Lue keskustelun säännöt.
Miksi vielä 80-luvulla oltiin hoikkia, vaikka silloin ei terveydestä ja ruoasta tiedetty niin paljon kuin nykyään?
16.08.2021 |
Vanhat rantakuvat 80-luku vs. 2021: Solakoiden naisten tilalle on tullut rantanorsuja ja urheilullisten miesten tilalle veteliä pallomahoja.
Nykyään lapsetkin ovat lihavia.
Kommentit (377)
Vierailija kirjoitti:
Silloin lapset leikkivät ulkona koko ajan, milloin eivät olleet koulussa. Minä myös kävelin kouluun ja takaisin noin kilometrin matkan, nykyään olisi varmaan isä tai äiti kuskannut.
Nykyajan lasten elämä kuulostaa koko ajan pahemmalta... jopa ihan 90-luvulla kävelin tai pyöräilin 2,5km kouluun ja kotiin tokalta luokalta asti ja oli ihan normaalia kävellä/pyöräillä myös 2km lähikauppaan ostamaan karkkia. Eikä se ollut matka eikä mikään. Kutosella pyöräilin jo 10km lähikaupunkiinja joskus saatettiin kävelläkin sinne. Kauheeta jos nykyään lapselle kilometrikin on liikaa.
Mutta kehityssuunta on ollut nähtävissä jo pitkään. Joku vuosi sitten kaverille ihmettelinkin että nykyään lapsia ei näy juuri ikinä missään kun vertaa omaan lapsuuteen. Aina kun käveli leikkipuiston ohi, keskustassa tai ylipäätään asuinalueell vastaan tuli luokkakavereita ja muita kouluikäisiä. Ja vaikka asuttiin pienehkössä kylässä kaduilla näki silti paljon elämää. Nykyään kun siellä käy on paikka täysin kuollut. Luulin pitkään että siellä ei vain asu enää lapsiperheitä mutta sama trendi näkyy täällä isossa kaupungissa. Ei noita lapsia juuri näy ulkona. Ihme juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Karkkipussit olivat pienempiä 1980-luvun ihmisten lapsuudessa. Ei ollut kahden litran limsapulloja ja isoja pakkauksia vaan 1/3 litran pullo jaettiin kaikkien lasten kesken ehdottomasti tasan. Sama juttu puolen litran jäätelöpaketilla, ja nyt niitä ei ole enää olemassakaan.
Ei silloin istuttu joka päivä minkään ruudun ääressä tuntikausia sipsipussin ja juomatölkin kanssa.
Isoimmat limsapullot olivat litran pulloja, mutta kun siihen aikaan pullot oli lasia, niin ei ollut niin helppoa rohmuta niitä neljää kaupasta ja viskata takapenkille. Yksi pullo ostettiin ja sekin vain erikoistilanteessa.
Pakkauskoot on yksi syy mutta toinen myös pakkausmateriaalit kahdellakin tavalla. Nykyään muoviin pakataan paljon enemmän, ja muovista irtoaa mikromuoveja jotka kertyvät elimistöön. Olen satavarma, että mikromuovit osaltaan aiheuttavat lihomista häiritessään aineenvaihduntaa ja koska niistä liukenee ftalaatteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo 2 km ei ole kyllä mitenkään pitkä matka kauppamatkaksi.
Pointtina lieneekin, että nykyihmiselle on.
-eri
Kyllä tuo taitaa usealle lapselle olla jo ns. autolla kuljetettava matka tuo 2 km.
Edelleen kysyisin, että mille lapselle, tunnetteko te oikeasti yhtään lasta? Onko teillä omia lapsia? Tuon 2 kilometriä kävelee helposti tosi pienikin lapsi vaikka puistoon ja sitten sama kotiin. Omien lasten kanssa käveltiin päivittäin ja usein huomattavasti pidempiäkin matkoja. Matkat piteni entisestään kun lapset oppi pyöräilemään.
