Missä maassa elit edellisessä elämässäsi?
Siis omasta mielestäsi. Jos uskot edelliseen elämään.
Kommentit (925)
Vierailija kirjoitti:
Raamatun mukaan mitään entisiä elämiä ei ole, se on harhaoppia jos joku uskoo tuollaiseen hölynpölyyn. Meillä on vain tämä yksi ainutkertainen elämä jonka tarkoitus on uskoa Jeesukseen pelastajana synneistä, ja rakastaa häntä ja Jumalaa sekä kaikkia lähimmäisiämme ja auttaa heitä jos / kun he tarvitsevat meidän apuamme. Eihän meistä kukaan jaksa tässä maailmassa yksin.
Onpa aika huonosti suunniteltu testi valita iankaikkiseen elämään. Kaikilla on erilaiset paikka- ja aikatekijät, syntymälahjat ja mahdollisuudet, vanhemmat,uskomukset, myytit, ideologiat, uskonnot jne. Enpä lähtisi suunnittelemaan iäisyystestiä noin toisistaan poikkeavissa olosuhteissa oleville kokelaille.
Olen asunut Helsingin keskustassa keskiluokkaisessa perheessä. Kun tulin tässä elämässä ensimmäisen kerran Helsinkiin ja näin talon, tiesin heti, että olen asunut kulmahuoneistossa 3. kerroksessa. Olen aina osannut liikkua täällä ilman karttaa. Kaikki on ollut heti tuttua. Kaipasin tässä elämässä koko lapsuuteni Helsinkiin. Taidenäyttelyt ja kirjallisuus olivat parasta mitä tiesin. Kun tässä elämässä menin naimisiin, halusin ehdottomasti kirjallisuudesta kiinnostuneen miehen.
Ei ihmisen kuulu muistaa edellissiä elämiään. Siinähän voisi traumatisoitua pahastikin.
Aasiassa prinsessana ja sen jälkeen Uralin vuorilla metsästäjänä. Avotuli, 196 cm pitkä, piippua vetelevä .
Eräs kosmetologi kysyi jos minussa on kiinalaista verta !
Istanbulissa - olin Topkapi-palatsissa joku vapaasti liikkuva ihminen. En siis oikein voinut olla nainen… Se hämmentää!
Jos tässä edellinen elämä on joskus ollut niin luultavasti olen ollut saksalainen joka on ollut jossain tekemisissä auschwitzin kanssa siitä päätellen että minulla on teinistä asti ollut lähes pakkomieli natsisaksaa (mistä se tuli tai miksi koko aihe veti puoleensa en osannut tuolloinkaan sanoa) ja holokaustia kohtaan.
Kyllä minä Aluksi pysyin hyvin iaukana koko aihepiiristä ymmärrettävistä syistä, mutta 20vuotiaana "luovutin" ja aloin lukemaan kirjallisuutta ja katsomaan dokumentteja. Eikä näin 12 vuotta myöhemmin mielenkiinto tunnu loppuvan. Joten edellinen elämä selittäisi paljon tätä käytöstä......... Tai sitten olen vain vinksahtanut päästäni.
Meksikossa ylimyssuvun jäsenenä kerrottiin mulle.
En muista, enkä tunnusta, vaikka muistaisin.
Ilmeisesti Ranskassa,koska unessani olin ranskalainen pikkutyttö.
Minulla on monta elämää . Olen mm ollut kiinalainen sotilas, 1800-luvun kotirouva Yhdysvalloissa ja 1940-1950-luvuilla brittiläinen nainen.
Hassu juttu mutta kun lapsena miekkailtiin kavereiden kanssa jostain löydetyillä pahviputkilla tms. en osannut yhtään mitään. Minulla ei ollut minkäänlaista luontaista taipumusta miekkailuun. Se oli vain sellaista kahden putken hakkaamista vastakkain kun kumpikaan ei osannut torjuntoja ja jossain elokuvisa oltiin nähty että miekkoja kuuluu hakata yhteen joten näin tehtiin.
(itse asiassa niissä halvoissa filmeissä statistit vain hakkaavat miekkoja yhteen taustalla yrittämättäkään varsinaisesti saada osumaa toiseen kuten aikuisena huomasin)
Mutta aikuisena olen monta kertaa nähnyt unta tai jopa hereillä tuntenut silmät suljettuna aivan kuin lihasmuistissa olisi torjuntoja joissa eivät ole mukana pelkästään kädet vaan koko ylävartalo taipuu ja jalat ottavat samalla lyhyen askeleen jolla pörähdetään puoli kierrosta. Kumpikin käsi tuntuu olevan kiinni miekan kahvassa eikä esim Floretin tapaan toinen selän takana.
Näin jonkin dokumentin keskiajan miekkailusta ja tajusin että kaikki nuo liikkeet ovat torjuntoja joissa suoraan päältä tai yläviistosta tuleva lyönti ohjataan kahden käden miekalla maahan tai kimpoamaan levyhaarniskan kyljestä. Ja ei, en todellakaan hallitsisi niitä oikeasti vaikka saisin kahden käden miekan käteeni mutta minulla on siis sellainen tunne kuin olisin ne joskus hallinnut ja liikkeeseen tulee automaattisesti mukaan koko vartalo.
