Lue keskustelun säännöt.
Miksi vielä 80-luvulla oltiin hoikkia, vaikka silloin ei terveydestä ja ruoasta tiedetty niin paljon kuin nykyään?
16.08.2021 |
Vanhat rantakuvat 80-luku vs. 2021: Solakoiden naisten tilalle on tullut rantanorsuja ja urheilullisten miesten tilalle veteliä pallomahoja.
Nykyään lapsetkin ovat lihavia.
Kommentit (377)
Vähemmän kännyköitä, tietsikoita, pelikoneita, energiajuomia. Enemmän itse tekemistä, liikkumista ym. Syötiin vain se mitä tarvittiin, ei enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-luvulla oli luksusta, kun sai lauantaina saunan jälkeen limukkaa. Joskus jopa ihan kokonaisen pullon (0,33l), oli luksusta, jos pulloa ei tarvinnut jakaa sisaruksen kanssa. Toki kaupoissa oli myös litran pulloja, mutta niitä ostettiin harvoin, synttäreille korkeintaan. Muuten juotiin korkeintaan äidin keittämää mustaherukkamehua tai muuta mehua. Paitsi janojuomaksi vettä ja ruokajuomaksi maitoa.
Karkkia käytiin ostamassa markalla tai parilla. Yksi karkki maksoi n. 10-20 penniä / kappale, jotkut isommat herkkukarkit ehkä jopa 50 penniä. Siitä saa laskea, montako karkkia vaikka kahdella markalla sai.
Jugurtit (vaikka olivatkin sokeripommeja) myytin vain pikkupurkeissa.
Maksalaatikko ja hernekeitto olivat suunnilleen ainoita eineksiä, mitä kotona käytettiin. Lihat olivat maustamattomia ja ostettiin lihatiskistä yksittäin / pyytämällä tietty grammamäärä. Broilerin koivetkin (koipireisi) olivat melkein puolet pienempiä kuin nykyiset hormoneilla kasvatetut koivet. Muutenkin annoskoot olivat pienempiä kuin nykyään.
Jos halusit seuraa, et nostanut puhelinta vierestäsi ja snäpännyt kaverille, vaan lähdit ovesta ulos ja kipitit soittamaan kaverin ovikelloa. Tai vähintään kävelit perheen ainoan lankapuhelimen luokse, ja soitit kaverille ja kysyit mitä tehtäisiin. Ja sitten mentiin ulos. Pelattiin, leikittiin ulkoleikkejä, vain kuljeskeltiin ympäriinsä, kiipeiltiin puissa ja seikkailtiin metsissä jne.
Autoja oli perheessä vain yksi, joten toinen vanhemmista kulki varmasti pyörällä töihin. Muutenkin työt olivat fyysisempiä kuin nykyään. Ihan toimistotöissäkin jos halusit kysyä jotain toiselta ihmiseltä, et lähettänyt sähköpostia tai pikaviestiä vaan kävelit hänen luokseen kysymään asiasta, joka paikassa kun ei ollut kaikilla työtekijöillä omaa puhelintakaan.
Onko enää kumma, jos nykyään on ylipainoisia enemmän, kun ruoka on ravinnepitoisemaa kuin ennen, sitä syödään isompia määriä kerralla, herkkuja syödään moninkertainen määrä ja samalla arkiliikunta ja muun liikunnan määrä on vähentynyt älyttömästi.
Vierailija kirjoitti:
Toki 80-luvullakin oli herkkuja ja kahvin kanssa usein syötiin pullaa. Herkut eivät kuitenkaan kuuluneet jokapäiväiseen ruokavalioon, kuten ne nykyään monilla ihmisillä kuuluvat. Nykyäänkään lihavuuden taustalla ei ole herkku silloin tällöin, vaan herkkujen määrä ja toistuvuus. Herkuista on tullut osa arkiruokaa.
