Mitä noille sosioekonomiselle terveyseroille voidaan oikeasti tehdä?

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 20:52"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 20:22"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 20:14"]

Tässä on minun, opiskelijan päivän ruoat: aamulla puuroa, marjoja, kananmuna ja kahvia, lounaaksi makaronilaatikkoa, salaattia ja porkkanaraastetta, välipalaksi manteleita, suklaapatukka ja omena, päivälliseksi kaalilaatikkoa (olin pakastanut aiemmin), raejuustoa, puolukkaa ja vihanneksia, iltapalaksi maitorahkaa marjoilla. Mikä tuossa maksaa muka paljon?

[/quote]

Ja kaiken lisäksi, että olet pientuloinen opiskelija, sinulla tuntuu olevan erittäin kattava ja tervellisen oloinen ruokavalio. Tästä mallia näille kommentoijille, jotka väittävät, että laadukas ruoka maksaa. Metsä on tälläkin hetkellä täynnä kerättäviä sieniä, marjoja ja omenapuut täynnä omenia. Mikä siinä on niin vaikeeta?

[/quote]

Ei kaikilla ole omaa pihaa ja omenapuita. Kaikilla ei ole pakastinta, marjoja ei voi olla joka päivä keräämässä, sienet ei maistu kaikille, kuten ei kananmunakaan tai kaalilaatikko.

[/quote]

Useimmissa asunnoissa on nykyisin pakastin. Jopa vuokra-asunnoissa. Omenapuita ei toki ole kaikilla, mutta kannattaa pitää silmänsä auki. Esim meidän nurkilla (asun pääkaupunkiseudulla) on parikin villiintynyttä tonttia, joissa ei ole enää taloa, mutta vanha puutarha on. Omenoita on vaikka kuinka paljon, mutta eipä niitä kukaan vaivaudu keräämään, vaikka vieressä on mm kaupungin vuokrataloja. Keräisin itse, mutta mulla on omenoita ihan riittävästi omista puistakin. Tänä vuonna kotimainen omenasato on kylmän alkukesän vuoksi huonohko tai siis omenat jäivät kooltaan pieniksi, joten moni saattaa myydä omenoita omista puistaan ihan pilkkahintaan. 

Oleellista on pyrkiä tekemään hankinnat satokauden mukaan. Esim keväällä kannattaa kerätä nokkosia ja joko kuivattaa ne (jos sitä pakastinta tai edes pakastelokeroa ei ole) tai ryöpätä ja pakastaa. Hyvin pieneenkin tilaan mahtuu paljon nokkosta talven  varalle. Joka päivä ei voi käydä marjoja keräämässä, mutta käy silloin, kun voi. Nyt muuten on saanut halvalla viime vuoden mustikoita ja mustia viinimarjoja ihan kaupan pakastealtaastakin ja vaikkei olisi pakastinta eikä pakastelokeroa, ostaa edes yhden pussin. Kasviksista valitaan kaupassa ne, jotka on kilohinnaltaan kulloinkin edullisimpia. Samoin hedelmistä. Kaikki tarjoukset 1 €/kg - tai alle - kannattaa hyödyntää. Ja jos rahasta on tiukkaa, on ehkä syytä opetella syömään sellaista ruokaa, johon on varaa. 

Mä en sori vaan usko, että köyhät söisivät yhtään terveellisemmin, vaikka heillä olisi enemmän rahaa. Noissa ruokailutottumuksissa korostuvat ennen kaikkea kotoa opitut tavat ja tottumukset ruokailun suhteen. Jos on koko lapsuutensa puputtanut einespitsaa ja vaaleaa leipää ilman mitään käsitystä terveellisestä ruoasta, niin tapoja on tosi vaikea muuttaa nuorella aikuisiällä eli silloin, jolloin se oma tulevaisuus rakennetaan. Sama pätee noihin terveyseroihin. Tuloeroja voidaan tasata verotuksella ja tulonsiiroilla, mutta rahalla ei ratkaista "henkistä köyhyyttä". Meillä on kattava peruskoulujärjestelmä, joka tarjoaa kaikille tasavertaiset eväät elämään. On vain vähän eri asia ponnistaa menestyväksi sellaisesta kodista, jossa vanhemmat eivät ole ottaneet mitään vastuuta terveellisten elämäntapojen ja elämäntaitojen siirtämisestä jälkipolville.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 20:06"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 19:07"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 17:24"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 17:04"]

