Miksi vielä 80-luvulla oltiin hoikkia, vaikka silloin ei terveydestä ja ruoasta tiedetty niin paljon kuin nykyään?
Vanhat rantakuvat 80-luku vs. 2021: Solakoiden naisten tilalle on tullut rantanorsuja ja urheilullisten miesten tilalle veteliä pallomahoja.
Nykyään lapsetkin ovat lihavia.
Kommentit (377)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maataloudessa käytettiin 80-luvulla paljon vähemmän torjunta-aineita. Nykyään käytetään valtavia määriä torjunta-aineita, jotka toimivat estrogeenin tavoin lihottaen ihmiset.
No nyt tulee kyllä paksua valetta. Myrkkyjen käyttö on vähentynyt koko ajan. Ennenhän myrkytettiin jopa metsästästä vesakot.
Lapsellista tuollainen historian glorifiointi. Ottakaa puupäät asioista selvää.
80-luvulla ei ollut glyfosaattia, jota on soijapavuissa ja sitä syötetään sioille ja kanoille. Se on todella vaaralllista ainetta.
Keksitty vuonna 1970. Tuotu markkinoille 1974 tuotenimella Roundup. Viimeinen patentti meni vanhaksi vuonna 2000.
Kyllä sitä oli laajalti käytössä 80-luvulla. Niin ja on edelleen. Valtaosa kaupassa myytävästä ruoasta on peräisin pellolta joka on käsitelty glyfosaatilla.
Vierailija kirjoitti:
Silloin lapset leikkivät ulkona koko ajan, milloin eivät olleet koulussa. Minä myös kävelin kouluun ja takaisin noin kilometrin matkan, nykyään olisi varmaan isä tai äiti kuskannut.
Ei vaan se sairas ja vanha isoisä kuskaa nykyisin.
Vierailija kirjoitti:
Ruoka myös tehtiin itse tuoreista raaka-aineista. Kauppojen valmisruokavalikoima oli hyvin suppea. 1980-luvun alkupuolella ei vielä ollut saatavilla valmiita kahdessa minuutissa lämmitettäviä mikroruokia, vaikka mikro joka kodissa jo olikin. Ne tulivat kauppojen hyllyille vasta joskus vuonna 1989.
Ehkä joku teki, meillä syötiin yleisesti valmista maksalaatikkoa yms -80 luvun alkupuolella. En muista että äitini olisi koskaan tehnyt ruokaa. Välillä haettiin lehtipihvi ranskalaisilla lähiravintolasta. Jääkaappi oli aina enimmäkseen tyhjä. Vaatteet ostettiin Stokkalta ettei me mitään köyhälistöä oltu vaikka syötiin harvakseltaan.
Herkkujen annoskoot olivat pienempiä. Tyypillinen 80-luvun karkkipussi oli ehkä 100g, nykyään yleisin koko taitaa olla jossain 300-400g välillä ja joitain uutuuksia myydään 500g pussissa. Sipseissä tavallisin pussin koko oli 80-luvulla ehkä 100-150g, nykyään 300-400g. Tyypillinen jäätelön koko oli Eskimo/Kingis-kokoa, nykyään yleisin on Magnumin kokoluokka. Herkkujen määräalennuksia ei ollut samalla tavalla kuin nykyään. Ruoka ja herkut ovat nykyään liian tärkeässä ja keskeisessä osassa elämää, osalle ihmisiä ruokavalio on kuin uskonto, joillekin se on tapa käsitellä erilaisia tunteita.
Ennen mentiin nakkikioskilta ostamaan yksi höyrytetty nakki. Se oli pelkästään herkuttelua. Vatsantäytteeksi syötiin kotona keitettyjä perunoita ja kastiketta. Monet ei käytännössä ikinä syöneet ravintolassa. Nykyisin on ihan tavallista mennä syömään nälkäisenä roskaruokaa vatsa täyteen.
Olisi saatava uudelleen kehopositiivisuuden eli potsoudenvastainen henki ja ihmiset kiinnostumaan "linjoista". Suvaitsevausuus läskiyden suhteen on pahasta ja kallista yhteiskunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maataloudessa käytettiin 80-luvulla paljon vähemmän torjunta-aineita. Nykyään käytetään valtavia määriä torjunta-aineita, jotka toimivat estrogeenin tavoin lihottaen ihmiset.
