Miten puuttua hoitoalalla potilaiden kipua vähättelevään käytökseen?
Olen tuore sairaanhoitaja ja vasta aloittanut nykyisessä työpaikassani. Jo nyt on kuitenkin nähtävissä että muutoin hyvin taitavasta työyhteisöstä huolimatta moni kollega vähättelee vastaantulevia kipupotilaita. Heidän avunpyyntönsä nähdään "turhana valittamisena".
Ajattelin ottaa asian puheeksi osastonhoitajan kanssa, mutta en tiedä miten muotoilisin ongelman rakentavasti. "Jotkut täällä eivät osaa käyttäytyä potilaita kohtaan?"
Vai vaatisinko kipukoulutusta?
Tiedostan, että oma suhtautumiseni potilaisiin nähdään usein "sinisilmäisyytenä", jonka oletetaan karisevan kokemuksen karttuessa. En usko että näin kuitenkaan käy, sillä keskustelu ja kuuntelu on yksi hoitajan metodi hoitaa. Ja kuten tunnettua, hyvään vuorovaikutussuhteeseen pyrkiminen parantaa usein kipupotilaan psyykkistä tilaa.
Kommentit (188)
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 20:44"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 20:40"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 20:00"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 19:56"]
Opiskelen itse tällä hetkellä sairaanhoitajaksi ja aion ehdottomasti valmistuttuani puoltaa jokaisen potilaan kivun riittävää lieventämistä. Kukaan ei voi tietää miltä ja miten voimakkaalta kipu toisesta henkilöstä tuntuu ja eri geenipooleihin vaikuttavat lääkkeet heikommin toisilla vahvemmin. Kyllä ne silkkaa euforiaa "kinuvat" voidaan todentaa aiemmista huumaus tai lääkkeidenväärinkäyttö raporteista. Ja siltikin olen sitä mieltä että kipua voi ennemmin lievästi vaikka "yli" kuin alilääkitä. Nimim. ilman pelkällä ilokaasulla kaksoset alateitse synnyttänyt.
[/quote]
Joku synnytys on varmaan aika selkeä tilanne, mutta päihde- ja lääkehistorian perusteella ei voi vetää mitään johtopäätöksiä siitä, kuka käyttää lääkkeitä asiallisesti. Suurin osa lääkeriippuvaisista on ihan tavallisia ihmisiä, jotka ovat huumekoukussa, koska jokin lääke jäi päälle. Se ei silti tarkoita, etteikö esim. leikkaukseen tai synnytykseen liittyvää kipua pitäisi hoitaa.
[/quote]
Millä perusteella voidaan sitten tehdä päätelmiä, että kuka käyttää lääkkeitä epäasiallisesti? Eikö moisille väitteille pitäisi olla konkreettisia todisteita?
[/quote]
Siihen, että tiedostaa sen faktan, että esimerkiksi opioidit, bentsodiatsepiinit jne. ovat omiaan aiheuttamaan riippuvuutta, ei tarvita todisteita. Eihän suurin osa väärinkäyttäjustäkään jää koskaan kiinni missään seuloissa eikä heiltä niitä otetakaan välttämättä. Kokeneet ammattilaiset kyllä osaavat havaita nämä ongelmakäyttäjät. Yleensä he jäävät kiinni vuosien mittaan, kun ajokortti menee hyllylle, lääkkeitä alkaa kulua liikaa, lääkkeet katoavat tai he hakevat lääkkeistä useista eri paikoista.
[/quote]
Naurattavaa. Tottakai lääkkeillä voi olla erilaisia sivuvaikutuksia. Tällä perusteella ei voitaisi määrätä kenellekään mitään lääkettä. Kyllä pitää olla selkeät todisteet ennen kuin aletaan syyttelemään potilaita ja epäämään heiltä kipulääkkeitä.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 20:46"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 20:25"]
Asenteisiin varmasti vaikuttavat ne ihan oikeat "turhan valittajat", joiden päänsärkyyn auttaa vain ja ainoastaan tietty opiodi. Osaavat kyllä pyytää. Muille tarjotuille kivunhoitomenetelmille tai lääkkeille nakellaan niskoja. Joskus kipupotilaan oikea osoite on psykiatri.
