Miten mahdottoman vaikeaa voi olla vakituisen työpaikan saaminen tai edes kouluun pääseminen?

Olet monessa asiassa oikeassa.

Erityisesti ihmettelen, ettei kukaan ole nostanut julkiseen keskusteluun sitä, että nykyään pitää hankkia koko ajan uusia koulutuksia - mutta millä rahalla? Ei opintotukea saa 5-10 tutkintoon, eikä koko ajan voi ottaa lainaa. Työtä ei välttämättä saa niin että sillä saisi leivän suuhun opiskellessa eikä työtön SAA opiskella.

Minulla on neljä koulutusta, tosin kahdelta alalta ensin alempi ja sitten ylempi. Ensimmäisen vakinaisen työpaikan sain jo opiskeluaikana, mutta sitten tuli konkurssi ja vei vuosia saada uusi työ. Nyt on toistaiseksi voimassa oleva paikka, mutta en ikinä tule maksamaan niin paljon veroja, että maksaisin kaikki koulutukseni takaisin, sillä näiden tutkintoon johtavien opintojen lisäksi olen käynyt myös tvp-poliittisia koulutuksia ja niistä kouluttaja kuittaa ihan hyvät rahat / naama, opettamatta paljon mitään hyödyllistä.  Yksi näistä koulutuksista oli ihan hyvä aikoinaan ja se poiki määräaikaisen paikankin silloin, tosin julkiselta puolelta. 

Vierailija kirjoitti:

Olet monessa asiassa oikeassa.

Erityisesti ihmettelen, ettei kukaan ole nostanut julkiseen keskusteluun sitä, että nykyään pitää hankkia koko ajan uusia koulutuksia - mutta millä rahalla? Ei opintotukea saa 5-10 tutkintoon, eikä koko ajan voi ottaa lainaa. Työtä ei välttämättä saa niin että sillä saisi leivän suuhun opiskellessa eikä työtön SAA opiskella.

Tämähän se.

Sitten saa koko ajan lukea syyllistämistä joka suunnasta.

Mitään muuta en niin haluaisi kuin vakityön alalta, joka edes jotenkin sopisi minulle ja jota pystyisin tekemään. Jolla tienaisin leivän pöytään ja maksaisin lainaa. Ei sen todellakaan mitään tosi kivaa edes tarvi olla. Kunhan on kunnon työ. Voisin siinä ohessa opiskellakin lisää esim. avoimessa ja kustantaa työllä opinnot. Olen joustava, en ollenkaan nirso.

Mutta ei. Ei pääse.

Jatkan toki yrittämistä kun en muutakaan voi.

Alkaa kyllä mielenterveys rakoilla kun joka suunnasta saa lukea vain eriasteista syyllistämistä.

Mielestäni on varsin outoa että katastrofin keskellä ylipäätään jaksetaan jauhaa näistä oppisopimuksista sun muista poliittisista himmeleistä. Luulisi olevan kansakunnalla tärkeämpääkin tekemistä.

Aika hurja vaatimus saada vakituinen työ. Itse olin toistaiseksi jatkuvassa työpaikassa, mutta käytännössä siinäkin oli vuosittainen epävarmuus rahoituksen jatkumisesta. Vaihdoin kolmen vuoden projektiin, joka päättyy tänä syksynä, eli jälleen on työnhaku edessä. En silti haaveilekaan vakituisesta työstä, riittäisi kun saisi taas kolmen vuoden projektin.

Aina olen helposti päässyt kouluihin ja myös menestynyt opinnoissa, mutta eipä se työpaikaksi muutu.

Ihan puppua, että matemaattista lahjakkuutta jossakin tarvittaisiin. Sosiaalisia kälättäjiä kyllä rekrytoidaan, mutta ei meitä itseksemme ongemia pohtivia matemaatikkoja.

Vaikeaahan se on. Itse etsin parhaillaan töitä.

