Lue keskustelun säännöt.
Miten mahdottoman vaikeaa voi olla vakituisen työpaikan saaminen tai edes kouluun pääseminen?
13.08.2021 |
Koko työelämä on ihan päin seiniä.
Ja useimmat ideat, joita tyrkytetään, on ihan syvältä ja täysin irtaantuneita todellisuudesta.
Tyyliin:
mikset mene oppisopimukselle?
Yritetty on, yhtäkään firmaa ja yrittäjää ei kiinnosta kouluttaa.
mikset vain mene töihin?
ne kerrat, kun olen vain kävellyt sisään firmoihin, joihin ylipäätään voi kävellä sisään, ja ilmoittanut tulevani töihin, minut on joko naurettu pihalle tai neuvottu täyttämään hakemus netissä.
mikset valitse aloja jotka työllistää?
enpä tiennyt nuorena että valitsemani ala x ei työllistä jatkossa. Kenelläkään ei ole kristallipalloa. Lisäksi elämässä tulee eteen erilaisia asioita, jotka pistää suunnitelmat uusiksi. Esim. sairastuminen, perhe.
mikset vaihda alaa?
koko ajan yritetään, mutta minnekään ei pääse. Niin valtava määrä hakijoita, vain pieni prosentti pääsee sisään ja on ensikertalaiskiintiöt. Haettu myös aloille, joissa kova työvoimapula. Ei tee eroa. Ei pääse niin ei pääse.
mikset hae muihin kuin isompiin kaupunkeihin?
on haettu, ei eroa.
mikset mene amikseen alalle x, siellä on töitä?
terveydellisistä tai soveltumattomuussyistä minä tai moni muu ei voi noin vaan valita vain mitä tahansa alaa. Pitää olla siihen kykenevä ja edes jollain tasolla motivoitunut ja kiinnostunut ja alalle sopiva. Matemaattisesti lahjattomalle ei sovi alat, joissa matikkaa vaaditaan. Aralle ja sosiaalisista vaikeuksista kärsivälle tai ihmisistä viis veisaavalle ei sovi hoitoala. Allergiselle ei sovi kampaamon työ. Jne. Jne.
eli sä et vaan haluu töihin?!?
ei pidä paikkaansa, kyllä haluan. Ja koko ajan yritän. Mihinkään ei pääse, minnekään en kelpaa.
Suurin osa ihmisistä yrittää parhaansa niissä raameissa, jotka heillä on. Kaikki ei vaan pysty kaikkeen eikä sovi kaikkeen. Periaatteessa meillä on tässä maassa mahdollisuuksien tasa-arvo, mutta miten se toteutuu käytännössä onkin kokonaan eri juttu.
Alanvaihtajana olen järkyttynyt siitä, miten vaikeaa alan vaihtamisesta on tehty. Ja opintoja pitäisi myös rahoittaa työssä käymällä. Töitä on vaikeaa saada, haki sitten ihan mitä tahansa. En kelvannut edes puhelinmyyntiin vakuutusyhtiölle kun sellaistakin hain. Näin esimerkkinä.
Mihinkään työhön tai kouluun ei vain mennä. Niihin haetaan. Sitten jännätään, osuuko arpa omalle kohdalle vai ei.
Kommentit (233)
Oman alan töitä aika vaikea löytää näin julkisen sektorin palvelukseen pitkälle kouluttautuneena rasistina ja fasistina. Viimeksi kun olin haastattelussa yhdessä kolmannen sektorin organisaatiossa, niin kysyivät arvojani, vaikka kysyminen on sopimatonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä kun mulle ei kumpikaan ole ollut vaikeaa eikä lähipiirissä kellekään. Eikä me mitään kultapossuja olla vaan ihan tavallisia.
Käytä ihmeessä kaikki temin palvelut ammatinvalintapsykologia ja työttömän maksutonta terveystarkastusta myöten, kyllä sä apuja saat kunhan itse pyydät.
Aktiivisuus on eduksi.
Miksi oletat (kommenttisi sävy on olettava), etten minä tai joku muu kaltaiseni ole aktiivinen ja käytä noita mainitsemiasi palveluja?
Aikamoinen tuttavapiiri sulla, jos kenelläkään siinä ei ole työllistymis- tai opiskelemaanpääsemisvaikeuksia. Ymmärräthän, ettei tuttavapiirisi ole kuin mitätön sektori väestötasolla etkä voi vetää yleistyksiä sen perusteella. Aloituksessa mainitut ongelmat eivät ole vain henkilökohtainen tragediani vaan kansallisen tason ongelma.
-ap
Olen eri kuin alkuperäinen kommentoija, mutta en minäkään tunne ketään, joka ei olisi päässyt kouluun tai töihin. Kaikki eivät tietenkään pääse sinne unelmaduuniin, mutta en oikeasti tunne yhtään vasten tahtoaan ilman työtä tai koulupaikkaa olevaa ihmistä. Ei myöskään puolisoni, kun asiaa häneltä kysyin.
Yksi kaveri oli pari kuukautta työttömänä, mutta sai sitten duunipaikan, tosin ihan eri alalta kuin mihin hänellä on koulutus.
Ainoa "työtön" jonka tunnen, on 5 pienen lapsen kotiäiti, joka ei halua mennäkään töihin, vaikka hoitovapaa on jo loppunut. Mies elättää tuon perheen.