Kasarilla syötiin nimenomaan pullaa, joku pullapitkon siivu, korkeintaan joku pikkupulla (luksusta oli, jos se oli korvapuusti tai voisilmäpulla). Pulla on yllättäen suhteellisen "hyvä" syötävä kalorimääränsä kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki 80-luvullakin oli herkkuja ja kahvin kanssa usein syötiin pullaa. Herkut eivät kuitenkaan kuuluneet jokapäiväiseen ruokavalioon, kuten ne nykyään monilla ihmisillä kuuluvat. Nykyäänkään lihavuuden taustalla ei ole herkku silloin tällöin, vaan herkkujen määrä ja toistuvuus. Herkuista on tullut osa arkiruokaa.
Kasarilla syötiin nimenomaan pullaa, joku pullapitkon siivu, korkeintaan joku pikkupulla (luksusta oli, jos se oli korvapuusti tai voisilmäpulla). Pulla on yllättäen suhteellisen "hyvä" syötävä kalorimääränsä kannalta.
Pullapitkon siivu (Pullava) n. 100kcal, pienehkö sokeripulla (Fazer) 150kcal, voisilmäpulla/korvapuusti (Fazer) 300kcal.
Tai Fazerin sinisenä laskettuna vajaa 3 palaa, 1 rivi, 2 riviä.
Tai Vaasan Ruispaloina laskettuna karkeasti 2 ruispalaa (4 puoliskoa), 3 ruispalaa, 6 ruispalaa.
Makuasa pitääkö tuota hyvänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki 80-luvullakin oli herkkuja ja kahvin kanssa usein syötiin pullaa. Herkut eivät kuitenkaan kuuluneet jokapäiväiseen ruokavalioon, kuten ne nykyään monilla ihmisillä kuuluvat. Nykyäänkään lihavuuden taustalla ei ole herkku silloin tällöin, vaan herkkujen määrä ja toistuvuus. Herkuista on tullut osa arkiruokaa.
Kasarilla syötiin nimenomaan pullaa, joku pullapitkon siivu, korkeintaan joku pikkupulla (luksusta oli, jos se oli korvapuusti tai voisilmäpulla). Pulla on yllättäen suhteellisen "hyvä" syötävä kalorimääränsä kannalta.
Pullapitkon siivu (Pullava) n. 100kcal, pienehkö sokeripulla (Fazer) 150kcal, voisilmäpulla/korvapuusti (Fazer) 300kcal.
Tai Fazerin sinisenä laskettuna vajaa 3 palaa, 1 rivi, 2 riviä.
Tai Vaasan Ruispaloina laskettuna karkeasti 2 ruispalaa (4 puoliskoa), 3 ruispalaa, 6 ruispalaa.
Makuasa pitääkö tuota hyvänä.
Ei kasarilla ollut mitään Pullava-pitkoa tai Fazerin pullia (nuo ovat muuten isompia kuin mitä kasarilla leivottiin)...
Etsipä vertailuksi itse leivotun pullapitkon kalorit, siis sellaisen, jossa on vain muutama raesokerihippu pinnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki 80-luvullakin oli herkkuja ja kahvin kanssa usein syötiin pullaa. Herkut eivät kuitenkaan kuuluneet jokapäiväiseen ruokavalioon, kuten ne nykyään monilla ihmisillä kuuluvat. Nykyäänkään lihavuuden taustalla ei ole herkku silloin tällöin, vaan herkkujen määrä ja toistuvuus. Herkuista on tullut osa arkiruokaa.
Kasarilla syötiin nimenomaan pullaa, joku pullapitkon siivu, korkeintaan joku pikkupulla (luksusta oli, jos se oli korvapuusti tai voisilmäpulla). Pulla on yllättäen suhteellisen "hyvä" syötävä kalorimääränsä kannalta.
Pullapitkon siivu (Pullava) n. 100kcal, pienehkö sokeripulla (Fazer) 150kcal, voisilmäpulla/korvapuusti (Fazer) 300kcal.
Tai Fazerin sinisenä laskettuna vajaa 3 palaa, 1 rivi, 2 riviä.
Tai Vaasan Ruispaloina laskettuna karkeasti 2 ruispalaa (4 puoliskoa), 3 ruispalaa, 6 ruispalaa.