Jossain Itä- tai keski-euroopassa, koska koen kokoajan kaipuuta sinne suuntaan. Olen ilmeisesti ollut jotain "parempaa" väkeä, koska en ole koskaan sopeutunut ajatukseen työn teosta. Olen lähtöisin perheestä, jossa asuttiin pienessä 69 neliön kerrostalokolmiossa. Meitä oli neljä. Kärsin siitä aivan suunnattomasti. Minulle jäi siitä hirveät traumat. Uskon, että olin edellisessä elämässä asunut väljästi, koska nautin lapsena suunnattomasti kävellä vaikka koulun tyhiä käytäviä. Minulla oli varmaan myös lapsia, koska minulla on ollut selittämätön ikävän tunne heitä kohtaan. Olen 50 vuotias nainen.
Vierailija kirjoitti:
Mulla taas 50/60-luvun muotokieli, vaatteet, tavat, musiikki, elokuvat, ylipäätään kaikki nuissa vuosikymmenissä viehättää kovasti.
Vaikka olenkin tämmönen juniori
Vuonna 1973 julkaistu ja vuoteen 1962 sijoitettu American Graffiti-elokuva muodostui aikoinaan hitiksi siksi että 1960-luvulla teinivuosiaan viettäneet ja elokuvan julkaisun aikaan perheellistyneet suuret ikäluokat kokivat sen nostalgiamatkaksi omaan nuoruuteensa.
Minä olen viettänyt teinivuosiani 1980-luvun alussa mutta jo esiteinistä lähtien olen tuntenut käsittämätöntä vetoa 1950-luvun lopun ja 1960-luvun alkupuolen musiikkiin ja elokuviin enkä kiinnostunut tippaakaan kasarimusiikista ehkä teknoa ja juicea lukuunottamatta.
Kun näin tuon elokuvan kaverin luona VHS-kasetilta joskus 1983-84, tunsin melkein fyysistä kipua kun katselin "menettyä" nuoruuttani ja jouduin teeskentelemään että minulla on nuha että sain pyyhittyä nenäliinaan kyyneleet silmistä kun jonkinlainen nostalgia tulvahti niin voimakkaasti läpi.
Vasta tuossa kohtaa rupesin ynnäilemään että olen saanut syntynyt 1960-luvun puolivälin jälkeen eli kaikki musiikki ja elokuvat joka aiheuttavat minussa selvää kaipuuta ja nostalgiaa on tehty juuri ennen syntymääni
Omasta mielestä jossain lumisessa, kylmässä maassa. Savun tuoksu, talvi, metsässä hengailu, eläinten läsnäolo tms antaa mulle kauheesti jotain, en vaan tiiä mitä se on. Talvesta tulee aina ihan erilaiset vibat mitä kesästä.
No, sain ennustajalta tiedon että oon eläny Venäjällä, Siperiassa. Kaksin asuttiin äidin kanssa askeettisessa, mutta tunnelmallisessa pienessä mökissä. Kertoi myös minun äidin olevan shamaani, jonka taidon minä perin. Ratsasin hevosella metsissä ja ihmisiä tuli luokseni jotta parannan heidät. Tässä nykyisessä elämässä harrastan ratsastusta, äidillä, mummolla ja muilla sukulaisilla on selvänäköisyyden taitoja, joita myös minulla on. Eli sinänsä mennyt ennustukset ihan nappiin jos näihin on uskoakseen.
Varmaan jossain venäjän siperiassa kun on aina niin satanan kylymä, että hohkaa vielä sieltä nykyiseen elämään.
Vierailija kirjoitti:
Minä heräsin tuossa 10 vuotta sitten päässäni sana Nova Scotia. Myönnettävä on, että olen niin tyhmä että piti mennä katsomaan missä se on. Kanadaa siis, itärannikolla. Jysähti kyllä kun aloin tutkimaan enemmän, voisin sanoa tunnistavani paikkoja eteläisellä rannikolla. Vielä en ole päässyt käymään mutta listalla on. Tähän liittyy vahvasti kallio ja meri, sekä valaat. Ehkä mie olin valas :D
Olen etsinyt tätä viestiä, mutta itselleni on käynyt tässä jokin aika sitten aivan samoin. Nova scotia pälkähti päähäni herätessä ja jäin miettimään sitä sanarimpsuna, kunnes löysin tämän ketjun ja tulin googlailleeksi mitä se tarkoittaa. Vasta nyt löysin takaisin että voin vastata tähän oikeaan ketjuun, joten toivon et seuraat tätä edelleen.
Onkohan novalla joku joka yrittää kutsua meitä takaisin kotiin? Olin välipäivinä vähällä varata matkat sinne tai ainakin laittamassa asiaa eteenpäin, että tekisin sinne opintomatkan. Mistä tietää etten vielä menekin.
Vierailija kirjoitti:
Intiassa. Minulla on selittämätön inho tuota maata kohtaan. Eli pidän sitä "maapallon viemärinä". . .
En yleisesti ottaen vihaa mitään etnisyyttä, maaata tai rotua, mutta jokin selittämätön saa minut kammoamaan Intiaa.
En ole koskaan käynyt Intiassa. Rakastan intialaisten aksenttia, Tunnen ilon ja vapauden. Olen ollut Intiassa varakkaassa perheessä, joten sietä jäi vain hyviä muistoja nykyiseen elämään?
Tuosta istutettavasta riisistä saadaan 1-3 satoa vuodessa. On viljelyssä monta muutakin vaihetta, ei kasva vain katsomalla.