[/quote]
Juuri tätä minä tarkoitin, osaavat kyllä pyytää sen tietynnäköisen pillerin koska VAIN se lääke auttaa. Joskus sen kivun "filmaaminen" alkaa silloin kun hoitaja on näkyvillä, kun potilas ei näe hoitajaa niin ei mitään näkyviä kivun oireita. Toinen on kun yövuorossa saavat silmät auki niin heti pyytävät sitä tiettyä lääkettä ja ennenkun edes kerkee tuomaan sen lääkkeen potilaalle niin ovat umpiunessa (jos on kovat kivut niin ei kyllä nuku)
[/quote]
Entä jos vain se tietty lääke auttaa oikeasti / sopii potilaalle? Minä pyydän tiettyä lääkettä, jonka tiedän tehoavan. En halua pahojen lääkeaineallergioiden vuoksi kokeilla kaikenmaailman lääkkeitä? Miksi en voi saada lääkettä, jonka tiedän auttavan? Tekeekö tietyn lääkkeen pyytäminen automaattisesti lääkkeiden väärinkäyttäjän? On todella törkeää ja epäammattimaista väittää niin.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 20:55"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 20:49"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 20:34"]
En ymmärrä, miksi lääkkeissä pitää pihistellä. Kerran täällä vain eletään, eikä siitä saa mitään marttyyrikruunua, ettei käytä jotain lääkettä. Jos on kivempaa elää, kun napsii jotain kipulääkettä, mistä saa kivat fibat, niin keneltä se on pois.
Hoitajat turhaan pihistelevät kipulääkkeitä. Aivan kuin istuisivat niiden päällä. Pari tabua naamaan ja pari olutta, niin elämä näyttää paljon paremmalta. Omapa on elämäni.
[/quote]
Koska monet lääkkeet vaativat suuriakin annosnostoja ajan mittaa, jotta saavutetaan riittävä kivunlievitys. Annosten kasvaessa haitat taas lisääntyvät enemmän kuin kipua lievittävät vaikutukset.
[/quote]
Nimenomaan näin. Panacodeista siirrytään vahvempiin tramadoleihin, sitten kipulaastareihin. Annoksia vain nostetaan, kun toleranssi kasvaa. Sitten ollaankin jo Oxycontineissa, Oxynormeissa ja Dolmedeissa. Annokset vaan kasvat ja kasvavat. Mieli ahdistuu, vähän rauhoittavaa ja Lyricaa päälle ja lihasrelaksanttia ja TADAA... Terveydenhuoltojärjestelmän ansiosta uusi narkomaani on syntynyt vastoin omaa tahtoaan.
[/quote]
Ja joku joutuu aloittamaan suoraan....voi kauhistus...opiaateilla! Voi v**tu tätä demonisointia!
Ensiksikin, sekä parasetamolilla että buranallakin voi päästä hengestään. Vahvemmista kipulääkkeitä puhumattakaan. Lisäksi on lääkkeisiin tottuminen ja väärinkäytön riskit.
Ongelmana on se, että
1) joko ihmiset pelkäävät kipulääkkeitä eivätkä ota niitä kipuun tai ottavat liian pieniä annoksia, esim. 1/4osa Buranaa. No, ymmärrättehän, ettei se auta.
2) sitten on niitä potilaita, jotka vaikuttavat lääkehakuisilta tai ovat ns. turhanvalittajia. Eli eivät vaikuta kipeiltä, esim. Juoksentelemaan ongelmitta, puhuvat pälpättävät puhelimeen iloisesti, tms. Nämä ehkä liioittelevat kipuaan saadakseen "kovempia" lääkkeitä tai pidemmän sairasloman tai pelkäävät, ettei heitä oteta vakavasti, jos suoraan kertovat, että vain vähän sattuu.