Se ettet sinä tunne ei tarkoita ettei heitä olisi. Käsittelen työkseni työttömien tietoja, sillä ei ole väliä mitä siellä lukee työni kannalta koska minä vain siirrän tiesin toiseen ohjelmaan mutta luen ne silti.
Etenkin alle 30-vuotiassa on näitä vastentahtoisesti työttömiä. Veikkaan että sinä olet vanhempi. Hakevat tyyliin kaupan kassalle eivätkä minnekään unelmaduuniin ja silti paikkoja ei tule.Tiesitkö muuten että alle 20 työtuntia viikossa tekevä on työtön jos hän tarvitsee tukia? Luuletko ettei esim näitä ihmisiä ole ollenkaan?
Jatkan vielä. Meillä on paljon koulutettua väkeä ilman töitä. Totta kai jokainen halua sen mitä opiskeli tai jo teki työkseen.
Silti suurin osa lähtee opiskelemaan jotain muuta.
Arvatkaa kauanko esim ammatiltaan arkkitehti jaksaa opiskella kampanjaksi saatikka tehdä sitä työtä? Vaihtaisitko itse kampanjaksi omat vuosien opiskelusi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä kun mulle ei kumpikaan ole ollut vaikeaa eikä lähipiirissä kellekään. Eikä me mitään kultapossuja olla vaan ihan tavallisia.
Käytä ihmeessä kaikki temin palvelut ammatinvalintapsykologia ja työttömän maksutonta terveystarkastusta myöten, kyllä sä apuja saat kunhan itse pyydät.
Aktiivisuus on eduksi.
Miksi oletat (kommenttisi sävy on olettava), etten minä tai joku muu kaltaiseni ole aktiivinen ja käytä noita mainitsemiasi palveluja?
Aikamoinen tuttavapiiri sulla, jos kenelläkään siinä ei ole työllistymis- tai opiskelemaanpääsemisvaikeuksia. Ymmärräthän, ettei tuttavapiirisi ole kuin mitätön sektori väestötasolla etkä voi vetää yleistyksiä sen perusteella. Aloituksessa mainitut ongelmat eivät ole vain henkilökohtainen tragediani vaan kansallisen tason ongelma.
-ap
Olen eri kuin alkuperäinen kommentoija, mutta en minäkään tunne ketään, joka ei olisi päässyt kouluun tai töihin. Kaikki eivät tietenkään pääse sinne unelmaduuniin, mutta en oikeasti tunne yhtään vasten tahtoaan ilman työtä tai koulupaikkaa olevaa ihmistä. Ei myöskään puolisoni, kun asiaa häneltä kysyin.
Yksi kaveri oli pari kuukautta työttömänä, mutta sai sitten duunipaikan, tosin ihan eri alalta kuin mihin hänellä on koulutus.
Ainoa "työtön" jonka tunnen, on 5 pienen lapsen kotiäiti, joka ei halua mennäkään töihin, vaikka hoitovapaa on jo loppunut. Mies elättää tuon perheen.
Se ettet sinä tunne ei tarkoita ettei heitä olisi. Käsittelen työkseni työttömien tietoja, sillä ei ole väliä mitä siellä lukee työni kannalta koska minä vain siirrän tiesin toiseen ohjelmaan mutta luen ne silti.
Etenkin alle 30-vuotiassa on näitä vastentahtoisesti työttömiä. Veikkaan että sinä olet vanhempi. Hakevat tyyliin kaupan kassalle eivätkä minnekään unelmaduuniin ja silti paikkoja ei tule.Tiesitkö muuten että alle 20 työtuntia viikossa tekevä on työtön jos hän tarvitsee tukia? Luuletko ettei esim näitä ihmisiä ole ollenkaan?
Jatkan vielä. Meillä on paljon koulutettua väkeä ilman töitä. Totta kai jokainen halua sen mitä opiskeli tai jo teki työkseen.
Silti suurin osa lähtee opiskelemaan jotain muuta.
Arvatkaa kauanko esim ammatiltaan arkkitehti jaksaa opiskella kampanjaksi saatikka tehdä sitä työtä? Vaihtaisitko itse kampanjaksi omat vuosien opiskelusi?
Ei näille lahopää-trolleille mene jakeluun se, miten monisyisestä asiasta tässä oikeasti on kysymys.
Heitellään vain olkiukkoja, oletuksia ja provoja. Tarkoitus levittää pahaa oloa kun kuvitellaan, että sillä tavalla itsellä helpottaisi.
Jos ihminen on satsannut opintoihin rahallisesti ja ajallisesti, se on ammattiosaamiselle ja haluttavuudelle työmarkkinoilla kuolinisku, jos niitä oman alan töitä ei x ajassa saa ja tekee vain hanttihommia. Lopulta koulutus muuttuu arvottomaksi. Eli ei saa hakea "unelmaduunia" tai toivoa sitä, mitä se itse kullekin nyt on, mutta ei saisi tehdä hanttihommiakaan, koska sitten on työnantajien mielestä epäonnistunut ja kunnianhimoton. Yhtään mitään ei voi tehdä oikein.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet monessa asiassa oikeassa.
Erityisesti ihmettelen, ettei kukaan ole nostanut julkiseen keskusteluun sitä, että nykyään pitää hankkia koko ajan uusia koulutuksia - mutta millä rahalla? Ei opintotukea saa 5-10 tutkintoon, eikä koko ajan voi ottaa lainaa. Työtä ei välttämättä saa niin että sillä saisi leivän suuhun opiskellessa eikä työtön SAA opiskella.
