Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Rakas vaimoni ei millään ymmärrä ettei meillä ole varaa luksuslukaaliin
13.08.2021 |
Saan pian perintöä, mutta vaikka rahaa tulee niin meillä ei ole varaa ostaa yhdessä niin hienoa ja kallista taloa mitä vaimo haaveilee. Olemme katselleet ja puhuneet talon ostamisesta ja perintö on sekoittanut vaimoni. Olen sanonut ettemme voi ostaa ilman pankin myöntävää lainaa miljoonalukaalia mistä vaimo on haaveillut jo vuosia. Pyysin vaimoa nätisti ettei hehkuttaisi sukulaisille ja muille että kohta talo on meidän kun niin ei tule käymään ellen yhtäkkiä voita Eurojackpottia. Vaikka raataisimme ja eläisimme minillä niin ei sekään auta ja haluan nauttia elämästä enkä kärsiä vain että meillä on hieno talo. Omassa mielessään vaimo on jo "käyttänyt" perintöni taloon ja sen sisustamiseen ja kun sanoin että perintö on minun eikä yksin vaimon niin vaimo veti herneen nenään. Olen kuulemma pihi ja huono aviomies kun en halua meidän ostavan yhteistä kotia, vaan kun asia ei ole niin yksinkertainen.. Asumme nyt vuokralla kolmiossa ja lapsia ei ole.
Kommentit (229)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jokuvain kirjoitti:
Onko vaimosi näitä naisia, jolla on ns. matemaattisia hahmotusvaikeuksia?
Ei. Vaimo on kasvanut rikkinäisessä kodissa ja on minun kanssa ns. tottunut parempaan.
Tämä selittää, sekoaa muiden rahoista, kun ei ilmeisesti pysty hankkimaan itse.
Voittehan te sopia asunnon ostosta, mutta laita ehdoksi, että vaimo kustantaa 50%. Se rajoittaa kummasti hänen puoleltaan asunnon kokonaishintaa. Kauppakirjaan vaan molempien nime ja kummallekin oma erillisvelka asunnosta.
Tämä olisi vaimon kannalta paras ratkaisu siksikin, että vaimon rahat eivät menisi kaikki elämiseen ja mies maksasi asunnon yksin omiin nimiinsä. Kun talo on ostettu puoliksi ja molempien nimet paperissa + velka puoliksi, vaimo joutuu maksamaan lainaa, eikä osta niin paljon ruokaa/pesuaineita/sisustusta ym kotiin, vaan maksaa asuntoa, josta joskus sitten omistaa puolet.
Ei eron sattuessa miehen tarvitse valittaa, että vaimo vei puolet taloista, kun vaimo vie vain omansa.
Kaikki on tyytyväisiä.
Itselläni on huonompi tilanne. Ollaan jo vanha aviopari, mutta aikoinaan kaikki omaisuus on pantu vain miehen nimiin. Kaikki on tietenkin yhdessä maksettu, mutta kaikki on silti vain miehen.
Tästä kerran tuli juttua ja mies sanoi, että ei asia niin ole. Ei omaisuus ole hänen, mutta kyllä se on, kun se kerran miehen nimissä on. Molemmat ollaan tehty töitä kohta 40v ja oltu sama aika naimisissa.
Mies omistaa talon, uuden auton, moottoripyörän, kalliita harrastusvälineitä ym. Minun omaisuus on ..... ei mitään.
Näinköhän ne naiset vie miehiltä rahat ja omaisuuden kun menevät naimisiin?
Uskallan väittää, että moni nainen mahdollistaa miehelle sen omaisuuden kartuttamisen maksamalla elämisen ym jokapäiväisen kulutuksen ja mies sillä välin kerää omaisuutta ja sitten kun ero tulee, mies katsoo, että vaimo vei HÄNEN omaisuuttaan. Unohtuu kokonaan se, mihin ne vaimon rahat on menneet.
Onko teillä siis avioehto vai miten niin yhteisesti maksettu asunto olisi vain miehen omaisuutta?
Mikäli avioehtoa ei ole, kummallakin puolisolla on oikeus puoleen yhteenlasketusta nettovarallisuudesta. En siis ymmärrä, mitä tarkoitat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jokuvain kirjoitti:
Onko vaimosi näitä naisia, jolla on ns. matemaattisia hahmotusvaikeuksia?
Ei. Vaimo on kasvanut rikkinäisessä kodissa ja on minun kanssa ns. tottunut parempaan.
Tämä selittää, sekoaa muiden rahoista, kun ei ilmeisesti pysty hankkimaan itse.
Voittehan te sopia asunnon ostosta, mutta laita ehdoksi, että vaimo kustantaa 50%. Se rajoittaa kummasti hänen puoleltaan asunnon kokonaishintaa. Kauppakirjaan vaan molempien nime ja kummallekin oma erillisvelka asunnosta.
