Luen kirjaa, ihan suomenkielistä ja lause menee multa ohi!
Hän ihaili isäänsä ja törmätessään pihalla joskus isäänsä unohti pienenkin lämpimän sanan kuultuaan juopottelevan isän pieksämisen. Mitä tuo tarkoittaa?
Kommentit (43)
Hän ihaili isäänsä. Jos hän törmäsi pihalla joskus isäänsä, hän unohti juopottelevan isänsä pieksemisen (siis menneisyydessä tapahtuneen), jos isä sanoi hänelle jotain mukavaa.
Ihanaa jos joku avaa tuon mulle. Olenko ainoa kenelle tuo tuntuu oudolta?
Vierailija kirjoitti:
Hän ihaili isäänsä. Jos hän törmäsi pihalla joskus isäänsä, hän unohti juopottelevan isänsä pieksemisen (siis menneisyydessä tapahtuneen), jos isä sanoi hänelle jotain mukavaa.
Tuota varmaan kirjoittaja tarkoittaa, mutta sanajärjestys on niin omituinen, ettei ajatus meinaa aueta. Kiitos sinulle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ihaili isäänsä. Jos hän törmäsi pihalla joskus isäänsä, hän unohti juopottelevan isänsä pieksemisen (siis menneisyydessä tapahtuneen), jos isä sanoi hänelle jotain mukavaa.
Tuota varmaan kirjoittaja tarkoittaa, mutta sanajärjestys on niin omituinen, ettei ajatus meinaa aueta. Kiitos sinulle!
Sanajärjestys on mielestäni ihan ok, mutta pilkut auttaisivat hahmottamista.
Isää hakattiin kun se oli kännissä, kertojalta meni muisti tässä yhteydessä kun oli ensin törmännyt ihailemaansa isään silmät kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ihaili isäänsä. Jos hän törmäsi pihalla joskus isäänsä, hän unohti juopottelevan isänsä pieksemisen (siis menneisyydessä tapahtuneen), jos isä sanoi hänelle jotain mukavaa.
Tuota varmaan kirjoittaja tarkoittaa, mutta sanajärjestys on niin omituinen, ettei ajatus meinaa aueta. Kiitos sinulle!
Sanajärjestys on mielestäni ihan ok, mutta pilkut auttaisivat hahmottamista.
Osittain kyllä, mutta tuo loppu, juopottelevan isänsä pieksäminen on kyllä aika merkillinen. Voisi kysyä, että ketä oikein on pieksetty. Mutta varmastikin tulkintasi on oikea.
Huonosti kirjoitettu. En ikinä jaksais lukea kokonaista kirjaa noin kirjoitettua tekstiä.
Siis onko tuo ihan alunperin suomenkielinen kirja? Vaikuttaa ihan joltain google-käännökseltä. Ei ihan ensimmäisellä lukukerralla auennut.
On niin huonosti rakennettu lause, ettei siitä selviä edes se, ketä pieksettiin.
Onko se käännetty jostakin vieraskielisestä tekstistä, eli onko kääntäjä vai kirjailija vaan olevinaan kovasti taiteellinen ja kirjoittaa vaikeasti luettavaa tekstiä. Lauseenvastikkeet tekevät sen vaikeaksi.
Tuo avautuu samalla periaatteella kuin tenttikirjojen vaikeat tekstit, eli pätkimällä lauseiksi.
'Kuuli, että juopottelevaa isää oli pieksetty'. Tai vaihtoehtoisesti tarkoittaa , että 'on kuullut isänsä pieksävän juopotellessaan'. Päättele itse asiayhteydestä, kumpaa tarkoittaa. Tämä on virkkeen lopussa, mutta on kuitenkin alkusyy sille, että ' hän unohti pienenkin lämpimän sanan silloin, kun juoksi pihalla.
' Hän unohti pienenkin lämpimän sanan, kun juoksi pihalla, koska oli kuullut juopottelevan isänsä pieksämisestä. ' Aika kökköä tekstiä tuokin, mutta ymmärrettävämpää kuin alkuperäinen.