No varmaan ei ainakaan kannata lisätä tuloeroja eikä eriarvoisuutta, jos halutaan että suurempi osa köyhistä eläisi terveempinä.

[/quote]

Eli jos varakkaiden tuloja esim verotuksella pienennetään, köyhien terveys paranee?

[/quote]

Kyllä, jos ne varakkailta verotetut rahat suunnataan köyhien terveyttä edistäviin asioihin, kuten vaikkapa palveluihin jotka on terveydelle hyväksi, tai ihan vaan tulonsiirtoihin jotta voi ostaa laadukkaampaa ruokaa.

[/quote]

Kirjoittajalta uupuu logiikka kommentistaan, jos olet todella sitä mieltä, että varastamalla verotuksella varakkaimmilta ihmisiltä rahaa lisätään köyhemmän kansanosan terveyttä. Tällöinhän varakkaammat köyhtyy ja köyhät saavat edelleen niitä palveluita, joita heille tarjotaan koko ajan nytkin, kuten ilmainen terveydenhuolto, neuvolat jne, jotka eivät silti jostain syystä auta heitä pitämään yllä terveyttä. [/quote]

Jostain syystä köyhien terveys on nyt parempi kuin entisaikoina, jolloin ei ollut mitään tulontasausta eikä palveluja. Elinikä on noussut.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 18:00"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 17:53"][quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 17:40"] [quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 17:01"][quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 16:52"] Kaavoituksella voidaan ohjata ihmisiä samoihin piireihin. Jos syrjäytyneet ja työttömät ohjataan alueille, joilla asuu myös hyväosaisia, tulee esimerkiksi heidän lapsilleen laajempi sosiaalinen piiri ja periytyvän syrjäytyneisyyden, köyhyyden ja elintasosairauksien riski vähenee. [/quote] Hyväosaiset taas pyrkivät noilta alueilta pois. Itse asutaan hyvällä alueella mutta kyllä huomaa mikä porukka tulee kouluun vuokraslummista. Jos rahalla saisi lapset kouluun jossa ei käy muutamia etnisiä vähemmistöjä niin sinne!   Ja mitä sosioekonomisiin eroihin terveyden suhteen tulee niin lopettamalla rasvan ja sokerin syönti alkaa terveys koheta siellä slummissa paremmalle tasolle. Vai pitäisikö yhteiskunnan sekin hoitaa? [/quote] Onneksi Suomessa ei sentään slummeja vielä ole. Ihan tunnettu faktahan on, että jos lapset ei saa vanhemmiltaan kynnon kasvatusta, vaan perheessä on vaikka alkoholismia ja väkivaltaa, ei myöskään lapset yhtä todennäköisesti opi terveellisille elämäntavoille. Kyse ei todellakaan ole siitä että uhteiskunnan pitäisi sekin hoitaa, vaan siitä että ylisukupolvinen syrjäytyminen pitäisi saada katkaistua. Segregaatiokehityksen edistäminen ja lasten kärrääminen etnisten vähemmistöjen ulottumattomiin ei ainakaan paranna tätä ongelmaa. [/quote] Jos vanhemmat eivät tuota kierrettä saa katkaistua, eikä se ole yhteiskunnankaan tehtävä, niin mitä jää jäljelle? Sama meno jatkuu, ja hyväosaiset muuttavat aina karkuun kaavoituksen avulla perässä seuraavia huono-osaisia. [/quote] Tarkoitin että yhteiskunnan ei tarvitse hoitaa kenenkään ruokavaliota kuntoon, ylisukupolvisen syrjäytymiskehityksen katkaisussa tarvitaan kyllä yhteiskunnan tukea. Sori sekava ilmaisu!