3) kaikkia potilaita ei voi aina lääkitä tehokkaimmillaan tavalla vaikka potilas olisikin todella kipeä, esim. Vatsakipuiset potilaat lääkäri yleensä tutkii ennen kipulääkitsemistä, ettei vain piilevä vatsakatastrofi naamioitumisen kipulääkkeet alle.
4) kipulääkitseminen saatetaan aloittaa lievemmällä kipulääkkeillä, jolloin potilaan pitää itse ymmärtää pyytää kovempaa lääkettä, ellei ensimmäisestä ole apua.
5) kivun arvioiminen ei ole helppoa. Osa pitää kovaa ääntä ja osa kärsii hiljaa.
6) sitten on vaikeahoitoiset kipupotilaat, jotka tarvitsevat niin hurjia lääkecocktaileja, että niitä eivät uskalla määrätä kuin kivunhoitoa erikoistuneet lääkärit kipupoliklinikoilla. Nämä potilaat tuleel ohjata sinne hoitoon, mutta sinne on tietenkin jonoa.
toivottavasti kaikki kipeät saavat asiallista kohtelua ja riittävästi kipulääkettä. Helppoa arviointi ei vaan aina ole. Kun itse avaa (kohteliaasti) suunsa on mahdollista saada parempaa hoitoa.
terv. Sh kirurgisella osastolta
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 22:16"]
Ensiksikin, sekä parasetamolilla että buranallakin voi päästä hengestään. Vahvemmista kipulääkkeitä puhumattakaan. Lisäksi on lääkkeisiin tottuminen ja väärinkäytön riskit.
Ongelmana on se, että
1) joko ihmiset pelkäävät kipulääkkeitä eivätkä ota niitä kipuun tai ottavat liian pieniä annoksia, esim. 1/4osa Buranaa. No, ymmärrättehän, ettei se auta.
2) sitten on niitä potilaita, jotka vaikuttavat lääkehakuisilta tai ovat ns. turhanvalittajia. Eli eivät vaikuta kipeiltä, esim. Juoksentelemaan ongelmitta, puhuvat pälpättävät puhelimeen iloisesti, tms. Nämä ehkä liioittelevat kipuaan saadakseen "kovempia" lääkkeitä tai pidemmän sairasloman tai pelkäävät, ettei heitä oteta vakavasti, jos suoraan kertovat, että vain vähän sattuu.
3) kaikkia potilaita ei voi aina lääkitä tehokkaimmillaan tavalla vaikka potilas olisikin todella kipeä, esim. Vatsakipuiset potilaat lääkäri yleensä tutkii ennen kipulääkitsemistä, ettei vain piilevä vatsakatastrofi naamioitumisen kipulääkkeet alle.
4) kipulääkitseminen saatetaan aloittaa lievemmällä kipulääkkeillä, jolloin potilaan pitää itse ymmärtää pyytää kovempaa lääkettä, ellei ensimmäisestä ole apua.
5) kivun arvioiminen ei ole helppoa. Osa pitää kovaa ääntä ja osa kärsii hiljaa.
6) sitten on vaikeahoitoiset kipupotilaat, jotka tarvitsevat niin hurjia lääkecocktaileja, että niitä eivät uskalla määrätä kuin kivunhoitoa erikoistuneet lääkärit kipupoliklinikoilla. Nämä potilaat tuleel ohjata sinne hoitoon, mutta sinne on tietenkin jonoa.
toivottavasti kaikki kipeät saavat asiallista kohtelua ja riittävästi kipulääkettä. Helppoa arviointi ei vaan aina ole. Kun itse avaa (kohteliaasti) suunsa on mahdollista saada parempaa hoitoa.
terv. Sh kirurgisella osastolta
[/quote]
Haluaisin erityisesti kysyä listasi kohdasta nro 2, lääkehakuisuudesta / turhan valittamisesta. Mielestäni tämä kohta on erityisen tulkinnanvarainen, mikä saattaa potilaan huonoon asemaan. Kuka tämän määrittelee ja millä perusteella? Ovatko kriteerit kaikille samat?