Makuasa pitääkö tuota hyvänä.
Ja lisäksi, oli enemmänkin tarkoitus vertailla sitä, mitä nykyään syödään kahvin kanssa ja mitä kasarilla syötiin kahvin kanssa. Joku yksi pullasiivu vs. nykytpäivän juustokakkupalat. Kahvikin juotiin pienestä kahvikupista (vaikka sitten sillä kermalla), ei silloin kukaan ollut kuullutkaan, mikä on latte saati että sellaista juotaisiin vaikka kinuskikastikkeella makeutettuna.
Herkut ovat aina herkkuja kaloreineen verrattuna tavalliseen ruokaan, mutta pointti oli enemmänkin siinä, montako kaloria silloin ja nykyään syötiin kerralla.
Oli tilaa ulkoilla. Ei ollut täyteen rakennettuja alueita ja puhtaan ilman vieviä pakokaasupilviä, paitsi keskustassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki 80-luvullakin oli herkkuja ja kahvin kanssa usein syötiin pullaa. Herkut eivät kuitenkaan kuuluneet jokapäiväiseen ruokavalioon, kuten ne nykyään monilla ihmisillä kuuluvat. Nykyäänkään lihavuuden taustalla ei ole herkku silloin tällöin, vaan herkkujen määrä ja toistuvuus. Herkuista on tullut osa arkiruokaa.
Kasarilla syötiin nimenomaan pullaa, joku pullapitkon siivu, korkeintaan joku pikkupulla (luksusta oli, jos se oli korvapuusti tai voisilmäpulla). Pulla on yllättäen suhteellisen "hyvä" syötävä kalorimääränsä kannalta.
Pullapitkon siivu (Pullava) n. 100kcal, pienehkö sokeripulla (Fazer) 150kcal, voisilmäpulla/korvapuusti (Fazer) 300kcal.
Tai Fazerin sinisenä laskettuna vajaa 3 palaa, 1 rivi, 2 riviä.
Tai Vaasan Ruispaloina laskettuna karkeasti 2 ruispalaa (4 puoliskoa), 3 ruispalaa, 6 ruispalaa.
Makuasa pitääkö tuota hyvänä.
Ei kasarilla ollut mitään Pullava-pitkoa tai Fazerin pullia (nuo ovat muuten isompia kuin mitä kasarilla leivottiin)...
Etsipä vertailuksi itse leivotun pullapitkon kalorit, siis sellaisen, jossa on vain muutama raesokerihippu pinnalla.
Pullavaa on ollut ainakin 70-luvulta asti, sehän on ollut suorastaan pullapitkojen arkkityyppi johon muita pitkoja on verrattu iät ajat ja jolta ei ole mitenkään voinut välttyä jos on kuunaan kahvin kanssa jotain känttyä syönyt. Meillä tehtiin kasarilla juuri Pullavasta myös makeita köyhiä ritareita. A ai että oli hyvää kun sipaisi vielä pintaan reippaasti mummon tekemää mansikkahilloa ja viimeisteli lusikallisella kermavaahtoa. Munamaito oli tietysti täysmaitoa ja siivut paistettiin voissa - kaloreita en viitsi alkaa edes laskemaan.
Vierailija kirjoitti:
Mihinkähän ne meidän iso-isovanhemmat kuoli? Sydän ja verisuonisairauksiin 60 vuotiaina. Myytti että ennen olisi oltu terveempiä. Silloin syötiin hemmetin epäterveellistä kotiruokaa, lähinnä perunaa ja rasvaa.
Ei tässä nyt olekaan kyse siitä vaan ennen oltiin hoikempia.
Sydän ja verisuonisairauksien puhkeamisen estämiseksi ei nyt varsinaisesti auta tämä nykyinen liikalihavuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea oli vähemmän. Ei ollu tällaista määrää prosessoituja ruokia ja snackseja, sokeria ei ollu joka ikisessä tuotteessa. Ihmiset ei latkineet energiajuomia ja limuja, syöny karkkeja ja raksuja jatkuvalla syötöllä. Ei ollu rahaa niin paljon, eikä varsinkaan laittaa turhuuksiin, ihmiset käytti pyörää, jalkoja, julkisia enemmän kuin nyt.