Mistä te löydätte noin liikkumattomia perheitä? Oikeasti ihmettelen koska itse tunnen/tiedän paljon lapsiperheitä ja nämä tän ketjun viestit ei ollenkaan vastaa sitä käsitystä mikä itsellä on perheiden elämästä vuonna 2021. Kuulostaa joltain katkerien lapsettomien valitukselta.
Taas näitä äiti-ihmisiä, joiden mielestä kaikki muut paitsi ÄIDIT ovat surkeita, katkeria ihmisiä joilla ei ole mitään elämää.
Minusta ainakaan kaikki muut paitsi äidit eivät ole mitenkään huonoja, eikä toisaalta äitiys tee kenestäkään muita parempaa. Ihmettelen vain lasten ja lapsiperheiden halveksumista. Mistä se johtuu? Oletus itsellä oli että noita paheksuvia kommentteja ei ehkä nykylasten äidit/isät itse kirjoittelisi.
En arvioi ketään sen perusteella että onko lapsia vai ei, mutta kyllä moni kommentti kuulostaa siltä ettei ole juuri tietoa lasten ja lapsiperheiden elämästä. Harmi ettei sinne kultaiselle 80-luvulle omaan täydelliseen lapsuuteen voi palata. Kaikilla tuolloin eläneillä on kuitenkin ollut enemmän tai vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen millainen maamme tänä päivänä on. Mitä te olette tehneet kansanterveyden eteen? Haukutte ja väheksytte lapsiperheitä vauva-nimisellä keskustelupalstalla?
Vierailija kirjoitti:
liikkuvampi elämäntapa, eikä syöty sen seitsemään kertaa päivässä ruokaa
Tämä on just totta. Lapset viettivät lähes kaiken vapaa-aikansa ulkona. Ei ollut älypuhelimia eikä tietokoneitakaan melkein kenelläkään. ja tietokoneissa oli hyvin vähän pelejä, jos ei itse koodannut. Pelit olivat yksinkertaisempia kuin nykyisin, joten ei niitä jaksanut montaa tuntia putkeen pelata.
Ulos siis, kavereiden kanssa leikkimään ja pelaamaan. Nykynuoret eivät edes tiedä, millaisia leikkejä ja pelejä heidän vanhempansa ja isovanhempansa lapsena ja nuorena harrastivat viettäessään aikaansa kavereiden kanssa ulkona.
Katseltiin vanhojen ukkojen kanssa armeijavalokuvia. Jos 60-luvulla armeijasta otettiin sellainen "koulukuva", jossa koko jaos oli yhdessä kuvassa.
Meillä oli eri ukkeleilla kuvia eri vuosikymmeniltä. Oli 60-luvulta, 70-luvulta, 80-luvulta ja 90-luvulta. Sitten mukaan tuli yksi "teini" jolla oli aivan ajanmukainen 2020-luvun kuva.
Kuvat olivat siitä mielenkiintoisia, että ihan ilmiselvästi kaikkein laihimmillaan ihmiset oli 60-70-luvulla. Jo 80-luvun kuvassa näkyy selkeä pieni turpoaminen. 60-70- luvun kuvissa ihmiset oli oikeasti tikkulaihoja ryhdikkäitä "pitkiä" ainakin suhteessa toisiinsa. Yhtään ainoaa lihavaa miestä ei kuvassa ollut. 80-luvun kuvissa oli jo se yksi mutta samoin oli jo pientä leveytymistä kauttaaltaan havaittavissa. 90-luvulla vielä hieman enemmän. Mutta oi jumpe sitä 2020-luvun kuvaa. Järjestän jokaikinen tyyppi oli pullukka. Siis se "laihaksi" ajateltukin. Se 80-luvun "pullukkakin" oli laiha verrattuna 2020-luvun "normaaliin". 2020-kuvan teinit oli tuplasti leveämpiä 60-70-luvun teineihin nähden. Eli kaksi ukkelia olisi mahtunut yhteen.
