Lue keskustelun säännöt.
toinen nainen jonka vuoksi mies jätti perheen. ..
02.09.2014 |
Onko sinulla koskaan huono omatunto siitä, mitä lapsille tapahtui sinun ansiosta osittain?
Tunnetko tai tunsitko myötätuntoa exää kohtaan koskaan? Hävettikö sua tavata miehen ystävät ja sukua, kun iso osa heistä ei arvosta sinua eikä hyväksy tapahtunutta ?
Mietitkö koskaan, mitä lapset aikuisina miettivät sinusta? Hävettääkö sua koskaan?
Kommentit (226)
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 18:27"]Ei kai se nyt nykyaikana ole mikään häpeä erota tai jopa löytää sopivampi kumppani jonka kanssa on onnellisempi? Eikä avioliitto tai edes lapset sen hedelminä merkitse sitä että naimisissa tulisi olla hautaan asti, vaikka sitten onnettomana. Mieheni vaihtoi vaimonsa minuun, 15 vuotta itseään nuorempaan. Enpä ole koskaan kokenut minkäänlaisia omatunnon tuskia, miksi minun kuuluisi? Mies rakastui minuun, vanha liitto lakastui, mies päätti elää itselleen lastensa (jo teini-iässä) sijaan ja otti eron. Ei tunteita voi estellä ja luuletko että jos oikeasti on onneton liitossa niin ne tunteet voi täysin kätkeä ja unohtaa?
En tunne häpeääkään. Mies ei näytä ulkonäöllisesti isäni ikäiseltä ja suhteemme toimii. En eikä miehenikään välitä ulkopuolisten mahdollisesta tuomitsemista.
[/quote]
Mitä jos mies tekee samoin sinulle ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 18:34"][quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 18:27"]
Ei kai se nyt nykyaikana ole mikään häpeä erota tai jopa löytää sopivampi kumppani jonka kanssa on onnellisempi? Eikä avioliitto tai edes lapset sen hedelminä merkitse sitä että naimisissa tulisi olla hautaan asti, vaikka sitten onnettomana. Mieheni vaihtoi vaimonsa minuun, 15 vuotta itseään nuorempaan. Enpä ole koskaan kokenut minkäänlaisia omatunnon tuskia, miksi minun kuuluisi? Mies rakastui minuun, vanha liitto lakastui, mies päätti elää itselleen lastensa (jo teini-iässä) sijaan ja otti eron. Ei tunteita voi estellä ja luuletko että jos oikeasti on onneton liitossa niin ne tunteet voi täysin kätkeä ja unohtaa?
En tunne häpeääkään. Mies ei näytä ulkonäöllisesti isäni ikäiseltä ja suhteemme toimii. En eikä miehenikään välitä ulkopuolisten mahdollisesta tuomitsemista.
[/quote]
noooo....
Terveisin, vähän pidemmän elämän elänyt....
[/quote]
Kuvitteletko ihan oikeasti olevasi parempi ja sopivampi ? Sulla on suuret luulot itsestäsi.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 18:15"]
Helposti voi rakastaa vaan ei luottaa. Toki luotan siihen tunteeseen ja tietoon rakkaudesta, ei suhde muuten olisi 10v kestänyt, mutta emmä luota miehen kykyyn olla uskollinen. Kuinka mä voisin kun mies mennen tullen pettää puolisoaan mun kanssa? Miksi mä olisin niin sinisilmäinen että olettaisin kymmenen vuoden jälkeen, että mä olisin spesiaalimpi tapaus kun miehen oma vaimo? Totta, meillä on pitkä historia, mutta se ei tarkoita sitä että mä luotan sinisilmäisesti siihen ettei minua mies pettäisi. Mä olen sitä mieltä että jos petät kerran, petät toisenkin. Siksi mä edelleen toivon löytäväni miehen kenelle olisin yksi ja ainoa.
[/quote]
Onko miehellä lapsia vielä kotona? Heille kun tuo isän petos aikanaan selviää, niin menee maine ja kunnia mieheltä, välit poikki lapsiin ja jos sinäkään et huoli moista pettäjää, niin onpa sopan keittänyt! Sääliksi käy perhettä, jota mies pettää 10 vuotta! Ja sääliksi käy naista, joka roikuu varatussa 10 vuotta etsimättä itselleen parempaa!