Tämä olisi vaimon kannalta paras ratkaisu siksikin, että vaimon rahat eivät menisi kaikki elämiseen ja mies maksasi asunnon yksin omiin nimiinsä. Kun talo on ostettu puoliksi ja molempien nimet paperissa + velka puoliksi, vaimo joutuu maksamaan lainaa, eikä osta niin paljon ruokaa/pesuaineita/sisustusta ym kotiin, vaan maksaa asuntoa, josta joskus sitten omistaa puolet.
Ei eron sattuessa miehen tarvitse valittaa, että vaimo vei puolet taloista, kun vaimo vie vain omansa.
Kaikki on tyytyväisiä.
Itselläni on huonompi tilanne. Ollaan jo vanha aviopari, mutta aikoinaan kaikki omaisuus on pantu vain miehen nimiin. Kaikki on tietenkin yhdessä maksettu, mutta kaikki on silti vain miehen.
Tästä kerran tuli juttua ja mies sanoi, että ei asia niin ole. Ei omaisuus ole hänen, mutta kyllä se on, kun se kerran miehen nimissä on. Molemmat ollaan tehty töitä kohta 40v ja oltu sama aika naimisissa.
Mies omistaa talon, uuden auton, moottoripyörän, kalliita harrastusvälineitä ym. Minun omaisuus on ..... ei mitään.
Näinköhän ne naiset vie miehiltä rahat ja omaisuuden kun menevät naimisiin?
Uskallan väittää, että moni nainen mahdollistaa miehelle sen omaisuuden kartuttamisen maksamalla elämisen ym jokapäiväisen kulutuksen ja mies sillä välin kerää omaisuutta ja sitten kun ero tulee, mies katsoo, että vaimo vei HÄNEN omaisuuttaan. Unohtuu kokonaan se, mihin ne vaimon rahat on menneet.
Onko teillä siis avioehto vai miten niin yhteisesti maksettu asunto olisi vain miehen omaisuutta?
Mikäli avioehtoa ei ole, kummallakin puolisolla on oikeus puoleen yhteenlasketusta nettovarallisuudesta. En siis ymmärrä, mitä tarkoitat.
Kyllä se omaisuus on nimenomaan sen, jonka nimi on paperissa, riippumatta siitä kuka sen on viime kädessä maksanut. Avioerossa varakkaampi osapuoli sitten maksaa tasinkoa vähävaraisemmalle osapuolelle, jos ei ole avioehtoa. Tällä on elämän aikana myös juridista merkitystä, esimerkiksi sillä, että jos tämä varakas osapuoli velkaantuu, voidaan hänen nimissään oleva omaisuus realisoida velkojen maksamiseksi. Vastaavasti, jos vaikka varaton osapuoli velkaantuu, ei hänen varakkaan puolisonsa nimissä olevaa omaisuutta voida realisoida velkojen maksamiseksi.
On aivan mahdollista, että varaton henkilö ajelee Porschella ja asuu luksuslukaalissa, jos ne on toisen henkilön nimissä.
Persuleiden kesäteatteri on kyllä jotenkin liikuttavaa seurattavaa. Organisaatio, jossa suurella osalla päättäjiä on rikostuomio tai sellainen työn alla vaihtaa, puheenjohtajaksi henkilön jolla sitä ei ole ja kuvittelee, että se loisi vaikutelman jonkinlaisesta uudistumisesta. Ja ei, vaikka arvovaltaiset politiikantoimittajat niin sopertelevat, valta ei vaihtunut vaan sitä pitää edelleen se sama vanha puolue-eliitti.
Vierailija kirjoitti:
Toivon että rokottamattomat kuolevat koronaan tuskallisesti.
Perskutarallaa... vajaamielinen tyyli paljastaa persutrollin.
Riikka lähetti salaliittopellen kotiin kasvamaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jokuvain kirjoitti:
Onko vaimosi näitä naisia, jolla on ns. matemaattisia hahmotusvaikeuksia?
Ei. Vaimo on kasvanut rikkinäisessä kodissa ja on minun kanssa ns. tottunut parempaan.
Tottunut mihin parempaan? Vuokrakolmioon?
Eikö voi vaan ostaa sitten oman kolmion tai vaikka puolen miljoonan talon? Mihin te kahdestaan mitään luksuslukaalia tarvitsette jos sinä et ole formulakuski?
Elämäntyyliin ja kaikkeen parempaan yleensäkin. Asumme vuokralla arvoalueella ja vuokra ei todellakaan ole halpa. On sanomattakin selvää että haluamme yhteisen kodin.
No ette te tuolla systeemillä edes vaurastu. Typerää asua vuokralla arvoalueella. Ainoastaan silloin, kun haluaa lapset tiettyyn kouluun, se on perusteltua. Mutta kunhan satuilet.