No nyt tulee kyllä paksua valetta. Myrkkyjen käyttö on vähentynyt koko ajan. Ennenhän myrkytettiin jopa metsästästä vesakot.
Lapsellista tuollainen historian glorifiointi. Ottakaa puupäät asioista selvää.
80-luvulla ei ollut glyfosaattia, jota on soijapavuissa ja sitä syötetään sioille ja kanoille. Se on todella vaaralllista ainetta.
Keksitty vuonna 1970. Tuotu markkinoille 1974 tuotenimella Roundup. Viimeinen patentti meni vanhaksi vuonna 2000.
Kyllä sitä oli laajalti käytössä 80-luvulla. Niin ja on edelleen. Valtaosa kaupassa myytävästä ruoasta on peräisin pellolta joka on käsitelty glyfosaatilla.
Suomessa ei ollut. Amerikassa oli, mutta nyt myös Suomessa syötetään amerikkalaista soijaa sioille ja kanoille.
60- ja 70-luvun naisihanne oli hyvin hoikka. 80-luvulla mukaan tuli "sporttisuus", joka edelleen tarkoitti hoikkaa vartaloa.
Vuosikymmenen vaihteessa suosittiin hetken "kurvikkaampia" naisia: Cindy Crawford, Pamela Anderson jne. kunnes palattiin taas superlaihaan heroin chic malliin.
Naiset olivat 80-luvulla laihoja mm. siitä syystä, että olivat eläneet koko elämänsä laihuutta ihannoivassa maailmassa. Houkutuksia oli vähemmän, mutta nostalgiset vaaleanpunaiset lasit kannattaa nostaa silmiltä ja huomata, että kaikki syyt eivät olleet terveitä.
Einekset tulivat 1957, kun saarioinen toi markkinoille maksalaatikon ja lihaperunasoselaatikon.
https://www.saarioinen.fi/uutishuone/uutinen/valmisruoan-vuosikymmenet/
Kohtuus.
Meillä syötiin makeita herkkuja joka päivä (olen syntynyt -91) mutta kohtuudella: Jälkkäriksi sai esim. neljä nallekarkkia ja "päiväkahvilla" syötiin itsetehtyä pullaa tai marjakiisseliä.
Lisäksi oltiin paaaaaaljon enemmän liikkeessä.
Viikonloppuisin syötiin hyvin, viikolla vain vatsan täytteeksi ilman nautiskelua.
Lapset olivat yleensä pihalla ja kuului:"äiti tuu ikkunaan, täällä huutaa Anja (nimi muutettu)".
Claudia Chifferin jumppavideo DVD-llä 🤣.
Mä pääsin tuolla aikanaan raskauskiloista.
Mietin myös että ainakin joskus 90-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa oli tavoitteena olla tosi laiha, ei siis hoikkuus tai varsinkaan minkäänlainen muodokkuus riittänyt vaan sellaisia anorektisen teinin näköisiä ihailtiin. Ainoastaan rinnat sai olla isot, ei edes takapuoli kuten nykyään.
Tuollaista vartalotyyppiä on tosi vaikea saavuttaa ja ylläpitää, ja monella sellaista lapsuudessaan/nuoruudessaan tavoitelleella voi olla kehittynyt aika vinksahtaneita keho- ja ruokailukäsityksiä, jotka sitten myöhemmin kostautuvat syömishäiriöinä yms. vaikka jossain vaiheessa olisikin saanut päässyt lahelle tuollaista "ihannevartaloa". Lisääntyneet epäterveelliset herkut kaupoissa, isommat annoskoot ja vähemmän aktiivinen elämäntapa sitten tukevat lihomista, kun on jo häiriintynyt suhde ruokaan ja omaan kehoon. Myös medialla (ja sosiaalisella medialla sitten vähän myöhemmin) on varmaan ollut haitallinen vaikutus.
Ehkä 80-luvulla asenteet esim. ruokaa ja eri vartalotyyppejä kohtaan ovat olleet kuitenkin hieman tervehenkisemmät kuin sitten 10 tai 20 vuotta myöhemmin? Tämä on tosiaan vain oma mielipiteeni, mutta uskon että tuo äärimmäisyyksiin mennyt laihuuden ihannointi ja tavoittelu on monelle ollut haitallinen. Moni tämän päivän ylipainoisista on kuitenkin jossain vaiheessa elämäänsä ollut hoikempi.
