Miten mahdottoman vaikeaa voi olla vakituisen työpaikan saaminen tai edes kouluun pääseminen?
Koko työelämä on ihan päin seiniä.
Ja useimmat ideat, joita tyrkytetään, on ihan syvältä ja täysin irtaantuneita todellisuudesta.
Tyyliin:
mikset mene oppisopimukselle?
Yritetty on, yhtäkään firmaa ja yrittäjää ei kiinnosta kouluttaa.
mikset vain mene töihin?
ne kerrat, kun olen vain kävellyt sisään firmoihin, joihin ylipäätään voi kävellä sisään, ja ilmoittanut tulevani töihin, minut on joko naurettu pihalle tai neuvottu täyttämään hakemus netissä.
mikset valitse aloja jotka työllistää?
enpä tiennyt nuorena että valitsemani ala x ei työllistä jatkossa. Kenelläkään ei ole kristallipalloa. Lisäksi elämässä tulee eteen erilaisia asioita, jotka pistää suunnitelmat uusiksi. Esim. sairastuminen, perhe.
mikset vaihda alaa?
koko ajan yritetään, mutta minnekään ei pääse. Niin valtava määrä hakijoita, vain pieni prosentti pääsee sisään ja on ensikertalaiskiintiöt. Haettu myös aloille, joissa kova työvoimapula. Ei tee eroa. Ei pääse niin ei pääse.
mikset hae muihin kuin isompiin kaupunkeihin?
on haettu, ei eroa.
mikset mene amikseen alalle x, siellä on töitä?
terveydellisistä tai soveltumattomuussyistä minä tai moni muu ei voi noin vaan valita vain mitä tahansa alaa. Pitää olla siihen kykenevä ja edes jollain tasolla motivoitunut ja kiinnostunut ja alalle sopiva. Matemaattisesti lahjattomalle ei sovi alat, joissa matikkaa vaaditaan. Aralle ja sosiaalisista vaikeuksista kärsivälle tai ihmisistä viis veisaavalle ei sovi hoitoala. Allergiselle ei sovi kampaamon työ. Jne. Jne.
eli sä et vaan haluu töihin?!?
ei pidä paikkaansa, kyllä haluan. Ja koko ajan yritän. Mihinkään ei pääse, minnekään en kelpaa.
Suurin osa ihmisistä yrittää parhaansa niissä raameissa, jotka heillä on. Kaikki ei vaan pysty kaikkeen eikä sovi kaikkeen. Periaatteessa meillä on tässä maassa mahdollisuuksien tasa-arvo, mutta miten se toteutuu käytännössä onkin kokonaan eri juttu.
Alanvaihtajana olen järkyttynyt siitä, miten vaikeaa alan vaihtamisesta on tehty. Ja opintoja pitäisi myös rahoittaa työssä käymällä. Töitä on vaikeaa saada, haki sitten ihan mitä tahansa. En kelvannut edes puhelinmyyntiin vakuutusyhtiölle kun sellaistakin hain. Näin esimerkkinä.
Mihinkään työhön tai kouluun ei vain mennä. Niihin haetaan. Sitten jännätään, osuuko arpa omalle kohdalle vai ei.
Kommentit (233)
Ilmoitan asiattomiksi kaikki henkilökohtaisuuksiin menevät vittuilut.
On se kumma että pahaa oloaan purkavien pitää tulla tähänkin ketjuun aukomaan päätään ja kertomaan "totuuksia" asioista, joista he eivät oikeasti mitään ymmärrä.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhteet.
Tämä on epäreiluuden huippu, koska ammattiosaamisen pitäisi ratkaista eikä sen, kenet tuntee.
Jos itse olisin tj, en ikinä palkkaisi jotain sukulaispoikaa/tyttöä siksi, että hän sukulaisuussuhteillaan haluaisi töihin. Olisin kiinnostunut tutkinnoista, työkokemuksesta ja persoonasta.
Miksi tuo on epäreiluuden huippu? Työntekijät on kalliita investointeja, tietty jokainen haluaa palkata sen, josta koituu firmalle vähiten vahinkoa. Työtön tulee liian usein firmaan tekemään tuhojaan, ei tekemään töitä. Verkostot on sitä varten, että saadaan vinkki hyvästä työntekijästä eli suhteilla pelataan, se on jokaisen etu. Paitsi sen, joka tekee työnsä niin huonosti, ettei kukaan uskalla suositella.
Olisiko lähteitä tälle väitteelle, että työtön tulee firmaan tekemään tuhojaan?