Helsingissä arvolauseella on järkevämpää asua vuokralla kuin omistaa näillä hinnoilla. Vuokrat ovat kohtuullisia asuntojen hintoihin verrattuna.
Miten noi sekopäät tuli tähänkin ketjuun sotkemaan politiikkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jokuvain kirjoitti:
Onko vaimosi näitä naisia, jolla on ns. matemaattisia hahmotusvaikeuksia?
Ei. Vaimo on kasvanut rikkinäisessä kodissa ja on minun kanssa ns. tottunut parempaan.
Tämä selittää, sekoaa muiden rahoista, kun ei ilmeisesti pysty hankkimaan itse.
Voittehan te sopia asunnon ostosta, mutta laita ehdoksi, että vaimo kustantaa 50%. Se rajoittaa kummasti hänen puoleltaan asunnon kokonaishintaa. Kauppakirjaan vaan molempien nime ja kummallekin oma erillisvelka asunnosta.
Tämä olisi vaimon kannalta paras ratkaisu siksikin, että vaimon rahat eivät menisi kaikki elämiseen ja mies maksasi asunnon yksin omiin nimiinsä. Kun talo on ostettu puoliksi ja molempien nimet paperissa + velka puoliksi, vaimo joutuu maksamaan lainaa, eikä osta niin paljon ruokaa/pesuaineita/sisustusta ym kotiin, vaan maksaa asuntoa, josta joskus sitten omistaa puolet.
Ei eron sattuessa miehen tarvitse valittaa, että vaimo vei puolet taloista, kun vaimo vie vain omansa.
Kaikki on tyytyväisiä.
Itselläni on huonompi tilanne. Ollaan jo vanha aviopari, mutta aikoinaan kaikki omaisuus on pantu vain miehen nimiin. Kaikki on tietenkin yhdessä maksettu, mutta kaikki on silti vain miehen.
Tästä kerran tuli juttua ja mies sanoi, että ei asia niin ole. Ei omaisuus ole hänen, mutta kyllä se on, kun se kerran miehen nimissä on. Molemmat ollaan tehty töitä kohta 40v ja oltu sama aika naimisissa.
Mies omistaa talon, uuden auton, moottoripyörän, kalliita harrastusvälineitä ym. Minun omaisuus on ..... ei mitään.
Näinköhän ne naiset vie miehiltä rahat ja omaisuuden kun menevät naimisiin?
Uskallan väittää, että moni nainen mahdollistaa miehelle sen omaisuuden kartuttamisen maksamalla elämisen ym jokapäiväisen kulutuksen ja mies sillä välin kerää omaisuutta ja sitten kun ero tulee, mies katsoo, että vaimo vei HÄNEN omaisuuttaan. Unohtuu kokonaan se, mihin ne vaimon rahat on menneet.
Onko teillä siis avioehto vai miten niin yhteisesti maksettu asunto olisi vain miehen omaisuutta?
Mikäli avioehtoa ei ole, kummallakin puolisolla on oikeus puoleen yhteenlasketusta nettovarallisuudesta. En siis ymmärrä, mitä tarkoitat.
Ei ole avioehtoa. Se tästä vielä puutuisikin. Siihen mies vetoaakin, että kun hän kuolee, kaikki on minun :D Voi saasta ,en minä ole miehen omaisuuden perään, vaan sen, että minä olen tehnyt töitä 40v ja minulla ei oikeasti ole mitään omaisuutta, mutta miehellä, joka on tienannut ihan yhtä paljon/vähän, kun minäkin, on tuota omaisuutta avoiliiton kautta/aikana päässyt kertymään noinkin paljon.
Tottakai yhteisesti maksettu talo on vain miehen, kun se on vain miehen nimissä. Omaisuus on sen, kenen nimissä se on.
Mies voisi halutessaan testamentata omaisuutensa vaikka pelastusarmeijalle, eikä minulla olisi siihen mitään sanomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jokuvain kirjoitti:
Onko vaimosi näitä naisia, jolla on ns. matemaattisia hahmotusvaikeuksia?
Ei. Vaimo on kasvanut rikkinäisessä kodissa ja on minun kanssa ns. tottunut parempaan.
Tämä selittää, sekoaa muiden rahoista, kun ei ilmeisesti pysty hankkimaan itse.
Voittehan te sopia asunnon ostosta, mutta laita ehdoksi, että vaimo kustantaa 50%. Se rajoittaa kummasti hänen puoleltaan asunnon kokonaishintaa. Kauppakirjaan vaan molempien nime ja kummallekin oma erillisvelka asunnosta.