Huvittaa muutes ne, jotka aina sanoo, että amikseen pääsee kaikki jotka hakee. Ei pääse. Viimeksi opiskelemalleni alalle oli pääsykoe ja ryhmähaastattelu. Hakijoita oli 250 ja sisään pääsi 2x 20 hlö.

Vierailija kirjoitti:

Aina olen helposti päässyt kouluihin ja myös menestynyt opinnoissa, mutta eipä se työpaikaksi muutu.

Ihan puppua, että matemaattista lahjakkuutta jossakin tarvittaisiin. Sosiaalisia kälättäjiä kyllä rekrytoidaan, mutta ei meitä itseksemme ongemia pohtivia matemaatikkoja.

Matemaattisesti lahjakkaat pääsee kyllä kouluun kun kouluun. Sosiaalisille hölöttäjille taas menee kaikki työt. Mitäs sitten kun ei ole kumpaakaan :/

Vierailija kirjoitti:

Olet monessa asiassa oikeassa.

Erityisesti ihmettelen, ettei kukaan ole nostanut julkiseen keskusteluun sitä, että nykyään pitää hankkia koko ajan uusia koulutuksia - mutta millä rahalla? Ei opintotukea saa 5-10 tutkintoon, eikä koko ajan voi ottaa lainaa. Työtä ei välttämättä saa niin että sillä saisi leivän suuhun opiskellessa eikä työtön SAA opiskella.

Työtön saa kylläkin opiskella, itse opiskelen vakaopeksi yliopistossa työttömyysetuudella. Etuutta saa 24 kuukaudeksi. Aikamoisella tahdilla saa kyllä vetää ja osa jää työn oheen. Alalle on myös työn ohessa oleva koulutusmahdollisuus ainakin Kokkolassa. Erillisellä luvalla saa olla välillä töissä vaikka kesällä ja sitten haetaan taas työttömyysetuutta ja koulutusaika jatkuu siitä.

Tämä vaati muuton yliopistokaupunkiin ja sukulaisten taloudellista ja käytännön apua, että onnistuu, mutta minä olen saanut yhteiskunnalta hyvän avun te-toimistosta ja Kelan kanssa on selvät sävelet. Tulevan alan haasteet tiedostan erittäin hyvin, mutta haluan ensisijaisesti töihin ja ei päiväkotityö nyt täysin kurjuutta ole. Tällä hetkellä on ainakin helppo vaihtaa työpaikkaa ja sitten myös jatkokouluttautua. 

Nuorten työpaikat on nykyään ihan surkeita. Ei ole enää sellaista työnantajan moraalia ollenkaan.

Jos ohjelmointi yhtään nappaa, niin MOOC-kurssit ovat ihan hyviä päästä alkuun.

Yksi mikä erityisesti ärsyttää sekä kouluihin että työpaikkoihin hakemisessa:

korostetaan ja edellytetään taitoja, joita siinä tehtävässä/opinto-ohjelmassa ei oikeasti tarvita. Esim. matematiikan ylikorostaminen aloilla, joissa sitä ei tarvita. Ja kyseessä ei siis ole jokapäiväinen perusmatikka, vaan tyyliin yhtälöt/paraabelit/derivaatat.

Matemaattisesti lahjattomana mutta muuten älykkäänä ja verbaalisena ihmisenä ahdistaa, kun ensiksi mainitun takia en meinaa päästä amkiin enää mitenkään sisään, koska en osaa yhtälöitä. Enkä lähemmäs nelikymppisenä enää viitsi mennä takaisin lukioon korottamaan arvosanoja kun kirjoitin 2004. Ja se olisi vain älytöntä ajan- ja resurssien tuhlausta muutenkin. Ei mitään järkeä koko hommassa.

Ostaisin valmennuskurssin tuohon pelle-amk-kokeeseen jos olisi rahaa ja takuut siitä, että myöskin pääsisi sisään.

Lukea kyllä jaksan, mutta ei sekään ole auttanut, esim. yliopistoon pääsyssä.

