Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mä en kestä miehen vastuuttomuutta!
31.08.2014 |
Meillä on teini-iässä oleva lapsi, ja miehellä on mopo karannut harrastusten suhteen käsistä täysin. Miehellä ei ole mitään vastuuntuntoa missään asiassa, hän kokee oikeudekseen esim. base hypätä omatoimisesti ties mistä, kiipeillä kallioilla ilman suojavarusteita kaverinaan samanlainen tunari, ajella Hobby Hallin halpispyörällä maantiecrossia yms. Esim. ollaan perheen kanssa pyöräretkellä niin mies saattaa yhtäkkiä singahtaa ojan puolelle, keulia ja sitten tehdä temppuja. Tai kun ollaan uimassa, mies saattaa "vapaasukeltaa" pohjasta kiviä ja kokeilla kauan pidättää hengitystään. Lapsen se on vienyt jo ties minne paikkoihin ilman turvavaljaita (juurikin kiipeilemään) ja autolla saattaa kaasuttaa kahtasataa vain siksi koska kulkee. Laskettelulomalla mies suhahtaa yhtäkkiä reitiltä ulos ja hyppää hyppyristä, kuukauden sairausloma seurauksena. Esimerkkejä on lukuisia.
Mies on ollut suhteemme alussakin aika "poikamainen", mutta mitään kehitystä ei ole tapahtunut sen suhteen että osoittaisi vastuullisuutta. Suhteemme alussa myös lapsettomuus teki sen että minäkin olin rohkeampi, tosin en koskaan tyhmänrohkea.
En jaksa olla aviomieheni äiti, ja huolehtia siitä että hän ei telo itseään. Se on kuitenkin vaikeaa, koska rakastan häntä ja tuntuu että ainoa keino on lakata piittaamasta siitä mitä hän tekee. Lapsella on kuitenkin huoli isästään, ja lapsemme on aina ollut luonteeltaan erityisherkkä ja kokee isänsä touhut hullutuksena.
Kaiketi olemme lapseni kanssa samanlaisia, mutta esimerkiksi minä rakastan kyllä vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta turvallisuus edellä. Olemme käyneet lapsen kanssa cartingissa, ja snoukkaamassa ja nautimme vauhdista-. Olen myös laskeutunut mutta aina asiantuntijan opastuksessa. Mies loukkaantui minulle kun en suostunut hänen kanssaan laskeutumaan kohtisuoraa kallionseinää, en kuulema luota häneen tarpeeksi. ???. Minun käsitykseeni vauhdinhurmasta ei mahdu kaahaaminen maantiellä, vapaahyppely ja arvaamaton käyttäytyminen ylipäänsä.
Ahdistaa todella paljon, ja mies on ilmoittanut että hän ei aio eikä voi muuttua, että hän on "vapaa sielu" ja minun ei tarvitse sietää jos en halua. Tuntuu että vaihtoehto on vain ero, sillä tuntuu jotenkin sietämättömältä elää ihmisen kanssa joka elää niin eri aaltopituudella.
Koska miehelle tulee vastuuntunto vai tuleeko koskaan? Jos jatkan liitossa, onko minulla 20v päästä eläkeikää lähestyvä ukko joka basehyppää Thaimaan matkalla mahaplätskyn kallioon? Muuttuuko tuollainen vastuuton ihminen koskaan?
Tuntuu että koko tilanne on aivan naurettava, ja mietinkin että tekeekö mies tuon tahallaan.. hänellä on persoonallisuushäiriö todettu vuosia sitten, ja jotenkin luulen että se oireilee nyt noin. En tiedä. Tuntuu että kukaan muu ei voi olla samanlaisessa tilanteessa kuin minä...
Kommentit (87)
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 14:41"]
Mikä kumma on jakautunut persoonallisuushäiriö? Tarkoitatko epävakaata, huomionhakuista tai narsisstista? Tai antisosiaalinen, tai psykopaatti? Tai skitsofrenia tai joku muu vakavampi häiriö, kuteni kaksisuuntainen mielialahäiriö? Maaninen tai masentunut?