Juuri tämä! Prosessoitu ruoka ja siihen päälle 90-luvulta alkanut "rasvattomien" ja kevyttuotteiden massatarjonta. Jopa THL suosittelee yhä lapsille rasvatonta maitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kehityssuunta on ollut nähtävissä jo pitkään. Joku vuosi sitten kaverille ihmettelinkin että nykyään lapsia ei näy juuri ikinä missään kun vertaa omaan lapsuuteen. Aina kun käveli leikkipuiston ohi, keskustassa tai ylipäätään asuinalueell vastaan tuli luokkakavereita ja muita kouluikäisiä. Ja vaikka asuttiin pienehkössä kylässä kaduilla näki silti paljon elämää. Nykyään kun siellä käy on paikka täysin kuollut. Luulin pitkään että siellä ei vain asu enää lapsiperheitä mutta sama trendi näkyy täällä isossa kaupungissa. Ei noita lapsia juuri näy ulkona. Ihme juttu.
Nyt menee jo isosti ohi aiheesta, mutta herttinen! Vasta nyt ryhdyin ajattelemaan tuota, ja tottahan se on. Minä asuin lapsena (70- ja 80-luvut) viiden asunnon rivitaloyhtiössä. Pihalla oli aina iso lössi lapsia, aamusta iltaan tai sitten koulun jälkeen. Aina oltiin pihalla leikkimässä, jopa talvisin. Nyt asun Helsingissä alueella, jossa on vieri vieressä 5-6-kerroksisia kerrostaloja, ja tosiaan, missä lapset ovat?! Yhtään ei näy pihoilla tai kaduilla tai puistikoissa. Pakkohan heitä on täällä asua. Rupesi ihan oikeasti tuntumaan pelottavalta ja ahdistavalta.
Ennen lapsia ei saanut millään ulkoa sisälle. Muistan miten itseäkin harmitti lähteä aina kesken kaiken syömään. Nykyään lapsia on vaikea saada ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki 80-luvullakin oli herkkuja ja kahvin kanssa usein syötiin pullaa. Herkut eivät kuitenkaan kuuluneet jokapäiväiseen ruokavalioon, kuten ne nykyään monilla ihmisillä kuuluvat. Nykyäänkään lihavuuden taustalla ei ole herkku silloin tällöin, vaan herkkujen määrä ja toistuvuus. Herkuista on tullut osa arkiruokaa.
Kasarilla syötiin nimenomaan pullaa, joku pullapitkon siivu, korkeintaan joku pikkupulla (luksusta oli, jos se oli korvapuusti tai voisilmäpulla). Pulla on yllättäen suhteellisen "hyvä" syötävä kalorimääränsä kannalta.
Pullapitkon siivu (Pullava) n. 100kcal, pienehkö sokeripulla (Fazer) 150kcal, voisilmäpulla/korvapuusti (Fazer) 300kcal.
Tai Fazerin sinisenä laskettuna vajaa 3 palaa, 1 rivi, 2 riviä.
Tai Vaasan Ruispaloina laskettuna karkeasti 2 ruispalaa (4 puoliskoa), 3 ruispalaa, 6 ruispalaa.
Makuasa pitääkö tuota hyvänä.
Ei kasarilla ollut mitään Pullava-pitkoa tai Fazerin pullia (nuo ovat muuten isompia kuin mitä kasarilla leivottiin)...
Etsipä vertailuksi itse leivotun pullapitkon kalorit, siis sellaisen, jossa on vain muutama raesokerihippu pinnalla.
