Missä maassa elit edellisessä elämässäsi?
Siis omasta mielestäsi. Jos uskot edelliseen elämään.
Kommentit (925)
Intiaanireservaatissa. Lapsena minua pelotti mennä oman pihan marjapensaille, sillä olin varma että siellä on joku joka leikkaa lapsilta aikuistumisriittinä toisen korvalehden pois.
Kun olen ollut New Yorkissa ja Venetsiassa, olen kokenut kuvottavaa kauhua ja pahaa oloa ilman selvää syytä. Toisaalta Kaliforniassa omaksuin heti paikan rytmin ja jokin kova olemuksessani suli pois. Missään ei ole niin helppo hengittää kuin Islannissa.
Eräs hieroja/energiahoitaja näki raskaan fyysisen työn uuvuttavan elämän Kiinan maaseudulla. Elämä päättyi iskuun takaa päin. Toisaalta "sielun kuvataiteilija" näki minussa jälkiä edellisessä elämässä tehdystä köyhyyslupauksesta.
Edelliset elämät ovat olleet näköjään joko niissä paikoissa, joista koulun hissantunneilla kertotaan paljon, tai sitten sellaisissa paikoissa, joiden menneisyys tulee TV-fiktiossa koko ajan päälle.
Odottelen yhä niitä Intiassa ja Kiinassa eläneitä. Heitä pitäisi olla vähintään 30%.
Norja on sydäntä lähellä ollut aina. Sen kieli ja vuoristomaisemat kutsuu.
Olen lukenut solumuistista ja uskon, että aiemmilta sukupolvilta on voinut periytyä muistoja tai tunnelmia. Ne ei tosin voi selittää kuoleman kokemuksia kuitenkaan. Pohdin vain kun tässäkin ketjussa esim. saksa, Englanti ja venäjä ovat vahvasti edustettuina. Sieltä löytyisi paljon perimää suomalaisia ajatellen.
Itse näin kerran valveunen, jossa olin pehmeä kani lämpimässä pesässä. Ei mulla ollut kieltä millä ajatella, mutta tietoisuus ja ymmärrys lajitovereiden arvokkuudesta ja läheisyydestä. Unessa olin hyvin onnellinen. Olen ajatellut, että jos on useampia elämiä, niin ehkäpä olenkin ollut pupujussi aiemmassa elämässä. Toisaalta Ruohometsän kansa oli lempikirjani lapsena :D
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku näkijä kertoa mullekin mun edellisistä elämistä? Yksi muistikuva on aina ollut eikä se ole tästä elämästä...
Näen että olet ollut mieshenkilö. Näkyy valtavan suuri kirjahylly ja iso puinen työpöytä, liittyy jotenkin ammattiisi. Hyvin oppinut henkilö. Polttaa piippua työhuoneessaan. Slaavilaiselta kielialueelta.
Tuntuuko mitenkään tutulta tällainen?
Uutiset Siperiassa tapahtuvista maastopaloista hirvittää niin kummallisella tavalla että taidan olla Venäjällä joskus asunut. Ehkä olen ollut jotain siperialaista alkuperäiskansaa joka on metsästänyt itselleen ruuat. Harrastan metsästystä ja Siperia on mielestäni to-del-la kiehtova paikka.
Vierailija kirjoitti:
Edelliset elämät ovat olleet näköjään joko niissä paikoissa, joista koulun hissantunneilla kertotaan paljon, tai sitten sellaisissa paikoissa, joiden menneisyys tulee TV-fiktiossa koko ajan päälle.
Odottelen yhä niitä Intiassa ja Kiinassa eläneitä. Heitä pitäisi olla vähintään 30%.
Miksi pitäisi olla, sata vuotta tai tuhat vuotta sitten siellä ei asunut sellainen väkimäärä, ja missä ihmeen hissan tunneilla kerrotaan tällaisia muistikuvia euroopasta, tai meksikosta tai mongoliasta.
Eli et näköjään pysty ymmärtämään lukemaasi vaan elät vaan jossain tv-viihteessä joka ei täsmää tähän ketjuun millään tavalla.
Vaihtoehtoja on kaksi: Norja tai Suomi
Perustelut.
Norja: Tunnen jotain käsittämätöntä ihailua norjalaisia ja Norjaa kohtaan. Norjan kieltä voisin kuunnella 24/7. Oon aika pienestä asti fanittanu norjalaisia urheilijoita. Siis ala-asteella juhlinu kun hiihdossa norjalaiset voitti suomalaiset (Meinas tulla siitä riitaakin😆).