[/quote]
En halua tarkentaa koska kyseessä on suht harvinainen sairaus. Mutta sellainen kuitenkin, että ihmisen persoonat eivät ole kosketuksissa toistensa kanssa. Saattaa johtaa järjettömään käytökseen, illalla tekee asian josta ei aamulla muista, ilman että on käyttänyt päihteitä. Esimerkiksi mies ajoi autolla hurjaa ylinopeutta lapsi takapenkillä ja siskoni edessä, ja kiilasi autoja. Syynä tähän oli se että minä soitin hänelle kotoa että muistko hän tuoda kahvin. Oli unohtanut ostaa ja raivostui itselleen, ja minulle koska kontrolloin, ja kaahasi. Ei kuitenkaan muista tapahtumaa, väittää että hän ajoi rajoitusten mukaan. Mies on myös tarttunut rattiini kun ajan autoa, ja väittää että ei ole tarttunut että auttoi vaan ohjaamaan. Pitäisin miestä umpihulluna tai ainakin itseäni, jos en tietäisi että taustalla on vakavampi häiriö. Tarkalleen ottaen en tiedä onko minun edes turvallista olla hänen kanssaan. Huomenna aion ottaa yhteyttä johonkin tahoon josta kysyn apua.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi on ADHD-aikuinen tavanomaisimmasta päästä.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 13:16"]
Persoonallisuushäiriö on psykiatrin toteama ja diagnoosin on saanut aikanaan vuoden terapiajakson päätteeksi. Mies jätti sen kuitenkin kesken, sillä hän sanoi että psykiatri oli ollut sitä mieltä että hän paranee jos vain saa toteuttaa itseään. Alunperinkin epäilin että terapiajakso katkesi koska miehen olisi täytynyt kohdata pelkotilansa ja traumansa.
Tuo epäsuora itsetuhoisuus on minulle terminä vieras, mutta kieltämättä aika osuva ilmaisu. Miehellä ei ole mitään pelkoa mistään, eikä ymmärrystä omien voimiensa rajoista. Miehellä on esim. krooninen rappeuma selkärangassa, 10kg ylipainoa ja heikko lihaskunto, ja sitten se laskee tuhatta ja sataa snoukkahyppyristä ja katkoo luunsa. Ja kuulema hän tietää mikä meni pieleen, että väärä laskeutumistapa. Ei esimerkiksi näe syy ja seuraussuhdetta onnettomuudessa, vaikka aivan varmasti heikko lihaskunto johti turmaan. Mies vetoaa siihen että intissä aikanaan oli joukkueensa paras ja juoksi cooperissa ties mitä, ja leukoja veti.
Olen yrittänyt vedota mieheen kaikin keinoin, mutta häneltä tuntuu täysin puuttuvan palanen ymmärryksestä. Minä olen vain kontrolloiva hullu, joka yritän leikkiä hänen äitiään ja holhoan aikuista ihmistä. Te jotka kehotatte vain eroamaan, ette ilmeisesti ole koskaan olleet pitkässä parisuhteessa? Sitä kuitenkin ensin kokee tarpeekseen auttaa toista, sillä minä näen että persoonallisuushäiriö on tässä se syy itsetuhoiseen (?) käyttäytymiseen.
ap
[/quote]
Onko sun miehesi se radiotoimittaja, joka sekaantui alaikäisiin & hyppäsi ruotsinlaivalta mereen hetken mielijohteesta?
Kuulostaa aika raskaalta ihan ilman mitään basehyppyjäkin :/
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 13:08"]
Onhan miehelläsi hyvä henkivakuutus?
[/quote]
Henkivakuutus ei käsittääkseni korvaa, jos ihmisellä on diagnosoitu psykiatrinen sairaus ja on todistetusti käyttäytynyt itsetuhoisesti. En ole ekspertti, mutta olen siinä käsityksessä että Duudsonitkaan eivät saa mitään vakuutuksia koska toimivat äärirajoilla (ainakin ennen lapsia). Duudsoneista sen verran vielä, että perheenlisäystä saatuaan ovat alkaneet vaikuttaa yhteiskunnallisella tasolla ja auttaneet perheitä, ja pahimmat temput "teetetään muilla". Duudsoneitten puolisot ovat myös tienneet keiden kanssa pariutuvat, kun minä en tiennyt. Ja muutenkin.. oman elämänsä duudsoni on lähinnä surullinen...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis useita sivupersoonia, dissosiaatiohäiriö? Montako eri persoonaa miehellä on?
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 18:38"][quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 17:50"]
No, minulla ainakin on mieheni kanssa tässä vaiheessa 15 vuotta yhteistä taivalta takana, ja siliti kehotan sinua eroamaan. Yleensä minä olen sitä mieltä, että vain luuseri jättää sairaan puolisonsa. Mutta entä jos miehesi seuraavan kerran kaahatessaan lapsi kyydissä ajaa kolarin?