Nimenomaan KOSKA se työntekijä on kallis investointi, silloin RATKAISEE koulutus ja kokemus, ei suinkaan se, onko se tyyppi nyt siskon kummin kaima vai naapurin Pertti. Hyvä tyyppi on täysi turhake jos ei tee työtään kunnolla ja se, ettei ole niitä ns. verkostoja ei tarkoita, etteikö olisi hyvä tyyppi.
-ap
"Hyvä tyyppi" ei tarkoita, että olisi joku vitsiniekka tai firman innokkain bileiden järjestäjä. "Hyvä tyyppi" tarkoittaa, että osaa hommansa ja lisäksi tulee toimeen niin johtoportaan, työkovereiden kuin asiakkaidenkin kanssa. Jos joku työpaikalla tuntee tällaisen henkilön, tottakai haastatellaan ensin sellaista eikä vasta sitten jotain randomia, joka paperilla näyttää hyvältä. Ja ei....tänä päivänä ei suositella kaverin serkun kissan kummin kaimaa vaan jotain sellaista henkilöä, jonka kanssa on aiemmin ollut työn puolesta tekemisissä (esimiestä, työkaveria, kilpailevan firman kollegaa tai asiakasta).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhteet.
Tämä on epäreiluuden huippu, koska ammattiosaamisen pitäisi ratkaista eikä sen, kenet tuntee.
Jos itse olisin tj, en ikinä palkkaisi jotain sukulaispoikaa/tyttöä siksi, että hän sukulaisuussuhteillaan haluaisi töihin. Olisin kiinnostunut tutkinnoista, työkokemuksesta ja persoonasta.
Miksi tuo on epäreiluuden huippu? Työntekijät on kalliita investointeja, tietty jokainen haluaa palkata sen, josta koituu firmalle vähiten vahinkoa. Työtön tulee liian usein firmaan tekemään tuhojaan, ei tekemään töitä. Verkostot on sitä varten, että saadaan vinkki hyvästä työntekijästä eli suhteilla pelataan, se on jokaisen etu. Paitsi sen, joka tekee työnsä niin huonosti, ettei kukaan uskalla suositella.
Olisiko lähteitä tälle väitteelle, että työtön tulee firmaan tekemään tuhojaan?
Nimenomaan KOSKA se työntekijä on kallis investointi, silloin RATKAISEE koulutus ja kokemus, ei suinkaan se, onko se tyyppi nyt siskon kummin kaima vai naapurin Pertti. Hyvä tyyppi on täysi turhake jos ei tee työtään kunnolla ja se, ettei ole niitä ns. verkostoja ei tarkoita, etteikö olisi hyvä tyyppi.
-ap
"Hyvä tyyppi" ei tarkoita, että olisi joku vitsiniekka tai firman innokkain bileiden järjestäjä. "Hyvä tyyppi" tarkoittaa, että osaa hommansa ja lisäksi tulee toimeen niin johtoportaan, työkovereiden kuin asiakkaidenkin kanssa. Jos joku työpaikalla tuntee tällaisen henkilön, tottakai haastatellaan ensin sellaista eikä vasta sitten jotain randomia, joka paperilla näyttää hyvältä. Ja ei....tänä päivänä ei suositella kaverin serkun kissan kummin kaimaa vaan jotain sellaista henkilöä, jonka kanssa on aiemmin ollut työn puolesta tekemisissä (esimiestä, työkaveria, kilpailevan firman kollegaa tai asiakasta).
"eikä vasta sitten jotain randomia," tilalle siis "vasta sitten jotain randomia".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhteet.
Tämä on epäreiluuden huippu, koska ammattiosaamisen pitäisi ratkaista eikä sen, kenet tuntee.
Jos itse olisin tj, en ikinä palkkaisi jotain sukulaispoikaa/tyttöä siksi, että hän sukulaisuussuhteillaan haluaisi töihin. Olisin kiinnostunut tutkinnoista, työkokemuksesta ja persoonasta.
Miksi tuo on epäreiluuden huippu? Työntekijät on kalliita investointeja, tietty jokainen haluaa palkata sen, josta koituu firmalle vähiten vahinkoa. Työtön tulee liian usein firmaan tekemään tuhojaan, ei tekemään töitä. Verkostot on sitä varten, että saadaan vinkki hyvästä työntekijästä eli suhteilla pelataan, se on jokaisen etu. Paitsi sen, joka tekee työnsä niin huonosti, ettei kukaan uskalla suositella.
Olisiko lähteitä tälle väitteelle, että työtön tulee firmaan tekemään tuhojaan?
Nimenomaan KOSKA se työntekijä on kallis investointi, silloin RATKAISEE koulutus ja kokemus, ei suinkaan se, onko se tyyppi nyt siskon kummin kaima vai naapurin Pertti. Hyvä tyyppi on täysi turhake jos ei tee työtään kunnolla ja se, ettei ole niitä ns. verkostoja ei tarkoita, etteikö olisi hyvä tyyppi.
