Nuorgam + mies kertoo avoimesta suhteestaan
https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000008191392.html
Mietin tätä Nuorgamin ja miehensä suhdesäätöä. Miisa sanoo, että haluaa parisuhteen tuomaa turvaa ja sen lisäksi sivusuhteiden tuottamaa jännitystä, eikä siksi halua monogamista parisuhdetta.
Eetu oli tästä suuttunut ja halunnut erota, mutta nyt jutussa kertoo häpeilevän suuttumistaan, ja on joutunut hyväksymään Miisan tarpeen tapailla muitakin miehiä.
Jokainen pettäjä kautta historian on sanonut saman kuin Miisa, eli tuon että haluaa parisuhteen edut sekä samalla uutuuden viehätystä tapailemalla muita. Nykyään kun sen sanoo vaan tarpeeksi kauniisti sanansa asetellen, niin joku hölmöläinen sen sitten ottaa ja hyväksyy.
Toisekseen ihmettelen, miksi Eetun tässä pitää hävetä, eikä Miisan? Kun Eetu ainoastaan halusi, että olisivat oikeassa parisuhteessa, johon ei kuulu muita osapuolia. Oma mieheni kertoi aiemmasta suhteestaan, että nainen oli vakuutellut, että haluaa naimisiin ja perheen mieheni kanssa, mutta oli kuitenkin jotenkin flirttaillut mieheni nähden toisen miehen kanssa. Mieheni oli sitten jättänyt ja estänyt tämän naisen. Se onkin minusta kunnioitettavaa, että mies osaa pitää kiinni periaatteistaan, eikä tanssi toisen pillin mukaan. Ja hyvä näin, koska sain itselleni todella hyvän ja uskollisen aviomiehen ja isän lapselleni.
Ihmeellistä, kun kaikki arvot näyttää heittäneen päälaelleen meidän kulttuurissa. En ole ihan ikäloppu vielä, 35 vuotta, mutta en kyllä tunnista jotenkin tätä maailmaa, se on ihan erilainen kuin mihin itse kasvoin. Mun arvoissa uskollisuus on parisuhteessa ollut aina numero 1.
Kommentit (697)
Kyseisen dokumentin päähenkilö voisi kasvaa aikuiseksi. Ihan järkky itsekeskeinen ihminen, tulee vaikutelma että saanut elämässään aina kaiken mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Ensin miisa oli ihan ok, että suhde "ruuviasentajan" kanssa jatkui suunniteltua pidempään. Raskaaksi tultuaan alkoi ahdistaa, ettei voinut mennä baariin juomaan alkoholia. Kokis ei kiinnostanut.
》tunsi olonsa yksinäiseksi siellä kautokeinossa kun ei voinut mennä baariin. Yksinäisenä olo oli epämukava ja tahtoi tehdä olonsa mukavaksi ilmoittautumalla tinderiin, oli ihailtavaa rehellinen avautuessaan aivopieruistaan.
》. Mies loukkaantui, mutta hän nyt ei saanut miisan oloa mukavaksi niin antaa mennä. Hirveen kohtuutontahan olisi ollut koettaa olla toistensa tukena ja yrittää puhaltaa yhteen hiileen...
》kun ruuviasentaja on potkittu pihalle alkaa kuitenkin taas ahdistaa ajatus, että se voisi raskauden aikana panna jonkun toisen naisen kanssa, pitäähän Eetun ymmärtää kun häntä taas ahdistaa. Raskauteen on hyvä vedota kun lapsihan on yhteinen, pitää jakaa parina se stressi. (Toki Eetun lomautusten aikaan äijän voi ahdistaa vaikka pakkaseen pärjäämään, mies kun ei voi vedota polevansa raskaana..
》 Niin ollaan monosuhteessa ainakin sen aikaa, että miisaa ei taas ahdista jos Eetu saisi pesää joltain muulta. Onneksi Eetu tahtoo kaiken sietää ja ilmoittautuu saamen alkeiskurssille... ehkei miisalle tule niin kiire takaisin tinderiin.
》 lapsi syntyy eikä pimppi mennytkään pilalle, suhde voidaan avata taas!No eipä tämä edes hirveästi ajatuksia herätä paitsi, että miisako oli vuoden nainen vuonna 2020?
Minussa kyllä herää hirveästi ajatuksia. En tiedä, onko tuollainen nykyään kovin yleinen asenne somekulttuurin vai intersektionalismin hedelmiä vai mitä? Mutta näin nelikymppisestä naisesta tuntuu oudolta, että minua alle 15 vuotta nuoremman naisen arvomaailma on kuin toiselta planeetalta.
- Ollaan tavallaan parisuhteessa, mutta minkäänlaista lojaliteettia ei tunneta sitä toista kohtaan. Tiedättehän, sitä että yritettäisiin huomioida sen toisen tunteet ja hyvinvointi ja jos riidellään, se tehdään kahden kesken, ja mitään kumppanille kielteistä ei KOSKAAN sanota ulkopuolisille, saati somessa. Riidat riidellään keskenään ja parisuhde on pitkälti YYA-sopimus.