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 18:32"][quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 18:28"]
Minäpä olen varma, että kukaan ei lähde onnellisesta avioliitosta.
[/quote]
Ja sanon tämän itsekin pettäneenä. Jos avioliitto olisi ollut onnellinen, en olisi ikinä edes harkinnut pettämistä. Kun on vuosia pettynyt itseensä ja toiseen eikä muutosta parempaan näytä olevan tulossa, pettäminen on jossain tapauksessa minän keino hankkiutua eroon onnettomuutta aiheuttavasta olotilasta eli huonosta avioliitosta.
[/quote]
On myös onnellisia liittoja joissa petetään. Sanoi perheterapeutti. Puhut vain omasta puolesta.
Minun puolisoni on yhden toisen naisen mukaan lähteneen miehen lapsi. Ei halua olla missään tekemisissä isänsä kanssa ja viha kuluttaa häntä vuodesta toiseen. Ei anna vaarin tavata edes meidän lapsia.
Kyllä luulis sitä naista hävettävän! Edes vähän!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 18:33"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 18:28"]
Minäpä olen varma, että kukaan ei lähde onnellisesta avioliitosta.
[/quote]
olet oikeassa, jokin puute ihmisellä on, kun ottaa sivusuhteen. Se puute on hyvin usein henkilökohtainen ikäkriisi, jolla ei ole mitään tekemistä parisuhteen kanssa.
Lisäksi, kuten aiemmin todettiin, niin jokaiseen pitkään suhteeseen kuuluu kauisa, jolloin parisuhde on ei-niin-onnellinen. Aika monesti pitää elämänsä aikana vaihtaa puolisoa, jos tällöin aina tekee korjausliikkeitä.
[/quote]
Tuota logiikkaa noudattamalla avioeroja ei koskaan tapahtuisi. Silti olen myös melko varma, että useimmat avioerot tapahtuvat hyvästä syystä ja voivat olla kummallekin osapuolelle hyödyksi. Ainakin on parempi erota kuin junnata vuosia huonossa suhteessa. Jos uusi ja parempi löytyy, miksei tilaisuuteen kannattaisi tarttua? Olettaen, että toivo oman avioliiton pelastamisesta on mennyt.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 18:28"]
Minäpä olen varma, että kukaan ei lähde onnellisesta avioliitosta.
[/quote]
Ja yleensä se onkin se petturi, joka sen liiton on saanut alunperinkin huonoksi. Pettäminen on viimeinen osoitus puolisolle, kuinka parisuhteessa taitamattoman ihmisen kanssa puoliso on ollut yhdessä. Pettäjä mokaa sen seuraavankin suhteen, mutta jätetty yleensä löytää sen elämänsä oikean onnen ja elää tämän kanssa onnellisena, koska osaa olla parisuhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 18:01"]
Eikö koskaan mielessä käynyt edes, että miltä teistä olisi tuntunut jos oma isä ja vieras nainen olisivat toimineet samoin ? Mitä jos itselle olisi tehty samoin? Ap
[/quote]
1. En valitettavasti osaa kuvitella, miltä olisi tuntunut. Tiedän tosin isällä olleen sivusuhteen. Ollessani 10-vuotias joku nimetön nainen soitti ja kun vastasin sukunimellä puhelimeen, hän paljasti minulle kaiken luullen minua äidikseni. Ei tuntunut miltään. Isä oli aina etäinen ja jäätävän kylmä. Se tuntuu vain saaneen järkevän selityksen.
2. En osaa yhtään kuvitella, miltä tuo tuntuisi lasten kanssa. Minulla ei tule koskaan olemaan lapsia. Ilman heitä uskoisin sen olevan kamalaa, mutta luultavasti pääsisin siitä yli ennen pitkää, koska koen yksinäisyyden siedettävämmäksi sinkkuna kuin parisuhteessa.