Ne uudet tutkinnot suoritetaan tietysti työn ohessa. Aivan normaalia nykypäivänä. Ihmiset suorittaa toisen asteen tutkintoja harrastuksekseen kiinnostavilta aloilta iltaopiskeluna, amk-paperit saa korotettua ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi työn ohessa, väitöskirjaa voi tehdä työn ohessa, jos pääsee opettajaksi, voi suorittaa pedagogisen pätevyyden työn ohessa jne.
Tämä!
Me olemme puolison kanssa molemmat opiskelleet lähes pelkästään työn ohessa. Tällä hetkellä teen väitöskirjaa työn ohessa, puoliso on DI, eikä juuri nyt opiskele lisätutkintoja. Hänkin tulee kuitenkin vielä opiskelemaan, koska MBA-tutkinto on suunnitelmissa 5 vuoden sisään, työn ohessa tietenkin.
Tosin meillä on vain yksi lapsi, ison lapsilauman kanssa opintojen ja työn yhdistäminen olisi ehkä ollut liian raskasta.
Minä olen opiskellut kahden lapsena äitinä, työn ohessa ja toinen lapsi, tosin lievä tapaus, erityislapsi. Silti en ole kouluttaunut tarpeeksi pitkälle ymmärtääkseni, miten työtön voi opiskella työn ohessa, ennen kuin saa töitä. Voisitko sinä selvittää? Minulla on kyllä töitä, joten minä en itselleni sitä ohjetta enää tarvitse.
Teidän on pakko olla trolleja. Töitä olisi koko ajan enemmän kuin ehtii tehdä. Jopa meidän lukiolainen sai töitä hakemista seuraavana päivänä. Kaikki tuttavat, tuttavien puolisot, tuttavien lapset, naapurit jne. ovat töissä.
En tiedä minkälaisissa piireissä te liikutte, jos ette ole trolleja.
Tajuatteko te, että työkkärin tilastoissa on mukana myös kaikki alkoholistit, narkit, kielitaidottomat, ja lisäksi valtava määrä mt-ongelmaisia ja muita työhön kykenemättömiä, joille ei ole myönnetty työkyvyttömyyseläkettä? Oikeita, työhön kykeneviä ja töitä haluavia ihmisiä on aika pieni osa kortistossa olevista.
Jep. Ne kaikki ravintola-alatakin juuri työtyömiksi jääneet on narkkeja.
Mistä näitä trolleja sikiää vai onko näin tietämättömiä oikeasti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Elämä opettaa. Itse nykyään melkein 40-vuotias ja tiedän tasan tarkkaan miten työpaikka napataan. Elämä on opettanut. Itse saatoin joskus 20-vuotiaana hakea 30 työpaikkaa ja lopputuloksena 2 työhaastattelua ja 0 työpaikkaa. Nykyisin jos haluan jonkun työpaikan otan sen vaan itselleni.
Pitää tietää ne niksit. Pitää tietää mista naruista vetää. Jos katosta roikkuu 10.000 narua ja niistä pitää valita 3 narua, että saan sen työpaikan, tiedän tasan tarkkaan mitkä ne 3 narua on. ;)
Elämä opettaa. Itse oivalsin työelämän niksit vasta 35-vuotiaana. Itse tajusin. ;)
Ja mitähän ne narut on?
Sukkanauhat :P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä kun mulle ei kumpikaan ole ollut vaikeaa eikä lähipiirissä kellekään. Eikä me mitään kultapossuja olla vaan ihan tavallisia.
Käytä ihmeessä kaikki temin palvelut ammatinvalintapsykologia ja työttömän maksutonta terveystarkastusta myöten, kyllä sä apuja saat kunhan itse pyydät.
Aktiivisuus on eduksi.
Miksi oletat (kommenttisi sävy on olettava), etten minä tai joku muu kaltaiseni ole aktiivinen ja käytä noita mainitsemiasi palveluja?
Aikamoinen tuttavapiiri sulla, jos kenelläkään siinä ei ole työllistymis- tai opiskelemaanpääsemisvaikeuksia. Ymmärräthän, ettei tuttavapiirisi ole kuin mitätön sektori väestötasolla etkä voi vetää yleistyksiä sen perusteella. Aloituksessa mainitut ongelmat eivät ole vain henkilökohtainen tragediani vaan kansallisen tason ongelma.
-ap
Olen eri kuin alkuperäinen kommentoija, mutta en minäkään tunne ketään, joka ei olisi päässyt kouluun tai töihin. Kaikki eivät tietenkään pääse sinne unelmaduuniin, mutta en oikeasti tunne yhtään vasten tahtoaan ilman työtä tai koulupaikkaa olevaa ihmistä. Ei myöskään puolisoni, kun asiaa häneltä kysyin.
Yksi kaveri oli pari kuukautta työttömänä, mutta sai sitten duunipaikan, tosin ihan eri alalta kuin mihin hänellä on koulutus.
Ainoa "työtön" jonka tunnen, on 5 pienen lapsen kotiäiti, joka ei halua mennäkään töihin, vaikka hoitovapaa on jo loppunut. Mies elättää tuon perheen.
Se ettet sinä tunne ei tarkoita ettei heitä olisi. Käsittelen työkseni työttömien tietoja, sillä ei ole väliä mitä siellä lukee työni kannalta koska minä vain siirrän tiesin toiseen ohjelmaan mutta luen ne silti.