[/quote]

Esimerkiksi minkälaista tukea vielä nykyisten jo olemassaolevien tukimuotojen lisäksi?

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 21:28"]

Mä en sori vaan usko, että köyhät söisivät yhtään terveellisemmin, vaikka heillä olisi enemmän rahaa. Noissa ruokailutottumuksissa korostuvat ennen kaikkea kotoa opitut tavat ja tottumukset ruokailun suhteen. Jos on koko lapsuutensa puputtanut einespitsaa ja vaaleaa leipää ilman mitään käsitystä terveellisestä ruoasta, niin tapoja on tosi vaikea muuttaa nuorella aikuisiällä eli silloin, jolloin se oma tulevaisuus rakennetaan. Sama pätee noihin terveyseroihin. Tuloeroja voidaan tasata verotuksella ja tulonsiiroilla, mutta rahalla ei ratkaista "henkistä köyhyyttä". Meillä on kattava peruskoulujärjestelmä, joka tarjoaa kaikille tasavertaiset eväät elämään. On vain vähän eri asia ponnistaa menestyväksi sellaisesta kodista, jossa vanhemmat eivät ole ottaneet mitään vastuuta terveellisten elämäntapojen ja elämäntaitojen siirtämisestä jälkipolville.

[/quote]

On sentään myös niitä köyhiä jotka ymmärtävät syödä terveellisesti ja pitää huolta itsestään ja opettaa saman lapsilleenkin.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 19:51"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 19:22"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 19:17"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 19:07"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 17:24"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 17:04"]

No varmaan ei ainakaan kannata lisätä tuloeroja eikä eriarvoisuutta, jos halutaan että suurempi osa köyhistä eläisi terveempinä.

[/quote]

Eli jos varakkaiden tuloja esim verotuksella pienennetään, köyhien terveys paranee?

[/quote]

Kyllä, jos ne varakkailta verotetut rahat suunnataan köyhien terveyttä edistäviin asioihin, kuten vaikkapa palveluihin jotka on terveydelle hyväksi, tai ihan vaan tulonsiirtoihin jotta voi ostaa laadukkaampaa ruokaa.

[/quote]

Ei se ole aina rahasta kiinni. Suomessa pienimmät tulot on opiskelijoilla ja silti moni opiskelija kykenee syömään hyvää ja terveellistä ruokaa ihan vain opintotuen turvin. Mutta pitää olla tietoa ravitsemuksesta, tahtoa perehtyä asioihin sekä tahtoa ja taitoa laittaa ruokaa. Kaupan einestiskistä ei halvalla saa hyvää.

[/quote]

Opiskelijat on useimmiten keskiluokan ja ylemmän keskiluokan lapsia, jotka saa kotoa monenlaista evästä elämään vaikka ei ihan suoraa massia käteen aina tulisikaan. On eri asia olla muutama vuosi parikymppisenä opiskelijabudjetilla kauppislaisten ja oikislaisten vanhempien ja kavereiden ympäröimänä, kuin syntyä lähiöön jossa pienet tulot on normi kaikenikäisillä koko elämän.