Vierailija kirjoitti:
Hän ihaili isäänsä. Jos hän törmäsi pihalla joskus isäänsä, hän unohti juopottelevan isänsä pieksemisen (siis menneisyydessä tapahtuneen), jos isä sanoi hänelle jotain mukavaa.
Vaiko unohti, että voisi pieksää isäänsä, koska kuuli jotain lämpimiä sanoja? :-D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ihaili isäänsä. Jos hän törmäsi pihalla joskus isäänsä, hän unohti juopottelevan isänsä pieksemisen (siis menneisyydessä tapahtuneen), jos isä sanoi hänelle jotain mukavaa.
Tuota varmaan kirjoittaja tarkoittaa, mutta sanajärjestys on niin omituinen, ettei ajatus meinaa aueta. Kiitos sinulle!
Sanajärjestys on mielestäni ihan ok, mutta pilkut auttaisivat hahmottamista.
Osittain kyllä, mutta tuo loppu, juopottelevan isänsä pieksäminen on kyllä aika merkillinen. Voisi kysyä, että ketä oikein on pieksetty. Mutta varmastikin tulkintasi on oikea.
Se lause ei ole varmaankaan siinä kirjassa vailla kontekstia. Siinä todennäköisesti tapahtunut pieksäminen mainitaan muulloinkin kuin tässä yhdessä lauseessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ihaili isäänsä. Jos hän törmäsi pihalla joskus isäänsä, hän unohti juopottelevan isänsä pieksemisen (siis menneisyydessä tapahtuneen), jos isä sanoi hänelle jotain mukavaa.
Tuota varmaan kirjoittaja tarkoittaa, mutta sanajärjestys on niin omituinen, ettei ajatus meinaa aueta. Kiitos sinulle!
Sanajärjestys on mielestäni ihan ok, mutta pilkut auttaisivat hahmottamista.
Tuo on kieliopillisesti ihan OK, joten miksi siihen pilkkuja lisäämään. Tietysti en kirjailijan tarkoitusta tiedä, mutta ehkä tarkoituksenakin on ollut hieman hankala, monitasoinen virke. Siinä ainakin musta hienolla tavalla aika kerrostuu kertojan kokemukseen. Mennyt (tai yhä jatkuva?) väkivalta ja hetkessä pilkahtava ystävyys kumoavat toisensa, koska lapsella on halu rakastaa isäänsä tai kokea olevansa tämän rakastama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ihaili isäänsä. Jos hän törmäsi pihalla joskus isäänsä, hän unohti juopottelevan isänsä pieksemisen (siis menneisyydessä tapahtuneen), jos isä sanoi hänelle jotain mukavaa.
Tuota varmaan kirjoittaja tarkoittaa, mutta sanajärjestys on niin omituinen, ettei ajatus meinaa aueta. Kiitos sinulle!
Sanajärjestys on mielestäni ihan ok, mutta pilkut auttaisivat hahmottamista.
Osittain kyllä, mutta tuo loppu, juopottelevan isänsä pieksäminen on kyllä aika merkillinen. Voisi kysyä, että ketä oikein on pieksetty. Mutta varmastikin tulkintasi on oikea.
Se lause ei ole varmaankaan siinä kirjassa vailla kontekstia. Siinä todennäköisesti tapahtunut pieksäminen mainitaan muulloinkin kuin tässä yhdessä lauseessa.
Näin todennäköisesti on, en taitaisi jaksaa noin kryptisesti kirjoitettua kirjaa lukea. Olisi kyllä kiinnostavaa tietää mistä kirjasta on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ihaili isäänsä. Jos hän törmäsi pihalla joskus isäänsä, hän unohti juopottelevan isänsä pieksemisen (siis menneisyydessä tapahtuneen), jos isä sanoi hänelle jotain mukavaa.
Tuota varmaan kirjoittaja tarkoittaa, mutta sanajärjestys on niin omituinen, ettei ajatus meinaa aueta. Kiitos sinulle!
Sanajärjestys on mielestäni ihan ok, mutta pilkut auttaisivat hahmottamista.