-ap
"Hyvä tyyppi" ei tarkoita, että olisi joku vitsiniekka tai firman innokkain bileiden järjestäjä. "Hyvä tyyppi" tarkoittaa, että osaa hommansa ja lisäksi tulee toimeen niin johtoportaan, työkovereiden kuin asiakkaidenkin kanssa. Jos joku työpaikalla tuntee tällaisen henkilön, tottakai haastatellaan ensin sellaista eikä vasta sitten jotain randomia, joka paperilla näyttää hyvältä. Ja ei....tänä päivänä ei suositella kaverin serkun kissan kummin kaimaa vaan jotain sellaista henkilöä, jonka kanssa on aiemmin ollut työn puolesta tekemisissä (esimiestä, työkaveria, kilpailevan firman kollegaa tai asiakasta).
Ja tämä asettaa täysin eriarvoiseen asemaan ne hyvin työnsä tekevät, jotka eivät esim. introverttiyttään osallistu kahvipöytäjuoruiluun. Silloin häntä ei suosittele kukaan, koska pidetään hiljaisena/outona/ylimielisenä. Tällaista kuulee usein.
Hyvä tyyppi ei ole sama asia kuin joku sosiaalinen pöhisijä. Tai ei saisi olla.
Uskon, että voisit saada palstalla ihan konkreettista apua tilanteeseesi, mutta pitäisi avata tilannetta enemmän. Tuskin halusit vain valittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhteet.
Tämä on epäreiluuden huippu, koska ammattiosaamisen pitäisi ratkaista eikä sen, kenet tuntee.
Jos itse olisin tj, en ikinä palkkaisi jotain sukulaispoikaa/tyttöä siksi, että hän sukulaisuussuhteillaan haluaisi töihin. Olisin kiinnostunut tutkinnoista, työkokemuksesta ja persoonasta.
Miksi tuo on epäreiluuden huippu? Työntekijät on kalliita investointeja, tietty jokainen haluaa palkata sen, josta koituu firmalle vähiten vahinkoa. Työtön tulee liian usein firmaan tekemään tuhojaan, ei tekemään töitä. Verkostot on sitä varten, että saadaan vinkki hyvästä työntekijästä eli suhteilla pelataan, se on jokaisen etu. Paitsi sen, joka tekee työnsä niin huonosti, ettei kukaan uskalla suositella.
Olisiko lähteitä tälle väitteelle, että työtön tulee firmaan tekemään tuhojaan?
Nimenomaan KOSKA se työntekijä on kallis investointi, silloin RATKAISEE koulutus ja kokemus, ei suinkaan se, onko se tyyppi nyt siskon kummin kaima vai naapurin Pertti. Hyvä tyyppi on täysi turhake jos ei tee työtään kunnolla ja se, ettei ole niitä ns. verkostoja ei tarkoita, etteikö olisi hyvä tyyppi.
-ap
Koulutus ja kokemus eivät merkitse yhtään mitään, jos tyyppi on p aska. Sen sijaan siskon kummin kaimasta voi epävirallisesti kysellä siltä siskon kummilta ja saada luottamuksellista tietoa siitä, mitä tapahtuu, jos kaiman palkkaa. Verkostoissa ei valehdella, siinä menee oma maine, joten jos siskon kummi kaimaa suosittelee, on se parempi vaihtoehto kuin työtön kokemuksineen. Hyvällä tyypillä on verkostot ja niin on sillä huonollakin, mutta huonosta työnantajat varoittelee toisinaan, oli sillä huonolla mikä koulutus tahansa.
Siskon kummin kaima oppii kyllä työnsä, jos perusasiat on kunnossa, mutta nurjamielinen työtön ei korjaa luonnettaan millään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhteet.
Tämä on epäreiluuden huippu, koska ammattiosaamisen pitäisi ratkaista eikä sen, kenet tuntee.
Jos itse olisin tj, en ikinä palkkaisi jotain sukulaispoikaa/tyttöä siksi, että hän sukulaisuussuhteillaan haluaisi töihin. Olisin kiinnostunut tutkinnoista, työkokemuksesta ja persoonasta.
Miksi tuo on epäreiluuden huippu? Työntekijät on kalliita investointeja, tietty jokainen haluaa palkata sen, josta koituu firmalle vähiten vahinkoa. Työtön tulee liian usein firmaan tekemään tuhojaan, ei tekemään töitä. Verkostot on sitä varten, että saadaan vinkki hyvästä työntekijästä eli suhteilla pelataan, se on jokaisen etu. Paitsi sen, joka tekee työnsä niin huonosti, ettei kukaan uskalla suositella.