[/quote]

Näin varmasti on monen osalta, että tukea saadaan jonkinverran perheeltä tai käydään opiskelujen ohessa ahkerasti töissä. Opiskelijabudjetti on hyvin niukka, mutta silti silläkin pärjää, kun osaa pitää taloutensa kunnossa esim. tekemällä töitä, ottamalla halpaa opintolainaa jne. Syntymäperheen pienet tulot tai lähiöasuminen eivät kuitenkaan toimi tekosyinä Suomessa sille, etteikö olisi mahdollisuus kouluttautua, ansaita rahaa, tehdä töitä ja näiden avuilla hoitaa itselleen parempi ekonominen asema. [/quote]

Tottakai lähtökohdilla on vaikutusta lopputulokseen. Minkä takia vaurautta edes hankittaisiin ja tavoiteltaisiin, jos ei siitä olisi mitään hyötyä? Kummasta lähtökohdasta itse laittaisit omat lapsesi koulutuskilpailuun mukaan mieluummin: ylemmästä keskiluokasta vai työttömyyslähiöstä?

Kyllä yhteiskunnan velvollisuus on tasata nuo erot. Tähän asti toimet ovat olleet riittämättömiä. Yhteiskunnan ei pitäisi jakaa tukia vaan ruokakoreja, joissa olisi pelkästään terveellistä ruokaa. Ihan typerää, että moni ostaa tukirahoilla tupakkaa ja viinaa. Yhteiskunta tällä tavalla pelkästään ruokkii ja tukee syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kehittymistä.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 16:17"]

Tupakointi on kallista. Jokaisella askin päivässä polttavalla on varaa terveelliseen ruokaan. Yksi keskiolutkin taitaa maksaa yli 2 €. Jos jo jättää tupakan ja alkoholin pois, pelkkä epäterveellinen ruoka ei olekaan enää niin suuri terveysongelma kuin mitä se on yhdessä tupakan ja alkoholin kanssa.

[/quote]

Olet oikea järjen jättiläinen. Kerropa mulle että miten ne rahat riittävät terveellisee ruokaan, jos tulot on pienet ja tupakaan menee 5,5 euroa päivä (noin askin hinta) x 31 päivää eli noin 170 euro kuukaudessa. Sehä on kaikki ruoasta pois!

En polta itse, mutta tiedän niitä jotka polttavat ja voin kertoa, että on aika paljon, mihin rahat eivät pienituloisilla tupakoitsijoilla riitä. Koska ei ne siitä tupakasta luovu, sitä et varmaan tullut ajatelleeksi.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 21:28"]

Mä en sori vaan usko, että köyhät söisivät yhtään terveellisemmin, vaikka heillä olisi enemmän rahaa. Noissa ruokailutottumuksissa korostuvat ennen kaikkea kotoa opitut tavat ja tottumukset ruokailun suhteen. Jos on koko lapsuutensa puputtanut einespitsaa ja vaaleaa leipää ilman mitään käsitystä terveellisestä ruoasta, niin tapoja on tosi vaikea muuttaa nuorella aikuisiällä eli silloin, jolloin se oma tulevaisuus rakennetaan. Sama pätee noihin terveyseroihin. Tuloeroja voidaan tasata verotuksella ja tulonsiiroilla, mutta rahalla ei ratkaista "henkistä köyhyyttä". Meillä on kattava peruskoulujärjestelmä, joka tarjoaa kaikille tasavertaiset eväät elämään. On vain vähän eri asia ponnistaa menestyväksi sellaisesta kodista, jossa vanhemmat eivät ole ottaneet mitään vastuuta terveellisten elämäntapojen ja elämäntaitojen siirtämisestä jälkipolville.

[/quote]

Ei ole kauaakaan siitä kun Suomessa vielä pankinjohtajat ja professoritkin söivät voita ja joivat punaista maitoa, polttivat sikareita ja ryyppäsivät konjamiinia. Kuolivat pumppuvikaan kuuskymppisinä. Mutta kun yläluokkakin on vaurastunut, niin heidän elintapansa on muuttunut terveellisemmäksi. Miksi samoin ei kävisi köyhille tietyn varakkuustason ylittymisen jälkeen? 