*Näkisin että erityisesti poly-suhteissa tämä lojaliteetti olisi tärkeää, koska silloin huolenasi ei ole vain yksi kumppani, vaan useampi.
-Ajatellaan, että minäminäminä on niin huisin ihmeellinen otus, Viisas ja Taitava ettei toista olekaan. Meriittejä ei ole, mitään ei saavuteta, aloitetut projektit jää kesken ja impulssikontrolli loistaa poissaolollaan, mutta kaikki tämä valuu kuin vesi hanhen selästä. Mitään tervettä häpeää ei edes kyetä tuntemaan -minusta olisi nimittäin ihan aiheellista, että aikuinen ihminen edes vähän häpeäisi jos ei saa saatettua kunnialla loppuun jotain yksinkertaista koulutusta, mihin suurin puhein lähtee. Ei, sekin käännetään jotenkin toisten viaksi ja vahinkoraskaushan on oikeastaan vaan lysti ja voimaannuttava juttu.
-Mistään ei oteta vastuusta, ei edes omista tunteista ja hyvinvoinnista, vaan kaikki on aina muiden vikaa. Muiden velvollisuus on tehdä sinut onnelliseksi.
-Jos näillä ihmisillä on arvoja tai henkilökohtaista arvokkuutta, se ei ainakaan missään näy. Arvot on sitä, että toistetaan intersektionalismin opinkappaleita kuin rikkinäinen positiivisuus, ja arvokkuus sitä, että "olen arvokas, joten minulla on oikeus tehdä mitä vaan ja vaatia silti kunnioitusta".
En tiedä johtuuko tämä siitä, että somessa saa niin paljon perusteettomia kehuja ja hymistelyä, vai mistä?
Tulee mieleeni, että näiden someinfluenssereiden motto on: "Delusional self esteem is my superpower."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin miisa oli ihan ok, että suhde "ruuviasentajan" kanssa jatkui suunniteltua pidempään. Raskaaksi tultuaan alkoi ahdistaa, ettei voinut mennä baariin juomaan alkoholia. Kokis ei kiinnostanut.
》tunsi olonsa yksinäiseksi siellä kautokeinossa kun ei voinut mennä baariin. Yksinäisenä olo oli epämukava ja tahtoi tehdä olonsa mukavaksi ilmoittautumalla tinderiin, oli ihailtavaa rehellinen avautuessaan aivopieruistaan.
》. Mies loukkaantui, mutta hän nyt ei saanut miisan oloa mukavaksi niin antaa mennä. Hirveen kohtuutontahan olisi ollut koettaa olla toistensa tukena ja yrittää puhaltaa yhteen hiileen...
》kun ruuviasentaja on potkittu pihalle alkaa kuitenkin taas ahdistaa ajatus, että se voisi raskauden aikana panna jonkun toisen naisen kanssa, pitäähän Eetun ymmärtää kun häntä taas ahdistaa. Raskauteen on hyvä vedota kun lapsihan on yhteinen, pitää jakaa parina se stressi. (Toki Eetun lomautusten aikaan äijän voi ahdistaa vaikka pakkaseen pärjäämään, mies kun ei voi vedota polevansa raskaana..
》 Niin ollaan monosuhteessa ainakin sen aikaa, että miisaa ei taas ahdista jos Eetu saisi pesää joltain muulta. Onneksi Eetu tahtoo kaiken sietää ja ilmoittautuu saamen alkeiskurssille... ehkei miisalle tule niin kiire takaisin tinderiin.
》 lapsi syntyy eikä pimppi mennytkään pilalle, suhde voidaan avata taas!No eipä tämä edes hirveästi ajatuksia herätä paitsi, että miisako oli vuoden nainen vuonna 2020?
Minussa kyllä herää hirveästi ajatuksia. En tiedä, onko tuollainen nykyään kovin yleinen asenne somekulttuurin vai intersektionalismin hedelmiä vai mitä? Mutta näin nelikymppisestä naisesta tuntuu oudolta, että minua alle 15 vuotta nuoremman naisen arvomaailma on kuin toiselta planeetalta.
- Ollaan tavallaan parisuhteessa, mutta minkäänlaista lojaliteettia ei tunneta sitä toista kohtaan. Tiedättehän, sitä että yritettäisiin huomioida sen toisen tunteet ja hyvinvointi ja jos riidellään, se tehdään kahden kesken, ja mitään kumppanille kielteistä ei KOSKAAN sanota ulkopuolisille, saati somessa. Riidat riidellään keskenään ja parisuhde on pitkälti YYA-sopimus.
*Näkisin että erityisesti poly-suhteissa tämä lojaliteetti olisi tärkeää, koska silloin huolenasi ei ole vain yksi kumppani, vaan useampi.