Olisiko lähteitä tälle väitteelle, että työtön tulee firmaan tekemään tuhojaan?
Nimenomaan KOSKA se työntekijä on kallis investointi, silloin RATKAISEE koulutus ja kokemus, ei suinkaan se, onko se tyyppi nyt siskon kummin kaima vai naapurin Pertti. Hyvä tyyppi on täysi turhake jos ei tee työtään kunnolla ja se, ettei ole niitä ns. verkostoja ei tarkoita, etteikö olisi hyvä tyyppi.
-ap
"Hyvä tyyppi" ei tarkoita, että olisi joku vitsiniekka tai firman innokkain bileiden järjestäjä. "Hyvä tyyppi" tarkoittaa, että osaa hommansa ja lisäksi tulee toimeen niin johtoportaan, työkovereiden kuin asiakkaidenkin kanssa. Jos joku työpaikalla tuntee tällaisen henkilön, tottakai haastatellaan ensin sellaista eikä vasta sitten jotain randomia, joka paperilla näyttää hyvältä. Ja ei....tänä päivänä ei suositella kaverin serkun kissan kummin kaimaa vaan jotain sellaista henkilöä, jonka kanssa on aiemmin ollut työn puolesta tekemisissä (esimiestä, työkaveria, kilpailevan firman kollegaa tai asiakasta).
Ja tämä asettaa täysin eriarvoiseen asemaan ne hyvin työnsä tekevät, jotka eivät esim. introverttiyttään osallistu kahvipöytäjuoruiluun. Silloin häntä ei suosittele kukaan, koska pidetään hiljaisena/outona/ylimielisenä. Tällaista kuulee usein.
Hyvä tyyppi ei ole sama asia kuin joku sosiaalinen pöhisijä. Tai ei saisi olla.
Hyvä tyyppi voi varsin hyvin olla hiljainen puurtaja, jos tehtävässä on hyvä olla hiljainen puurtaja. Kyllä näistä tieto kulkee.
Vierailija kirjoitti:
Uskon, että voisit saada palstalla ihan konkreettista apua tilanteeseesi, mutta pitäisi avata tilannetta enemmän. Tuskin halusit vain valittaa?
Aihe on yhteiskunnallinen, ei henkilökohtainen.
Miten sitä pitäisi "avata"?
Jos sua häiritsee ihmisten "valittaminen", miksi roikut palstalla valittamassa valittamisesta?
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhteet.
Tämä on epäreiluuden huippu, koska ammattiosaamisen pitäisi ratkaista eikä sen, kenet tuntee.
Jos itse olisin tj, en ikinä palkkaisi jotain sukulaispoikaa/tyttöä siksi, että hän sukulaisuussuhteillaan haluaisi töihin. Olisin kiinnostunut tutkinnoista, työkokemuksesta ja persoonasta.
Miksi tuo on epäreiluuden huippu? Työntekijät on kalliita investointeja, tietty jokainen haluaa palkata sen, josta koituu firmalle vähiten vahinkoa. Työtön tulee liian usein firmaan tekemään tuhojaan, ei tekemään töitä. Verkostot on sitä varten, että saadaan vinkki hyvästä työntekijästä eli suhteilla pelataan, se on jokaisen etu. Paitsi sen, joka tekee työnsä niin huonosti, ettei kukaan uskalla suositella.
Olisiko lähteitä tälle väitteelle, että työtön tulee firmaan tekemään tuhojaan?
Nimenomaan KOSKA se työntekijä on kallis investointi, silloin RATKAISEE koulutus ja kokemus, ei suinkaan se, onko se tyyppi nyt siskon kummin kaima vai naapurin Pertti. Hyvä tyyppi on täysi turhake jos ei tee työtään kunnolla ja se, ettei ole niitä ns. verkostoja ei tarkoita, etteikö olisi hyvä tyyppi.
-ap
"Hyvä tyyppi" ei tarkoita, että olisi joku vitsiniekka tai firman innokkain bileiden järjestäjä. "Hyvä tyyppi" tarkoittaa, että osaa hommansa ja lisäksi tulee toimeen niin johtoportaan, työkovereiden kuin asiakkaidenkin kanssa. Jos joku työpaikalla tuntee tällaisen henkilön, tottakai haastatellaan ensin sellaista eikä vasta sitten jotain randomia, joka paperilla näyttää hyvältä. Ja ei....tänä päivänä ei suositella kaverin serkun kissan kummin kaimaa vaan jotain sellaista henkilöä, jonka kanssa on aiemmin ollut työn puolesta tekemisissä (esimiestä, työkaveria, kilpailevan firman kollegaa tai asiakasta).