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 21:39"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 21:28"]

Mä en sori vaan usko, että köyhät söisivät yhtään terveellisemmin, vaikka heillä olisi enemmän rahaa. Noissa ruokailutottumuksissa korostuvat ennen kaikkea kotoa opitut tavat ja tottumukset ruokailun suhteen. Jos on koko lapsuutensa puputtanut einespitsaa ja vaaleaa leipää ilman mitään käsitystä terveellisestä ruoasta, niin tapoja on tosi vaikea muuttaa nuorella aikuisiällä eli silloin, jolloin se oma tulevaisuus rakennetaan. Sama pätee noihin terveyseroihin. Tuloeroja voidaan tasata verotuksella ja tulonsiiroilla, mutta rahalla ei ratkaista "henkistä köyhyyttä". Meillä on kattava peruskoulujärjestelmä, joka tarjoaa kaikille tasavertaiset eväät elämään. On vain vähän eri asia ponnistaa menestyväksi sellaisesta kodista, jossa vanhemmat eivät ole ottaneet mitään vastuuta terveellisten elämäntapojen ja elämäntaitojen siirtämisestä jälkipolville.

[/quote]

On sentään myös niitä köyhiä jotka ymmärtävät syödä terveellisesti ja pitää huolta itsestään ja opettaa saman lapsilleenkin.

[/quote]

Tietysti on, ja ne ovat niitä, joiden lapset hyötyvät nykyisestä järjestelmästä. Noita köyhiä on varmaan noin 15% kaikista köyhistä. Täytyy kuitenkin muistaa, että taloudellisen köyhyyden taustalla on usein henkisiä tekijöitä, jotka ovat esteenä sille, että huono-osaisten lapset voisivat nousta pois ylempään yhteiskuntaluokkaan.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 21:40"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 19:51"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 19:22"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 19:17"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 19:07"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 17:24"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 17:04"]

No varmaan ei ainakaan kannata lisätä tuloeroja eikä eriarvoisuutta, jos halutaan että suurempi osa köyhistä eläisi terveempinä.

[/quote]

Eli jos varakkaiden tuloja esim verotuksella pienennetään, köyhien terveys paranee?

[/quote]

Kyllä, jos ne varakkailta verotetut rahat suunnataan köyhien terveyttä edistäviin asioihin, kuten vaikkapa palveluihin jotka on terveydelle hyväksi, tai ihan vaan tulonsiirtoihin jotta voi ostaa laadukkaampaa ruokaa.

[/quote]

Ei se ole aina rahasta kiinni. Suomessa pienimmät tulot on opiskelijoilla ja silti moni opiskelija kykenee syömään hyvää ja terveellistä ruokaa ihan vain opintotuen turvin. Mutta pitää olla tietoa ravitsemuksesta, tahtoa perehtyä asioihin sekä tahtoa ja taitoa laittaa ruokaa. Kaupan einestiskistä ei halvalla saa hyvää.

[/quote]

Opiskelijat on useimmiten keskiluokan ja ylemmän keskiluokan lapsia, jotka saa kotoa monenlaista evästä elämään vaikka ei ihan suoraa massia käteen aina tulisikaan. On eri asia olla muutama vuosi parikymppisenä opiskelijabudjetilla kauppislaisten ja oikislaisten vanhempien ja kavereiden ympäröimänä, kuin syntyä lähiöön jossa pienet tulot on normi kaikenikäisillä koko elämän.

[/quote]

Näin varmasti on monen osalta, että tukea saadaan jonkinverran perheeltä tai käydään opiskelujen ohessa ahkerasti töissä. Opiskelijabudjetti on hyvin niukka, mutta silti silläkin pärjää, kun osaa pitää taloutensa kunnossa esim. tekemällä töitä, ottamalla halpaa opintolainaa jne. Syntymäperheen pienet tulot tai lähiöasuminen eivät kuitenkaan toimi tekosyinä Suomessa sille, etteikö olisi mahdollisuus kouluttautua, ansaita rahaa, tehdä töitä ja näiden avuilla hoitaa itselleen parempi ekonominen asema. [/quote]

Tottakai lähtökohdilla on vaikutusta lopputulokseen. Minkä takia vaurautta edes hankittaisiin ja tavoiteltaisiin, jos ei siitä olisi mitään hyötyä? Kummasta lähtökohdasta itse laittaisit omat lapsesi koulutuskilpailuun mukaan mieluummin: ylemmästä keskiluokasta vai työttömyyslähiöstä?