Etsi sinä, jos haluat jotain todistaa. Minä en usko että normaali pullataikina energiasisällöltään mitenkään radikaalisti eroaa vaikka tuosta Pullavasta. Kumpikin on enimmäkseen vehnää ja sokeria. Eikä nuo pullat mitenkään erityisen isoja ole. Ehkä sinä elit köyhempää kasaria kuin minä. Meillä paistettiin kotona ihan reilun kokoisia korvapuusteja, sokeri- ja voisilmäpullia eikä voissa ja sokerissa säästelty. Ne peruspullatkin oli sen kokoisia että niistä ihan hyvän laskiaispullankin tarvittaessa teki. Munkkeja ja tuulihattuja tehtiin itse silloin tällöin myös, ja pullan lisäksi pöydässä oli yleensä myös keksejä. Myös kanelikorppuja kului säkkikaupalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faija ajoi 80-luvulla fillarilla 35 kilometrin työmatkan, vaikka meillä oli autokin. Auto oli enemmän sitten perheen yhteisiä matkoja varten. Raksalla kuulemma pelasivat jopa jalitsua ruokkiksella. Porukka tais liikkua enemmän.
Kertoisiko tuo sen ajan työelämästä jotain? Ollut varmaan jotenkin rennompi meininki tuolloin.
Työskentelin 1980-luvulla toimistotehtävissä Meilahden sairaalan röntgenissä. Kaikki lähetteet ja lausunnot olivat paperilla ja kuvat filmillä. Papereita ja kuvia kuskattiin sitten ympäri röntgeniä ja jälleen osastoille. Työpäivän aikana tuli kevyesti 10 000 askelta. Nyt kaikki siirtyy tietoverkkoja pitkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei syöty kymmentä kertaa päivässä ja nautittu siinä välissäkin proteiini pirtelöä.
Ei menty autolla salille ja sieltä taas ruudun eteen.
Kaupat ei olleet auki kuin muutaman tunnin päivässä ja sunnuntaina kiinni.
Lapset oli pihalla juoksemassa 12 tuntia päivässä.
Aikuiset pyöräili/käveli työmatkat. Eväänä oli leipää ja maitoa (kossu pullossa).
Minäkin olin 13 vuotias ennenkuin sain ensimmäisen sipsi pussin. Senkin vaan siksi kun tuli ruotsista asti vieraita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki 80-luvullakin oli herkkuja ja kahvin kanssa usein syötiin pullaa. Herkut eivät kuitenkaan kuuluneet jokapäiväiseen ruokavalioon, kuten ne nykyään monilla ihmisillä kuuluvat. Nykyäänkään lihavuuden taustalla ei ole herkku silloin tällöin, vaan herkkujen määrä ja toistuvuus. Herkuista on tullut osa arkiruokaa.
Kasarilla syötiin nimenomaan pullaa, joku pullapitkon siivu, korkeintaan joku pikkupulla (luksusta oli, jos se oli korvapuusti tai voisilmäpulla). Pulla on yllättäen suhteellisen "hyvä" syötävä kalorimääränsä kannalta.
Pullapitkon siivu (Pullava) n. 100kcal, pienehkö sokeripulla (Fazer) 150kcal, voisilmäpulla/korvapuusti (Fazer) 300kcal.
Tai Fazerin sinisenä laskettuna vajaa 3 palaa, 1 rivi, 2 riviä.
Tai Vaasan Ruispaloina laskettuna karkeasti 2 ruispalaa (4 puoliskoa), 3 ruispalaa, 6 ruispalaa.
Makuasa pitääkö tuota hyvänä.
Ei kasarilla ollut mitään Pullava-pitkoa tai Fazerin pullia (nuo ovat muuten isompia kuin mitä kasarilla leivottiin)...
Etsipä vertailuksi itse leivotun pullapitkon kalorit, siis sellaisen, jossa on vain muutama raesokerihippu pinnalla.
Etsi sinä, jos haluat jotain todistaa. Minä en usko että normaali pullataikina energiasisällöltään mitenkään radikaalisti eroaa vaikka tuosta Pullavasta. Kumpikin on enimmäkseen vehnää ja sokeria. Eikä nuo pullat mitenkään erityisen isoja ole. Ehkä sinä elit köyhempää kasaria kuin minä. Meillä paistettiin kotona ihan reilun kokoisia korvapuusteja, sokeri- ja voisilmäpullia eikä voissa ja sokerissa säästelty. Ne peruspullatkin oli sen kokoisia että niistä ihan hyvän laskiaispullankin tarvittaessa teki. Munkkeja ja tuulihattuja tehtiin itse silloin tällöin myös, ja pullan lisäksi pöydässä oli yleensä myös keksejä. Myös kanelikorppuja kului säkkikaupalla.