9
Miehen entinen rakas puoliso on tehnyt minulle asiat ihan pirun helpoksi! Lapsikin saa olla nyt lapsi, eikä tarvitse koko ajan olla aistin herkkinä mitkä on mielialat jne. Suku ja ystävät ovat onnellisia meidän puolesta ja meidän juttu näyttää ihan pirun hienolta.
Enkä todellakaan koe huonoa omaatuntoa vaikka ei kaikki mennyt ohjekirjojen mukaan tismalleen oikein!
Eikä me mitään pilvilinnoja rakenneta hautaan asti yhdestä olosta jne. vaan nautitaan tästä hetkestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 18:37"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 18:34"][quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 18:27"] Ei kai se nyt nykyaikana ole mikään häpeä erota tai jopa löytää sopivampi kumppani jonka kanssa on onnellisempi? Eikä avioliitto tai edes lapset sen hedelminä merkitse sitä että naimisissa tulisi olla hautaan asti, vaikka sitten onnettomana. Mieheni vaihtoi vaimonsa minuun, 15 vuotta itseään nuorempaan. Enpä ole koskaan kokenut minkäänlaisia omatunnon tuskia, miksi minun kuuluisi? Mies rakastui minuun, vanha liitto lakastui, mies päätti elää itselleen lastensa (jo teini-iässä) sijaan ja otti eron. Ei tunteita voi estellä ja luuletko että jos oikeasti on onneton liitossa niin ne tunteet voi täysin kätkeä ja unohtaa? En tunne häpeääkään. Mies ei näytä ulkonäöllisesti isäni ikäiseltä ja suhteemme toimii. En eikä miehenikään välitä ulkopuolisten mahdollisesta tuomitsemista. [/quote] noooo.... Terveisin, vähän pidemmän elämän elänyt.... [/quote] Kuvitteletko ihan oikeasti olevasi parempi ja sopivampi ? Sulla on suuret luulot itsestäsi.
[/quote]
voi en luule. Kukaan meistä ihmisitä ei ole parempi kuin toinen. Viittasin vain siihen, että kun ikää tulee, niin sitä kokee kaikenlaista. Eli luulen vain tietäväni elämästä jonkin verran enemmän kuin sinä
Kyllä minä nauran katketakseni vilpitöntä vahingoniloa silloin, kun tuo pettäjämies, joka vaihtoi vaimonsa 15-25v nuorempaan, on vanhus ja nainen vielä viriili! Siinä sitten vakuuttelet ikuista rakkautta sille kuivettuvalle kävylle, jonka sininilmäisyyttään otit, ja joka halusi vaihtaa vaimonsa nuorempaan pelkästään itsekkäistä syistä, että hänellä olisi vanhuuden tuki ja turva!!! Luulet, että rakastaa. Niin saattaa väittää silekin, jonka luona salaa tietämättäsi käy! Pettihän sinuakin, ja aikansa vaimo uskoi valheet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 18:41"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 18:33"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 18:28"]
Minäpä olen varma, että kukaan ei lähde onnellisesta avioliitosta.
[/quote]
olet oikeassa, jokin puute ihmisellä on, kun ottaa sivusuhteen. Se puute on hyvin usein henkilökohtainen ikäkriisi, jolla ei ole mitään tekemistä parisuhteen kanssa.
Lisäksi, kuten aiemmin todettiin, niin jokaiseen pitkään suhteeseen kuuluu kauisa, jolloin parisuhde on ei-niin-onnellinen. Aika monesti pitää elämänsä aikana vaihtaa puolisoa, jos tällöin aina tekee korjausliikkeitä.
[/quote]
Tuota logiikkaa noudattamalla avioeroja ei koskaan tapahtuisi. Silti olen myös melko varma, että useimmat avioerot tapahtuvat hyvästä syystä ja voivat olla kummallekin osapuolelle hyödyksi. Ainakin on parempi erota kuin junnata vuosia huonossa suhteessa. Jos uusi ja parempi löytyy, miksei tilaisuuteen kannattaisi tarttua? Olettaen, että toivo oman avioliiton pelastamisesta on mennyt.