[/quote]
Tiivistit hienosti. Olisi helpompaa vain todeta että mies on kusipää= muutan pois. Mutta koska tiedän tuosta persoonallisuushäiriöstä niin se mutkistaa asioita. Nythän kävisi niin, että jos minä lähtisin, edessä olisi varmasti huoltajuus yms. käsittelyt, ja mies saattaisi hankaloittaa asioita TAI olla piittaamatta lapsesta ja hylätä tämän. Pahin skenaario olisi, että jos eroaisimme niin mies olisi siinä uskossa että vika olikin avioliitossamme, eikä hänellä ole häiriötä ja hän ryntäisi uuteen epäterveeseen suhteeseen ja pian lapsellamme olisi äitipuoli/isä kuvio.. Mieheni ei halua erota. Hän halua vaan "olla oma itsensä". Ja se vaihtelee päivittäin.
Tavatessamme hän oli juuri eronnut suhteesta ja koki suunnatonta mielihyvää kun oli päässyt eroon kontrolloivasta exästä. Jälkikäteen nyt olen miettinyt, että olikohan samanlainen "kontrolloija" kuin minä.
Tuntuu että teen mitä tahansa, teen väärin.
ap
[/quote]
Todennäköisesti exässä ei ollut sen enempää vikaa kuin sinussakaan. Halusi vain miehen ajattelevan välillä järjellä ja mies ei siitä pitänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 13:35"]
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 13:06"]
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 12:56"]
Tyypillinen nainen: ottaa miehen ja odottaa muuttavansa hänen; on katkera miehelle, kun tämä pysyykin omana itsenään.
[/quote]
Eihän tuossa nyt miestä muuttaa ole tarkoitus, vaan saada mies lopettamaan hengenvaarallinen toiminta. Koskaan kuullut sanottavan "nuoruus ja hulluus" tai termiä vastuuntunto?
[/quote]
Ap yrittää nimenomaan muuttaa miehen perusluonteen, joka on vauhtia ja vaarallisia tilanteita rakastava rämäpää. Naisille on jostakin syystä tavallista rakastua pahoihin poikiin, mutta sitten pahojen poikien pitäisikin muuttua hoivaisukeiksi.
Vinkki: valitkaa sellainen kumppani, joka täyttää kriteerinne jo valmiiksi. Ihmisen perusluonne ei muutu.
[/quote]
Juurikin näin. Ap:n kohdalla on jo myöhäistä, mutta ehkä joku toinen nainen voisi vielä ottaa tästä opiksi? Epäilen kyllä vahvasti. Monella naisella tosiaan on valtava hinku hankkia joku tosi ihqu ja jänskä, jopa vaarallinen, paha poika ja rämäpää ja sitten kuvitella, että tämä sama kaveri sitten taikaiskusta muuttuisi rehdiksi, aikuiseksi ja luotettavaksi aviomieheksi ja isäksi, kun nainen niin haluaa. Näin ei ole koskaan tapahtunut, eikä tule tapahtumaan. Ihmisen perusluonne ei muutu. Ja jos ei ole aikuiseksi kasvanut viimeistään tuossa kolmenkympin korvilla, niin ei tule aikuistumaan koskaan (tuo kolmekymppiä ihan ehdoton takaraja, useimpiin pätee jopa 20-25 tuossa).
No, minulla ainakin on mieheni kanssa tässä vaiheessa 15 vuotta yhteistä taivalta takana, ja siliti kehotan sinua eroamaan. Yleensä minä olen sitä mieltä, että vain luuseri jättää sairaan puolisonsa. Mutta entä jos miehesi seuraavan kerran kaahatessaan lapsi kyydissä ajaa kolarin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 17:50"]
No, minulla ainakin on mieheni kanssa tässä vaiheessa 15 vuotta yhteistä taivalta takana, ja siliti kehotan sinua eroamaan. Yleensä minä olen sitä mieltä, että vain luuseri jättää sairaan puolisonsa. Mutta entä jos miehesi seuraavan kerran kaahatessaan lapsi kyydissä ajaa kolarin?
