Luen kirjaa, ihan suomenkielistä ja lause menee multa ohi!

Minä taas ymmärrän niin, että henkilö on aikonut piestä isänsä, mutta kun isä sanoo jotakin mukavaa, aikomus unohtuu. Ja luen paljon ja minusta lause on selkeä.

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä. Kirja on Mirja Pyykkö Ruudun takana. Kertoo Venäjän katulapsista tuossa kohtaa ja tuohon lauseeseen jäin jumimaan. Mietin tosissani onko mulla jokin häiriö, ymmärtämisen vaikeus.

Oho. Lainauksen perusteella olisin veikannut jotakin vanhaa kotimaista teosta tai historiallista romaania, jossa on tavoiteltu vanhahtavaa tyyliä.

Hän ihaili isäänsä ja törmätessään pihalla joskus isäänsä unohti pienenkin lämpimän sanan kuultuaan juopottelevan isän pieksämisen. 

Hän ihaili isäänsä. Törmätessään häneen joskus pihalla unohti hän, pienen lämpimän sanan kuultuaan, juopon isänsä pieksemisen. Ehkä. 

Liikaa asiaa tungettu yhteen virkkeeseen, turhaa toistoa ja vaikea hahmottaa, kuka lämpimän sanan sanoo ja mistä aiheesta. En ole ihan varma siitäkään, leikkiikö "hän" ajatuksella pieksää isänsä vai piekseekö joku tätä juopottelevaa isää. 

Tätä oli kivaa arvuuttaa, mistä oikein on kyse ja miten voisi selkeyttää!