Se on totta, että amikseenkin on vaikeaa päästä, ainakin joillekin aloille. Ja aina tyrkytetään lähihoitajaksi hakemista ja on kova pula hoitoalalla, mutta eipä vaan sinnekään pääse. Ja toivon, ettei hoitoalalle hae kukaan, joka ei sinne sovellu. Vaatii ihan tietynlaista persoonaa ja kiinnostusta.

Oppisopimus olisi erinomainen tapa oppia käytännönläheiseen ammattiin, mutta firmoissa ei haluta sitoutua eikä muka ole resursseja opettaa. Oppisopimus ei ole ratkaisu yhtään mihinkään kun ei juuri kukaan palkkaa. Oppisopimukseen tarvitaan se firma, joka palkkaa ja kouluttaa ja sitoutuu siihen.

Työelämä on muuttunut. Myös yrityksillä työt ovat varsin usein erilaisia projektitöitä. Tai tehdään homma A alihankintana toiselle firmalle, vaikka voitaisiin hyvin tehdä myös hommat B, C ja D. Sellaisia isoja tilauksia, joissa tilataan yhdeltä firmalta koko helahoito ja joissa työt kestävät useamman vuoden, on aiempia vuosikymmeniä vähemmän. Työntekijöitä ei voida palkata vakinaisiin työsuhteisiin, jos töitäkään ei ole tiedossa kuin muutamasta kuukaudesta vuoteen. Kekkosen ajan 5-vuotissuunnitelmista on siirrytty qvartaalitalouteen. 

Olen usein miettinyt, missä vaiheessa palkansaajista siirrytään nk kevytyrittäjyyteen. Ts sen sijaan, että olisit yhdessä yrityksessä palkansaajana, myytkin omaa osaamistasi useammalle yritykselle kevytyrittäjänä. 

Niin tuttua, ap! Et ole yksin. ;)

En tiedä, sopiiko tämä ehdotus elämäntilanteeseesi, mutta oletko kokeillut hakea töitä ulkomailta? Voit hakea töihin, joissa vaaditaan suomen kielen taitoa tai sitten ihan muihinkin töihin koulutuksesi ja muun osaamisesi mukaan. Trainee-ohjelmakin voisi olla hyvä, jos sinulla on vasta vähän työkokemusta.

Työkkärissä ja kuntakokeilussa aina tarjotaan työkokeilua, mutta en tiedä, onko siitä sitten oikeasti mitään hyötyä työllistymisen kannalta. Työvoimakoulutukseen hakemisessa ehkä, kun voi kirjoittaa perusteluihin, että on tehnyt jo vähän uuden alan työtä... Saatko palkkatukea? Minulle ei ole ollut siitäkään vielä mitään hyötyä, mutta ehkä sinulla on parempi onni?

Olen huomannut, että työvoimakoulutukset, joiden ilmoituksessa mainitaan, että ne sopivat alanvaihtajille ei oikeastaan ole tarkoitettu alanvaihtajille, mikä on tyhmää, koska koko ajan valitetaan työvoimapulasta, mutta uusia työntekijöitä ei niille aloille kuitenkaan haluta...

Älä luovuta! Toivottavasti pääset vielä johonkin. Ehkä jollain muulla olisi vielä hyviä ehdotuksia?

Vierailija kirjoitti:

Työelämä on muuttunut. Myös yrityksillä työt ovat varsin usein erilaisia projektitöitä. Tai tehdään homma A alihankintana toiselle firmalle, vaikka voitaisiin hyvin tehdä myös hommat B, C ja D. Sellaisia isoja tilauksia, joissa tilataan yhdeltä firmalta koko helahoito ja joissa työt kestävät useamman vuoden, on aiempia vuosikymmeniä vähemmän. Työntekijöitä ei voida palkata vakinaisiin työsuhteisiin, jos töitäkään ei ole tiedossa kuin muutamasta kuukaudesta vuoteen. Kekkosen ajan 5-vuotissuunnitelmista on siirrytty qvartaalitalouteen. 