Etenkin alle 30-vuotiassa on näitä vastentahtoisesti työttömiä. Veikkaan että sinä olet vanhempi. Hakevat tyyliin kaupan kassalle eivätkä minnekään unelmaduuniin ja silti paikkoja ei tule.Tiesitkö muuten että alle 20 työtuntia viikossa tekevä on työtön jos hän tarvitsee tukia? Luuletko ettei esim näitä ihmisiä ole ollenkaan?
Jatkan vielä. Meillä on paljon koulutettua väkeä ilman töitä. Totta kai jokainen halua sen mitä opiskeli tai jo teki työkseen.
Silti suurin osa lähtee opiskelemaan jotain muuta.
Arvatkaa kauanko esim ammatiltaan arkkitehti jaksaa opiskella kampanjaksi saatikka tehdä sitä työtä? Vaihtaisitko itse kampanjaksi omat vuosien opiskelusi?Ei näille lahopää-trolleille mene jakeluun se, miten monisyisestä asiasta tässä oikeasti on kysymys.
Heitellään vain olkiukkoja, oletuksia ja provoja. Tarkoitus levittää pahaa oloa kun kuvitellaan, että sillä tavalla itsellä helpottaisi.
Jos ihminen on satsannut opintoihin rahallisesti ja ajallisesti, se on ammattiosaamiselle ja haluttavuudelle työmarkkinoilla kuolinisku, jos niitä oman alan töitä ei x ajassa saa ja tekee vain hanttihommia. Lopulta koulutus muuttuu arvottomaksi. Eli ei saa hakea "unelmaduunia" tai toivoa sitä, mitä se itse kullekin nyt on, mutta ei saisi tehdä hanttihommiakaan, koska sitten on työnantajien mielestä epäonnistunut ja kunnianhimoton. Yhtään mitään ei voi tehdä oikein.
-ap
Ja mikä parasta. Jos menet aspa-alalle ja vihaat sitä ne on varmasti nämä samat pätijät jotka tulee kertomaan että olet väärällä alalla ja sinun kuuluu vaihtaa.
Tämä pitkäaikaistyötön pääsi eilen vakityöhön.
Nyöryyttä se toki vaati. Kävin ensin omanalani täydennyskoulutuksen sitten työkokeilussa kahdessa eri firmassa. Ensin 5kk toisessa 2kk.vedin täysillä sain esimiehistä molemmista suosittelelijan. Tein hakemuksen avoimeen työpaikkaan ja eilen tuli puhelu että pääsin " oikeisiin" töihin. Tänään vedetään kaljaa ja juhlitaan sillä meikäläinen sai elämänsä takaisin!! Ai saatan* että tuntuu hyvöltä!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantajien markkinat nyt, joka paikkaan paljon hakijoita. Puhun nyt siis oikeista työpaikoista, en feissareista tai puhelinmyyjistä.
Minulla on korkeakoulututkinto, työkokemusta omalta alalta 15 vuotta. Yli vuosi meni, ennen kuin sain uuden vakituisen työn.
Minun ongelmani:
* Olen nainen, vieläpä yli 40 v ja vielä ylipainoinen
* Olen introvertti, en hölötä joutavia
* En juoruile enkä katso telkkarista visailua ja kisailua, joten kahvipöytäkeskusteluun on vaikea osallistua
* Olen huono kertomaan osaamisestani
* En kikata ja flirttaa miehille, en myöskään esitä tyhmempää kuin olen
* En asu enkä muuta pk-seudulleI feel you sis..
Oispa mulla joskus työkavereina sellaisia kuin te.
-ap, kolmas samanlainen
Liityn joukkoon!! Meitä on jo neljä :)
Vierailija kirjoitti:
Tämä pitkäaikaistyötön pääsi eilen vakityöhön.
Nyöryyttä se toki vaati. Kävin ensin omanalani täydennyskoulutuksen sitten työkokeilussa kahdessa eri firmassa. Ensin 5kk toisessa 2kk.vedin täysillä sain esimiehistä molemmista suosittelelijan. Tein hakemuksen avoimeen työpaikkaan ja eilen tuli puhelu että pääsin " oikeisiin" töihin. Tänään vedetään kaljaa ja juhlitaan sillä meikäläinen sai elämänsä takaisin!! Ai saatan* että tuntuu hyvöltä!!!
Onneksi olkoon!
Nöyryys on ehkä väärä sanavalinta? Tuskin sinä nöyristelemällä sai opiskelu- ja työkokeilupaikkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työttömyyteen ei ole mitään patenttiratkaisua. Jos olisi, sitä käytettäisiin.
Totta kai valtaosa ihmisistä on töissä. Todennäköisesti jokainen myös tietää jonkun tutun tai entisen työkaverin, joka putosi yt-neuvotteluissa työelämästä, eikä päässyt koskaan takaisin. Tai joutui ikuiseen pätkätyölooppiin, josta ei pääse ulos kuin työttömäksi.
Monilta löytyy myös etenkin tietynlaisille aloille kouluttautuneita, jotka eivät koskaan saaneet oman alan töitä. Päätyy tekemään jotain aspaa tms. täysin kouluttamattoman ihmisen työtä. Kun tekee mieli vaihtaa, aina löytyy vaikka joku tradenomi, joka on vähemmän huonosti koulutettu siihen hommaan.
Mitä vähemmän osaamista vaativaa paikkaa hakee, sitä varmemmin sitä hakee 500 muutakin. Se ei tosiaankaan toimi neuvona "no mee kaupan kassalle, meidän lukiolainenkin meni!" Niin meni, ja niitä sinne otetaan, ei 30-40-vuotiaita maistereita.