Ja tämä asettaa täysin eriarvoiseen asemaan ne hyvin työnsä tekevät, jotka eivät esim. introverttiyttään osallistu kahvipöytäjuoruiluun. Silloin häntä ei suosittele kukaan, koska pidetään hiljaisena/outona/ylimielisenä. Tällaista kuulee usein.
Hyvä tyyppi ei ole sama asia kuin joku sosiaalinen pöhisijä. Tai ei saisi olla.
Nimenomaan hyvä tyyppi ei läheskään aina ole sosiaalinen pöhisijä vaan se, johon voi luottaa, joka tekee työnsä paremmin kuin pöhisijät ja joka tulee kahvitauolla toimeen myös sosiaalisten pöhöttäjien kanssa. Se, joka on yritykselle tuottavin. Ihan liian monet kuvittelevat, että sosiaalinen pöhöttäminen toisi yrityksen kassaan euroja. Ei tuo. Paitsi jos yritys myy asiakkailleen sosiaalista pöhöttämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhteet.
Tämä on epäreiluuden huippu, koska ammattiosaamisen pitäisi ratkaista eikä sen, kenet tuntee.
Jos itse olisin tj, en ikinä palkkaisi jotain sukulaispoikaa/tyttöä siksi, että hän sukulaisuussuhteillaan haluaisi töihin. Olisin kiinnostunut tutkinnoista, työkokemuksesta ja persoonasta.
Miksi tuo on epäreiluuden huippu? Työntekijät on kalliita investointeja, tietty jokainen haluaa palkata sen, josta koituu firmalle vähiten vahinkoa. Työtön tulee liian usein firmaan tekemään tuhojaan, ei tekemään töitä. Verkostot on sitä varten, että saadaan vinkki hyvästä työntekijästä eli suhteilla pelataan, se on jokaisen etu. Paitsi sen, joka tekee työnsä niin huonosti, ettei kukaan uskalla suositella.
Olisiko lähteitä tälle väitteelle, että työtön tulee firmaan tekemään tuhojaan?
Nimenomaan KOSKA se työntekijä on kallis investointi, silloin RATKAISEE koulutus ja kokemus, ei suinkaan se, onko se tyyppi nyt siskon kummin kaima vai naapurin Pertti. Hyvä tyyppi on täysi turhake jos ei tee työtään kunnolla ja se, ettei ole niitä ns. verkostoja ei tarkoita, etteikö olisi hyvä tyyppi.
-ap
Koulutus ja kokemus eivät merkitse yhtään mitään, jos tyyppi on p aska. Sen sijaan siskon kummin kaimasta voi epävirallisesti kysellä siltä siskon kummilta ja saada luottamuksellista tietoa siitä, mitä tapahtuu, jos kaiman palkkaa. Verkostoissa ei valehdella, siinä menee oma maine, joten jos siskon kummi kaimaa suosittelee, on se parempi vaihtoehto kuin työtön kokemuksineen. Hyvällä tyypillä on verkostot ja niin on sillä huonollakin, mutta huonosta työnantajat varoittelee toisinaan, oli sillä huonolla mikä koulutus tahansa.
Siskon kummin kaima oppii kyllä työnsä, jos perusasiat on kunnossa, mutta nurjamielinen työtön ei korjaa luonnettaan millään.
Hirveän mustavalkoinen asettelu.
Ikään kuin ei voisi olla hyvä tyyppi ilman verkostoja, hyvällä koulutuksella ja kokemuksella.
En ymmärrä miksi näitä asioita pitää tällä tavalla asettaa vastakkain.
Mikään yksittäinen tekijä ei kerro, onko ihminen hyvä tyyppi tai hyvä työntekijä.
Mutta se on naurettavaa, että palkataan joku vain siksi, että hän tuntee jonkun jos ei kuitenkaan ole näyttöä siitä osaamisesta.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikkaa korostetaan aivan liikaa joka paikassa nykyään. Siis ihan turhan takia.
Harvoilla aloilla oikeasti tarvitaan pitkän matikan osaamista.
Miksi Suomessa on niin älyttömiä vaatimuksia eri aloille? Miksi pitää osata asioita, joita ei oikeasti sillä alalla tarvita?
Matikan opiskelusta on aivan järkyttävän paljon hyötyä ihan kaikessa. Ja sit noista lukion oppimääristä sitä painottamalla saa parhaiten eroja esiin hakijoiden (=oletusarvona abi) kesken, varsinkin noilla suosituimmilla aloilla.
No ei ainakaan työnhaussa ole ollut.
Terveisin ällä pitkästä matikasta ja matematiikan yliopisto-opintoja siihen päälle, koodaustaitoinen työhaluinen pitkäaikaistyötön.
Siis jossain työhaastattelussa ei koskaan kysytä, että sujuuko matikka, saati testata asiaa.