Ei nämä asiat ole ilmeisesti kovin yksinkertaisia. Ei niitä vihanneksia ja kasviksia syöty tuolloin 60-70 luvulla yhtään sillai kuin nykyisinkään. Perunaa puuroa ja läskisoosia se sillonkin oli. Kahvia ja pullaa.
Samoin suurimman osan vanhemmat oli jossain lepposassa "valtion tai kunnan virassa" missä ei paljoa juosta tarvinnut. Pankissa tai virastossa. Ei se mitään suo ja kuokka aikaa ollut. Autoilla silloinkin kuljettiin. Ja busseilla, junilla, laivoilla ja lentokoneilla.
Jollain tavalla on pakko olla niin, että ruoka on kauttaaltaan "myrkyllistä". Olisiko se myrkky sitten vaikka se sokeri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea oli vähemmän.
Näinpä. Oon miettinyt, että esim. me ostimme vitosen tai kympin ( markan) irtorakkipussin ja se jaettiin neljän lapsen kesken. Ja niitäkin hyvin harvoin.
Syötiin kyllä monipuolisesti , mutta kotona laitettua. Ei ollut juurikaan noita valmisruokia.
Me tehtiin kaverin kanssa usein kesällä sitä että jos jommalla kummalla oli 2mk niin käveltiin 2km kiskalle ja ostettiin karkkia, ja sit se 2km takas.. kuinkahan moni nykylapsi tekis noin.
Minusta tuo 2 km ei ole kyllä mitenkään pitkä matka kauppamatkaksi.
Meidän 8v valittaa, että koulumatka on liian pitkä, kun se on 640 metriä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo 2 km ei ole kyllä mitenkään pitkä matka kauppamatkaksi.
Pointtina lieneekin, että nykyihmiselle on.
-eri
Kyllä tuo taitaa usealle lapselle olla jo ns. autolla kuljetettava matka tuo 2 km.
Edelleen kysyisin, että mille lapselle, tunnetteko te oikeasti yhtään lasta? Onko teillä omia lapsia? Tuon 2 kilometriä kävelee helposti tosi pienikin lapsi vaikka puistoon ja sitten sama kotiin. Omien lasten kanssa käveltiin päivittäin ja usein huomattavasti pidempiäkin matkoja. Matkat piteni entisestään kun lapset oppi pyöräilemään.
Mistä te löydätte noin liikkumattomia perheitä? Oikeasti ihmettelen koska itse tunnen/tiedän paljon lapsiperheitä ja nämä tän ketjun viestit ei ollenkaan vastaa sitä käsitystä mikä itsellä on perheiden elämästä vuonna 2021. Kuulostaa joltain katkerien lapsettomien valitukselta.
Taas näitä äiti-ihmisiä, joiden mielestä kaikki muut paitsi ÄIDIT ovat surkeita, katkeria ihmisiä joilla ei ole mitään elämää.
Minusta ainakaan kaikki muut paitsi äidit eivät ole mitenkään huonoja, eikä toisaalta äitiys tee kenestäkään muita parempaa. Ihmettelen vain lasten ja lapsiperheiden halveksumista. Mistä se johtuu? Oletus itsellä oli että noita paheksuvia kommentteja ei ehkä nykylasten äidit/isät itse kirjoittelisi.
En arvioi ketään sen perusteella että onko lapsia vai ei, mutta kyllä moni kommentti kuulostaa siltä ettei ole juuri tietoa lasten ja lapsiperheiden elämästä. Harmi ettei sinne kultaiselle 80-luvulle omaan täydelliseen lapsuuteen voi palata. Kaikilla tuolloin eläneillä on kuitenkin ollut enemmän tai vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen millainen maamme tänä päivänä on. Mitä te olette tehneet kansanterveyden eteen? Haukutte ja väheksytte lapsiperheitä vauva-nimisellä keskustelupalstalla?