Vierailija kirjoitti:
Tämä pitkäaikaistyötön pääsi eilen vakityöhön.
Nyöryyttä se toki vaati. Kävin ensin omanalani täydennyskoulutuksen sitten työkokeilussa kahdessa eri firmassa. Ensin 5kk toisessa 2kk.vedin täysillä sain esimiehistä molemmista suosittelelijan. Tein hakemuksen avoimeen työpaikkaan ja eilen tuli puhelu että pääsin " oikeisiin" töihin. Tänään vedetään kaljaa ja juhlitaan sillä meikäläinen sai elämänsä takaisin!! Ai saatan* että tuntuu hyvöltä!!!
Onneksi olkoon! Hyvä sinä! Tosi hyvä uutinen.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantajien markkinat nyt, joka paikkaan paljon hakijoita. Puhun nyt siis oikeista työpaikoista, en feissareista tai puhelinmyyjistä.
Minulla on korkeakoulututkinto, työkokemusta omalta alalta 15 vuotta. Yli vuosi meni, ennen kuin sain uuden vakituisen työn.
Minun ongelmani:
* Olen nainen, vieläpä yli 40 v ja vielä ylipainoinen
* Olen introvertti, en hölötä joutavia
* En juoruile enkä katso telkkarista visailua ja kisailua, joten kahvipöytäkeskusteluun on vaikea osallistua
* Olen huono kertomaan osaamisestani
* En kikata ja flirttaa miehille, en myöskään esitä tyhmempää kuin olen
* En asu enkä muuta pk-seudulleI feel you sis..
Oispa mulla joskus työkavereina sellaisia kuin te.
-ap, kolmas samanlainen
Liityn joukkoon!! Meitä on jo neljä :)
En varmaan saa tulla mukaan kun olen 31-vuotias ja en ole työtön?
Hain kuitenkin äskettäin yli vuoden töitä kun halusin pois "paskaduunistani". Korona-aikana haastattelut oli joko haastavia tai helppoja riippuen siitä kuka oli vastassa, osasiko se toinen videon välityksellä olla kontaktissa.
Moni rekrytoija ei osaa vaikka sitä on tehty jo yli vuosi.
Helppoa oli "opetella" kertomaan itsestään kun pystyin laittamaan koneen viereen pöydälle lunttilapun jossa ranskalaisin viivoin mitä haluan kertoa. Ennen aina pää löi tyhjää kun kasvotusten piti tavata ja vasta jälkeen päin muistin kaiken mitä halusin kertoa.
Mutta minun toimintatapani ei auta jos ei pääse haastatteluun asti joten ehkä tämä minunkin on turha neuvo.
Vierailija kirjoitti:
Työttömyyteen ei ole mitään patenttiratkaisua. Jos olisi, sitä käytettäisiin.
Totta kai valtaosa ihmisistä on töissä. Todennäköisesti jokainen myös tietää jonkun tutun tai entisen työkaverin, joka putosi yt-neuvotteluissa työelämästä, eikä päässyt koskaan takaisin. Tai joutui ikuiseen pätkätyölooppiin, josta ei pääse ulos kuin työttömäksi.
Monilta löytyy myös etenkin tietynlaisille aloille kouluttautuneita, jotka eivät koskaan saaneet oman alan töitä. Päätyy tekemään jotain aspaa tms. täysin kouluttamattoman ihmisen työtä. Kun tekee mieli vaihtaa, aina löytyy vaikka joku tradenomi, joka on vähemmän huonosti koulutettu siihen hommaan.
Mitä vähemmän osaamista vaativaa paikkaa hakee, sitä varmemmin sitä hakee 500 muutakin. Se ei tosiaankaan toimi neuvona "no mee kaupan kassalle, meidän lukiolainenkin meni!" Niin meni, ja niitä sinne otetaan, ei 30-40-vuotiaita maistereita.
Minulla on kaveri joka jäi koronan takia työttömäksi. Haki uuteen suureen markettiin töihin, mikä vain työ kelpasi.
Ei päässyt edes haastatteluun, hakijoita oli monia satoja.
Varmasti yksi syy miksi ei päässyt on se että nämä näiden teinit otettiin sinne koska ovat paljon halvempia kuin aikuinen jolla jo monia vuosia aspakokemusta taustalla.
Hakekaa samoja töitä kuin ne nuorenne ja katsokaa miten käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet monessa asiassa oikeassa.
Erityisesti ihmettelen, ettei kukaan ole nostanut julkiseen keskusteluun sitä, että nykyään pitää hankkia koko ajan uusia koulutuksia - mutta millä rahalla? Ei opintotukea saa 5-10 tutkintoon, eikä koko ajan voi ottaa lainaa. Työtä ei välttämättä saa niin että sillä saisi leivän suuhun opiskellessa eikä työtön SAA opiskella.
Ne uudet tutkinnot suoritetaan tietysti työn ohessa. Aivan normaalia nykypäivänä. Ihmiset suorittaa toisen asteen tutkintoja harrastuksekseen kiinnostavilta aloilta iltaopiskeluna, amk-paperit saa korotettua ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi työn ohessa, väitöskirjaa voi tehdä työn ohessa, jos pääsee opettajaksi, voi suorittaa pedagogisen pätevyyden työn ohessa jne.