[/quote]
Tiivistit hienosti. Olisi helpompaa vain todeta että mies on kusipää= muutan pois. Mutta koska tiedän tuosta persoonallisuushäiriöstä niin se mutkistaa asioita. Nythän kävisi niin, että jos minä lähtisin, edessä olisi varmasti huoltajuus yms. käsittelyt, ja mies saattaisi hankaloittaa asioita TAI olla piittaamatta lapsesta ja hylätä tämän. Pahin skenaario olisi, että jos eroaisimme niin mies olisi siinä uskossa että vika olikin avioliitossamme, eikä hänellä ole häiriötä ja hän ryntäisi uuteen epäterveeseen suhteeseen ja pian lapsellamme olisi äitipuoli/isä kuvio.. Mieheni ei halua erota. Hän halua vaan "olla oma itsensä". Ja se vaihtelee päivittäin.
Tavatessamme hän oli juuri eronnut suhteesta ja koki suunnatonta mielihyvää kun oli päässyt eroon kontrolloivasta exästä. Jälkikäteen nyt olen miettinyt, että olikohan samanlainen "kontrolloija" kuin minä.
Tuntuu että teen mitä tahansa, teen väärin.
ap
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 17:50"]
No, minulla ainakin on mieheni kanssa tässä vaiheessa 15 vuotta yhteistä taivalta takana, ja siliti kehotan sinua eroamaan. Yleensä minä olen sitä mieltä, että vain luuseri jättää sairaan puolisonsa. Mutta entä jos miehesi seuraavan kerran kaahatessaan lapsi kyydissä ajaa kolarin?
[/quote]
Totta. Se vaatimus aikuisen vastuullisuudesta lasten kanssa pätee tässä myös noin päin. Jos lapsi joutuu toistuvasti vaaratilanteisiin ap:n avioliiton jatkumisen vuoksi niin avioliittoa ei pidä jatkaa. Ajattele ap asiaa näin: Jos joku ystäväsi kertoisi että heidän avioliitossaan lapsi joutuu usein vastaavanlaisiin vaaratilanteisiin tilanteisiin puolison toilailuiden vuoksi eikä puolisoon puhe tehoa niin mitä neuvoisit?
Lue miehellesi lakia lapsen ja myös sinun turvallisuutesi vaarantamisesta. Itsensä tappamista tai telomista on vaikea estää tuollaisen henkilön kohdalla mutta lapsen osalta asiaan pitää puuttua. Jos lapsen osalta ei päästä yhteisymmärrykseen eli mies jatkaa vaaratilanteiden aiheuttamista niin avioero. Ja tarkemmin vielä vaatimus yksinhuoltajuudesta.
Kertomuksesi perusteella et pysty omalla toiminnallasi estämään ja hillitsemään miehen riskinottoa. Hän ottaa riskejä asui sitten kanssanne tai ei. Jos eroatte niin tilanne ei riskienoton osalta ilmeisesti juurikaan muutu, sillä et yhdessäollessannekaan ole häntä onnistunut hillitsemään. Et siis ole sidottu häneen aviopuolisona turvahenkilön ominaisuudessa eli et ole vastuussa hänen turvallisuudesta erotilanteen jälkeen. Jossakin vaiheessa hän onnistuu rikkomaan pahasti joko itsensä ja/tai jonkun muun ja et halua että tuo joku muu olet sinä tai lapsenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 14:31"]
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 12:28"]
Olisit valinnut toisenlaisen miehen. Miksi miehen pitäisi muuttua sinun takiasi?
[/quote] Vastaus: Lapsen takia, lapsi tarvitsee isän. AP muuttui lapsen takia. Mies ei ole valmis sitä tekemään, vaan asettaa vaarallisen harrastuksensa ykkössijalle. Avainsana tässä on juuri tuo ap:n käyttämä vastuullisuus.
[/quote]
Aplla sattui arviointivirhe. Kannattaa tehdä ne lapset sellaisen miehen kanssa, jota ei tarvitse muuttaa.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 18:40"]
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 17:50"]
No, minulla ainakin on mieheni kanssa tässä vaiheessa 15 vuotta yhteistä taivalta takana, ja siliti kehotan sinua eroamaan. Yleensä minä olen sitä mieltä, että vain luuseri jättää sairaan puolisonsa. Mutta entä jos miehesi seuraavan kerran kaahatessaan lapsi kyydissä ajaa kolarin?
