Kadehditko samaa sukupuolta olevien lasten äiti niitä, joilla molempia?
Älkää nyt lynkatko kysyjää, haluan vaan tietää. Olen nääs saanut hiljattain outoja kommentteja sieltä sun täältä, koska minusta tuli kuukausi sitten myös tytön äiti. (Yksi poika ennestään) Nämä kommentit liittyvät siis sukupuoleen, joita varmasti ei olisi tullut, jos olisin saanut toisen pojan. En viitsi tarkemmin avata, ettei minua tunnisteta, mutta olen tulkinnut tämän kateudeksi. Myöntääkö kukaan näin nimettömänä kadehtivansa?
Kommentit (100)
En kadehdi. Luulin ekan jälkeen, että haluaisin ehdottomasti toisen olevan eri sukupuolta, mutta toisin kävi.
Ompas täällä laupiaita samarialaisia. :D En usko sekunttiakaan että kukaan ei kadehtisi, edes joskus tai jossain tilanteessa.
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 20:20"]
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 20:06"]Oliko ne kommentit niiltä, joilla on vain tyttöjä/poikia? Kyllä mä luulen, et monilla on toiveissa kumpaakin (niin kuin itelläkin). Mut en halua uskoa, että kukaan kadehtii silloin kun ne omat ihanat on olemassa. [/quote] Olen saanut kommentteja sekä poikien että tyttöjen äideiltä. Yhdestä en edes tiedä, onko hänellä lapsia.. Välillä tulee tunne, että joudun jollain lailla puolustella sitä, kun minulla on nyt nämä molemmat!? Jos ollaan rehellisiä, toivoin aluksi hieman enemmän pojalleni pikkuveljeä. Nyt kun tyttö tuli, olen täysin haltioissani hänestä ja rakastan molempia suunnattomasti. Siksi en ymmärräkään, miksi jotkut ovat kärkkäitä, sillä eikö jokainen saa ne lapset, joiden äidiksi sinut on tarkoitettu.. :) ap
[/quote]
No voi se ihan hyvinkin olla sitä kateutta. Moni halua molemmat/molempia. Sitä ei vaan voi ääneen sanoa. Kyllä se on mainoskuvaperhe, stereotypia. Perhe, jossa on tyttö(jä) ja poik(i)a. Se on "tasapainoinen". Olen kuullut kaikkia mahdollisia sepustuksia millaisia perheet, joissa on vain tyttöjä tai poikia... Eihän monikaan pidä paikkansa...
Yks vaihtoehto voi olla sun oma käyttäytyminen. Vaikea sanoa kun ei tiedä miten olet kommentoinut itse...
Mut älä hetkeäkään luule ettet saisi iloita tuosta kokoonpanosta, todellakin saat!
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 20:25"]Ompas täällä laupiaita samarialaisia. :D En usko sekunttiakaan että kukaan ei kadehtisi, edes joskus tai jossain tilanteessa.
[/quote]
Usko mitä haluat! :)
Olen iloinen että lapset ovat samaa sukupuolta, koska ovat hyviä ystäviä keskenään, toivottavasti koko elämän. Ja olen myös iloinen siitä, että molemmat ovat poikia. Poikien elämä edelleen on helpompaa, ja heidän on helpompi saavuttaa monia asioita elämässään. Totta kai, jos minulla olisi myös tyttöä, olisin hänestäkin iloinen, kukapa nyt ei olisi omista lapsistaan onnellinen ja ylpeä. :)
En kadehdi. Raskausaikana kadehdin, erityisesti siis kolmannessa raskaudessa, koska toivoin että saisin molempia. Nyt kun lapset on jo vähän isompia ja löytyy omaakin elämää, niin koko asia tuntuu aika toissijaiselta enkä tosiaankaan kadehdi ketään tuollaisesta syystä.