Vaikka itse olen keskitasoa vaativammassa työssä, aivotoimintani ei riitä ymmärtämään, miten työtön voi kouluttautua työn ohessa, jos ei saa töitä. Voisitko tarkentaa tämän kohdan?
Mitä erilaisimmat kurssit, avoin yliopisto, avoin ammattikorkeakoulu ja itseopiskelu. Nämä on siis mahdollisuuksia, joita sekä työtön että koulutustaan vastaamattomassa työssä oleva voi hyödyntää.
Joku sua aivotominnaltaan fiksumpi voi kehittää jonkin jutun, jonka myymällä työnantajallesi sun työpanostasi ei tarvita enää ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä kun mulle ei kumpikaan ole ollut vaikeaa eikä lähipiirissä kellekään. Eikä me mitään kultapossuja olla vaan ihan tavallisia.
Käytä ihmeessä kaikki temin palvelut ammatinvalintapsykologia ja työttömän maksutonta terveystarkastusta myöten, kyllä sä apuja saat kunhan itse pyydät.
Aktiivisuus on eduksi.
Miksi oletat (kommenttisi sävy on olettava), etten minä tai joku muu kaltaiseni ole aktiivinen ja käytä noita mainitsemiasi palveluja?
Aikamoinen tuttavapiiri sulla, jos kenelläkään siinä ei ole työllistymis- tai opiskelemaanpääsemisvaikeuksia. Ymmärräthän, ettei tuttavapiirisi ole kuin mitätön sektori väestötasolla etkä voi vetää yleistyksiä sen perusteella. Aloituksessa mainitut ongelmat eivät ole vain henkilökohtainen tragediani vaan kansallisen tason ongelma.
-ap
Olen eri kuin alkuperäinen kommentoija, mutta en minäkään tunne ketään, joka ei olisi päässyt kouluun tai töihin. Kaikki eivät tietenkään pääse sinne unelmaduuniin, mutta en oikeasti tunne yhtään vasten tahtoaan ilman työtä tai koulupaikkaa olevaa ihmistä. Ei myöskään puolisoni, kun asiaa häneltä kysyin.
Yksi kaveri oli pari kuukautta työttömänä, mutta sai sitten duunipaikan, tosin ihan eri alalta kuin mihin hänellä on koulutus.
Ainoa "työtön" jonka tunnen, on 5 pienen lapsen kotiäiti, joka ei halua mennäkään töihin, vaikka hoitovapaa on jo loppunut. Mies elättää tuon perheen.
Se ettet sinä tunne ei tarkoita ettei heitä olisi. Käsittelen työkseni työttömien tietoja, sillä ei ole väliä mitä siellä lukee työni kannalta koska minä vain siirrän tiesin toiseen ohjelmaan mutta luen ne silti.
Etenkin alle 30-vuotiassa on näitä vastentahtoisesti työttömiä. Veikkaan että sinä olet vanhempi. Hakevat tyyliin kaupan kassalle eivätkä minnekään unelmaduuniin ja silti paikkoja ei tule.Tiesitkö muuten että alle 20 työtuntia viikossa tekevä on työtön jos hän tarvitsee tukia? Luuletko ettei esim näitä ihmisiä ole ollenkaan?
Ihan näin meidän kesken: tiesitkö, että teet laitonta työtä? Työttömien tietoja ei saa siirtää asiakastietojärjestelmästä toiseen, sen estää laki. Asiakas ei ole antanut suostumustaan siihen, että kopioit tietonsa jonnekin muualle, joten jos olet töissä jossakin kunnassa, niin vinkkinä viikoksi: vien tämän asian hallinnossa tietosuojavastaavalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä kun mulle ei kumpikaan ole ollut vaikeaa eikä lähipiirissä kellekään. Eikä me mitään kultapossuja olla vaan ihan tavallisia.
Käytä ihmeessä kaikki temin palvelut ammatinvalintapsykologia ja työttömän maksutonta terveystarkastusta myöten, kyllä sä apuja saat kunhan itse pyydät.
Aktiivisuus on eduksi.
Miksi oletat (kommenttisi sävy on olettava), etten minä tai joku muu kaltaiseni ole aktiivinen ja käytä noita mainitsemiasi palveluja?
Aikamoinen tuttavapiiri sulla, jos kenelläkään siinä ei ole työllistymis- tai opiskelemaanpääsemisvaikeuksia. Ymmärräthän, ettei tuttavapiirisi ole kuin mitätön sektori väestötasolla etkä voi vetää yleistyksiä sen perusteella. Aloituksessa mainitut ongelmat eivät ole vain henkilökohtainen tragediani vaan kansallisen tason ongelma.
-ap
Olen eri kuin alkuperäinen kommentoija, mutta en minäkään tunne ketään, joka ei olisi päässyt kouluun tai töihin. Kaikki eivät tietenkään pääse sinne unelmaduuniin, mutta en oikeasti tunne yhtään vasten tahtoaan ilman työtä tai koulupaikkaa olevaa ihmistä. Ei myöskään puolisoni, kun asiaa häneltä kysyin.
Yksi kaveri oli pari kuukautta työttömänä, mutta sai sitten duunipaikan, tosin ihan eri alalta kuin mihin hänellä on koulutus.
Ainoa "työtön" jonka tunnen, on 5 pienen lapsen kotiäiti, joka ei halua mennäkään töihin, vaikka hoitovapaa on jo loppunut. Mies elättää tuon perheen.