[/quote]

Eikö tänäpäivänä poikkeuksetta lähes kaikki tavoittele vaurautta jo ihan siitäkin lähtökohdasta, että rahaa tarvitaan elämiseen. Laittaisin omat lapseni ehdottomasti koulutuskilpailuun työttömyyslähiöstä, sillä heillä on eniten voitettavaa ja niistä nousseilla on usein kovempi nälkä vaurastua ja menestyä. Oma lähtökohta voi olla siis voimavara, niin kuin monella suomalaisella on ollut. Kuten täälläkin on todettu, niin suomalainen yhteiskunta on hitaasti muuttunut sivistysvaltioksi ja siis korkeakoulutus ja vaurastuminen on tämän ajan kuvaa. Aika moni menestyjä on siis vaatimattomista olosuhteista, joten tässä valossa en ymmärrä kirjoittajan pointtia. Kuulostaa lähinnä tekosyyltä.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 20:05"]

Opiskelijat saavat hyvää evästä elämään? OK, jos normaali lapsuus on hyvää evästä niin sitten kyllä. Outoa kuvitella, ettei kuka tahansa voisi päästä korkeakouluun. Olen sukuni ensimmäinen akateeminen, samoin paras ystäväni enkä tunne henkilökohtaisesti ketään "yläluokkaista" opiskelijaa.

[/quote]

Oletko kovin menestynyt? Tunnetaanko sinua mistään? Mielestäni on merkillepantavaa, että Suomessa ei enää ole tunnettuja nimiä, jotka ovat nousseet köyhistä oloista. Ennen niitä oli paljonkin. Jos puhutaan 40-vuotiaista ja sitä nuoremmista menestyjistä, kaikki ovat lähtöisin keskiluokasta tai sen yläpuolelta. Tarkoitan siis niin hyvin menestyneitä, että heidät tunnetaan oman kaveripiirin ulkopuolellakin ja herättävät valtakunnallista tai jopa kansainvälistä huomiota.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 21:54"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 21:40"]

Tottakai lähtökohdilla on vaikutusta lopputulokseen. Minkä takia vaurautta edes hankittaisiin ja tavoiteltaisiin, jos ei siitä olisi mitään hyötyä? Kummasta lähtökohdasta itse laittaisit omat lapsesi koulutuskilpailuun mukaan mieluummin: ylemmästä keskiluokasta vai työttömyyslähiöstä?

[/quote] 

Eikö tänäpäivänä poikkeuksetta lähes kaikki tavoittele vaurautta jo ihan siitäkin lähtökohdasta, että rahaa tarvitaan elämiseen. Laittaisin omat lapseni ehdottomasti koulutuskilpailuun työttömyyslähiöstä, sillä heillä on eniten voitettavaa ja niistä nousseilla on usein kovempi nälkä vaurastua ja menestyä.[/quote]

Mikset saman tien leikkaa lapsiltasi jalkoja irti? Sehän olisi heille sitä suuremmaksi kunniaksi, kun he jalattomina voittaisivat jalalliset. Miksi annat heille helpotusta jalkojen muodossa?

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 21:45"]

Kyllä yhteiskunnan velvollisuus on tasata nuo erot. Tähän asti toimet ovat olleet riittämättömiä. Yhteiskunnan ei pitäisi jakaa tukia vaan ruokakoreja, joissa olisi pelkästään terveellistä ruokaa. Ihan typerää, että moni ostaa tukirahoilla tupakkaa ja viinaa. Yhteiskunta tällä tavalla pelkästään ruokkii ja tukee syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kehittymistä.