-Ajatellaan, että minäminäminä on niin huisin ihmeellinen otus, Viisas ja Taitava ettei toista olekaan. Meriittejä ei ole, mitään ei saavuteta, aloitetut projektit jää kesken ja impulssikontrolli loistaa poissaolollaan, mutta kaikki tämä valuu kuin vesi hanhen selästä. Mitään tervettä häpeää ei edes kyetä tuntemaan -minusta olisi nimittäin ihan aiheellista, että aikuinen ihminen edes vähän häpeäisi jos ei saa saatettua kunnialla loppuun jotain yksinkertaista koulutusta, mihin suurin puhein lähtee. Ei, sekin käännetään jotenkin toisten viaksi ja vahinkoraskaushan on oikeastaan vaan lysti ja voimaannuttava juttu.
-Mistään ei oteta vastuusta, ei edes omista tunteista ja hyvinvoinnista, vaan kaikki on aina muiden vikaa. Muiden velvollisuus on tehdä sinut onnelliseksi.
-Jos näillä ihmisillä on arvoja tai henkilökohtaista arvokkuutta, se ei ainakaan missään näy. Arvot on sitä, että toistetaan intersektionalismin opinkappaleita kuin rikkinäinen positiivisuus, ja arvokkuus sitä, että "olen arvokas, joten minulla on oikeus tehdä mitä vaan ja vaatia silti kunnioitusta".
En tiedä johtuuko tämä siitä, että somessa saa niin paljon perusteettomia kehuja ja hymistelyä, vai mistä?
Tulee mieleeni, että näiden someinfluenssereiden motto on: "Delusional self esteem is my superpower."
Mulle tuli myös fiilis, että tosi elämä on raskasta selvinpäin. Raskaana kun ei voinut edes ryypätä, pää ei kestänyt. Keksi sitten sen "mulla on ikävä tinderiä" ja huomiota ja kehuja, ei mitään polyromansseja ilmeisesti edes... Vaan ihan sitä, että saisi skrollailla siellä läpi tinder goldin tykkäyslistaa ja lukea seksinpuutteisten sinkkumiesten flirttikehuja itsestään? Mutta on se nyt aika surkeaa jos on tuoreessa parisuhteessa ja juuri muka rakastunut......... sarjassa miisa kyllä tekee välillä selväksi, että mies on hänen arvion mukaan aika paska. Vähän jotain epävakautta, huomio hakuisuutta ja kyvyttömyyttä nähdä vikaa itsessä ja kantaa vastuuta virheistään (joita ei näe)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin miisa oli ihan ok, että suhde "ruuviasentajan" kanssa jatkui suunniteltua pidempään. Raskaaksi tultuaan alkoi ahdistaa, ettei voinut mennä baariin juomaan alkoholia. Kokis ei kiinnostanut.
》tunsi olonsa yksinäiseksi siellä kautokeinossa kun ei voinut mennä baariin. Yksinäisenä olo oli epämukava ja tahtoi tehdä olonsa mukavaksi ilmoittautumalla tinderiin, oli ihailtavaa rehellinen avautuessaan aivopieruistaan.
》. Mies loukkaantui, mutta hän nyt ei saanut miisan oloa mukavaksi niin antaa mennä. Hirveen kohtuutontahan olisi ollut koettaa olla toistensa tukena ja yrittää puhaltaa yhteen hiileen...
》kun ruuviasentaja on potkittu pihalle alkaa kuitenkin taas ahdistaa ajatus, että se voisi raskauden aikana panna jonkun toisen naisen kanssa, pitäähän Eetun ymmärtää kun häntä taas ahdistaa. Raskauteen on hyvä vedota kun lapsihan on yhteinen, pitää jakaa parina se stressi. (Toki Eetun lomautusten aikaan äijän voi ahdistaa vaikka pakkaseen pärjäämään, mies kun ei voi vedota polevansa raskaana..
》 Niin ollaan monosuhteessa ainakin sen aikaa, että miisaa ei taas ahdista jos Eetu saisi pesää joltain muulta. Onneksi Eetu tahtoo kaiken sietää ja ilmoittautuu saamen alkeiskurssille... ehkei miisalle tule niin kiire takaisin tinderiin.
》 lapsi syntyy eikä pimppi mennytkään pilalle, suhde voidaan avata taas!No eipä tämä edes hirveästi ajatuksia herätä paitsi, että miisako oli vuoden nainen vuonna 2020?
Minussa kyllä herää hirveästi ajatuksia. En tiedä, onko tuollainen nykyään kovin yleinen asenne somekulttuurin vai intersektionalismin hedelmiä vai mitä? Mutta näin nelikymppisestä naisesta tuntuu oudolta, että minua alle 15 vuotta nuoremman naisen arvomaailma on kuin toiselta planeetalta.
- Ollaan tavallaan parisuhteessa, mutta minkäänlaista lojaliteettia ei tunneta sitä toista kohtaan. Tiedättehän, sitä että yritettäisiin huomioida sen toisen tunteet ja hyvinvointi ja jos riidellään, se tehdään kahden kesken, ja mitään kumppanille kielteistä ei KOSKAAN sanota ulkopuolisille, saati somessa. Riidat riidellään keskenään ja parisuhde on pitkälti YYA-sopimus.
*Näkisin että erityisesti poly-suhteissa tämä lojaliteetti olisi tärkeää, koska silloin huolenasi ei ole vain yksi kumppani, vaan useampi.