Tämä olisi vaimon kannalta paras ratkaisu siksikin, että vaimon rahat eivät menisi kaikki elämiseen ja mies maksasi asunnon yksin omiin nimiinsä. Kun talo on ostettu puoliksi ja molempien nimet paperissa + velka puoliksi, vaimo joutuu maksamaan lainaa, eikä osta niin paljon ruokaa/pesuaineita/sisustusta ym kotiin, vaan maksaa asuntoa, josta joskus sitten omistaa puolet.
Ei eron sattuessa miehen tarvitse valittaa, että vaimo vei puolet taloista, kun vaimo vie vain omansa.
Kaikki on tyytyväisiä.
Itselläni on huonompi tilanne. Ollaan jo vanha aviopari, mutta aikoinaan kaikki omaisuus on pantu vain miehen nimiin. Kaikki on tietenkin yhdessä maksettu, mutta kaikki on silti vain miehen.
Tästä kerran tuli juttua ja mies sanoi, että ei asia niin ole. Ei omaisuus ole hänen, mutta kyllä se on, kun se kerran miehen nimissä on. Molemmat ollaan tehty töitä kohta 40v ja oltu sama aika naimisissa.
Mies omistaa talon, uuden auton, moottoripyörän, kalliita harrastusvälineitä ym. Minun omaisuus on ..... ei mitään.
Näinköhän ne naiset vie miehiltä rahat ja omaisuuden kun menevät naimisiin?
Uskallan väittää, että moni nainen mahdollistaa miehelle sen omaisuuden kartuttamisen maksamalla elämisen ym jokapäiväisen kulutuksen ja mies sillä välin kerää omaisuutta ja sitten kun ero tulee, mies katsoo, että vaimo vei HÄNEN omaisuuttaan. Unohtuu kokonaan se, mihin ne vaimon rahat on menneet.
Onko teillä siis avioehto vai miten niin yhteisesti maksettu asunto olisi vain miehen omaisuutta?
Mikäli avioehtoa ei ole, kummallakin puolisolla on oikeus puoleen yhteenlasketusta nettovarallisuudesta. En siis ymmärrä, mitä tarkoitat.
Ei ole avioehtoa. Se tästä vielä puutuisikin. Siihen mies vetoaakin, että kun hän kuolee, kaikki on minun :D Voi saasta ,en minä ole miehen omaisuuden perään, vaan sen, että minä olen tehnyt töitä 40v ja minulla ei oikeasti ole mitään omaisuutta, mutta miehellä, joka on tienannut ihan yhtä paljon/vähän, kun minäkin, on tuota omaisuutta avoiliiton kautta/aikana päässyt kertymään noinkin paljon.
Tottakai yhteisesti maksettu talo on vain miehen, kun se on vain miehen nimissä. Omaisuus on sen, kenen nimissä se on.
Mies voisi halutessaan testamentata omaisuutensa vaikka pelastusarmeijalle, eikä minulla olisi siihen mitään sanomista.
Jos mies kuolee, perintö menee lähimmille perillisille (lapsille, sisaruksille, vanhemmille, sitten etäisemmille sukulaisille, jne.). Vaimona saat vain asumisoikeuden asuntoon loppuelämäksesi, etkä muuta. Siis jos hän ei ole tehnyt testamenttia ja nimennyt sinua edunsaajaksi. Sanoisin että nyt olisi hyvä aika se tehdä, heti maanantaina. Sitä ei tiedä mitä tiistaina tapahtuu, kun katua ylittää tai saa vaikean Covidin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Villi veikkaus, että olet ostanut vaimolle jo merkkilaukun, tissit ja pepun. Nyt on vuorossa talo, siis sellanen missä saa otettua hulppeita selfieitä ja belfieitä someen. Onnea valitsemallesi tielle.
Haha. Saanko nauraa sillä villistä veikkauksesta vain 1/10 meni oikein. Vaimo on täysin naturelli ja molemmat emme pidä kauneuskirurgiasta ja mitä tulee someen niin ei ole tilejä kummallakaan. Selfieistä ei tykätä ja en koskaan ostaisi kenellekään tissejä saati pepaa. Talo ostetaan yhdessä mutta ei sitä mistä vaimo haaveilee.
Jokaisella tuonikäisellä on sometilit.
Ei ole kaikilla, ei ainakaan meillä ja tiedän monta muutakin joka ei ole somessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jokuvain kirjoitti:
Onko vaimosi näitä naisia, jolla on ns. matemaattisia hahmotusvaikeuksia?
Ei. Vaimo on kasvanut rikkinäisessä kodissa ja on minun kanssa ns. tottunut parempaan.
Tämä selittää, sekoaa muiden rahoista, kun ei ilmeisesti pysty hankkimaan itse.
Voittehan te sopia asunnon ostosta, mutta laita ehdoksi, että vaimo kustantaa 50%. Se rajoittaa kummasti hänen puoleltaan asunnon kokonaishintaa. Kauppakirjaan vaan molempien nime ja kummallekin oma erillisvelka asunnosta.