[/quote]
Totta. Se vaatimus aikuisen vastuullisuudesta lasten kanssa pätee tässä myös noin päin. Jos lapsi joutuu toistuvasti vaaratilanteisiin ap:n avioliiton jatkumisen vuoksi niin avioliittoa ei pidä jatkaa. Ajattele ap asiaa näin: Jos joku ystäväsi kertoisi että heidän avioliitossaan lapsi joutuu usein vastaavanlaisiin vaaratilanteisiin tilanteisiin puolison toilailuiden vuoksi eikä puolisoon puhe tehoa niin mitä neuvoisit?
Lue miehellesi lakia lapsen ja myös sinun turvallisuutesi vaarantamisesta. Itsensä tappamista tai telomista on vaikea estää tuollaisen henkilön kohdalla mutta lapsen osalta asiaan pitää puuttua. Jos lapsen osalta ei päästä yhteisymmärrykseen eli mies jatkaa vaaratilanteiden aiheuttamista niin avioero. Ja tarkemmin vielä vaatimus yksinhuoltajuudesta.
Kertomuksesi perusteella et pysty omalla toiminnallasi estämään ja hillitsemään miehen riskinottoa. Hän ottaa riskejä asui sitten kanssanne tai ei. Jos eroatte niin tilanne ei riskienoton osalta ilmeisesti juurikaan muutu, sillä et yhdessäollessannekaan ole häntä onnistunut hillitsemään. Et siis ole sidottu häneen aviopuolisona turvahenkilön ominaisuudessa eli et ole vastuussa hänen turvallisuudesta erotilanteen jälkeen. Jossakin vaiheessa hän onnistuu rikkomaan pahasti joko itsensä ja/tai jonkun muun ja et halua että tuo joku muu olet sinä tai lapsenne.
[/quote]
Kylläkin näin. Surullista. Mieheni vertaa itseään jatkuvasti extreme-lajien harrastajiin ja hänen luulonsa omista kyvyistä ovat aika irrallaan todellisuudesta... jossain vaiheessa aloin nauramaan kun hän vertasi itseään rallikuskiin, mutta hän loukkaantui verisesti kun nauroin hänelle. Lisäksi hän sanoo että adrenaliini on hänelle kuin huume.. mutta kyllähän extreme-lajien harrastajat pitävät huolen turvallisuudesta. Olisi jopa aika mukavaa, jos mieheni harrastaisi jossain porukassa TURVALLISESTI alamäkipyöräilyjä yms. Mutta ei, missään nimessä ei halua mihinkään kerhoon/kurssille vaan tunarikaverin kanssa täytyy päästä pyöräilemään vesitornin mäki alas, tuhatta ja sataa.
Naurattaa. Vituttaa. Suututtaa. Itkettää.
ap
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yllättävän vaikeaa näyttää ihmisille olevan ymmärtää, että ap:n mies on sairas. Tuollainen elämä kuulostaa todella raskaalta, ja ihan näin ulkopuolisen näkökulmasta ero voisi loppujen lopuksi olla paras vaihtoehto. Miehesi ei selvästikään näe toiminnassaan ongelmaa eikä siksi koe tarpeelliseksi muuttua. Kuitenkin hän vaarantaa sekä lapsen, itsensä että sinut puhumattakaan kaahauksen tai muiden älyttömien tempausten reitille osuvista satunnaisista sivullisista. Hänen omaan turvallisuuteensa tai sivullisten kohtaloon et voi vaikuttaa, mutta pelasta edes itsesi ja lapsenne.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 18:44"]
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 14:31"]
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 12:28"]
Olisit valinnut toisenlaisen miehen. Miksi miehen pitäisi muuttua sinun takiasi?
[/quote] Vastaus: Lapsen takia, lapsi tarvitsee isän. AP muuttui lapsen takia. Mies ei ole valmis sitä tekemään, vaan asettaa vaarallisen harrastuksensa ykkössijalle. Avainsana tässä on juuri tuo ap:n käyttämä vastuullisuus.
[/quote]
Aplla sattui arviointivirhe. Kannattaa tehdä ne lapset sellaisen miehen kanssa, jota ei tarvitse muuttaa.
[/quote]
Anteeksi, mutta sinulla ei taida olla kokemusta persoonallisuushäiriöisistä ihmisistä? Jos ihmisellä on monia eri puolia joissa hän kokee aina olevansa oma itsensä, ja hoitojakson aikana ollessaan minäkuva on eheytymässä, ei tästä voi kyllä syyttää sitä ihmistä joka haksahtaa sellaiseen ihmiseen...?