-Ajatellaan, että minäminäminä on niin huisin ihmeellinen otus, Viisas ja Taitava ettei toista olekaan. Meriittejä ei ole, mitään ei saavuteta, aloitetut projektit jää kesken ja impulssikontrolli loistaa poissaolollaan, mutta kaikki tämä valuu kuin vesi hanhen selästä. Mitään tervettä häpeää ei edes kyetä tuntemaan -minusta olisi nimittäin ihan aiheellista, että aikuinen ihminen edes vähän häpeäisi jos ei saa saatettua kunnialla loppuun jotain yksinkertaista koulutusta, mihin suurin puhein lähtee. Ei, sekin käännetään jotenkin toisten viaksi ja vahinkoraskaushan on oikeastaan vaan lysti ja voimaannuttava juttu.
-Mistään ei oteta vastuusta, ei edes omista tunteista ja hyvinvoinnista, vaan kaikki on aina muiden vikaa. Muiden velvollisuus on tehdä sinut onnelliseksi.
-Jos näillä ihmisillä on arvoja tai henkilökohtaista arvokkuutta, se ei ainakaan missään näy. Arvot on sitä, että toistetaan intersektionalismin opinkappaleita kuin rikkinäinen positiivisuus, ja arvokkuus sitä, että "olen arvokas, joten minulla on oikeus tehdä mitä vaan ja vaatia silti kunnioitusta".
En tiedä johtuuko tämä siitä, että somessa saa niin paljon perusteettomia kehuja ja hymistelyä, vai mistä?
Tulee mieleeni, että näiden someinfluenssereiden motto on: "Delusional self esteem is my superpower."
Mulle tuli myös fiilis, että tosi elämä on raskasta selvinpäin. Raskaana kun ei voinut edes ryypätä, pää ei kestänyt. Keksi sitten sen "mulla on ikävä tinderiä" ja huomiota ja kehuja, ei mitään polyromansseja ilmeisesti edes... Vaan ihan sitä, että saisi skrollailla siellä läpi tinder goldin tykkäyslistaa ja lukea seksinpuutteisten sinkkumiesten flirttikehuja itsestään? Mutta on se nyt aika surkeaa jos on tuoreessa parisuhteessa ja juuri muka rakastunut......... sarjassa miisa kyllä tekee välillä selväksi, että mies on hänen arvion mukaan aika paska. Vähän jotain epävakautta, huomio hakuisuutta ja kyvyttömyyttä nähdä vikaa itsessä ja kantaa vastuuta virheistään (joita ei näe)
Kai tinder voi aiheuttaa riippuvuutta siinä missä muutkin softat?
Olen alkanut epäillä, että perinteiset siveellisyyssäännöt ovat olleet oikeasti naisille hyväksi. Nimittäin tämä nykyaika todistaa, että todella monelle naiselle ei oikein sovi se, että on mahdollista saada somessa ja tinderissä määrättömästi kehuja ja huomiota. Selvästi siitä tullaan riippuvaisiksi, ei pärjätä hetkeäkään ilman ja sitten seuraavaksi jo perustetaankin OnlyFans -tili.
Tämä on sen takia huono asia, että jos ihmisen sisäinen hyvä olo on kiinni siitä, että joku koko ajan huomaa ja jakelee tykkäyksiä, sitä on äärimmäisen riippuvainen muista. Ei enää tiedä, kuka on, jos on koskaan tiennytkään, kun kaikki toiminta tähtää tykkäysten ja kehujen saamiseen.
Miehillä tämä riksi ei pääse realisoitumaan, koska meidän kulttuurissa ei ole tapana kehua miehiä. Se on miesten onni tässä nykymaailmassa.
Yksi nykyajan suurimpia haasteita on itsesäätelyn kehittäminen, kun kaikkea on yllinkyllin ja kaikki koukuttaa. Ruoka, some, viihde, vapaa seksi, you name it. Kaikki nämä asiat voivat olla hyviä kohtuullisissa määrin, mutta haitallisia jos lähtee laukalle. Ja ilman itsesäätelyä niin käy kovin helposti.
Ja valitettavasti nämä influensserit ovat malliesimerkkejä ihmisistä, joilla se itsesäätely ei pelaa. Ja jos on influensseriksi päässyt, ihmisellä on varmaan aika tavalla seuraajia. Eli pahimmassa tapauksessa nuoret tytöt fanittavat ja kopioivat käytöstä.
Minusta influenssereiden pitäisi nyt kantaa vastuunsa ja alkaa näyttää esimerkkiä itsesäätelystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin miisa oli ihan ok, että suhde "ruuviasentajan" kanssa jatkui suunniteltua pidempään. Raskaaksi tultuaan alkoi ahdistaa, ettei voinut mennä baariin juomaan alkoholia. Kokis ei kiinnostanut.
》tunsi olonsa yksinäiseksi siellä kautokeinossa kun ei voinut mennä baariin. Yksinäisenä olo oli epämukava ja tahtoi tehdä olonsa mukavaksi ilmoittautumalla tinderiin, oli ihailtavaa rehellinen avautuessaan aivopieruistaan.