Eli haluaisin tietää että mistä saatte tietonne lapsiperheiden elämästä. Itse näen sitä paljon omassa elämässä ja työn kautta, enkä allekirjoita tämän keskustelun näkemyksiä. Vai voiko esim. kaupunkien tai kaupunginosien välillä olla näin isoja eroja? Itse asun keskisuuressa kaupungissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruoka myös tehtiin itse tuoreista raaka-aineista. Kauppojen valmisruokavalikoima oli hyvin suppea. 1980-luvun alkupuolella ei vielä ollut saatavilla valmiita kahdessa minuutissa lämmitettäviä mikroruokia, vaikka mikro joka kodissa jo olikin. Ne tulivat kauppojen hyllyille vasta joskus vuonna 1989.
"Valmista vain kolmessa minuutissa" tjsp oli jonkun säilykeruokabrändin slogan jo joskus 50-luvulla, muistan sen lapsuudestani Lihapullia ja tillilihaa kuului tuoteperheeseen ainakin. Maksalaatikkokin tuli myyntiin samoihin aikoihin, einessalaatit (peruna- ja punajuuri), vispipuurot seurasivat perässä. 70-luvulla oli varsinainen einesräjähdys, niiltä vuosilta ovat perua mm. "roiskeläpät". Mikroa ei toki ollut joten esimerkiksi eineslihapiirakat lämpesivät näppärästi vesihauteessa. Mainittu "roiskeläppäkin" on muuten paljon parempi pannulla lämmitettynä vaikka mikro nykyisin joka kodista löytyykin.
Saarioisten roiskeläppä, se alkuperäinen ja legendaarinen, täytti tänä vuonna 40 vuotta. Eli sanoisin, että roiskeläpät on vasta 80-luvulta. Ja sori, jos joku on ehtinyt jo saman kommentoida, en ole lukenut vielä pidemmälle.
Siis se ruokahan oli jotain puuroa, lihakeittoa, perunaa ja kastiketta... Ei tuommosilla eväillä niin hirveästi ylensyönti houkuta ja liho, vaikka hedelmiä ja kasviksia syötiin ainakin talvella aika vähän tyyliin punajuurta etikassa. Tulee stoppi vastaan, kun on kylläinen. Nythän esim sipsit on ihan suunniteltu niin, että ne koukuttaa ja tulee syötyä liikaa. Lisäksi nuo lihottavat herkut on useasti paljon halvempia kuin terveellisemmät ja tuoreet sapuskat, joten houkutus on todellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useimmissa perheissä oli vain yksi auto, jos toinen vanhemmista oli sillä töissä niin muu perhe todennäköisemmin liikkui pyörällä tai kävellen jos julkinen liikenne ei natsannut.
Aiemmin kaikki sosiaalinen kanssakäyminen ei sisältänyt ruokaa ja juomaa. Nykyään tuntuu että jokaisella tapaamisella on oltava paljon kaikkea. Muinoin juotiin ystävien kanssa vain kahvia ja juteltiin. Nykyään se on tyyliin illallinen ja viiniä vähintään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 80-luvulla 155 cm pitkä (kuten edelleenkin), mutta painoin 53 kg ja sain kyllä kuulla siitä, että minulla on ylipainoa! Nykyään ei varmaan huomauteltaisi, varsinkin olin sopivan persevä kuten nykyään pitää olla. Isot pakarat ja rinnat, joten oikeasti en edes ollut ylipainoinen.
80-luvulla piti olla litteä takamus, sellaista kehtasi näyttää. Pyöreämpi pylly piti peittää pitkän paidanliepeen alle, oli niin noloa olla isoperseinen.
Niin muuttuu mailma...
Vierailija kirjoitti:
Katseltiin vanhojen ukkojen kanssa armeijavalokuvia. Jos 60-luvulla armeijasta otettiin sellainen "koulukuva", jossa koko jaos oli yhdessä kuvassa.
Meillä oli eri ukkeleilla kuvia eri vuosikymmeniltä. Oli 60-luvulta, 70-luvulta, 80-luvulta ja 90-luvulta. Sitten mukaan tuli yksi "teini" jolla oli aivan ajanmukainen 2020-luvun kuva.