Tässä uudelleen aiemmin tähän ketjuun kirjoittamani viesti: "Itse olen monisairas potilas, jonka lääkäri leimasi täysin vailla perusteita ja minkäälaisia todisteita lääkkeiden väärinkäyttäjäksi. Näitä valheita on lähes mahdotonta saada potilastiedoista pois. Nyt olen menettänyt uskoni ja luottamukseni lääkäreihin. Miksi lääkärit saavat valehdella ja vääristellä asioita ilman, että he saavat minkäälaisia seuraamuksia? Miksi lääkärien väitteille ei tarvitse olla mitään perusteita? Olen aivan epätoivoinen, en saa hoitoa ja apua mistään. Lääkäri todellakin pilasi elämäni." Haluaisin kysyä, miten minä toimin väärin? Sanoin suostuvani kaikkiin mahdollisiin testeihin, psykiatri todisti, etten ole lääkehakuinen, anestesialääkärien mielestä tehokkaalle kipulääkitykselle jne. En huutanut tai kiroillut, käyttäydyin asiallisesti. Miksi lääkärit voivat niin löysin perustein kirjoittaa potilaasta perättömyyksiä? Missä on heidän vastuunsa?
t. nro 27
Itselläni on takana kaksi sektiota ja molempien jälkeen olin todella kipeä! Perus Panadol ja Burana kunnon annoksinakaan eivät riittäneet mihinkään. Sain kahta vahvempaa särkylääkettä - muistelen niiden olleen oxynorm ja oxycontin. Varmistin vielä, että voiko niiden kanssa imettää - ja kuulemma saa. Minun on vaikea ymmärtää, että miksi toisille tässäkin ketjussa on sanottu, ettei imettävälle äidille ole vaihtoehtoja lääkitykseen, vaan Panadolin ja Buranan on riitettävä? Osaisiko joku hoitaja tai lääkäri vastata?
Yksi asia, mikä minua ihmetyttää on, että miksei niitä lääkkeitä voi antaa. Jos ihmiselle tulee kerran hyvä olo Oxynormista, niin miksei niitä voi määrätä?
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 17:57"]
Yksi asia, mikä minua ihmetyttää on, että miksei niitä lääkkeitä voi antaa. Jos ihmiselle tulee kerran hyvä olo Oxynormista, niin miksei niitä voi määrätä?
[/quote]
Eihän kipulääkkeitä määrätä sen vuoksi, että potilaalle tulisi hyvä olo. Kipulääkkeillä hoidetaan kipua.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 19:02"][quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 18:52"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 18:50"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 18:21"]
Hyvä kivunlievitys on paikallaan silloin kun se on perusteltua (kovia kiputiloja loukkaantumisen seurauksena, leikkauksen jälkeen tai kuolevan potilaan hoidossa) Ongelmaksi on muodostunut nämä euforisoivat kipulääkkeet mitkä koukuttaa ihmisiä. Potilas haluaa jatkuvasti lisää kipulääkettä koska kokee olotilan mielyttäväksi lääkkeensaannin jälkeen. Miten sitten erottaa nämä lääkeriippuvaiset potilaat todellisista kivun lievitystä vailla olevista potilaista? Myös pitäisi muistaa että olemme yksilöitä ja koemme kivun erilaisena. Olen samaa mieltä siitä että joissain tapauksissa käytetään liian vähän kipulääkkeitä mutta on myös niitä potilaita jolla on jo kova kipulääkitys päällä ja mikään ei tunnu riittävän. Sama koskee unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä.