Joo, silti määrät ovat varmasti aika lailla toiset kuin mitä nykyään (ainakin kalorimäärissä mitattuna) kulutetaan herkkuja.
En kiellä etteikö kasarilla olisi herkuteltu. Kerma oli aina kermaa, ei mitään kevytkermaa tai kasvisrasvapohjaista vispiä. Rasvana käytettiin voita, ei margariinia tai öljyä (toki leivän päälle käytettiin margariinejakin). Maito oli vähintään kevytmaitoa, ei rasvatonta.
Mutta ne määrät...
Olut ei ollut arkijuoma, alkoholijuomat yleensäkään. Nykyään ihmiset juovat olutta päivittäin kuin vettä.
Kasarilla alkoholin ainoa idea oli oli päästä kunnon känniin ja se sanottiin avoimesti.
Keski-ikäiset ukot ryystävät olutta nykyään aivan tolkuttomasti ja päivittäin, terveisin keski-ikäinen ukko.
Työelämä oli 80-luvulla todella kevyttä ja helppoa. Ei silloin tehty tiukkoja 8 tunnin päiviä, vaan niissä oli löysää. Ei ollut älypuhelimia ja se säästi aikaa. Autoja oli vähemmän, niin ehkä tuolla ulkona oli kivempi kulkea. Täällä joku mainosti pyöräilleensä. Ei nykyään voi lapsia päästää kouluun kävellen tai pyörällä, jos ei asu aivan vieressä. Ajat muuttuu ja nykyaika voittaa kaikin tavoin menneen. 80-luvulla saatettiin olla laihoja, mutta nykyään ollaan onnellisempia ja tekwmistä on enemmän.
Lääketeollisuus laittaneet biomemiat sekaisin samoin ruokateollisuus. Internet. Liikkumattomuus. Helppous. Ei harrasteta. Istutaan ja facataan.
Lääkärit ovat lääkeyhtiöiden korruptoimia
Vierailija
klo 13:53 | 17.8.2021
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/707498/Laaketeollisuus+julkistaa+kytk…
Ylipalkattuja lääkefirmoja pelkkiä myyjiä ja myyjättäriä. Ja kassalle kiitos.
Ja ihmiset voivatyhä huonommin. Yhtälö?
Nuorille kustannetaan matkat ja juomat. Monenlaista bilettä firmojen piikiiin, jotta määrisivät sopivasti tuotteita.
Kuinka paljon terveempiä ihmiset olivatkaan fysiikaltaan esim 60-80- luvuilla, kun lääkejätit eivät tunkeneet tuotteitaan markkijoille ahneiden lekurien kautta koekaniineille popsittavaksi. Elintaso ym sairaudet ja allergiat autismit ym vaan lisääntyneet. Syöpiin ei löytynyt kuitenkaan parannusta, koska olisi kai lääkejäteille triljoonatappiot.
Herätkää rokotepossarit
Silloin herkuteltiin harvoin ja ruuankin päätarkoitus oli olla täyttävää tavallista kotiruokaa, eikä mitään herkkuruokaa. Ei kermalorauksia yms.
Liikuttiin paljon, vaikkei siitä tehty niin isoa numeroa.
Ja alkon käyttö oli todella erilaista. Eli vähäisempää, pl jotkut deekut.
Toki 80-luvullakin oli herkkuja ja kahvin kanssa usein syötiin pullaa. Herkut eivät kuitenkaan kuuluneet jokapäiväiseen ruokavalioon, kuten ne nykyään monilla ihmisillä kuuluvat. Nykyäänkään lihavuuden taustalla ei ole herkku silloin tällöin, vaan herkkujen määrä ja toistuvuus. Herkuista on tullut osa arkiruokaa.