Ennen, kahden pojan äitinä, kadehdin tyttöjen äitejä. Nyt minulla on kahden pojan lisäksi suloinen tytär <3
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 20:11"]
En kadehdi. Halusin aina vain tyttöjä ja 2 tuli. Vähän säälin salaa niitä, joilla on monta poikaa...
[/quote]
aivan yhtä lailla joku voi sääliä sua tyttöjes kans :D
Minulla on tyttöjä, enkä kadehdi kyllä ollenkaan niitä, joilla on poikia tai molempia. Tämä on haaveideni täyttymys :) Täytyy myöntää, että sitten kadehtisin tyttö+poika -äitiä, jos olisinkin saanut pelkkiä poikia (vaikka tällaistahan ei saisi sanoa ääneen).
Olen onnekas 2 pojan äiti sekä ihanan tytön kummitäti, täydellinen tilanne :) Minulle on eräs nainen kerran suoraan myöntänyt että kadehtii minun poikiani, hänellä itsellään tyttöjä ja olisi kovasti kuulemma halunnut varsinkin miehelleen pojan. Niin joo ja kerran toinen kaverini kysyi suoraan kadehdinko hänen 2 ihanaa tytärtään (jotka mielestäni suoraan sanottuna nyt ei ole kovin ihania) niin vastasin kyllä napakasti että en sitten laisinkaan vaan olen enemmän kuin tyytyväinen tilanteeseeni.
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 20:21"][quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 20:16"]
Meillä on kaksi poikaa. En kaipaa tytärtä, miksi kaipaisin? Tyttö olisi toki ollut tervetullut, mutta kaikissa asetelmissa on puolensa. Kyllä tässä maailmassa lienee helpompaa olla mies kuin nainen, tavallaan koen helpotusta lapsien ollessa poikia. Terveisin rankan nuoruuden naiseutensa vuoksi kärsinyt
[/quote]
Ai, mä just pojan äitinä olen koko ajan sydän syrjällään. Poikien maailma on kova, eikä siellä apua välttämättä haeta. Tyttöjen helpompaa puhua asioista ja hakea tarvittaessa apua. Pojat sulkeutuu ja syrjäytyy niin paljon helpommin, eikä siinä voi vanhempana mitään tehdä, jos tällaiseen tilnateeseen joutuu.
[/quote]
Eikö kasvatuksella ole suurempi merkitys kuin sukupuolella!
hahahaahhaaahhaaa :D mitä ihmettä mä luin? ahahahaha
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 20:44"]
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 20:21"][quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 20:16"] Meillä on kaksi poikaa. En kaipaa tytärtä, miksi kaipaisin? Tyttö olisi toki ollut tervetullut, mutta kaikissa asetelmissa on puolensa. Kyllä tässä maailmassa lienee helpompaa olla mies kuin nainen, tavallaan koen helpotusta lapsien ollessa poikia. Terveisin rankan nuoruuden naiseutensa vuoksi kärsinyt [/quote] Ai, mä just pojan äitinä olen koko ajan sydän syrjällään. Poikien maailma on kova, eikä siellä apua välttämättä haeta. Tyttöjen helpompaa puhua asioista ja hakea tarvittaessa apua. Pojat sulkeutuu ja syrjäytyy niin paljon helpommin, eikä siinä voi vanhempana mitään tehdä, jos tällaiseen tilnateeseen joutuu. [/quote] Eikö kasvatuksella ole suurempi merkitys kuin sukupuolella!