Se ettet sinä tunne ei tarkoita ettei heitä olisi. Käsittelen työkseni työttömien tietoja, sillä ei ole väliä mitä siellä lukee työni kannalta koska minä vain siirrän tiesin toiseen ohjelmaan mutta luen ne silti.
Etenkin alle 30-vuotiassa on näitä vastentahtoisesti työttömiä. Veikkaan että sinä olet vanhempi. Hakevat tyyliin kaupan kassalle eivätkä minnekään unelmaduuniin ja silti paikkoja ei tule.Tiesitkö muuten että alle 20 työtuntia viikossa tekevä on työtön jos hän tarvitsee tukia? Luuletko ettei esim näitä ihmisiä ole ollenkaan?
Jatkan vielä. Meillä on paljon koulutettua väkeä ilman töitä. Totta kai jokainen halua sen mitä opiskeli tai jo teki työkseen.
Silti suurin osa lähtee opiskelemaan jotain muuta.
Arvatkaa kauanko esim ammatiltaan arkkitehti jaksaa opiskella kampanjaksi saatikka tehdä sitä työtä? Vaihtaisitko itse kampanjaksi omat vuosien opiskelusi?
Enkä siis tarkoita väheksyä kampaajia! Mutta en myöskään halua että hiuksiani leikkaa kukaan joka ei sitä halua tehdä.
Lähinnä nämä kaikki pääsee opiskelemaan-ihmiset voisi miettiä omalle kohdalleen että ovatko itse valmiita opiskellaan ihan mitä vain missä työllistyy. Tai haluaisiko he kampaajaksi tai hoitajaksi itselleen jonkun joka sitä ei halua tehdä.
KIITOS IHAN MIELETTÖMÄN PALJON TÄSTÄ AVAUKSESTA ❤❤ Olen 10 vuotta yrittänyt asiasta puhua ilman mitään vastauksia eikä vastakaikua!!
Mä ehdin jo täyttää 31v ja samassa tilanteessakuin 18 vuotiaana 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä kun mulle ei kumpikaan ole ollut vaikeaa eikä lähipiirissä kellekään. Eikä me mitään kultapossuja olla vaan ihan tavallisia.
Käytä ihmeessä kaikki temin palvelut ammatinvalintapsykologia ja työttömän maksutonta terveystarkastusta myöten, kyllä sä apuja saat kunhan itse pyydät.
Aktiivisuus on eduksi.
Miksi oletat (kommenttisi sävy on olettava), etten minä tai joku muu kaltaiseni ole aktiivinen ja käytä noita mainitsemiasi palveluja?
Aikamoinen tuttavapiiri sulla, jos kenelläkään siinä ei ole työllistymis- tai opiskelemaanpääsemisvaikeuksia. Ymmärräthän, ettei tuttavapiirisi ole kuin mitätön sektori väestötasolla etkä voi vetää yleistyksiä sen perusteella. Aloituksessa mainitut ongelmat eivät ole vain henkilökohtainen tragediani vaan kansallisen tason ongelma.
-ap
Olen eri kuin alkuperäinen kommentoija, mutta en minäkään tunne ketään, joka ei olisi päässyt kouluun tai töihin. Kaikki eivät tietenkään pääse sinne unelmaduuniin, mutta en oikeasti tunne yhtään vasten tahtoaan ilman työtä tai koulupaikkaa olevaa ihmistä. Ei myöskään puolisoni, kun asiaa häneltä kysyin.
Yksi kaveri oli pari kuukautta työttömänä, mutta sai sitten duunipaikan, tosin ihan eri alalta kuin mihin hänellä on koulutus.
Ainoa "työtön" jonka tunnen, on 5 pienen lapsen kotiäiti, joka ei halua mennäkään töihin, vaikka hoitovapaa on jo loppunut. Mies elättää tuon perheen.
Se ettet sinä tunne ei tarkoita ettei heitä olisi. Käsittelen työkseni työttömien tietoja, sillä ei ole väliä mitä siellä lukee työni kannalta koska minä vain siirrän tiesin toiseen ohjelmaan mutta luen ne silti.
Etenkin alle 30-vuotiassa on näitä vastentahtoisesti työttömiä. Veikkaan että sinä olet vanhempi. Hakevat tyyliin kaupan kassalle eivätkä minnekään unelmaduuniin ja silti paikkoja ei tule.Tiesitkö muuten että alle 20 työtuntia viikossa tekevä on työtön jos hän tarvitsee tukia? Luuletko ettei esim näitä ihmisiä ole ollenkaan?
Jatkan vielä. Meillä on paljon koulutettua väkeä ilman töitä. Totta kai jokainen halua sen mitä opiskeli tai jo teki työkseen.
Silti suurin osa lähtee opiskelemaan jotain muuta.
Arvatkaa kauanko esim ammatiltaan arkkitehti jaksaa opiskella kampanjaksi saatikka tehdä sitä työtä? Vaihtaisitko itse kampanjaksi omat vuosien opiskelusi?Ei näille lahopää-trolleille mene jakeluun se, miten monisyisestä asiasta tässä oikeasti on kysymys.
Heitellään vain olkiukkoja, oletuksia ja provoja. Tarkoitus levittää pahaa oloa kun kuvitellaan, että sillä tavalla itsellä helpottaisi.