Kuvat olivat siitä mielenkiintoisia, että ihan ilmiselvästi kaikkein laihimmillaan ihmiset oli 60-70-luvulla. Jo 80-luvun kuvassa näkyy selkeä pieni turpoaminen. 60-70- luvun kuvissa ihmiset oli oikeasti tikkulaihoja ryhdikkäitä "pitkiä" ainakin suhteessa toisiinsa. Yhtään ainoaa lihavaa miestä ei kuvassa ollut. 80-luvun kuvissa oli jo se yksi mutta samoin oli jo pientä leveytymistä kauttaaltaan havaittavissa. 90-luvulla vielä hieman enemmän. Mutta oi jumpe sitä 2020-luvun kuvaa. Järjestän jokaikinen tyyppi oli pullukka. Siis se "laihaksi" ajateltukin. Se 80-luvun "pullukkakin" oli laiha verrattuna 2020-luvun "normaaliin". 2020-kuvan teinit oli tuplasti leveämpiä 60-70-luvun teineihin nähden. Eli kaksi ukkelia olisi mahtunut yhteen.
Ei nämä asiat ole ilmeisesti kovin yksinkertaisia. Ei niitä vihanneksia ja kasviksia syöty tuolloin 60-70 luvulla yhtään sillai kuin nykyisinkään. Perunaa puuroa ja läskisoosia se sillonkin oli. Kahvia ja pullaa.
Samoin suurimman osan vanhemmat oli jossain lepposassa "valtion tai kunnan virassa" missä ei paljoa juosta tarvinnut. Pankissa tai virastossa. Ei se mitään suo ja kuokka aikaa ollut. Autoilla silloinkin kuljettiin. Ja busseilla, junilla, laivoilla ja lentokoneilla.
Jollain tavalla on pakko olla niin, että ruoka on kauttaaltaan "myrkyllistä". Olisiko se myrkky sitten vaikka se sokeri.
60-70 -lukujen inttipojat olivat 40-50 luvuilla syntyneitä. Eli sota-ajalta ja heti sen jälkeen, jolloin ruokaa oli jokseenkin rajoitetusti tarjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katseltiin vanhojen ukkojen kanssa armeijavalokuvia. Jos 60-luvulla armeijasta otettiin sellainen "koulukuva", jossa koko jaos oli yhdessä kuvassa.
Meillä oli eri ukkeleilla kuvia eri vuosikymmeniltä. Oli 60-luvulta, 70-luvulta, 80-luvulta ja 90-luvulta. Sitten mukaan tuli yksi "teini" jolla oli aivan ajanmukainen 2020-luvun kuva.
Kuvat olivat siitä mielenkiintoisia, että ihan ilmiselvästi kaikkein laihimmillaan ihmiset oli 60-70-luvulla. Jo 80-luvun kuvassa näkyy selkeä pieni turpoaminen. 60-70- luvun kuvissa ihmiset oli oikeasti tikkulaihoja ryhdikkäitä "pitkiä" ainakin suhteessa toisiinsa. Yhtään ainoaa lihavaa miestä ei kuvassa ollut. 80-luvun kuvissa oli jo se yksi mutta samoin oli jo pientä leveytymistä kauttaaltaan havaittavissa. 90-luvulla vielä hieman enemmän. Mutta oi jumpe sitä 2020-luvun kuvaa. Järjestän jokaikinen tyyppi oli pullukka. Siis se "laihaksi" ajateltukin. Se 80-luvun "pullukkakin" oli laiha verrattuna 2020-luvun "normaaliin". 2020-kuvan teinit oli tuplasti leveämpiä 60-70-luvun teineihin nähden. Eli kaksi ukkelia olisi mahtunut yhteen.
Ei nämä asiat ole ilmeisesti kovin yksinkertaisia. Ei niitä vihanneksia ja kasviksia syöty tuolloin 60-70 luvulla yhtään sillai kuin nykyisinkään. Perunaa puuroa ja läskisoosia se sillonkin oli. Kahvia ja pullaa.