Parhaimmillaan riittävä ja oikeanlainen kivunlievitys nopeuttaa kuntoutumista mutta taas toisaalta nämä euforisoivat lääkkeet saatttaa koukuttaa potilaan ja väsyttävän vaikutuksen vuoksi saada aikaiseksi sekavuutta ja kuntoutumisen hidastumista sekä altistaa kaatumisille ym.
Pitäisi muistaa myös muita keinoja kivunlievityksessä kuten keskustelu, lohduttelu, hieronta, asentohoidot ym ym
-hoitaja-
[/quote] Tramalkin on erittäin koukuttava lääke
[/quote]
Miten siihen käytännössä voi jäädä koukkuun jos saa kahden viikon reseptin. Kahden viikon jälkeen se koukku on ohi ja se siitä.
[/quote]
Kyllä se on aivan mahdollista jäädä muutamassa viikossa koukkuun. Addiktoituminen tapahtuu vähitellen.
Ärsyttää, kun tällaisia asioita puidaan täysin maallikoiden kanssa. Ei ole tarkoituksenmukaista eikä keskustelusta synny hedelmällistä. Monilla ei selvästikään ole mitään käsitystä hoitajan työstä ja kivun hoidosta tehdään "hoitajan luonnekysymys", mitä se ei minkään tutkimuksen valossa ole. Kipupotilaiden hoitaminen on äärimmäisen kuluttavaa ja väsyttävää henkisesti, ja monet hoitajat väsyvät siihen, ettei ole keinoja, resursseja ja aikaa auttaa tarpeeksi. Tällainen kuluttaa ihmistä hirveästi ja on yksi osasyistä, miksi monet vaihtavat alaa. Ei ole edes mahdollisuutta suorasti vaikuttaa asiaan, koska aika on rajallista ja lääkkeitä määräävät lääkärit.
[/quote]
Mitä väliä sillä on jos tuollainen kahden viikon koukku syntyy? Olen perheen äiti pienellä paikkakunnalla, en minä saa mistään mitään sen jälkeen kun kahdeksi viikoksi määrätyt lääkkeet on syöty. Ei täällä ole mitään ghettoa jonka kadun kulmasta voi hakea lisää.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 21:57"][quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 21:54"]
Parhaiten kipulääkkeiden viihdeominaisuuksia oppii kun seuraa netin huumekäyttäjien keskustelupalstoja. Sen jälkeen huomaa ihan peruskäyttäjienkin hakevan samoja viihdeominaisuuksia.
[/quote]
Mitä ihmeen viihdeominaisuuksia? Minä haluan, että kipu lakkaa. Että semmoista viihdeominaisuutta. Te ette ole koskaan kärsineet kivuista, niin että todellakaan ymmärrä. Jos elämän pahin kipu on buranalla hoituvat menkkakivut niin eihän sitä voi tietää, miltä toisesta tuntuu.
[/quote]
Tuota epäilen itsekkin että kun ei ole omaa kokemusta pahasta kivusta, se ei ehkä niin kiinnostakkaan miltä toisesta tuntuu. On silmiä avaava kokemus joutua itse siihen pahaan paikkaan. Siinä tulee kyllä mieleen silvotut pikkutytöt ja muut ja sitä miettii miten helvetissä jossain kehitysmaissa eletään kun mitään kivunlievitystä ei ole. Sitä alkaa ymmärtämään ihmiselämää ihan uudella tasolla.
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 12:33"]Mä haluaisin ihan vilpittömästi tietää miksi kroonisesta kivusta kärsivät haluavat vain lääkkeitä? Miksi usein vastaanotto muille (yhdistettynä lääkkeisiin) hoitomuodoille on kielteinen? Selkäkipuun auttaa liikunta, se ei auta heti niinkuin lääke, mutta pitkällä aikavälillä se hoitaa asiaa. Vahvat tukilihakset auttavat usein ja kroonisesta kivussa liikunnasta ei ole ainakaan haittaa.