Vierailija kirjoitti:
Claudia Chifferin jumppavideo DVD-llä 🤣.
Mä pääsin tuolla aikanaan raskauskiloista.
Eiku se olikin VHS.
Silloin ei syöty yhtä paljon karkkeja, energiapatukoita, juotu makeutettuja limonadeja ja muita juomia. Ei syöty pizzaa kuin ehkä kerran viikossa, jos silloinkaan. Eikä silloin vielä tuijoteltua ruutua paikallaan istuen kaikki vapaa-ajat.
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän. Ei ollut niin paljon valinnanvaraa kaupassa, oltiin köyhempiä ja elämäntyyli oli aktiivisempaa. Harrastuksiin mentiin polkupyörällä tai kävellen, leikittiin enemmän pihalla, ei katottu passiivisena telkkaria tai kännykkää kaikki vapaa-aika.
80-luvulla vain laiskan tarvitsi olla köyhä.
Töitä oli kaikille.
Muuten elämä oli täysin erilaista.
Silloin elettiin eikä katsottu elämän illuusiota kuten nyt.
Liikkuminen pitää virkeänä ja terveenä.
Nykyään jo lapset on apaattisia läskipalloja, kuten yllä tuli sanottua.
Teineillä on keski-ikäisen rasvamantteli, ja he yrittävät turhaan peittää sitä löysien vaatteiden alle.
Kauppakin meni jo kuudelta kiinni.
Illalla ei voinut herkkuja mennä kahmimaan kaupasta.
Ärrältä sai karkkia, mutta se oli kallista.
Ei silloin varmaan kuljettu joka paikkaan autolla? Tai mistä minä tiedän, kun olen syntynyt 80-luvulla. :D
Nykyisin kuitenkin kuljetaan ihan joka paikkaan autolla ja kuljetetaan lapsetkin autolla vaikka kilometrin päähän. Ihan älytöntä mielestäni. Meillä on urheilupuisto kilometrin päässä ja 90% kaupungin harrastusmahdollisuuksista on siellä. Tuntuu, että oma lapsemme on ainoa naapurustosta, joka ”joutuu” kävelemään tai pyöräilemään treeneihin. Muut kuskataan autolla. Naapurin perhe kuskaa välillä lapset kouluunkin, vaikka matka on 300m.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maataloudessa käytettiin 80-luvulla paljon vähemmän torjunta-aineita. Nykyään käytetään valtavia määriä torjunta-aineita, jotka toimivat estrogeenin tavoin lihottaen ihmiset.
No nyt tulee kyllä paksua valetta. Myrkkyjen käyttö on vähentynyt koko ajan. Ennenhän myrkytettiin jopa metsästästä vesakot.
Lapsellista tuollainen historian glorifiointi. Ottakaa puupäät asioista selvää.
80-luvulla ei ollut glyfosaattia, jota on soijapavuissa ja sitä syötetään sioille ja kanoille. Se on todella vaaralllista ainetta.
Keksitty vuonna 1970. Tuotu markkinoille 1974 tuotenimella Roundup. Viimeinen patentti meni vanhaksi vuonna 2000.
Kyllä sitä oli laajalti käytössä 80-luvulla. Niin ja on edelleen. Valtaosa kaupassa myytävästä ruoasta on peräisin pellolta joka on käsitelty glyfosaatilla.
Suomessa ei ollut. Amerikassa oli, mutta nyt myös Suomessa syötetään amerikkalaista soijaa sioille ja kanoille.
Glyfosaattia on käytetty Suomessa ihan sielä alkuvuosista saakka. 70-luvulta lähetien kymmeniä tuhansia kiloja vuodessa. 80-luvun lopulta lähtien jo satoja tuhansia kiloja vuodessa.
Todella suosittu ja tehokas rikkakasvien torjunta-aine.
Mä lainasin kerran kirjastosta Jane Fondan jumppakirjan ja hatjoittelin liikkeet kuvien ja tekstin välityksellä. Oli 80-luku.