Samoin suurimman osan vanhemmat oli jossain lepposassa "valtion tai kunnan virassa" missä ei paljoa juosta tarvinnut. Pankissa tai virastossa. Ei se mitään suo ja kuokka aikaa ollut. Autoilla silloinkin kuljettiin. Ja busseilla, junilla, laivoilla ja lentokoneilla.
Jollain tavalla on pakko olla niin, että ruoka on kauttaaltaan "myrkyllistä". Olisiko se myrkky sitten vaikka se sokeri.
Ei ollut rahaa. Kaikki oli kallista, asuminen, vaatteet (ei ollut halpatuontia)
Ei ollut järkeä ylensyödä, koska palkka piti riittää moneen asiaan. Hyvin monet oli pienituloisia.
Vierailija kirjoitti:
Silloin oltiin monta tuntia päivässä ihan syömättä mitään. Nykyään pitää koko ajan mährytä jotain ja vetää olutta / limua päälle.
Tämä. Syötiin ruoka-aikaan jotain tavallista ruokaa ja sitten ei syöty. VRN ei ollut viellä keksinyt, että täytyy syödä kahden tunnin välein että verensokerit pysyy tasaisena. Edes mukulat ei syöneet välipaloja.
IHmiset myös nukkuivat about tunnin enemmän, koska ei ollut nettiä eikä älypuhelimia eikä telkkarista tullut juuri mitään. Iso osa ihmisistä elää kroonisessa univajeessa sitä tietämättä, luulevat että hienosti sitä pärjää 6 h unilla. Ja sitten on kortisolitasot tapissa ja vyötärö senkun leviää.
Vintillä kattelin vaatteita 80-luvulta. Pieniä ovat, vaikka kuuluvat aikuiselle. Mulla ei varmaan edes pää mahtuisi paidan aukosta. Samalla muistelen, että ihmiset olivat silloin hoikkia. Eivät treenattua tai pumpattuja timmiin kuntoon, vaan jänteviä, hyväkuntoisia, kestäviä ja hoikkia. En muista oikein yhtään lihavaa ihmistä siltä ajalta.
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin kaikki sosiaalinen kanssakäyminen ei sisältänyt ruokaa ja juomaa. Nykyään tuntuu että jokaisella tapaamisella on oltava paljon kaikkea. Muinoin juotiin ystävien kanssa vain kahvia ja juteltiin. Nykyään se on tyyliin illallinen ja viiniä vähintään.
Kyllä ennenkin 70-80 sosiaalinen kanssakäyminen aikuisilla on ollut ruokaan liittyvää. Piti olla tarjottavaa kahvin kanssa, pullaa ja mielellään keksiäkin. Joitteko te aina kahvit oikeasti muka pelkältään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katseltiin vanhojen ukkojen kanssa armeijavalokuvia. Jos 60-luvulla armeijasta otettiin sellainen "koulukuva", jossa koko jaos oli yhdessä kuvassa.
Meillä oli eri ukkeleilla kuvia eri vuosikymmeniltä. Oli 60-luvulta, 70-luvulta, 80-luvulta ja 90-luvulta. Sitten mukaan tuli yksi "teini" jolla oli aivan ajanmukainen 2020-luvun kuva.
Kuvat olivat siitä mielenkiintoisia, että ihan ilmiselvästi kaikkein laihimmillaan ihmiset oli 60-70-luvulla. Jo 80-luvun kuvassa näkyy selkeä pieni turpoaminen. 60-70- luvun kuvissa ihmiset oli oikeasti tikkulaihoja ryhdikkäitä "pitkiä" ainakin suhteessa toisiinsa. Yhtään ainoaa lihavaa miestä ei kuvassa ollut. 80-luvun kuvissa oli jo se yksi mutta samoin oli jo pientä leveytymistä kauttaaltaan havaittavissa. 90-luvulla vielä hieman enemmän. Mutta oi jumpe sitä 2020-luvun kuvaa. Järjestän jokaikinen tyyppi oli pullukka. Siis se "laihaksi" ajateltukin. Se 80-luvun "pullukkakin" oli laiha verrattuna 2020-luvun "normaaliin". 2020-kuvan teinit oli tuplasti leveämpiä 60-70-luvun teineihin nähden. Eli kaksi ukkelia olisi mahtunut yhteen.