Mä ymmärrän että reaktio on kielteinen jos potilas kuvittelee että muu apu viedään pois, mutta harvoin näin on. Miksi ei voi kokeilla?
Toinen asia on, että kroonikouden tulisi hoitaa mielellään nämä kipulääkeasiat yhden lääkärin kanssa, jolloin vastetta voidaan seurata paremmin ja tiedetään mitä kaikkea on kokeiltu. Myös mahdolliseen lääkekoukkuun osataan ottaa kantaa ajoissa. Kyllä se nyt niin on, että jos joku "vieras" potilas tulee vain hakemaan kipulääkereseptiä, niin kyllä mieleen tulee, että miksi se ei hae sitä omalta lääkäriltä? Onneksi nyt on e-reseptit niin voidaan nähdä kuinka paljon sitä lääkettä oikeasti menee ja mahdollisuus reseptien hamstraamiseen vähenee. Tämä auttaa myös asiallisesti lääkkeitä käyttäviä potilaita :)
[/quote]
Miltä ihmeen "omalta lääkäriltä"? Täällä ainakin on tk:ssa joka kerta eri naama.
Voin kuvitella, että lääkäri turhaantuu, kun sama ihminen kieltäytyy kaikista muista hoitomuodoista, kuin kipulääkkeistä. Liikunta on paskaa, kivun hallinta pienellä mielialalääkemäärällä on paskaa. Pitää saada vain sitä lyricaa, vaikka sitä pitäisi olla vielä jäljellä reseptillä.
Itseään voi opetella myös hoitamaan ja syödä niitä lääkkeitä sen verran, kun on määrätty, eikä kahmalokaupalla.
Itselläni on selkäkipu kroonistunut ja paljon auttaa todellakin liikunta. Ja koska en ole koskaan lääkkeitä väärinkäyttänyt, lääkärit kysyvät minulta, että mitä haluan. Tarjottu olisi vaikka mitä huumaavaa, mutta olen pyytänyt vain kipulääkkeen, enkä ole tarvinnut opiaatteja. Siksi varmaan minulla ei ole ollut mitään ongelmia saada särkylääkereseptiä.
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 18:45"]
Voin kuvitella, että lääkäri turhaantuu, kun sama ihminen kieltäytyy kaikista muista hoitomuodoista, kuin kipulääkkeistä. Liikunta on paskaa, kivun hallinta pienellä mielialalääkemäärällä on paskaa. Pitää saada vain sitä lyricaa, vaikka sitä pitäisi olla vielä jäljellä reseptillä.
Itseään voi opetella myös hoitamaan ja syödä niitä lääkkeitä sen verran, kun on määrätty, eikä kahmalokaupalla.
Itselläni on selkäkipu kroonistunut ja paljon auttaa todellakin liikunta. Ja koska en ole koskaan lääkkeitä väärinkäyttänyt, lääkärit kysyvät minulta, että mitä haluan. Tarjottu olisi vaikka mitä huumaavaa, mutta olen pyytänyt vain kipulääkkeen, enkä ole tarvinnut opiaatteja. Siksi varmaan minulla ei ole ollut mitään ongelmia saada särkylääkereseptiä.
[/quote]
Just. Kun mua on hoidettu hyvin, niin eihän kellään muulla voi olla huonoja kokemuksia. Kamalaa sairaiden ihmisten syyllistämistä.
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 18:45"]Voin kuvitella, että lääkäri turhaantuu, kun sama ihminen kieltäytyy kaikista muista hoitomuodoista, kuin kipulääkkeistä. Liikunta on paskaa, kivun hallinta pienellä mielialalääkemäärällä on paskaa. Pitää saada vain sitä lyricaa, vaikka sitä pitäisi olla vielä jäljellä reseptillä.
Itseään voi opetella myös hoitamaan ja syödä niitä lääkkeitä sen verran, kun on määrätty, eikä kahmalokaupalla.