[/quote]
periaatteessa olen samaa mieltä. Jos suhde ei yrityksestä huolimatta toimi, on parempi erota. Mutta mitä hittoa sinä teet suhteessa, joka ei toimi?
tämä ketju käsittelee pettämistä, ei eroamista.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 18:38"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 18:15"]
Helposti voi rakastaa vaan ei luottaa. Toki luotan siihen tunteeseen ja tietoon rakkaudesta, ei suhde muuten olisi 10v kestänyt, mutta emmä luota miehen kykyyn olla uskollinen. Kuinka mä voisin kun mies mennen tullen pettää puolisoaan mun kanssa? Miksi mä olisin niin sinisilmäinen että olettaisin kymmenen vuoden jälkeen, että mä olisin spesiaalimpi tapaus kun miehen oma vaimo? Totta, meillä on pitkä historia, mutta se ei tarkoita sitä että mä luotan sinisilmäisesti siihen ettei minua mies pettäisi. Mä olen sitä mieltä että jos petät kerran, petät toisenkin. Siksi mä edelleen toivon löytäväni miehen kenelle olisin yksi ja ainoa.
[/quote]
Onko miehellä lapsia vielä kotona? Heille kun tuo isän petos aikanaan selviää, niin menee maine ja kunnia mieheltä, välit poikki lapsiin ja jos sinäkään et huoli moista pettäjää, niin onpa sopan keittänyt! Sääliksi käy perhettä, jota mies pettää 10 vuotta! Ja sääliksi käy naista, joka roikuu varatussa 10 vuotta etsimättä itselleen parempaa!
[/quote]
Aika säälittävä on myos se vaimo, joka roikkuu pettävässä miehessään vuosia. Sen verran pitäisi olla itsekunnioitusta, että dumppaa petturin samantien. Eihän sen miehen tarvitsekaan olla uskollinen, kun kotona on sinisilmäinen kaiken anteeksiantava vaimo, joka kieltäytyy näkemästä totuutta.
Ne lapasmiehet, jotka tulevat vaimonsa jättämiksi, eivät yleensä kelpaa sille kakkosnaisellekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 17:52"]
Kakkonen poistaa tuolla kysymyksellä omaa syyllisyttään....
minut mies jätti toisen naisen takia, enkä todellakaan ollut pirttihirmu, en pihdannut, enkä nalkuttanut, en edes repsahtanut. Vaihtoi minut 20 vuoden jälkeen. Minusta on käsittämätöntä, miten tuo toinen nainen ei hävennyt. Koko lähipiiri ja suku oli kauhuissaan, mutta niin he kehtasivat ilmaantua paikalle. Minä itse olisin hävennyt silmät päästäni. Tai itse asiassa - taisi hän hävetä, koska kaikki raportoivat, ettei hän katso silmiin..
Nyt tästä on jo useampi vuosi ja tilanne on tasaantunut
[/quote]
yhtälailla "mies jätti toisen naisen takia" kommentilla poistetaan se oma osuus huonosti sujuneesta parisuhteesta. Fakta on kuitenkin se, ettei kukaan lähde hyvästä parisuhteesta, suhteessa on jotain pielessä, jos sen haluaa lopettaa.
Ja ei, en ole ollut koskaan toinen nainen eikä minua ole jätetty kolmannen osapuolen takia.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 18:06"]
Valinta ja vastuut miehellä. Niin, entäs sen toisen naisen oma moraali ja etiikka? Mä olen toinen nainen, ollut kymmenen vuotta. Mua kohtaan on kymmenen vuotta vannottu rakkautta ja mitä ikinä olen apua tai tukea tarvinnut mieheltä, olen sen saanut. Mitä miehen oma nainen on saanut? Valheita valheiden perään. Miksi emme ole yhdessä? Monitahoinen kysymys. Rakastan miestä enemmän kun ketään koskaan, mutta luotanko siihen että olisin ainutkertainen ja ainoa? En luota. En myöskään halua viedä lapsilta isää. Mutta se ei muuta sitä tosiasiaa että rakastan. Syvästi ja palavasti. Aina vaan ei saa kaikkea mitä haluaa. Aina ei edes halua kaikkea mitä haluaa.
[/quote]
Ettekö te siis ole yhdessä sinun tahdostasi?