》. Mies loukkaantui, mutta hän nyt ei saanut miisan oloa mukavaksi niin antaa mennä. Hirveen kohtuutontahan olisi ollut koettaa olla toistensa tukena ja yrittää puhaltaa yhteen hiileen...
》kun ruuviasentaja on potkittu pihalle alkaa kuitenkin taas ahdistaa ajatus, että se voisi raskauden aikana panna jonkun toisen naisen kanssa, pitäähän Eetun ymmärtää kun häntä taas ahdistaa. Raskauteen on hyvä vedota kun lapsihan on yhteinen, pitää jakaa parina se stressi. (Toki Eetun lomautusten aikaan äijän voi ahdistaa vaikka pakkaseen pärjäämään, mies kun ei voi vedota polevansa raskaana..
》 Niin ollaan monosuhteessa ainakin sen aikaa, että miisaa ei taas ahdista jos Eetu saisi pesää joltain muulta. Onneksi Eetu tahtoo kaiken sietää ja ilmoittautuu saamen alkeiskurssille... ehkei miisalle tule niin kiire takaisin tinderiin.
》 lapsi syntyy eikä pimppi mennytkään pilalle, suhde voidaan avata taas!No eipä tämä edes hirveästi ajatuksia herätä paitsi, että miisako oli vuoden nainen vuonna 2020?
Minussa kyllä herää hirveästi ajatuksia. En tiedä, onko tuollainen nykyään kovin yleinen asenne somekulttuurin vai intersektionalismin hedelmiä vai mitä? Mutta näin nelikymppisestä naisesta tuntuu oudolta, että minua alle 15 vuotta nuoremman naisen arvomaailma on kuin toiselta planeetalta.
- Ollaan tavallaan parisuhteessa, mutta minkäänlaista lojaliteettia ei tunneta sitä toista kohtaan. Tiedättehän, sitä että yritettäisiin huomioida sen toisen tunteet ja hyvinvointi ja jos riidellään, se tehdään kahden kesken, ja mitään kumppanille kielteistä ei KOSKAAN sanota ulkopuolisille, saati somessa. Riidat riidellään keskenään ja parisuhde on pitkälti YYA-sopimus.
*Näkisin että erityisesti poly-suhteissa tämä lojaliteetti olisi tärkeää, koska silloin huolenasi ei ole vain yksi kumppani, vaan useampi.
-Ajatellaan, että minäminäminä on niin huisin ihmeellinen otus, Viisas ja Taitava ettei toista olekaan. Meriittejä ei ole, mitään ei saavuteta, aloitetut projektit jää kesken ja impulssikontrolli loistaa poissaolollaan, mutta kaikki tämä valuu kuin vesi hanhen selästä. Mitään tervettä häpeää ei edes kyetä tuntemaan -minusta olisi nimittäin ihan aiheellista, että aikuinen ihminen edes vähän häpeäisi jos ei saa saatettua kunnialla loppuun jotain yksinkertaista koulutusta, mihin suurin puhein lähtee. Ei, sekin käännetään jotenkin toisten viaksi ja vahinkoraskaushan on oikeastaan vaan lysti ja voimaannuttava juttu.
-Mistään ei oteta vastuusta, ei edes omista tunteista ja hyvinvoinnista, vaan kaikki on aina muiden vikaa. Muiden velvollisuus on tehdä sinut onnelliseksi.
-Jos näillä ihmisillä on arvoja tai henkilökohtaista arvokkuutta, se ei ainakaan missään näy. Arvot on sitä, että toistetaan intersektionalismin opinkappaleita kuin rikkinäinen positiivisuus, ja arvokkuus sitä, että "olen arvokas, joten minulla on oikeus tehdä mitä vaan ja vaatia silti kunnioitusta".
En tiedä johtuuko tämä siitä, että somessa saa niin paljon perusteettomia kehuja ja hymistelyä, vai mistä?
Tulee mieleeni, että näiden someinfluenssereiden motto on: "Delusional self esteem is my superpower."
Mulle tuli myös fiilis, että tosi elämä on raskasta selvinpäin. Raskaana kun ei voinut edes ryypätä, pää ei kestänyt. Keksi sitten sen "mulla on ikävä tinderiä" ja huomiota ja kehuja, ei mitään polyromansseja ilmeisesti edes... Vaan ihan sitä, että saisi skrollailla siellä läpi tinder goldin tykkäyslistaa ja lukea seksinpuutteisten sinkkumiesten flirttikehuja itsestään? Mutta on se nyt aika surkeaa jos on tuoreessa parisuhteessa ja juuri muka rakastunut......... sarjassa miisa kyllä tekee välillä selväksi, että mies on hänen arvion mukaan aika paska. Vähän jotain epävakautta, huomio hakuisuutta ja kyvyttömyyttä nähdä vikaa itsessä ja kantaa vastuuta virheistään (joita ei näe)
Kai tinder voi aiheuttaa riippuvuutta siinä missä muutkin softat?