Itselläni on selkäkipu kroonistunut ja paljon auttaa todellakin liikunta. Ja koska en ole koskaan lääkkeitä väärinkäyttänyt, lääkärit kysyvät minulta, että mitä haluan. Tarjottu olisi vaikka mitä huumaavaa, mutta olen pyytänyt vain kipulääkkeen, enkä ole tarvinnut opiaatteja. Siksi varmaan minulla ei ole ollut mitään ongelmia saada särkylääkereseptiä.
[/quote]
No kivat sulle. Kaikilla ei vaan auta nuo tavalliset särkylääkkeet. Kiva jos sulla auttaa. Koita silti vähän eläytyä niiden osaan joilla ei auta.
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 18:45"]
Voin kuvitella, että lääkäri turhaantuu, kun sama ihminen kieltäytyy kaikista muista hoitomuodoista, kuin kipulääkkeistä. Liikunta on paskaa, kivun hallinta pienellä mielialalääkemäärällä on paskaa. Pitää saada vain sitä lyricaa, vaikka sitä pitäisi olla vielä jäljellä reseptillä.
Itseään voi opetella myös hoitamaan ja syödä niitä lääkkeitä sen verran, kun on määrätty, eikä kahmalokaupalla.
Itselläni on selkäkipu kroonistunut ja paljon auttaa todellakin liikunta. Ja koska en ole koskaan lääkkeitä väärinkäyttänyt, lääkärit kysyvät minulta, että mitä haluan. Tarjottu olisi vaikka mitä huumaavaa, mutta olen pyytänyt vain kipulääkkeen, enkä ole tarvinnut opiaatteja. Siksi varmaan minulla ei ole ollut mitään ongelmia saada särkylääkereseptiä.
[/quote]
Minä teen kaiken voitavani terveyteni eteen ja hoidan itseäni mahdollisimman hyvin. Siitä huolimatta joudun syömään kahmalokaupalla lääkkeitä. Nämä kaksi asiaa eivät sulje toisiaan pois.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 20:40"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 20:00"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 19:56"]
Opiskelen itse tällä hetkellä sairaanhoitajaksi ja aion ehdottomasti valmistuttuani puoltaa jokaisen potilaan kivun riittävää lieventämistä. Kukaan ei voi tietää miltä ja miten voimakkaalta kipu toisesta henkilöstä tuntuu ja eri geenipooleihin vaikuttavat lääkkeet heikommin toisilla vahvemmin. Kyllä ne silkkaa euforiaa "kinuvat" voidaan todentaa aiemmista huumaus tai lääkkeidenväärinkäyttö raporteista. Ja siltikin olen sitä mieltä että kipua voi ennemmin lievästi vaikka "yli" kuin alilääkitä. Nimim. ilman pelkällä ilokaasulla kaksoset alateitse synnyttänyt.
[/quote]
Joku synnytys on varmaan aika selkeä tilanne, mutta päihde- ja lääkehistorian perusteella ei voi vetää mitään johtopäätöksiä siitä, kuka käyttää lääkkeitä asiallisesti. Suurin osa lääkeriippuvaisista on ihan tavallisia ihmisiä, jotka ovat huumekoukussa, koska jokin lääke jäi päälle. Se ei silti tarkoita, etteikö esim. leikkaukseen tai synnytykseen liittyvää kipua pitäisi hoitaa.
[/quote]
Millä perusteella voidaan sitten tehdä päätelmiä, että kuka käyttää lääkkeitä epäasiallisesti? Eikö moisille väitteille pitäisi olla konkreettisia todisteita?