Suomi: Tunnen jotain käsittämätöntä ihailua, yhteenkuuluvuutta, tuskaa, vihaa ja sympatiaa sotiimme (etenkin talvisotaan) liittyvien asioiden äärellä. Oon kiinnostunut talvisodasta jo ala-asteella. Elän myös hirvittävällä tunteella mukana suomalaisia sotaelokuvia katsoessa. Yläasteella käytiin kattomassa Titanic; Kaverit itki sen päähenkilöpojan karua kohtaloa mutta mä olin vaan että Heeei, tää on elokuvaa enkä kokenut mitään tunnemyrskyjä. Mutta sitten mentiin kattoon hylätyt talot, autiot pihat (muistaakseni). Siinä kun Viipurissa otetaan Suomen lippu salosta ja vedetään itänaapurin lippu tilalle niin voi voi, itku tuli ja jumalaton sisäinen tuska.
En kovin usein katso suomalaisia sotaelokuvia, koska ne tulee aina mun uniin seuraavana yönä.
Tämän "entinen elämä" asian haluaisin selvittää ihan jonkun meedion kautta!
Jossakin Välimeren alueella - mahdollisesti niinkin kauan aikaa sitten kuin antiikin ajassa. Historia, etenkin Kreikan ja Rooman, on aina kiinnostanut sekä maantieteellisiä paikkoja pohtiessani tunnen vetoa mainituille alueille. Nykyisen Välimeren alue elämäntyyleineen ja ruokavalioineen aiheuttaa kokonaisuudessaan niin seesteisen tunteen, jota en ole onnistunut kokemaan missään muualla maailmassa. Sen lisäksi etenkin filosofia on lähellä sydäntäni. Entinen opettajani jopa totesi, ilman tietoa mielenkiinnonkohteistani, että olisin kuin Troijan Helena teleportattuna nykyaikaan, mikä oli huvittava sattuma!
Vierailija kirjoitti:
Edelliset elämät ovat olleet näköjään joko niissä paikoissa, joista koulun hissantunneilla kertotaan paljon, tai sitten sellaisissa paikoissa, joiden menneisyys tulee TV-fiktiossa koko ajan päälle.
Odottelen yhä niitä Intiassa ja Kiinassa eläneitä. Heitä pitäisi olla vähintään 30%.
Etkö ole lukenut näitä ollenkaan, tässähän on lueteltu vaikka mitä maita. Itselläni on takana useita elämiä. Yksi sijoittuu jonnekin Ranskan maaseudulle, ja Ranskan kieli ja kulttuuri on aina ollutkin sydäntä lähellä. Toinen sijoittuu Aasiaan jonnekin Thaimaan suunnalle (en ole koskaan käynyt ja koko Thaimaa ahdistaa, taisi olla liian traaginen se elämäni siellä). Paria muuta joista on muistikuvia en pysty sijoittamaan tarkasti minnekään, mutta luultavasti jossain Euroopassa ilmaston ja kasvillisuuden sekä rakennustyylin perusteella. On ollut aika vaikeitakin suruja ja ikäviä tapoja kuolla näissä elämissä.
Skeptikoille sanoisin että tutustukaa itseenne, hiljentykää, kasvakaa henkisellä polulla.
Sielun matka on pitkä, joskus tulee kuitenkin hetki, jolloin ymmärrätte ja sisäistätte monet asiat.
Silloin olette astuneet seuraavalle tasolle, nuoret.
Tombstonessa 1800-luvun loppupuolella.
Olin riisin istuttaja (niihin mutavellialtaisiin) jossain päin Kiinaa.
Australia kiehtoo! Se lämmin ilmasto, meri, rannat, rento elämänmeno, ruokakulttuuri... Kaipaan aina takaisin enkä haluaisi koskaan lähteä pois! Luulen, että kohtaloni on vielä tässä elämässä haaksirikkoutua pysyvästi kyseiseen maanosaan ja jäädä sille tielle :D
Minulle on kerrottu, että olisin elänyt Yhdysvalloissa jonkinlaisena muusikkona 1900-luvun alkupuolella. Olen muusikko myös tässä elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Edelliset elämät ovat olleet näköjään joko niissä paikoissa, joista koulun hissantunneilla kertotaan paljon, tai sitten sellaisissa paikoissa, joiden menneisyys tulee TV-fiktiossa koko ajan päälle.
Odottelen yhä niitä Intiassa ja Kiinassa eläneitä. Heitä pitäisi olla vähintään 30%.
Meillähän ei ole mitään faktatietoa siitä, millä perusteella seuraavan inkarnaation synnyinmaa määräytyy. Onhan mahdollista, että inkarnaatiossa preferoidaan edellisiä etnisyyksiä. Tällöin nykyisessä inkarnaatiossa suomalaisilla on vähemmän edeltäviä aasialaisia inkarnaatioita. Ja onhan niitäkin toki ollut, kun tätä ketjua lukee.
USA, koska rakastan sitä maata enemmän kuin mitään muuta ja tunnen jatkuvaa vetoa sinne. Ehdottomasti.
Olen elänyt ennen, tämä selvisi hypnoosissa. Maata en tunnistanut, mutta uskoisin sen olleen Egypti. Olin pappi ja minulla oli valtaa muihin ihmisiin ja käteni olivat veressä. Kaduin kaikkia tekojani mutta minut taidettiin silti tappaa. Karmea muistikuva.