Tämä olisi vaimon kannalta paras ratkaisu siksikin, että vaimon rahat eivät menisi kaikki elämiseen ja mies maksasi asunnon yksin omiin nimiinsä. Kun talo on ostettu puoliksi ja molempien nimet paperissa + velka puoliksi, vaimo joutuu maksamaan lainaa, eikä osta niin paljon ruokaa/pesuaineita/sisustusta ym kotiin, vaan maksaa asuntoa, josta joskus sitten omistaa puolet.
Ei eron sattuessa miehen tarvitse valittaa, että vaimo vei puolet taloista, kun vaimo vie vain omansa.
Kaikki on tyytyväisiä.
Itselläni on huonompi tilanne. Ollaan jo vanha aviopari, mutta aikoinaan kaikki omaisuus on pantu vain miehen nimiin. Kaikki on tietenkin yhdessä maksettu, mutta kaikki on silti vain miehen.
Tästä kerran tuli juttua ja mies sanoi, että ei asia niin ole. Ei omaisuus ole hänen, mutta kyllä se on, kun se kerran miehen nimissä on. Molemmat ollaan tehty töitä kohta 40v ja oltu sama aika naimisissa.
Mies omistaa talon, uuden auton, moottoripyörän, kalliita harrastusvälineitä ym. Minun omaisuus on ..... ei mitään.
Näinköhän ne naiset vie miehiltä rahat ja omaisuuden kun menevät naimisiin?
Uskallan väittää, että moni nainen mahdollistaa miehelle sen omaisuuden kartuttamisen maksamalla elämisen ym jokapäiväisen kulutuksen ja mies sillä välin kerää omaisuutta ja sitten kun ero tulee, mies katsoo, että vaimo vei HÄNEN omaisuuttaan. Unohtuu kokonaan se, mihin ne vaimon rahat on menneet.
Onko teillä siis avioehto vai miten niin yhteisesti maksettu asunto olisi vain miehen omaisuutta?
Mikäli avioehtoa ei ole, kummallakin puolisolla on oikeus puoleen yhteenlasketusta nettovarallisuudesta. En siis ymmärrä, mitä tarkoitat.
Ei ole avioehtoa. Se tästä vielä puutuisikin. Siihen mies vetoaakin, että kun hän kuolee, kaikki on minun :D Voi saasta ,en minä ole miehen omaisuuden perään, vaan sen, että minä olen tehnyt töitä 40v ja minulla ei oikeasti ole mitään omaisuutta, mutta miehellä, joka on tienannut ihan yhtä paljon/vähän, kun minäkin, on tuota omaisuutta avoiliiton kautta/aikana päässyt kertymään noinkin paljon.
Tottakai yhteisesti maksettu talo on vain miehen, kun se on vain miehen nimissä. Omaisuus on sen, kenen nimissä se on.
Mies voisi halutessaan testamentata omaisuutensa vaikka pelastusarmeijalle, eikä minulla olisi siihen mitään sanomista.
Jos mies kuolee, perintö menee lähimmille perillisille (lapsille, sisaruksille, vanhemmille, sitten etäisemmille sukulaisille, jne.). Vaimona saat vain asumisoikeuden asuntoon loppuelämäksesi, etkä muuta. Siis jos hän ei ole tehnyt testamenttia ja nimennyt sinua edunsaajaksi. Sanoisin että nyt olisi hyvä aika se tehdä, heti maanantaina. Sitä ei tiedä mitä tiistaina tapahtuu, kun katua ylittää tai saa vaikean Covidin.
Jos puolisoilla ei ole avioehto, tehdään toisen kuollessa tasinko puolisoiden kesken. Jos leski on kuollutta varakkaampi, niin hän voi kieltäytyä tasingosta. Käytännössä tuo tarkoittaa, että leski saa puolet miehen omaisuudesta, kun omaa ei ole, loppu on kuolinpesän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pidä pintasi! Miksi kirjoitat että ”perintö ei ole yksin vaimon”. Eihän se ole lainkaan hänen vaan yksin sinun. Laita rahat jemmaan ja mieti miten haluat perintöaineksen käyttää. Ja vaimo kiertoon. Itsekäs bitch.
Yhdessä tässä naimisissa ollaan mutta kun vaimo näytti sokeutuneen rahasta (perinnöstä) ja on mielessään käyttänyt koko summan miljoonalukaaliin ja sen sisustukseen. Tuota tarkoitin "perintö ei ole yksin vaimon". Itse en halua laittaa koko summaa asuntoon vaan pienen osan säästöön. Ennen riitaa sanoin tästäkin vaimolle.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti vaimolla ei ole koulutusta, eikä työpaikkaa.
Ei olekaan, mutta sillä on hyvät tissit...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jokuvain kirjoitti:
Onko vaimosi näitä naisia, jolla on ns. matemaattisia hahmotusvaikeuksia?