[/quote]
Siihen, että tiedostaa sen faktan, että esimerkiksi opioidit, bentsodiatsepiinit jne. ovat omiaan aiheuttamaan riippuvuutta, ei tarvita todisteita. Eihän suurin osa väärinkäyttäjustäkään jää koskaan kiinni missään seuloissa eikä heiltä niitä otetakaan välttämättä. Kokeneet ammattilaiset kyllä osaavat havaita nämä ongelmakäyttäjät. Yleensä he jäävät kiinni vuosien mittaan, kun ajokortti menee hyllylle, lääkkeitä alkaa kulua liikaa, lääkkeet katoavat tai he hakevat lääkkeistä useista eri paikoista.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 20:25"]
Asenteisiin varmasti vaikuttavat ne ihan oikeat "turhan valittajat", joiden päänsärkyyn auttaa vain ja ainoastaan tietty opiodi. Osaavat kyllä pyytää. Muille tarjotuille kivunhoitomenetelmille tai lääkkeille nakellaan niskoja. Joskus kipupotilaan oikea osoite on psykiatri.
[/quote]
Juuri tätä minä tarkoitin, osaavat kyllä pyytää sen tietynnäköisen pillerin koska VAIN se lääke auttaa. Joskus sen kivun "filmaaminen" alkaa silloin kun hoitaja on näkyvillä, kun potilas ei näe hoitajaa niin ei mitään näkyviä kivun oireita. Toinen on kun yövuorossa saavat silmät auki niin heti pyytävät sitä tiettyä lääkettä ja ennenkun edes kerkee tuomaan sen lääkkeen potilaalle niin ovat umpiunessa (jos on kovat kivut niin ei kyllä nuku)
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 20:34"]
En ymmärrä, miksi lääkkeissä pitää pihistellä. Kerran täällä vain eletään, eikä siitä saa mitään marttyyrikruunua, ettei käytä jotain lääkettä. Jos on kivempaa elää, kun napsii jotain kipulääkettä, mistä saa kivat fibat, niin keneltä se on pois.
Hoitajat turhaan pihistelevät kipulääkkeitä. Aivan kuin istuisivat niiden päällä. Pari tabua naamaan ja pari olutta, niin elämä näyttää paljon paremmalta. Omapa on elämäni.
[/quote]
Koska monet lääkkeet vaativat suuriakin annosnostoja ajan mittaa, jotta saavutetaan riittävä kivunlievitys. Annosten kasvaessa haitat taas lisääntyvät enemmän kuin kipua lievittävät vaikutukset.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 20:33"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 20:28"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 19:40"]
Kipu on aika moniulotteinen juttu. Akuuttia kipua on yleensä helppo hoitaa. En sano, että se toteutuu aina paremmin kuin pitäaikaisen kivun hoito, mutta yleensä näin on. Kroonikot ovat oma ryhmänsä. Yleensä heillä on taustallaan traumoja, persoonallisuusongelmia, päihteitä. Ei aina, mutta todella usein kuitenkin. Se, että nuori ihminen käyttää paljon lääkkeitä, on aina vähän epäilyttävää. Kroonisen kivun hoidossa ei tulisi käyttää minkäänlaisia huumausainetta. Jotkut tietysti napsivat vuosia jotain kodeiinipohjaisia lääkkeitä, tramadolia tai vahvempiakin pillereitä. Kipuun tulee suhtautua vakavasti, mutta on ikävä tosiasia, että noin 80% nuorista voimakkaita kipulääkkeitä käyttävistä asiakkaista pilaa sen 20%:n maineen.
[/quote] Miten niin on epäilyttävää, jos nuoret ihmiset käyttävät paljon lääkkeitä? Kyllä nuoretkin voivat olla vakavasti sairaita. Tämänkaltaiset perusteettomat ennakkoluulot ovat todella vaarallisia.
[/quote]
Kyllä sieltä vaan on aika helppo bongata ne oikeasti sairaat. Asiat tutkitaan ja jos mitään ei löydy, niin kyllä se kertoo aika paljon siitä, miten asian laita on.
[/quote]
Miten? Lääkärithän eivät tee koskaan virheitä, joten tottakai jos ei löydy mitään, niin potilas valehtelee.
Lääkäreillehän opetetaan jo koulutuksessa epäilemään kaikkea, mitä potilaat sanovat.