Osittain kyllä, mutta tuo loppu, juopottelevan isänsä pieksäminen on kyllä aika merkillinen. Voisi kysyä, että ketä oikein on pieksetty. Mutta varmastikin tulkintasi on oikea.
Se lause ei ole varmaankaan siinä kirjassa vailla kontekstia. Siinä todennäköisesti tapahtunut pieksäminen mainitaan muulloinkin kuin tässä yhdessä lauseessa.
Näin todennäköisesti on, en taitaisi jaksaa noin kryptisesti kirjoitettua kirjaa lukea. Olisi kyllä kiinnostavaa tietää mistä kirjasta on kyse.
Itse en kokenut lausetta kryptiseksi, ihan ekalla lukemalla aukeni. Olihan se aika pitkä toki, ja sisälsi paljon asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ihaili isäänsä. Jos hän törmäsi pihalla joskus isäänsä, hän unohti juopottelevan isänsä pieksemisen (siis menneisyydessä tapahtuneen), jos isä sanoi hänelle jotain mukavaa.
Tuota varmaan kirjoittaja tarkoittaa, mutta sanajärjestys on niin omituinen, ettei ajatus meinaa aueta. Kiitos sinulle!
Sanajärjestys on mielestäni ihan ok, mutta pilkut auttaisivat hahmottamista.
Osittain kyllä, mutta tuo loppu, juopottelevan isänsä pieksäminen on kyllä aika merkillinen. Voisi kysyä, että ketä oikein on pieksetty. Mutta varmastikin tulkintasi on oikea.
Se lause ei ole varmaankaan siinä kirjassa vailla kontekstia. Siinä todennäköisesti tapahtunut pieksäminen mainitaan muulloinkin kuin tässä yhdessä lauseessa.
Näin todennäköisesti on, en taitaisi jaksaa noin kryptisesti kirjoitettua kirjaa lukea. Olisi kyllä kiinnostavaa tietää mistä kirjasta on kyse.
Itse en kokenut lausetta kryptiseksi, ihan ekalla lukemalla aukeni. Olihan se aika pitkä toki, ja sisälsi paljon asiaa.
Kyllä kai se aukenee, "rivien välistä", kun lukee ihan ajatuksen kanssa ja miettii kontekstia. Mutta yksittäisenä lauseena tuo on äärimmäisen kömpelö eikä siitä itsenäisenä selviä, kuka sanoi lämpimiä sanoja ja kuka pieksi ja ketä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ihaili isäänsä. Jos hän törmäsi pihalla joskus isäänsä, hän unohti juopottelevan isänsä pieksemisen (siis menneisyydessä tapahtuneen), jos isä sanoi hänelle jotain mukavaa.
Tuota varmaan kirjoittaja tarkoittaa, mutta sanajärjestys on niin omituinen, ettei ajatus meinaa aueta. Kiitos sinulle!
Sanajärjestys on mielestäni ihan ok, mutta pilkut auttaisivat hahmottamista.
Osittain kyllä, mutta tuo loppu, juopottelevan isänsä pieksäminen on kyllä aika merkillinen. Voisi kysyä, että ketä oikein on pieksetty. Mutta varmastikin tulkintasi on oikea.
Se lause ei ole varmaankaan siinä kirjassa vailla kontekstia. Siinä todennäköisesti tapahtunut pieksäminen mainitaan muulloinkin kuin tässä yhdessä lauseessa.
Näin todennäköisesti on, en taitaisi jaksaa noin kryptisesti kirjoitettua kirjaa lukea. Olisi kyllä kiinnostavaa tietää mistä kirjasta on kyse.
Itse en kokenut lausetta kryptiseksi, ihan ekalla lukemalla aukeni. Olihan se aika pitkä toki, ja sisälsi paljon asiaa.
Olisi kiva, jos ap laittaisi vähän lisää kirjasta, ehkä tuo irrallinen lause oli vain yksittäistapaus. :) Eikö sinusta tuo "isänsä pieksäminen" ollut mitenkään monitulkintainen?
Ei kyllä mitään käryä, aika sekava lause. :D