Jos ihminen on satsannut opintoihin rahallisesti ja ajallisesti, se on ammattiosaamiselle ja haluttavuudelle työmarkkinoilla kuolinisku, jos niitä oman alan töitä ei x ajassa saa ja tekee vain hanttihommia. Lopulta koulutus muuttuu arvottomaksi. Eli ei saa hakea "unelmaduunia" tai toivoa sitä, mitä se itse kullekin nyt on, mutta ei saisi tehdä hanttihommiakaan, koska sitten on työnantajien mielestä epäonnistunut ja kunnianhimoton. Yhtään mitään ei voi tehdä oikein.
-ap
Perusta sitten firma ja palkkaa sinne just ne kaikki, jotka haluat. Jos kerran olet niin erinomainen osaaja, miksi ihmeessä edes menisit palkansaajaksi? Jos et hallitse kirjanpitoa, voit ostaa palvelun joltain toiselta yritykseltä. Niin muutkin pienemmät firmat tekevät. Jos et osaa johtaa omaa yritystäsi, palkkaa toimariksi joku, joka osaa. Jos et osaa myydä mitään, palkkaa joku, joka osaa. Myynnin ja markkinoinninkin voi nykyisin ostaa toiselta firmalta. Tai verkostoidut muutaman muun tyypin kanssa, joista yhdellä on osaaminen johtamiseen, toisella osaaminen myyntiin ja sulla osaaminen myytävän tuotteen tai palvelun tekemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä kun mulle ei kumpikaan ole ollut vaikeaa eikä lähipiirissä kellekään. Eikä me mitään kultapossuja olla vaan ihan tavallisia.
Käytä ihmeessä kaikki temin palvelut ammatinvalintapsykologia ja työttömän maksutonta terveystarkastusta myöten, kyllä sä apuja saat kunhan itse pyydät.
Aktiivisuus on eduksi.
Miksi oletat (kommenttisi sävy on olettava), etten minä tai joku muu kaltaiseni ole aktiivinen ja käytä noita mainitsemiasi palveluja?
Aikamoinen tuttavapiiri sulla, jos kenelläkään siinä ei ole työllistymis- tai opiskelemaanpääsemisvaikeuksia. Ymmärräthän, ettei tuttavapiirisi ole kuin mitätön sektori väestötasolla etkä voi vetää yleistyksiä sen perusteella. Aloituksessa mainitut ongelmat eivät ole vain henkilökohtainen tragediani vaan kansallisen tason ongelma.
-ap
Olen eri kuin alkuperäinen kommentoija, mutta en minäkään tunne ketään, joka ei olisi päässyt kouluun tai töihin. Kaikki eivät tietenkään pääse sinne unelmaduuniin, mutta en oikeasti tunne yhtään vasten tahtoaan ilman työtä tai koulupaikkaa olevaa ihmistä. Ei myöskään puolisoni, kun asiaa häneltä kysyin.
Yksi kaveri oli pari kuukautta työttömänä, mutta sai sitten duunipaikan, tosin ihan eri alalta kuin mihin hänellä on koulutus.
Ainoa "työtön" jonka tunnen, on 5 pienen lapsen kotiäiti, joka ei halua mennäkään töihin, vaikka hoitovapaa on jo loppunut. Mies elättää tuon perheen.
Se ettet sinä tunne ei tarkoita ettei heitä olisi. Käsittelen työkseni työttömien tietoja, sillä ei ole väliä mitä siellä lukee työni kannalta koska minä vain siirrän tiesin toiseen ohjelmaan mutta luen ne silti.
Etenkin alle 30-vuotiassa on näitä vastentahtoisesti työttömiä. Veikkaan että sinä olet vanhempi. Hakevat tyyliin kaupan kassalle eivätkä minnekään unelmaduuniin ja silti paikkoja ei tule.Tiesitkö muuten että alle 20 työtuntia viikossa tekevä on työtön jos hän tarvitsee tukia? Luuletko ettei esim näitä ihmisiä ole ollenkaan?
Jatkan vielä. Meillä on paljon koulutettua väkeä ilman töitä. Totta kai jokainen halua sen mitä opiskeli tai jo teki työkseen.
Silti suurin osa lähtee opiskelemaan jotain muuta.
Arvatkaa kauanko esim ammatiltaan arkkitehti jaksaa opiskella kampanjaksi saatikka tehdä sitä työtä? Vaihtaisitko itse kampanjaksi omat vuosien opiskelusi?Enkä siis tarkoita väheksyä kampaajia! Mutta en myöskään halua että hiuksiani leikkaa kukaan joka ei sitä halua tehdä.
Lähinnä nämä kaikki pääsee opiskelemaan-ihmiset voisi miettiä omalle kohdalleen että ovatko itse valmiita opiskellaan ihan mitä vain missä työllistyy. Tai haluaisiko he kampaajaksi tai hoitajaksi itselleen jonkun joka sitä ei halua tehdä.
No tämä. Ja sitten jankutetaan, kuinka "täytyy pitää työstään".
Ihan mahdoton yhtälö, missä kaikki olisivat kouluttautuneita, keskituloisia ja vakitöissä paikassa, josta pitävät. Kuulostaahan se kivalta, mutta ei ole todellisuutta.
-ap
Kiitos asiallisesta kommentistasi.
Tiedostan myös tuon puolen. Pienemmillä paikkakunnilla, varsinkin Itä-Suomessa ja varmaan osin Lapissakin on kova pula tietyn alan työntekijöistä. Houkuttimia ei ole tarpeeksi, se lienee yksinkertaisin selitys ilmiölle. Luulisi vakituisen työn ja hyvän palkan kuitenkin monia houkuttavan, jos vaan koulutus on sopiva.
-ap