PS. Jos olet työnantaja ja kiinnostaa, niin vastaa ihmeessä!
Mulla tuntuu olevan seinä vastassa joka puolella kaikilla elämänalueilla. Kertakaikkiaan mistään ei enää tule mitään. Mikään ei mene kaupaksi mitä koetan myydä, mikään yritelmäni ei lähde vetämään, siis kerrassaan todellakaan mistään ei tule enää mitään.
Tämä on kuin jotenkin yliluonnollista, ei ole merkitystä sillä mitä teen tai olen tekemättä, on kuin en olisi olemassa tai jotain, ei voi olla normaalia että mistään ei tule mitään! En ymmärrä miten voi olla tällaista elämä! Perkele hulluksi tulee tätä menoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhteet.
Tämä on epäreiluuden huippu, koska ammattiosaamisen pitäisi ratkaista eikä sen, kenet tuntee.
Jos itse olisin tj, en ikinä palkkaisi jotain sukulaispoikaa/tyttöä siksi, että hän sukulaisuussuhteillaan haluaisi töihin. Olisin kiinnostunut tutkinnoista, työkokemuksesta ja persoonasta.
Miksi tuo on epäreiluuden huippu? Työntekijät on kalliita investointeja, tietty jokainen haluaa palkata sen, josta koituu firmalle vähiten vahinkoa. Työtön tulee liian usein firmaan tekemään tuhojaan, ei tekemään töitä. Verkostot on sitä varten, että saadaan vinkki hyvästä työntekijästä eli suhteilla pelataan, se on jokaisen etu. Paitsi sen, joka tekee työnsä niin huonosti, ettei kukaan uskalla suositella.
Olisiko lähteitä tälle väitteelle, että työtön tulee firmaan tekemään tuhojaan?
Nimenomaan KOSKA se työntekijä on kallis investointi, silloin RATKAISEE koulutus ja kokemus, ei suinkaan se, onko se tyyppi nyt siskon kummin kaima vai naapurin Pertti. Hyvä tyyppi on täysi turhake jos ei tee työtään kunnolla ja se, ettei ole niitä ns. verkostoja ei tarkoita, etteikö olisi hyvä tyyppi.
-ap
Koulutus ja kokemus eivät merkitse yhtään mitään, jos tyyppi on p aska. Sen sijaan siskon kummin kaimasta voi epävirallisesti kysellä siltä siskon kummilta ja saada luottamuksellista tietoa siitä, mitä tapahtuu, jos kaiman palkkaa. Verkostoissa ei valehdella, siinä menee oma maine, joten jos siskon kummi kaimaa suosittelee, on se parempi vaihtoehto kuin työtön kokemuksineen. Hyvällä tyypillä on verkostot ja niin on sillä huonollakin, mutta huonosta työnantajat varoittelee toisinaan, oli sillä huonolla mikä koulutus tahansa.
Siskon kummin kaima oppii kyllä työnsä, jos perusasiat on kunnossa, mutta nurjamielinen työtön ei korjaa luonnettaan millään.
Hirveän mustavalkoinen asettelu.
Ikään kuin ei voisi olla hyvä tyyppi ilman verkostoja, hyvällä koulutuksella ja kokemuksella.
En ymmärrä miksi näitä asioita pitää tällä tavalla asettaa vastakkain.
Mikään yksittäinen tekijä ei kerro, onko ihminen hyvä tyyppi tai hyvä työntekijä.
Mutta se on naurettavaa, että palkataan joku vain siksi, että hän tuntee jonkun jos ei kuitenkaan ole näyttöä siitä osaamisesta.
-ap
Niinpä! Ja sitten huudetaan, että on vain hyvä ja oikein, ettei työttömiä palkata, kun ne kaikki on tyhmiä eikä kuitenkaan opi tai tee mitään ja vaaditaan tukien leikkausta tai jopa lakkauttamista. /:
Vierailija kirjoitti:
Omassa lähipiirissä kaikki ovat saaneet haluamansa opiskelupaikan ja työpaikkakin on irronnut suht helposti, monet (itseni mukaan lukien) on soitettu kotoa töihin, ihan hakematta paikkaa.
Kannattaa lähteä pois isoista kaupungeista (Helsinki, Turku, Tampere jne) niin voi töitä saadakin...Mutku on kivampi räkiä kattoon isossa kaupungissa, kuin muuttaa töihin muualle.
Miten työnantajilla on sun numero, jos et ole hakenut paikkaa?
Ettei vaan olisi joku täti, kummi tai isoveli soitellut perääsi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikkaa korostetaan aivan liikaa joka paikassa nykyään. Siis ihan turhan takia.
Harvoilla aloilla oikeasti tarvitaan pitkän matikan osaamista.