Olen alkanut epäillä, että perinteiset siveellisyyssäännöt ovat olleet oikeasti naisille hyväksi. Nimittäin tämä nykyaika todistaa, että todella monelle naiselle ei oikein sovi se, että on mahdollista saada somessa ja tinderissä määrättömästi kehuja ja huomiota. Selvästi siitä tullaan riippuvaisiksi, ei pärjätä hetkeäkään ilman ja sitten seuraavaksi jo perustetaankin OnlyFans -tili.
Tämä on sen takia huono asia, että jos ihmisen sisäinen hyvä olo on kiinni siitä, että joku koko ajan huomaa ja jakelee tykkäyksiä, sitä on äärimmäisen riippuvainen muista. Ei enää tiedä, kuka on, jos on koskaan tiennytkään, kun kaikki toiminta tähtää tykkäysten ja kehujen saamiseen.
Miehillä tämä riksi ei pääse realisoitumaan, koska meidän kulttuurissa ei ole tapana kehua miehiä. Se on miesten onni tässä nykymaailmassa.
Yksi nykyajan suurimpia haasteita on itsesäätelyn kehittäminen, kun kaikkea on yllinkyllin ja kaikki koukuttaa. Ruoka, some, viihde, vapaa seksi, you name it. Kaikki nämä asiat voivat olla hyviä kohtuullisissa määrin, mutta haitallisia jos lähtee laukalle. Ja ilman itsesäätelyä niin käy kovin helposti.
Ja valitettavasti nämä influensserit ovat malliesimerkkejä ihmisistä, joilla se itsesäätely ei pelaa. Ja jos on influensseriksi päässyt, ihmisellä on varmaan aika tavalla seuraajia. Eli pahimmassa tapauksessa nuoret tytöt fanittavat ja kopioivat käytöstä.
Minusta influenssereiden pitäisi nyt kantaa vastuunsa ja alkaa näyttää esimerkkiä itsesäätelystä.
Tuleeko muuten mieleenne yhtään influensseria, joka vaikuttaisi täyspäiseltä ihmiseltä, jolla elämänhallinta kohdillaan?
Siis kyllähän on tunnettuja ihmisiä, joilla on paljon vaikutusvaltaa, ja joilla on edellämainitut ominaisuudet. Mutta niitä ei kutsuta influenssereiksi tai somevaikuttajiksi tms. Tietenkään, kun niillä on muitakin meriittejä kuin "tyhjäpäät tykkäilee toisiaan".
Kun kuulin ensimmäistä kertaa termin somevaikuttaja/influencer, luulin että se on vittuilua. Mutta ihmiset onkin jumaliste tosissaan ja pitävät sitä ihan vakavasti otettavana puuhana.
Minussa kyllä herää hirveästi ajatuksia. En tiedä, onko tuollainen nykyään kovin yleinen asenne somekulttuurin vai intersektionalismin hedelmiä vai mitä? Mutta näin nelikymppisestä naisesta tuntuu oudolta, että minua alle 15 vuotta nuoremman naisen arvomaailma on kuin toiselta planeetalta.
- Ollaan tavallaan parisuhteessa, mutta minkäänlaista lojaliteettia ei tunneta sitä toista kohtaan. Tiedättehän, sitä että yritettäisiin huomioida sen toisen tunteet ja hyvinvointi ja jos riidellään, se tehdään kahden kesken, ja mitään kumppanille kielteistä ei KOSKAAN sanota ulkopuolisille, saati somessa. Riidat riidellään keskenään ja parisuhde on pitkälti YYA-sopimus.
*Näkisin että erityisesti poly-suhteissa tämä lojaliteetti olisi tärkeää, koska silloin huolenasi ei ole vain yksi kumppani, vaan useampi.
-Ajatellaan, että minäminäminä on niin huisin ihmeellinen otus, Viisas ja Taitava ettei toista olekaan. Meriittejä ei ole, mitään ei saavuteta, aloitetut projektit jää kesken ja impulssikontrolli loistaa poissaolollaan, mutta kaikki tämä valuu kuin vesi hanhen selästä. Mitään tervettä häpeää ei edes kyetä tuntemaan -minusta olisi nimittäin ihan aiheellista, että aikuinen ihminen edes vähän häpeäisi jos ei saa saatettua kunnialla loppuun jotain yksinkertaista koulutusta, mihin suurin puhein lähtee. Ei, sekin käännetään jotenkin toisten viaksi ja vahinkoraskaushan on oikeastaan vaan lysti ja voimaannuttava juttu.
-Mistään ei oteta vastuusta, ei edes omista tunteista ja hyvinvoinnista, vaan kaikki on aina muiden vikaa. Muiden velvollisuus on tehdä sinut onnelliseksi.
-Jos näillä ihmisillä on arvoja tai henkilökohtaista arvokkuutta, se ei ainakaan missään näy. Arvot on sitä, että toistetaan intersektionalismin opinkappaleita kuin rikkinäinen positiivisuus, ja arvokkuus sitä, että "olen arvokas, joten minulla on oikeus tehdä mitä vaan ja vaatia silti kunnioitusta".