Ja lisäksi, jos mieheni pettäisi (todennäköisyys on aika suuri ottaen huomioon diagnoosin) niin en syyttäisi siitä toista naista. Vastuu on (pitäisi olla) miehelläni. Ja oikeastaan aika helvetin pahalta tuntuisi sen naisen puolelta, koska ei toden totta tiedä mihin olisi ryhtymässä. :/ Mutta uskoisin että tuollaiselle normaalilta VAIKUTTAVALLE, menestyvälle hurjapäälle olisi ottajia. En vaan toivoisi kenellekään.
Mutta tämä on nyt vain omaa pohdintaani, aika varpaillaan tässä pitää olla kaiken suhteen.
ap
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 18:57"]
Yllättävän vaikeaa näyttää ihmisille olevan ymmärtää, että ap:n mies on sairas. Tuollainen elämä kuulostaa todella raskaalta, ja ihan näin ulkopuolisen näkökulmasta ero voisi loppujen lopuksi olla paras vaihtoehto. Miehesi ei selvästikään näe toiminnassaan ongelmaa eikä siksi koe tarpeelliseksi muuttua. Kuitenkin hän vaarantaa sekä lapsen, itsensä että sinut puhumattakaan kaahauksen tai muiden älyttömien tempausten reitille osuvista satunnaisista sivullisista. Hänen omaan turvallisuuteensa tai sivullisten kohtaloon et voi vaikuttaa, mutta pelasta edes itsesi ja lapsenne.
[/quote]
Kun otan eron puheeksi, miehestä tulee todella julma. Hän muuttuu kylmäksi, inhottavaksi ja kaikkitietäväksi. Ehkä lakaisen ongelmia maton alle, mutta tuntuu että on helpompi elää kun vain minä kärsin. Periaatteessahan vaihtoehto on että alamme elää irrallisia elämiä tämän avioliiton sisällä ja mieheni voi hypätä vaikka pää edellä katolta. Sellainen elämä vaan tuntuisi elämän haaskaukselta...
ap
Olisiko täällä ketään jolla olisi jakaa kokemuksia aiheesta..? Olisi mukavaa kuulla että en ole ainoa. Ja en nyt tarkoita parikymppisiä miehiä vaan siis työssä käyviä aikuisia, neljääkymppiä käyviä perheellisiä miehiä jotka eivät tunnu kasvavan vastuuntuntoisiksi aikuisiksi koskaan?
ap
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 19:06"]
Olisiko täällä ketään jolla olisi jakaa kokemuksia aiheesta..? Olisi mukavaa kuulla että en ole ainoa. Ja en nyt tarkoita parikymppisiä miehiä vaan siis työssä käyviä aikuisia, neljääkymppiä käyviä perheellisiä miehiä jotka eivät tunnu kasvavan vastuuntuntoisiksi aikuisiksi koskaan?
ap
[/quote]
Korjaan.. olisi kivaa olla ainoa koska en soisi tätä kenellekään, tarkoitin että olisi mukavaa jos kuulisin kokemuksia samanlaisessa tilanteessa olleelta.
ap
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 18:44"]
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 14:31"]
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 12:28"]
Olisit valinnut toisenlaisen miehen. Miksi miehen pitäisi muuttua sinun takiasi?
[/quote] Vastaus: Lapsen takia, lapsi tarvitsee isän. AP muuttui lapsen takia. Mies ei ole valmis sitä tekemään, vaan asettaa vaarallisen harrastuksensa ykkössijalle. Avainsana tässä on juuri tuo ap:n käyttämä vastuullisuus.
[/quote]
Aplla sattui arviointivirhe. Kannattaa tehdä ne lapset sellaisen miehen kanssa, jota ei tarvitse muuttaa.
[/quote] Voisit edes vaivautua lukemaan ap:n aloitustekstin ennen tällaisia typeriä jälkiviisaita kommentteja, joista ei ole mitään hyötyä kenellekään.
Ap:hän kirjoitti, että tavatessaan miehen, tämä vaikutti tasapainoiselta, johtuen terapiajaksosta. Mies muuttui vasta terapian loputtua, ja todellisuus paljastui ap:lle.
Alue: Aihe vapaa
Mikä kumma on jakautunut persoonallisuushäiriö? Tarkoitatko epävakaata, huomionhakuista tai narsisstista? Tai antisosiaalinen, tai psykopaatti? Tai skitsofrenia tai joku muu vakavampi häiriö, kuteni kaksisuuntainen mielialahäiriö? Maaninen tai masentunut?