se on leikkiä musiikin ammattilaista netissä kun ei osaa soittaa kuin suutaan. Vai pidätkö itse sellaista käytöstä aikuisen ja terveen ihmisen käytöksenä?
Lasten leikeissä on usein erilaisia roolihahmoja, ja narsisti jatkaa aikuisena vastaavien roolileikkien leikkimistä netissä.
Tämä vastaus ei ollut minun, ja minä olen se, jonka viestiin tuo kysymys osoitettiin. Mutta en aio vastata, koska asia ei minua kiinnosta, joten hyvä että vastasit (ehkä omaan kysymykseesi?).
Narsismiin tosiaan liittyy hyvinkin lapsellinen käytös. Henkisestihän kaikki narsistit ovat muutaman vuoden ikäisen pikkulapsen tasolla. Ja netissä narsistisen pikkulapsen on helppo leikkiä erilaisia roolileikkejään ja olla olevinaan mitä milloinkin.
Narsistihan usein itse iloisesti tunnustaa olevansa narsisti, ikään kuin huumorilla, saadakseen jotkin narsistiset sanomisensa ja tekemisensä anteeksi ja osoittaen samalla, että hän kyllä tietää mitä tekee ja suhtautuu tekemisiinsä itsekriittisesti.
Esimerkki löytyy Ruudun Lahko-sarjasta, jossa Baltzarilta kysytään, millainen ihminen hän on. Hän vastaa muka-ironisesti ja energisesti, että "Mähän oon turhamainen narsisti!" (En muista tarkalleen mitä adjektiivia hän narsisti-sanan edessä käyttää, jotain tuollaista pinnallista se oli.)
Myös asiantuntijat kertovat samaa: narsisti tunnustaa narsistisuutensa hanakasti, koska sehän on vain hyvä ominaisuus, tekee hänestä erityisen ja selittää kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa teki myös "soitonopettaja/ammattimuusikkokin". Soittotaidottomana yritti päteä Google- ja Wikipedialinkkien avulla, eikä mitään käsitystä asioista ollut. Ja kun jäi valheista kiinni totesi vain, että "mitä siitä jos valehtelen".
Ketään ei kiinnosta tuo sun soitonopettaja-ammattimuusikko. Hae apua pakkomielteeseesi.
Hae apua patologiseen valehteluusi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa lukea tai kuunnella Thomas Eriksonin kirja Narsistit ympärilläni.
Ei kannata. Narsismista on kirjoitettu parempiakin kirjoja. Erikson haluaa vain rahastaa loputtomiin neljän värin konseptillaan. On lisäksi huono kirjoittaja.
Onko näin? Mitä mieltä olet kollektiivisesta narsismista?
On noin, Erikson on toimittaja, ei psykiatri. Ja julkaisee jatkuvasti samalla konseptilla kirjoja, joiden nimi päättyy "ympärilläni" ja joiden kannessa on neljä eriväristä hahmoa.
Tarkoitatko kollektiivisella narsismilla kulttuurista narsismia? Nykyinen kulttuurimme somepäivityksineen ja selfieineenhän on narsistinen, ja ajattelu kehittymätöntä. Keksitään muka uusina asioita, jotka on keksitty jo aikoja sitten, eli otetaan kunnia jonkun muun tekemisistä ja ajatuksista, kun ei välitetä edes selvittää aiempia tekijöitä ja alan historiaa. Jopa Hesarin toimittajilla esiintyy juttuvalinnoissaan ja kirjoitustavoissaan pahanlaista narsismia, mistä mm. Jyrki Lehtola on purevasti kirjoittanut.
Tässä on taas täydellinen esimerkki narsistisen piirteiden omaavasta henkilöstä. Hän puhuu asiasta, josta hän ei tiedä oikeastaan mitään. Arvostelee kirjaa, mitä ei ole lukenut. Narsistisessa maailmassa on vain musta ja valkoinen. Jopa kirjat jaetaan hyviin ja huonoihin. Ei ole harmaata välimaastoa missään asiassa.