[/quote]
Tietysti kasvatuksella voi vaikuttaa, mutta mitään se ei takaa. Tilastollinen tosiasia on, että tietynlaiset ongelmat koskettaa aivan selkästi toista sukupuolta. Ja syrjäytymisongelmat ja epäsosiaalisuus on aika lailla miesten ongelmia. Jos on vielä geneettistä altiutta, niin tilanne on entistä haasteellisempi
En kadehdi. Meillä on kaksi aivan ihanaa tyttöä. Kätevää kun ovat reilu vuoden ikäerolla ja oli ekan jälkeen jo tytölle vaatteita joita sai käyttää aivan liian vähän aikaa :) Toki poikakin olis kiva mutta ei mikään välttämättömyys. Saa nähdä kumpi kolmas on, jos se saadaan ;)
Luoja paratkoon, en! Olen viime vuosina ja aikoina kokenut niin ikävää siltä sukupuolelta, jota minulla ei ole, että ymmärrän olevani siunattu näin! Kiitän joka päivä Jumalaa siitä, että minulla on ne lapset, jotka minulla on, ja he ovat kunnollisia ihmisiä, jotka eivät kiusaa ketään tai tahallisesti tee ilkeyttä.
En kadehdi enkä ole koskaan kadehtinut. Oikeampi termi on helpottunut. Elämä on huomattavan helppoa, kun lapset ovat samaa sukupuolta keskenään, leikkivät yhdessä jne., vaikka ovatkin erilaisia luonteeltaan.
Ihan alunperinkin olen ollut suunnattoman onnellinen lapsistani ja sukupuoli ei siihen ole vaikuttanut.
Ei, en kadehdi. Päinvastoin, tunsin suunnatonta helpotusta jo raskausaikana kun rakenneultrassa veikattiin toisestakin lapsesta tyttöä. En sitä tietysti silloin uskaltanut ääneen sanoa, koska kyseessä oli vain veikkaus ja en halunnut, että kukaan ajattelisi minun pettyvän jos olisikin tullut poika. Poika olisi tietenkin ollut myös rakas ja tervetullut. Silti yllätyin itsekin siitä ilon ja ikään kuin huojennuksen tunteesta tyttöveikkauksen saatuani. Ja tyttöhän sieltä tulikin.
Nyt on ihanaa kun on kaksi pientä tyttöä. Sydän pakahtuu onnesta kun katselen kahta kaunista pientä tytärtäni. Jotenkin tuntuu nyt hyvin vaikealta kuvitella, että nuorimmainen olisikin poika. Jos saisimme vielä kolmannen lapsen, luulen että alitajuisesti toivoisin hänestäkin tyttöä. Mutta taas toistan itseäni, poika olisi myös rakas ja suurella onnella otettaisiin vastaan.
Käytännön asiat on tietysti myös kivoja näin kun on samaa sukupuolta. Melkoinen säästö vaatteissa, leluissa jne. Ja salaa koen huojennusta myös siitä, että jos tyttäreni joskus saavat omia lapsia ja jos tulee niin kurja tilanne, että tuleekin ero, jäävät lapset yleensä kuitenkin äidilleen. Jos olisin anoppi ja lastenlapset poikani lapsia, voisi olla aika harvassa tapaamiset :(. Ikävää edes joutua miettimään tämmöistä. Toivon ettei tule koskaan ajankohtaiseksi!
Niin ja alunalkaen en toivonut sukupuolta vaan tervettä lasta. 37
En missään nimessä kadehdi! Meillä oli toiveissa kaksi lasta samaa sukupuolta (ihan sama kumpaa) pienellä ikäerolla.
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 20:16"]
Meillä on kaksi poikaa. En kaipaa tytärtä, miksi kaipaisin? Tyttö olisi toki ollut tervetullut, mutta kaikissa asetelmissa on puolensa. Kyllä tässä maailmassa lienee helpompaa olla mies kuin nainen, tavallaan koen helpotusta lapsien ollessa poikia. Terveisin rankan nuoruuden naiseutensa vuoksi kärsinyt
[/quote]
Ai, mä just pojan äitinä olen koko ajan sydän syrjällään. Poikien maailma on kova, eikä siellä apua välttämättä haeta. Tyttöjen helpompaa puhua asioista ja hakea tarvittaessa apua. Pojat sulkeutuu ja syrjäytyy niin paljon helpommin, eikä siinä voi vanhempana mitään tehdä, jos tällaiseen tilnateeseen joutuu.