Miksi Suomessa on niin älyttömiä vaatimuksia eri aloille? Miksi pitää osata asioita, joita ei oikeasti sillä alalla tarvita?
Matikan opiskelusta on aivan järkyttävän paljon hyötyä ihan kaikessa. Ja sit noista lukion oppimääristä sitä painottamalla saa parhaiten eroja esiin hakijoiden (=oletusarvona abi) kesken, varsinkin noilla suosituimmilla aloilla.
Ei palomieskään tee jotain maksimikyykkyä (valitse sovelias suorite, tämä on esimerkki) 24/7, oikeestaan ei koskaan, mut silti palomiehiksi pääsee ne, jotka sitä maksimikyykkyä vääntää kovimmilla tehoilla.
Mitä ihmettä selität?
Perusmatikkaa kummempaa tarvitaan vain hyvin harvoilla aloilla. En näe mitä erityistä hyötyä vaikkapa sosiaalityöntekijälle, putkimiehelle, konsultille tai hitsaajalle on yhtälöistä ja derivaatoista.
Voisko olla niin, että abstraktin ajattelun kehittäminen olis vähänniinku mielen punttisalia, ja ne painot vaikka vanhoja matikan yo-tehtäviä...?
Sisälukutaitoa ja ongelmanratkaisukykyä se matix ainaski kehittää. Luulis et niistä on hyötyä ihan general skillseinä.
Vierailija kirjoitti:
Olet monessa asiassa oikeassa.
Erityisesti ihmettelen, ettei kukaan ole nostanut julkiseen keskusteluun sitä, että nykyään pitää hankkia koko ajan uusia koulutuksia - mutta millä rahalla? Ei opintotukea saa 5-10 tutkintoon, eikä koko ajan voi ottaa lainaa. Työtä ei välttämättä saa niin että sillä saisi leivän suuhun opiskellessa eikä työtön SAA opiskella.
Myin kotini, että pystyin jatko-opiskelemaan. Nyt ähellån illat, viikonloput ja lomat opiskeluja työn ohessa. Jokaiseen kouluun mihin olen hakenut, olen päässyt. Mutta olen tehnyt pirusti töitä sen eteen. Nuorena ja vastavalmistuneena tein 6 vuotta pätkätöitä ja tasan tarkkaan sen mitä käskettiin ja vähän yli. Työelämän kannukset eivät ole helpolla tulleet ja isoja ratkaisuja on joutunut tekemään. Ihan itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemiä pyrkimyksiin. Kouluttautumisen mahdollisuus jollakin tukimuodolla on kyllä todella paikallaan, ottaen huomioon että lekkeriksi lyömällä ihminen elätetään sohvalle.
Siinä kun on saumaa tehdä hyvääkin tiliä pimeillä hommilla ja esim huumekaupalla.
Sit sellanen tsemi, että matikkaskillsit kehittyy laskemalla, toki se päähän sattuu, mut sitä se tekee kaikilla.
Tämä on jo aika mones kerta kun eri muodoissaan sanon tämän saman:
kaikkea ei voi oppia, vaikka kuinka päättäisi oppivansa. Harjoittelemalla voi toki kehittyä, mutta se riippuu täysin lähtökohdista ja päämäärästä. Kädetön ei voi opetella viulunsoittoa jne.
Jos on oppimisvaikeuksia tai matemaattinen hahmotushäiriö, ei siitä harjoittelustakaan tule mitään. On parempi keskittyä niihin alueisiin joissa on hyvä, eikä ruveta aikuisena tappelemaan jonkun sellaisen aihealueen kanssa joka ei ole koskaan aikaisemminkaan sujunut yhtään mitenkään.
-ap
Näinhän se toki on, silloin on tosiaan sellainen tilanne, että opintopolkuja on tarjolla vähemmän kuin ei-hahmotushäiriöiselle.
Suurin osa ihmisistä on kuitenkin kykeneväisiä perusmatikan haldaamiseen, ja hyvin pieni osa on niitä ”matikkkapään ykkösviulisteja”.
Mikä sitten on perusmatikkaa? Itse lasken sellaiseksi vaikka prosenttilaskut, kertotaulun, jakolaskun. En yhtälöitä, paraabeleita, derivaattoja ym. Eli sen perusmatikan PITÄISI riittää useimmilla aloilla kun noita viimeiseksi mainittuja tarvitsee työssään aniharva. Ja silti vaaditaan ja arvostetaan korkeamman tason matemaattista osaamista niilläkin aloilla, joissa sitä ei tarvita.
Itseltä sujuu tuo ns. perusmatikka jotenkin, mutta ei mikään muu. Jonkin sortin hahmotushäiriö minulla kai sitten on. Ei se ole elämää haitannut kun normaalielämässä ei tarvita moisia taitoja.