Ei. Vaimo on kasvanut rikkinäisessä kodissa ja on minun kanssa ns. tottunut parempaan.
Tämä selittää, sekoaa muiden rahoista, kun ei ilmeisesti pysty hankkimaan itse.
Voittehan te sopia asunnon ostosta, mutta laita ehdoksi, että vaimo kustantaa 50%. Se rajoittaa kummasti hänen puoleltaan asunnon kokonaishintaa. Kauppakirjaan vaan molempien nime ja kummallekin oma erillisvelka asunnosta.
Tämä olisi vaimon kannalta paras ratkaisu siksikin, että vaimon rahat eivät menisi kaikki elämiseen ja mies maksasi asunnon yksin omiin nimiinsä. Kun talo on ostettu puoliksi ja molempien nimet paperissa + velka puoliksi, vaimo joutuu maksamaan lainaa, eikä osta niin paljon ruokaa/pesuaineita/sisustusta ym kotiin, vaan maksaa asuntoa, josta joskus sitten omistaa puolet.
Ei eron sattuessa miehen tarvitse valittaa, että vaimo vei puolet taloista, kun vaimo vie vain omansa.
Kaikki on tyytyväisiä.
Itselläni on huonompi tilanne. Ollaan jo vanha aviopari, mutta aikoinaan kaikki omaisuus on pantu vain miehen nimiin. Kaikki on tietenkin yhdessä maksettu, mutta kaikki on silti vain miehen.
Tästä kerran tuli juttua ja mies sanoi, että ei asia niin ole. Ei omaisuus ole hänen, mutta kyllä se on, kun se kerran miehen nimissä on. Molemmat ollaan tehty töitä kohta 40v ja oltu sama aika naimisissa.
Mies omistaa talon, uuden auton, moottoripyörän, kalliita harrastusvälineitä ym. Minun omaisuus on ..... ei mitään.
Näinköhän ne naiset vie miehiltä rahat ja omaisuuden kun menevät naimisiin?
Uskallan väittää, että moni nainen mahdollistaa miehelle sen omaisuuden kartuttamisen maksamalla elämisen ym jokapäiväisen kulutuksen ja mies sillä välin kerää omaisuutta ja sitten kun ero tulee, mies katsoo, että vaimo vei HÄNEN omaisuuttaan. Unohtuu kokonaan se, mihin ne vaimon rahat on menneet.
Onko teillä siis avioehto vai miten niin yhteisesti maksettu asunto olisi vain miehen omaisuutta?
Mikäli avioehtoa ei ole, kummallakin puolisolla on oikeus puoleen yhteenlasketusta nettovarallisuudesta. En siis ymmärrä, mitä tarkoitat.
Ei ole avioehtoa. Se tästä vielä puutuisikin. Siihen mies vetoaakin, että kun hän kuolee, kaikki on minun :D Voi saasta ,en minä ole miehen omaisuuden perään, vaan sen, että minä olen tehnyt töitä 40v ja minulla ei oikeasti ole mitään omaisuutta, mutta miehellä, joka on tienannut ihan yhtä paljon/vähän, kun minäkin, on tuota omaisuutta avoiliiton kautta/aikana päässyt kertymään noinkin paljon.
Tottakai yhteisesti maksettu talo on vain miehen, kun se on vain miehen nimissä. Omaisuus on sen, kenen nimissä se on.
Mies voisi halutessaan testamentata omaisuutensa vaikka pelastusarmeijalle, eikä minulla olisi siihen mitään sanomista.
Jos mies kuolee, perintö menee lähimmille perillisille (lapsille, sisaruksille, vanhemmille, sitten etäisemmille sukulaisille, jne.). Vaimona saat vain asumisoikeuden asuntoon loppuelämäksesi, etkä muuta. Siis jos hän ei ole tehnyt testamenttia ja nimennyt sinua edunsaajaksi. Sanoisin että nyt olisi hyvä aika se tehdä, heti maanantaina. Sitä ei tiedä mitä tiistaina tapahtuu, kun katua ylittää tai saa vaikean Covidin.
Niin, siis kun avioehtoa ei ole, niin miehen kuollessa tämä vaimo saa puolet miehen omaisuudesta tasinkona kuolinpesältä ja vasta se jäljelle jäävä puolikas menee miehen perillisille tai testamentin edunsaajalle. Joten kyllä tuo on aika harhaanjohtava väite, että vaimo saisi pelkän asumisoikeuden.
Tarkkaan ottaen sehän on se sama 50% jonka vaimo saisi vaikka puolet olisikin hänen nimissään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jokuvain kirjoitti:
Onko vaimosi näitä naisia, jolla on ns. matemaattisia hahmotusvaikeuksia?