En tiedä johtuuko tämä siitä, että somessa saa niin paljon perusteettomia kehuja ja hymistelyä, vai mistä?
Tulee mieleeni, että näiden someinfluenssereiden motto on: "Delusional self esteem is my superpower."
KIITOS.
Miisalla on paha mieli, koska hän on saanut palautetta ihmisiltä jotka olisivat halunneet nähdä ohjelmassa enemmän saamelaiskulttuuria. Näin ei saa kommentoida ja nyt Miisaa suututtaa. Kuulemma ei ole vähemmistön edustajan velvollisuus kouluttaa muita, vaan kunkin on haettava tieto itse.
En ole katsonut ohjelmaa, mutta olin siinä käsityksessä että saamelaisuus on siinä kantava teema. Mielestäni on siis aivan luonnollista odottaa ohjelman kertovan saamelaisuudesta, ei Miisan panetuksista.
Milloin ihmiseltä itseltään kysymisestä tuli kiellettyä? Olen kuvitellut, että paras keino oppia toisista kulttuureista on keskustella niiden edustajien kanssa.
Miisa on nyt loukkaantunut ja vihainen. ;D Taas yrittää kääntää asian toisenlaiseksi. Kuinka sarjaa on kehuttu, kuinka paljon ihania viestejä saanut. Kuvassa alhaalla lukevan tekstin sisältö on juuri niin Miisamainen, kuin vain voi olla. Narsisti liikenteessä? Älkää kritisoiko, kehukaa!! Ja tietysti feministi syyttää taas miehiä, yllätys!
https://embed.storiesig.net/aHR0cHM6Ly9zY29udGVudC1pYWQzLTEuY2RuaW5zdGF…
Hesari halusi Miisalta kommentin juttuun, jossa käsiteltiin ylen ohjelman saamaa kritiikkiä. Lehden mukaan Miisa loukkaantui haastattelupyynnöstä ja kieltäytyi kommentoimasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo Emmi miesten ihannenainen?
Kuka Emmi? Miisa Nuorgam on naisen nimi. Ja ei tod. ole unelmanainen yksikään avoimesta suhteesta edes haaveileva nainen.
Emmi on myös naisen nimi. Miisakin on naisen nimi. Nuorgam taas on sukunimi, joka voi olla sekä miehellä että naisella.
Käyttäjä2821 kirjoitti:
Hesari halusi Miisalta kommentin juttuun, jossa käsiteltiin ylen ohjelman saamaa kritiikkiä. Lehden mukaan Miisa loukkaantui haastattelupyynnöstä ja kieltäytyi kommentoimasta.
Juuri sellaiselta ihmiseltä vaikuttaakin. Kritiikkiä ei kestetä, eikös yhdellä ohjelman tekijöistä ja "pääosan" esittäjällä pitäisi sietää myös kritiikkiä jotta voisi tehdä asioita paremmin jatkossa. Eihän kukaan ole täydellinen.
Sama juttu on monella julkisuudessa ollella myös somessa, kaikki kritiikki yleensä poistetaan ja käyttäjät blokataan. Mitä tää tällänen on? Eri asia on sitten jos ruvetaan käyttämään sellaista kieltä mikä ei ole soveliasta.
Miisa haluaa elää omassa pienessä kuplassa ja sellaisten ihmisten ympärillä jotka vaan kehuvat ja palvovat häntä? Siltähän tuo vaikuttaa.
Vieläkö muistatte Miisan sarjan 1.osan alun lauseen Miisan omasta suusta? "Minulla on vahvat mielipiteet, ja uskallan sanoa ne ääneen." Hyvä esimerkki taas tästä että muiden kritisoivia mielipiteitä ei kestetä vaan uhriudutaan ja loukkaannutaan.
Yhdessä asiassa olen tuon Miisan kanssa samaa mieltä, nimittäin siinä kalojen perkaamisessa. Kyllä ne pitäisi tappaa ennen sitä eikä elävältä perata.
Käyttäjä2821 kirjoitti:
Hesari halusi Miisalta kommentin juttuun, jossa käsiteltiin ylen ohjelman saamaa kritiikkiä. Lehden mukaan Miisa loukkaantui haastattelupyynnöstä ja kieltäytyi kommentoimasta.
Twitterissä kertoo, että vastasi joihinkin kysymyksiin, mutta antoi palautetta miten tyhmiä kysymykset olivat ja nyt julkisesti mollaa siis Hesaria. Vähän vaikuttaa, että kusi on noussut pahasti nuppiin Miisalla. Häntä ei saa kritisoida, mutta hän saa kritisoida muita. Ilmeisesti kokee olevansa muita niiiiin parempi.
Miisa kyllä Twitterinsä mukaan vastasi toimittajalle ainakin osaan kysymyksistä, mutta vastauksia ei julkaistu lehdessä. Loukkaantuminen taisi olla toimittajan tulkintaa.
Vierailija kirjoitti:
Miisa kyllä Twitterinsä mukaan vastasi toimittajalle ainakin osaan kysymyksistä, mutta vastauksia ei julkaistu lehdessä. Loukkaantuminen taisi olla toimittajan tulkintaa.