Olen usein miettinyt, missä vaiheessa palkansaajista siirrytään nk kevytyrittäjyyteen. Ts sen sijaan, että olisit yhdessä yrityksessä palkansaajana, myytkin omaa osaamistasi useammalle yritykselle kevytyrittäjänä. 

Puhut asiaa. Mutta yrittäjyyskin vaatii ihan tietynlaista luonnetta ja ns. yrittäjähenkisyyttä. Ja tietysti sitä osaamista ja myöskin taitoa myydä sitä ja laatia hyvä liiketoimintasuunnitelma. Kaikista ei vain siihen ole, vaikka olisivatkin huippuja työntekijöitä palkollisina.

Lisäksi Suomessa yrittäjä on kurjassa asemassa kun tipahtaa sosiaalitukien ulkopuolelle ja työnantajat on tosi haluttomia palkkaamaan entistä yrittäjää.

Näkisin niin, että tahtoa ja osaamista on tässä maassa kyllä, mutta aivan liikaa erilaisia kannustinloukkuja, esteitä ja hidasteita. Työnteko pitäisi jotenkin "vapauttaa" näistä kahleista ja lisäksi ruveta puuttumaan tiukemmin palkkaukseen ja etenkin ilmaisten harjoittelijoiden kierrättämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Jos ohjelmointi yhtään nappaa, niin MOOC-kurssit ovat ihan hyviä päästä alkuun.

Joo... mutta eipä niillä töitä saa. Mutta onhan se ihan hauskaa tekemistä.

Suhteet. 

Luin tuossa äsken erään paikallisen työnantajan facebook kirjoittelua ja tämän yrittäjä kaverin.

Molemmat oli vakaasti sitämieltä etteivät yhtään työtöntä tule palkkaamaan ja että ulkomailta tulee kiireesti saada tntekijöitä.

Myös työttömien suuret avustukse herätti katkeruutta ja kuuulemma alkaa työnteko maistumaan kun otetaan avustukset pois.

Sitä jäin miettimään että miten ne työttömät pääsee töihin silloin jos avustukset otetaan pois ja jos työnantajat ei työttömiä palkkaa?

Esitin näille myös tämän kysymyksen, vielä eivät ole vastanneet.

Vierailija kirjoitti:

Suhteet. 

Tämä on epäreiluuden huippu, koska ammattiosaamisen pitäisi ratkaista eikä sen, kenet tuntee.

Jos itse olisin tj, en ikinä palkkaisi jotain sukulaispoikaa/tyttöä siksi, että hän sukulaisuussuhteillaan haluaisi töihin. Olisin kiinnostunut tutkinnoista, työkokemuksesta ja persoonasta.

Vierailija kirjoitti:

Luin tuossa äsken erään paikallisen työnantajan facebook kirjoittelua ja tämän yrittäjä kaverin.

Molemmat oli vakaasti sitämieltä etteivät yhtään työtöntä tule palkkaamaan ja että ulkomailta tulee kiireesti saada tntekijöitä.

Myös työttömien suuret avustukse herätti katkeruutta ja kuuulemma alkaa työnteko maistumaan kun otetaan avustukset pois.

Sitä jäin miettimään että miten ne työttömät pääsee töihin silloin jos avustukset otetaan pois ja jos työnantajat ei työttömiä palkkaa?

Esitin näille myös tämän kysymyksen, vielä eivät ole vastanneet.

Tämä on niin tyypillinen mentaliteetti.

Jos työttömät kerran elää niin leveästi, mikään ei estä näitä suunsoittajia itsekin sellaisiksi ryhtymästä.

Ja on turha valittaa työhaluttomuudesta kun oikeasti kyse on palkkaushaluttomuudesta. On myöskin naurettavaa naukua joka keskustelussa, että "hakekaa puhelinmyyjiksi laiskat" kun a) sillä työllä ei voi elättää itseään ja b) KAIKKI vihaavat puhelinmyyjiä eikä kukaan osta heiltä mitään.