Lue keskustelun säännöt.
Missä maassa elit edellisessä elämässäsi?
Siis omasta mielestäsi. Jos uskot edelliseen elämään.
Kommentit (925)
Minulla on joku ihme käsitys jostain ilmeisesti Itä-Eurooppalaisesta kaupungista. Sellainen slaavilainen tunnelma. Tuntuu hirveän tutulta vaikken saa kuin jotain häivähdyksiä joskus kiinni. Olisipa jännä joskus matkustaa sattumalta sinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmp kirjoitti:
Kova kaipuu on maaseudulle luultavasti n.-30 luvulle ja nykyinen ympäristö keksintöineen on masentava. Olen ollut pitkään sitä mieltä etten kuulu nykyaikaan. Olisi saanut olla viimeinen etappi tuo -30 luku.
Minullakin on. En koe kuuluvani nykyaikaan. Kaikki vanha vetää niin vahvasti puoleensa. Olen varmasti elänyt monta elämää, joista esimerkkinä 1800-luku ja 1900-luvun alku aina 1960-luvulle saakka.
Olin Tanskassa. Kolmisen viikkoa.
Tämähän on kiva ketju lukea, viihdyin todella! Olisi kiva saada tämä ketju taas eloon! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt ihan usko näihin edellisiin elämiin, vaikkakin olen muuten hengellinen (kristitty). Tein joskus pari sellaista meditaatiota ja olen niiden mukaan elänyt Suomessa, Ruotsissa, Nepalissa ja Burkina Fasossa. Mistä te muut keksitte näitä edellisten elämien hahmoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummasti ovat suomalaiset sitten kuitenkin epäsosiaalinen paska kansa vaikka valtaosa on ennen elänyt jossain etelä euroopassa.
Suomalaiset on niitä vanhoja sieluja.
Silloin ei ollut vielä maita, kivikaudella, luultavasti jossain keski-euroopan tietämillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuningas Faaraona Egyptissä tietysti! Englannin kuningas Yrjönä sit ja Seriffinä Villissä Lännessä!
Mielenkiintoinen ajatus mutta en usko edellisiin elämiin vaan Jeesukseen. Jumala loi minut äitini kohdussa. Ja tämän elämän jälkeen pääsen Taivaan Kotiin, koska turvaudun Jeesukseen ja hänen sovitustyöhönsä. Siunausta kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Venäjän aroilla, hurja nais?sotilas ratsulla, tosi vahva tunne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan usko näihin edellisiin elämiin, vaikkakin olen muuten hengellinen (kristitty). Tein joskus pari sellaista meditaatiota ja olen niiden mukaan elänyt Suomessa, Ruotsissa, Nepalissa ja Burkina Fasossa. Mistä te muut keksitte näitä edellisten elämien hahmoja?
En minä ainakaan ole keksinyt yhtään mitään, vaan tämä tunne on ollut minulla jo lapsesta asti. Muistan vieläkin sen kun lapsena mökillä selailin aikani kuluksi jotain lehtiä ja eräästä henkilöstä kirjoitettu artikkeli kiinnitti huomioni välittömästi. Tuntui kuin sähköisku olisi mennyt kroppani läpi ja tämä henkilö tuntui hyvin, hyvin tutulta. En siis usko olleeni hän, vaan olin edellisessä elämässäni läheisissä tekemisissä hänen kanssaan.
Joku häivähdys on useammasta elämästä. Vanhin jostain trooppisesta maasta, leikin majan tms edessä ja viidakosta tulee joku matelija ja puree päästä, kuolen.
Yhdessä elämässä olen tanssityttö jonkun hallitsijan hovissa, en tähti, vaan yksi monista tyttösistä, elämän täyttää pukeutuminen, hyvältä näyttäminen, tanssiminen ja tyttöjen keskinäinen yhteisö. Olen siellä todella onnellinen.
Yksi elämästäni liittyy holokaustiin, olen taas lapsi ja jompi kumpi vanhemmista on keskitysleirillä töissä. Minut viedään katsomaan ja muistan järkytyksen tunteen. Tunne on niin vahva, että en tässä elämässä kykene lukemaan tai katsomaan mitään holokaustiin liittyvää, alkaa oksettaa.
En tiedä onko sama elämä mutta joku elämistä päättyy konetuliaseiden aikana siihen, että minut on sidottu paaluun ja minut ammutaan. Keho muistaa kun pieniä hauleja tms iskeytyy ympäri kehoa. Tässä olen aikuinen.
Minä saan Jugendista sävärit joita en saa juuri mistään muusta. Kaiken lisäksi Jugend on minusta rumaa. Mutta silti jos olis mahdollisuus ostaisin jugend-talon ja sen täyteen jugend-roinaa. Jotain siinä on että tuntuu kuin olisin kotona niiden susirumien kalusteiden keskellä.
Olin tiibetiläinen munkki, joka osittain seikkailunhalunsa ja osittain outojen sattumien vuoksi päätyi etelä-amerikkalaiseen pikkukaupunkiin rähjäisen satamabordellin yhdistetyksi portieri-kirjanpitäjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Olin jonkun rokkibändin mieskitaristi. Mustat hiukset ja olin laiha sekä pitkä. Kiersimme ympäri maailmaa ja bändi oli suosittu. Kuolin joko huumeisiin tai sitten tein itsemurhan. En kuitenkaan elänyt pitkään. En yli 30-vuotiaaksi. Minulla ei ollut perhettä ja saattoin olla suhteessa mieheen. Elin aika onnellista elämää kaikesta huolimatta kärsien toisaalta mielialan vaihteluista sekä ajoittaisesta ahdistuksesta joka purkautui bändin hajotessa ja jäädessäni yksin. Luulen tapahtumapaikan olleen pitkälti Usa, mutta ehdin käymään monessa Euroopan maassa.
Mielenkiintoista! Onko sinulla käsitystä siitä millä vuosikymmenellä olisit elänyt tuona miehenä?
Olen ollut liian ylpeä aatelisnainen, ehkä jopa prinsessa. Olen ollut ylimielinen ja paha. Tätä pahuutta minussa oli jäljellä vielä kun olin pieni. Haaveilin omituisista kidutustöistä 3-5 vuotiaana, joita tekisin muille ihmisille. Sitten ne ajatukset katosivat, enkä siis ole yhtään sellainen luonne ollut sen jälkeen. Päinvastoin.
Olen elänyt kovan ja köyhän elämän tässä elämässä, joten varmasti olen nyt sovittanut edellisen elämäni syntejä. Nyt keski-ikäisen yritän elää todella hyvää elämää ja olla kiltti, se oikein kolkuttaa takaraivossa. Joku minut laittaa alitajuisesti sovittamaan syntejäni. Lisäksi aina kun koitan kaunistautua se menee mönkään. Haluaisin olla kaunis ja viehättävä, mutta en saa sitä onnistumaan.
Tuttavani muistaa kuolleensa väkivaltaisesti Venäjällä. Hänellä on syntymästä saakka ollut päässään karvaton alue, joka näyttää ihan luodin aiheuttamalta.