Luulenpa, että vastauksista käynyt loukkaantuminen aika selvästi ilmi, kun sen verran vittuuntuneelta vaikuttaa yhä asiasta. Uskon kyllä enemmän toimittajaa enkä omaa henkilöbrändiään Ylen tukemana tekevää Miisaa.
Vierailija kirjoitti:
Miisa kyllä Twitterinsä mukaan vastasi toimittajalle ainakin osaan kysymyksistä, mutta vastauksia ei julkaistu lehdessä. Loukkaantuminen taisi olla toimittajan tulkintaa.
Ei tainnut HS:n toimittaja mielistellä ja nuoleskella,vaan kysyä kysymyksiä sarjasta, joita moni on varmaan miettinyt. Hemmetin itsekeskeiseltä vaikuttava tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miisa kyllä Twitterinsä mukaan vastasi toimittajalle ainakin osaan kysymyksistä, mutta vastauksia ei julkaistu lehdessä. Loukkaantuminen taisi olla toimittajan tulkintaa.
Ei tainnut HS:n toimittaja mielistellä ja nuoleskella,vaan kysyä kysymyksiä sarjasta, joita moni on varmaan miettinyt. Hemmetin itsekeskeiseltä vaikuttava tyyppi.
Ei ainakaan mielistele samalla tavalla kuin sarjan tuottajar Yleltä. Oikein yököttää. Eipä ihme että Miisa on saanut aikanaan ideansa läpi.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008213687.html
Ylellä osattiin odottaa, että sarja herättää vahvoja reaktioita. Miisa Nuorgam on suorasanainen ja äänekäs nuori nainen, joka on ollut vahvasti esillä, mikä Ville Seurin mukaan on varmasti ärsyttänyt joitakuita.
Nuorgam on saamelainen feministi, joka puhuu esimerkiksi kehopositiivisuuden puolesta.
Hän on puhunut julkisesti myös muun muassa e-urheiluun liittyvistä ongelmista: syrjinnästä, seksismistä ja naisvihasta.
Lisäksi saamelaisuus ja pakkosuomalaistaminen ovat Seurin mukaan asioita, jotka herättävät yhä vahvoja reaktioita suomalaisissa.
Yle Kioskilla sarjaan on oltu tyytyväisiä. Ville Seuri ja Salla-Rosa Leinonen eivät muuttaisi siitä tällä hetkellä mitään.
Mistä lähtien tää Emmi(siskostaan en tiedä) on ottanu saamelaisidentiteetin niin vahvasti. Kokoajan vähemmistöhuolta ja muuta uhriutumista. Ei tota ollut vuosia sitten blogissa.
Vierailija kirjoitti:
Mistä lähtien tää Emmi(siskostaan en tiedä) on ottanu saamelaisidentiteetin niin vahvasti. Kokoajan vähemmistöhuolta ja muuta uhriutumista. Ei tota ollut vuosia sitten blogissa.
Tajusi että sillä pääsee osallistumaan erilaisiin tapahtumiin yhtenä paneelien jäsenistä? Somejulkisuus? Tälläkin hetkellä kova puffaus menossa Afganistanin asioista. Yrittää olla maailmanparantaja ja pyhimys, kuitenkin somekäyttäytyminen osoittaa että osaa olla myös ilkeä yms.
Vuonna 2016 Nuorgam oli ehdolla blogikirjoituksestaan Anttila, are you kidding me Inspiration Blog Awardsin Vuoden blogiteko -kategoriassa. Hän tuli toiseksi Saku Timosen voitettua kategorian blogikirjoituksellaan Suvakin kääntymys.
Vuonna 2018 Nuorgam oli ehdolla Suomen Kirjasäätiön jakaman Finlandia Junior -palkinnon saajaksi kirjan Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) – Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan muiden kirjailijoiden kanssa.[14] Kirja palkittiin lopulta Yleisö-Finlandialla.
Vuonna 2019 Nuorgam palkittiin Tampereen Yliopiston sukupuolentutkimuksen Kunniafloora -arvonimellä. Kunniafloora-tunnustus myönnetään aktiivisesta feministisestä toiminnasta tutkimuksen tai yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralla.
Vuonna 2020 Nuorgam nostettiin ensimmäisenä suomalaisena kansainväliselle TOP 50 Influencer -listalle, joka listaa maailman merkittävimmät vaikuttajamarkkinoinnin ammattilaiset. Tunnustus tuli sosiaalisen median vastuullisuustyöstä.
Vuonna 2020 Nuorgam valittiin Suomen ensimmäiseksi Nettienkeliksi. Ruotsissa mySafety on jakanut Nettienkeli-palkintoa vuodesta 2015 lähtien. Myös Ruotsin kuningasperheen prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian säätiö on ollut mukana jakamassa Vuoden Nettienkeli lapsille ja nuorille -kunniapalkintoa.
Hienoa Norja! Ja tämä sama pitäisi tehdä myös Suomen puolella.