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 19:00"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 17:52"]
Kakkonen poistaa tuolla kysymyksellä omaa syyllisyttään....
minut mies jätti toisen naisen takia, enkä todellakaan ollut pirttihirmu, en pihdannut, enkä nalkuttanut, en edes repsahtanut. Vaihtoi minut 20 vuoden jälkeen. Minusta on käsittämätöntä, miten tuo toinen nainen ei hävennyt. Koko lähipiiri ja suku oli kauhuissaan, mutta niin he kehtasivat ilmaantua paikalle. Minä itse olisin hävennyt silmät päästäni. Tai itse asiassa - taisi hän hävetä, koska kaikki raportoivat, ettei hän katso silmiin..
Nyt tästä on jo useampi vuosi ja tilanne on tasaantunut
[/quote]
yhtälailla "mies jätti toisen naisen takia" kommentilla poistetaan se oma osuus huonosti sujuneesta parisuhteesta. Fakta on kuitenkin se, ettei kukaan lähde hyvästä parisuhteesta, suhteessa on jotain pielessä, jos sen haluaa lopettaa.
Ja ei, en ole ollut koskaan toinen nainen eikä minua ole jätetty kolmannen osapuolen takia.
[/quote]
luepa uudestaan mm. Vastaukset 43 ja 36, niin ei tarvitse kirjoittaa samoja asioita uudestaan. Liittyy hyvään parisuhteeseen.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 18:15"]
Helposti voi rakastaa vaan ei luottaa. Toki luotan siihen tunteeseen ja tietoon rakkaudesta, ei suhde muuten olisi 10v kestänyt, mutta emmä luota miehen kykyyn olla uskollinen. Kuinka mä voisin kun mies mennen tullen pettää puolisoaan mun kanssa? Miksi mä olisin niin sinisilmäinen että olettaisin kymmenen vuoden jälkeen, että mä olisin spesiaalimpi tapaus kun miehen oma vaimo? Totta, meillä on pitkä historia, mutta se ei tarkoita sitä että mä luotan sinisilmäisesti siihen ettei minua mies pettäisi. Mä olen sitä mieltä että jos petät kerran, petät toisenkin. Siksi mä edelleen toivon löytäväni miehen kenelle olisin yksi ja ainoa.
[/quote]
Ot, mutta onko sinulla mielestäsi hyvä itsetunto?
Vastauksena tuohon "eikö pelota ottaa pettäjä" -kysymykseen: ei kyllä. Se, pettääkö mies, ei ole minun käsissäni, enkä näe syytä kantaa siitä huolta. Jos niin käy, että hän rakastuu toiseen, luulen hänen ennemmin jättävän minut kuin pitävän rinnakkaissuhdetta. Niinhän hän teki aiemminkin. Minun on vaikea pitää avointa hylkäämistä varsinaisena pettämisenä, siinähän on kaikki kortit pöydällä. Mies tehköön omat päätöksensä. En silti sano, ettenkö olisi soittelemassa psykiatriselle akuuttipolille, varmasti olisinkin.
9
Eihän se sen uuden naisen vika ole, jos vanhassa parisuhteessa loppuu tunteet ja tahto pitää sitä yllä.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 18:17"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 18:14"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 18:01"]
Eikö koskaan mielessä käynyt edes, että miltä teistä olisi tuntunut jos oma isä ja vieras nainen olisivat toimineet samoin ? Mitä jos itselle olisi tehty samoin? Ap
[/quote]
Eihän se nainen sua jättänyt, vaan sun ex-mies jätti sut. Syyttelet nytt väärää ihmistä. Miksi naisen pitäisi tuntea syyllisyyttä rakkaudesta ja onnesta? Ei se oo sulle mitään pahaa tehnyt tai ilkeä ollut. Se mies sut jätti.
[/quote]
Eihän ap puhu syyllisyydestä, vaan häpeästä.
Syyllisyys on tunnetta, että on tehnyt väärin.
Häpeä on tunne, että on huono.
[/quote]
Miksi pitäisi hävetä ja tuntea olonsa huonoksi siitä että on rakastunut ja onnellinen?
En siis häpeä.
-se toinen nainen, joka miehen vei!