Olen kysellyt myös eri aloilla työskenteleviltä ystäviltäni, mitä matikkaa he työssään tarvitsevat. Se oli kyllä räikeä vähemmistö, joka ylipäätään tarvitsee edes sitä perusmatikkaa.
-ap
No mut sithän mitään ongelmaa ei ole, vai? Jos ei siis haluu dippainssiks tai matikan/fysiikan alan tiedeihmiseks. Lääkiskin hoituu pääsykokeilla, puhumattakaan kauppis-oikiksesta tai hoitotyöstä tai hitsarintyöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet monessa asiassa oikeassa.
Erityisesti ihmettelen, ettei kukaan ole nostanut julkiseen keskusteluun sitä, että nykyään pitää hankkia koko ajan uusia koulutuksia - mutta millä rahalla? Ei opintotukea saa 5-10 tutkintoon, eikä koko ajan voi ottaa lainaa. Työtä ei välttämättä saa niin että sillä saisi leivän suuhun opiskellessa eikä työtön SAA opiskella.
Työtön saa kylläkin opiskella, itse opiskelen vakaopeksi yliopistossa työttömyysetuudella. Etuutta saa 24 kuukaudeksi. Aikamoisella tahdilla saa kyllä vetää ja osa jää työn oheen. Alalle on myös työn ohessa oleva koulutusmahdollisuus ainakin Kokkolassa. Erillisellä luvalla saa olla välillä töissä vaikka kesällä ja sitten haetaan taas työttömyysetuutta ja koulutusaika jatkuu siitä.
Tämä vaati muuton yliopistokaupunkiin ja sukulaisten taloudellista ja käytännön apua, että onnistuu, mutta minä olen saanut yhteiskunnalta hyvän avun te-toimistosta ja Kelan kanssa on selvät sävelet. Tulevan alan haasteet tiedostan erittäin hyvin, mutta haluan ensisijaisesti töihin ja ei päiväkotityö nyt täysin kurjuutta ole. Tällä hetkellä on ainakin helppo vaihtaa työpaikkaa ja sitten myös jatkokouluttautua.
Varmaan tosi tiukat ehdot työttömyystuella opiskelulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikkaa korostetaan aivan liikaa joka paikassa nykyään. Siis ihan turhan takia.
Harvoilla aloilla oikeasti tarvitaan pitkän matikan osaamista.
Miksi Suomessa on niin älyttömiä vaatimuksia eri aloille? Miksi pitää osata asioita, joita ei oikeasti sillä alalla tarvita?
Matikan opiskelusta on aivan järkyttävän paljon hyötyä ihan kaikessa. Ja sit noista lukion oppimääristä sitä painottamalla saa parhaiten eroja esiin hakijoiden (=oletusarvona abi) kesken, varsinkin noilla suosituimmilla aloilla.
No ei ainakaan työnhaussa ole ollut.
Terveisin ällä pitkästä matikasta ja matematiikan yliopisto-opintoja siihen päälle, koodaustaitoinen työhaluinen pitkäaikaistyötön.
Siis jossain työhaastattelussa ei koskaan kysytä, että sujuuko matikka, saati testata asiaa.
PS. Jos olet työnantaja ja kiinnostaa, niin vastaa ihmeessä!
Onko sulla sellaista osaamista, mikä olis sovellettavissa johonkin olemassa olevaan puljuun?
Matikan älliä on kirjoittanu moni juristikin, ja jos toi kirjoittamas pitää paikkansa, ymmärrät hyvin sen, kuinka marginaalinen kysyntä puhtaalle matematiikalle on, ellet ole Emmy Noether.
Mikä sitten on perusmatikkaa? Itse lasken sellaiseksi vaikka prosenttilaskut, kertotaulun, jakolaskun. En yhtälöitä, paraabeleita, derivaattoja ym. Eli sen perusmatikan PITÄISI riittää useimmilla aloilla kun noita viimeiseksi mainittuja tarvitsee työssään aniharva. Ja silti vaaditaan ja arvostetaan korkeamman tason matemaattista osaamista niilläkin aloilla, joissa sitä ei tarvita.
Itseltä sujuu tuo ns. perusmatikka jotenkin, mutta ei mikään muu. Jonkin sortin hahmotushäiriö minulla kai sitten on. Ei se ole elämää haitannut kun normaalielämässä ei tarvita moisia taitoja.
Olen kysellyt myös eri aloilla työskenteleviltä ystäviltäni, mitä matikkaa he työssään tarvitsevat. Se oli kyllä räikeä vähemmistö, joka ylipäätään tarvitsee edes sitä perusmatikkaa.
-ap