Olen lukenut kirjan ja myös Psykopaatit ympärilläni. Erikson ei ole hyvä kirjoittaja. Jopa se suomalainen asianajaja, joka on kirjoittanut narsisteista, joiden uhreja on puolustanut oikeudessa, on parempi. Tai tuo Hotchkiss, jonka joku jo mainitsi. Erikson on siitä huonoimmasta päästä narsismista kirjoittaneita, eikä sen toteaminen tee minusta narsistia.
Jos etsit konfliktia (kuten minusta tuntuu, että etsit), on syytä keksiä jotain muuta täkyksi!
Mitä valehtelet? Paljastit jo, ettet tiedä, mitä kollektiivinen narsismi tarkoittaa. Jos olisit lukenut kirjan, niin tietäisit. Narskulle on kunnia-asia luoda näitä vastakkainasetteluja, tässä tapauksessa kiista siitä, mikä kirja on paras narskuopas. Tämähän on ihan hulvatonta!
Olen lukenut teoksen, mutta unohdan yleensä nopeasti asiat, jotka eivät vakuuta minua.
Myönnän auliisti, etten tosiaan muista teoksesta juuri muuta, kuin että se ei ollut kiinnostava. Katson tämän todisteeksi huonosta kirjoittamisesta, sillä hyvä kirjoittaja kirjoittaa niin, että lukija syventyy lukemaansa, koska se kiinnostaa niin.
Kollektiivinen narsismi ei kuulosta vakiintuneelta (sosiaali)psykologian termiltä, mutta en ole alan ihminen, joten en tiedä vaikka se olisi sinnekin lanseerattu. Yleensä kai puhutaan ryhmädynamiikasta ja ryhmän vuorovaikutuksesta tms. Minua kiinnostaa enemmän taitava sanankäyttö kuin jokin tietty ala. Esimerkiksi Häkkänen-Nyholmin kirjassa oli melko lailla kirjoitusvirheitä, mikä oli lopulta syy miksi jätin lainaamatta sen kirjastosta.
Tulihan se sieltä: minäminäminä ja vielä kerran minä. Kun minä en pidä tästä, niin ei saa kukaan muukaan pitää. Sitten levitän tätä latistavaa ja ankeaa ilosanomaa kaikkialle. Varmistan että kaikki varmasti kuulevat minut, kun pidän eniten ääntä.
Mitäpä olisi keskustelu narsisteista ilman paria narsistia. No, tässä kaikki nyt näkee, millaista heidän kanssa on keskustella: hyödytöntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa lukea tai kuunnella Thomas Eriksonin kirja Narsistit ympärilläni.
Ei kannata. Narsismista on kirjoitettu parempiakin kirjoja. Erikson haluaa vain rahastaa loputtomiin neljän värin konseptillaan. On lisäksi huono kirjoittaja.
Onko näin? Mitä mieltä olet kollektiivisesta narsismista?
On noin, Erikson on toimittaja, ei psykiatri. Ja julkaisee jatkuvasti samalla konseptilla kirjoja, joiden nimi päättyy "ympärilläni" ja joiden kannessa on neljä eriväristä hahmoa.
Tarkoitatko kollektiivisella narsismilla kulttuurista narsismia? Nykyinen kulttuurimme somepäivityksineen ja selfieineenhän on narsistinen, ja ajattelu kehittymätöntä. Keksitään muka uusina asioita, jotka on keksitty jo aikoja sitten, eli otetaan kunnia jonkun muun tekemisistä ja ajatuksista, kun ei välitetä edes selvittää aiempia tekijöitä ja alan historiaa. Jopa Hesarin toimittajilla esiintyy juttuvalinnoissaan ja kirjoitustavoissaan pahanlaista narsismia, mistä mm. Jyrki Lehtola on purevasti kirjoittanut.
Tässä on taas täydellinen esimerkki narsistisen piirteiden omaavasta henkilöstä. Hän puhuu asiasta, josta hän ei tiedä oikeastaan mitään. Arvostelee kirjaa, mitä ei ole lukenut. Narsistisessa maailmassa on vain musta ja valkoinen. Jopa kirjat jaetaan hyviin ja huonoihin. Ei ole harmaata välimaastoa missään asiassa.