Ei. Vaimo on kasvanut rikkinäisessä kodissa ja on minun kanssa ns. tottunut parempaan.
Tämä selittää, sekoaa muiden rahoista, kun ei ilmeisesti pysty hankkimaan itse.
Voittehan te sopia asunnon ostosta, mutta laita ehdoksi, että vaimo kustantaa 50%. Se rajoittaa kummasti hänen puoleltaan asunnon kokonaishintaa. Kauppakirjaan vaan molempien nime ja kummallekin oma erillisvelka asunnosta.
Tämä olisi vaimon kannalta paras ratkaisu siksikin, että vaimon rahat eivät menisi kaikki elämiseen ja mies maksasi asunnon yksin omiin nimiinsä. Kun talo on ostettu puoliksi ja molempien nimet paperissa + velka puoliksi, vaimo joutuu maksamaan lainaa, eikä osta niin paljon ruokaa/pesuaineita/sisustusta ym kotiin, vaan maksaa asuntoa, josta joskus sitten omistaa puolet.
Ei eron sattuessa miehen tarvitse valittaa, että vaimo vei puolet taloista, kun vaimo vie vain omansa.
Kaikki on tyytyväisiä.
Itselläni on huonompi tilanne. Ollaan jo vanha aviopari, mutta aikoinaan kaikki omaisuus on pantu vain miehen nimiin. Kaikki on tietenkin yhdessä maksettu, mutta kaikki on silti vain miehen.
Tästä kerran tuli juttua ja mies sanoi, että ei asia niin ole. Ei omaisuus ole hänen, mutta kyllä se on, kun se kerran miehen nimissä on. Molemmat ollaan tehty töitä kohta 40v ja oltu sama aika naimisissa.
Mies omistaa talon, uuden auton, moottoripyörän, kalliita harrastusvälineitä ym. Minun omaisuus on ..... ei mitään.
Näinköhän ne naiset vie miehiltä rahat ja omaisuuden kun menevät naimisiin?
Uskallan väittää, että moni nainen mahdollistaa miehelle sen omaisuuden kartuttamisen maksamalla elämisen ym jokapäiväisen kulutuksen ja mies sillä välin kerää omaisuutta ja sitten kun ero tulee, mies katsoo, että vaimo vei HÄNEN omaisuuttaan. Unohtuu kokonaan se, mihin ne vaimon rahat on menneet.
Onko teillä siis avioehto vai miten niin yhteisesti maksettu asunto olisi vain miehen omaisuutta?
Mikäli avioehtoa ei ole, kummallakin puolisolla on oikeus puoleen yhteenlasketusta nettovarallisuudesta. En siis ymmärrä, mitä tarkoitat.
Ei ole avioehtoa. Se tästä vielä puutuisikin. Siihen mies vetoaakin, että kun hän kuolee, kaikki on minun :D Voi saasta ,en minä ole miehen omaisuuden perään, vaan sen, että minä olen tehnyt töitä 40v ja minulla ei oikeasti ole mitään omaisuutta, mutta miehellä, joka on tienannut ihan yhtä paljon/vähän, kun minäkin, on tuota omaisuutta avoiliiton kautta/aikana päässyt kertymään noinkin paljon.
Tottakai yhteisesti maksettu talo on vain miehen, kun se on vain miehen nimissä. Omaisuus on sen, kenen nimissä se on.
Mies voisi halutessaan testamentata omaisuutensa vaikka pelastusarmeijalle, eikä minulla olisi siihen mitään sanomista.
Jos mies kuolee, perintö menee lähimmille perillisille (lapsille, sisaruksille, vanhemmille, sitten etäisemmille sukulaisille, jne.). Vaimona saat vain asumisoikeuden asuntoon loppuelämäksesi, etkä muuta. Siis jos hän ei ole tehnyt testamenttia ja nimennyt sinua edunsaajaksi. Sanoisin että nyt olisi hyvä aika se tehdä, heti maanantaina. Sitä ei tiedä mitä tiistaina tapahtuu, kun katua ylittää tai saa vaikean Covidin.
Leski kylläkin perii lapsettomana kuolleen puolisonsa ellei testamenttia ole. Ja ilman avioehtoa puolet menee joka tapauksessa leskelle tasinkona. Kauheasti täällä huudellaan vaikkei mistään mitään tiedetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Sitten kun tajuaa, ettei voi erota menettämättä puolta omaisuudestaan, on jo liian myöhäistä. Moni mies on siinä tilanteessa. Arvostus vaimoa kohtaan mennyt, mutta ei pysty eroamaankaan, koska talo, autot ja mökki.
Älkää joutuko siihen tilanteeseen. Tehkää se avioehto.Miten ihmeessä miehellä on aina yksin maksama talo, kesämökki ja auto, ja sitten se menee naimisiin ilman avioehtoa sellaisen naisen kanssa, jolla ei ole koulutusta, ammattia, työpaikkaa, tuloja eikä edes työhaluja? En vaan ymmärrä. Onko miehellä silloin joku aivovamma vai mikä tuon selittää?