Ei nämä asiat ole ilmeisesti kovin yksinkertaisia. Ei niitä vihanneksia ja kasviksia syöty tuolloin 60-70 luvulla yhtään sillai kuin nykyisinkään. Perunaa puuroa ja läskisoosia se sillonkin oli. Kahvia ja pullaa.
Samoin suurimman osan vanhemmat oli jossain lepposassa "valtion tai kunnan virassa" missä ei paljoa juosta tarvinnut. Pankissa tai virastossa. Ei se mitään suo ja kuokka aikaa ollut. Autoilla silloinkin kuljettiin. Ja busseilla, junilla, laivoilla ja lentokoneilla.
Jollain tavalla on pakko olla niin, että ruoka on kauttaaltaan "myrkyllistä". Olisiko se myrkky sitten vaikka se sokeri.
60-70 -lukujen inttipojat olivat 40-50 luvuilla syntyneitä. Eli sota-ajalta ja heti sen jälkeen, jolloin ruokaa oli jokseenkin rajoitetusti tarjolla.
Niin varmaan sillon 40-50 luvulla olikin, mutta kyllä sitä ruokaa ihan joka päivä pöydässä oli 60-70-luvulla ja oletettavasti joka ikinen kuvassa ollut myös ruokaa oli kaikki ne vuosikymmenet syönyt.
Täällä puhutaan niin kuin 60-70-80-90 luvun ihmiset olisivat olleet jotain ramboja hikinauha päässä metsässä juoksemassa päivät pitkät ja tavan duuni oli kanniskella arska-tyyliin tukkeja olkapäällä....
No ei ollut. Perunaa ja lihaa oli joka päivä niinkuin oli pullaa ja kahviakin. Jaffaa ja lauantaipusseja irtokarkkeja ja akuankkoja. Vihannespuoli oli todella paljon surkeampi kuin nykyisin. Ennemmin ne oli juureksia. Punajuurta, pikkelsiä, porkkanaa, lanttua raasteita, kurkkua oli aina. Mutta varsinaisesti mitään salaatteja ei kyllä ollut.
Samoin ne niin sanotut työt oli muuten osaltaan paljon lepposampia kuin nykyisin. Ei ollut tätä ihme kapitalistista ruoska ja piiska huohotusta joka paikassa tikettikoneita ja sekuntikelloja. Sai niin siivoja kuin kaupan marttakin ihan rauhassa työtänsä tehdä. Niinkuin ne legendaariset hoitsutkin. Ihmisiä riitti joka paikassa eikä kaikkea oltu tehokuristettu minimiin. Vaikka ihmisillä nykyisin ei arjessa välttämättä niin paljon liikkumista ole, töissä sitä juoksemista on kyllä senkin edestä. Normaali ärrän myyjä huhkii enemmän kuin kukaan punttisalilla kun pitää keittää kahvit ja hoitaa veikkaukset.
Mulla ainakin kämppäkaverit 2000 -luvun alussa ihmetteli, että tein usein säästön takia ruokia ja puuroja alusta asti. Itse söivät nuudelia. Sillon kun ei edes ollut mitään valmiita, niin kaikkihan piti alusta asti laittaa itse. Nykyään on enempi niin, että pidetään ajanhukkana jos laittaa paljon itse.
Aloitus rinnasti hoikkuuden ja terveyden. Siinä vain on se jännä juttu, että monet entisaikojen hoikat sairastivat sydän- ja verisuonitauteja. Esim. Pohjois-Karjala projektin kohderyhmään kuuluneet kovaa fyysistä työtä tehneet metsurit olivat oikeita kuivan kesä oravia, ei mitään lihavia.