Olen lukenut kirjan ja myös Psykopaatit ympärilläni. Erikson ei ole hyvä kirjoittaja. Jopa se suomalainen asianajaja, joka on kirjoittanut narsisteista, joiden uhreja on puolustanut oikeudessa, on parempi. Tai tuo Hotchkiss, jonka joku jo mainitsi. Erikson on siitä huonoimmasta päästä narsismista kirjoittaneita, eikä sen toteaminen tee minusta narsistia.
Jos etsit konfliktia (kuten minusta tuntuu, että etsit), on syytä keksiä jotain muuta täkyksi!
Mitä valehtelet? Paljastit jo, ettet tiedä, mitä kollektiivinen narsismi tarkoittaa. Jos olisit lukenut kirjan, niin tietäisit. Narskulle on kunnia-asia luoda näitä vastakkainasetteluja, tässä tapauksessa kiista siitä, mikä kirja on paras narskuopas. Tämähän on ihan hulvatonta!
Olen lukenut teoksen, mutta unohdan yleensä nopeasti asiat, jotka eivät vakuuta minua.
Myönnän auliisti, etten tosiaan muista teoksesta juuri muuta, kuin että se ei ollut kiinnostava. Katson tämän todisteeksi huonosta kirjoittamisesta, sillä hyvä kirjoittaja kirjoittaa niin, että lukija syventyy lukemaansa, koska se kiinnostaa niin.
Kollektiivinen narsismi ei kuulosta vakiintuneelta (sosiaali)psykologian termiltä, mutta en ole alan ihminen, joten en tiedä vaikka se olisi sinnekin lanseerattu. Yleensä kai puhutaan ryhmädynamiikasta ja ryhmän vuorovaikutuksesta tms. Minua kiinnostaa enemmän taitava sanankäyttö kuin jokin tietty ala. Esimerkiksi Häkkänen-Nyholmin kirjassa oli melko lailla kirjoitusvirheitä, mikä oli lopulta syy miksi jätin lainaamatta sen kirjastosta.
Tulihan se sieltä: minäminäminä ja vielä kerran minä. Kun minä en pidä tästä, niin ei saa kukaan muukaan pitää. Sitten levitän tätä latistavaa ja ankeaa ilosanomaa kaikkialle. Varmistan että kaikki varmasti kuulevat minut, kun pidän eniten ääntä.
Mitäpä olisi keskustelu narsisteista ilman paria narsistia. No, tässä kaikki nyt näkee, millaista heidän kanssa on keskustella: hyödytöntä.
Tunnut ottavan kovin raskaasti sen, että en pidä Thomas Eriksonin tavasta kirjoittaa :-DD
Mitä tulee ns. kollektiiviseen narsismiin, niin voisin kuvitella juuri narsistien rakastavan ajatusta siitä, että yhteisö olisi narsistinen.
Olen lukenut teoksen, mutta unohdan yleensä nopeasti asiat, jotka eivät vakuuta minua.
Myönnän auliisti, etten tosiaan muista teoksesta juuri muuta, kuin että se ei ollut kiinnostava. Katson tämän todisteeksi huonosta kirjoittamisesta, sillä hyvä kirjoittaja kirjoittaa niin, että lukija syventyy lukemaansa, koska se kiinnostaa niin.
Kollektiivinen narsismi ei kuulosta vakiintuneelta (sosiaali)psykologian termiltä, mutta en ole alan ihminen, joten en tiedä vaikka se olisi sinnekin lanseerattu. Yleensä kai puhutaan ryhmädynamiikasta ja ryhmän vuorovaikutuksesta tms. Minua kiinnostaa enemmän taitava sanankäyttö kuin jokin tietty ala. Esimerkiksi Häkkänen-Nyholmin kirjassa oli melko lailla kirjoitusvirheitä, mikä oli lopulta syy miksi jätin lainaamatta sen kirjastosta.