No ehkäpä se mies saa sen kyseisen naisen paljolti noilla ensimmäisellä rivillä mainitsemillasi, jotka myös kertovat hänen sponsorointimahdollisuuksistaan muutenkin?
Onko miehellä siis joku aivovamma, kun hän ei huomaa, että nainen on kiinnostunut vain hänen omaisuudestaan? Eikö naisen oma tulotaso ja kyky käyttää rahaa tule esiin seurusteluaikana? Mies ilmeisesti haluaa tehdä naiseen vaikutuksen kylvämällä rahaa sinne ja tänne ja sitten suuttuu, kun nainen olettaa saman jatkuvan naimisiinmenon jälkeen.
Miehiä, joilla on hulppea omakotitalo, tilava luksushuvila vesistön ääressä ja kallis auto, on hyvin harvassa. Yleensä se on huonokuntoinen, isovanhemmilta peritty rintamamiestalo, synkässä kuusikossa oleva lautamökki 50-luvulta ja kalleimpana ehkä auto.
Jos nainen on tarpeeksi kaunis, voi mies yrittää esiintyä varakkaampana kuin onkaan saadakseen naisen itselleen ja pidettyä itsellään, ja ajautua näin ongelmiin, jos ei onnistukaan pitämään tulevia rahavirtoja käynnissä.
Eli muna vie miestä kuten arvelinkin.
Siis mikä siinä on yllättävää, jos heteromies yleensä haluaa omasta mielestään mahdollisimman ihanan ja naisellisen naisen? (toki lieveilmiönä se, että voi sortua liioittelemaan omia kykyjään huolehtia naisesta, ja yrittää olla rahakas herrasmies, joka pystyy huolehtimaan naisesta siinä tapauksessa, että tämä haluaisi olla kotirouvana tms.)
ihana ja naisellinen nainen = kaunis, nuori, hoikka/muodokas
Kirjoitin tuon aiemman heteromiehen näkökulma-kommentin. Ihana nainen on minulle luonteeltaan ihana, mutta kyllä, ulkonäöllä on myös väliä, eli puolisokandidaatiksi täytyy minusta olla myös viehättävän näköinen (makuja on monia, mutta sellainen jota haluaa suukotella kun näkee) ja itsestään huolehtiva eli sopusuhtainen. Erityisen hoikka ei tarvitse olla, mutta on tärkeää, että omaa terveelliset elämäntavat eikä vaikuta ihmiseltä, joka lihoo kymmeniä kiloja elämäntapojensa vuoksi, eli jos ei ole jotain sairautta tms. erityistä ja poikkeuksellista syytä. Itse olen tosin valintani jo tehnyt, ja naimisissa. Oma vaimoni on päälle nelikymppinen, ja kaikki me vanhenemme, eli nuori ei vaimon tarvitse olla, kuten ei itsenikään.:) Hänen kanssaan aion loppuikäni olla, kunnes kuolema meidät erottaa.
Olen eri, mutta jos sinulle on ihan ok ostaa se ihana palkintovaimo kesämökeillä ja omakotitaloilla, niin sinä et ehkä olekaan ensimmäisenä itkemässä miten epäreilua on kun se vie erossa puolet omaisuudesta? Vai oletko?
Siitähän tässä alaketjussa taisi olla kyse. Miksi miehet ottavat varattoman onnenonkijan ja yllättyvät kun erossa pitää kaivaa kuvetta. Aina on mahdollista ottaa se itse tienaava tavis-Taina, mutta kun se ei ehkä huoli 20 vuotta itseään vanhempaa rusinaa vaan pitäisi huolia ihan sieltä omasta ikäluokasta ja kaiken lisäksi se vaatii vielä osallistumista kotitöihinkin niin eihän se käy. Kyllä sen on oltava se Jasmiina irtoripsissään ja korkkareissaan.
Juuri näin.
Isäni testamentissa oli puolisoni suljettu pois. Otin yhteyttä Seligson varainhoitoyritykseen, joka hoitaa sijoituksiani.
Lisäksi meillä on avioehto.
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet valinnut niin tyhmän naisen vaimoksesi?
Tää, kun fiksuja ja talouden päälle ymmärtäviä on oikeasti pilvin pimein.
Sano hänelle, että ihminen on arvokkaampi kuin omaisuus. Ku on ruoka ja vaatteet niin tyytyä siihen, se on suoraan raamatusta.
Siinä on suuri viisaus.
Alue: Aihe vapaa
Se on yllättävää, tai ei oikeastaan, että kun muna vie miestä, mieheltä loppuu aivotoiminta kokonaan.