[/quote]

Yhteiskunta sitä, yhteiskunta tätä. Missä on yksilön vastuu? Ei yhteiskunta ruoki ja tue syrjäytymistä ja huono-osaisuutta, vaan ihmiset, jotka elävät siinä. Olen samaa mieltä, että tukia pitäisi karsia, jotta niitä ei käytettäisi mainitsemallasi tavalla väärin. Ihminen kuitenkin tekee asiat niin kuin haluaa eli hankkii esim. alkoholia ja tupakkaa, koska on tämä yksilön vapaus. Jokainen vastatkoon ensi sijaisesti itsestään, mutta samalla maksakoon omat terveyskulunsa. 

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 21:54"]

Kuten täälläkin on todettu, niin suomalainen yhteiskunta on hitaasti muuttunut sivistysvaltioksi ja siis korkeakoulutus ja vaurastuminen on tämän ajan kuvaa. Aika moni menestyjä on siis vaatimattomista olosuhteista, joten tässä valossa en ymmärrä kirjoittajan pointtia. Kuulostaa lähinnä tekosyyltä.[/quote]

Tuossa 79. viestissä jo totesinkin, että nykyään nuoremman polven menestyjissä ei ole juuri ketään lähtöisin vaatimattomista olosuhteista.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 21:56"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 20:05"]

Opiskelijat saavat hyvää evästä elämään? OK, jos normaali lapsuus on hyvää evästä niin sitten kyllä. Outoa kuvitella, ettei kuka tahansa voisi päästä korkeakouluun. Olen sukuni ensimmäinen akateeminen, samoin paras ystäväni enkä tunne henkilökohtaisesti ketään "yläluokkaista" opiskelijaa.

[/quote]

Oletko kovin menestynyt? Tunnetaanko sinua mistään? Mielestäni on merkillepantavaa, että Suomessa ei enää ole tunnettuja nimiä, jotka ovat nousseet köyhistä oloista. Ennen niitä oli paljonkin. Jos puhutaan 40-vuotiaista ja sitä nuoremmista menestyjistä, kaikki ovat lähtöisin keskiluokasta tai sen yläpuolelta. Tarkoitan siis niin hyvin menestyneitä, että heidät tunnetaan oman kaveripiirin ulkopuolellakin ja herättävät valtakunnallista tai jopa kansainvälistä huomiota.

[/quote]

Oletko elänyt tynnyrissä? Yhteiskunta on muuttunut ja vaurastunut. On opintotuet ja halvat lainat, joilla on helpompi kouluttautua tänä päivänä ihan kaikkien. Palkat ovat nousseet ja yrittäjyyttä tuetaan. Aika moni on vaatimattomista eli tavallisista oloista lähtöisin, mutta mistä lähtien siitä huutelu on ollut jotenkin ihailtavaa tai muutenkaan henkilökohtainen elämä ja varallisuus kuuluu muille. Ajan kuva on toisenlainen, jossa ihaillaan vaurautta.

Esimerkkeja? Cheek, Elastinen, Karita Tykkä, moni jääkiekkoilija ja urheilija, jne.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 22:08"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 21:56"]

Oletko kovin menestynyt? Tunnetaanko sinua mistään? Mielestäni on merkillepantavaa, että Suomessa ei enää ole tunnettuja nimiä, jotka ovat nousseet köyhistä oloista. Ennen niitä oli paljonkin. Jos puhutaan 40-vuotiaista ja sitä nuoremmista menestyjistä, kaikki ovat lähtöisin keskiluokasta tai sen yläpuolelta. Tarkoitan siis niin hyvin menestyneitä, että heidät tunnetaan oman kaveripiirin ulkopuolellakin ja herättävät valtakunnallista tai jopa kansainvälistä huomiota.

[/quote]

Oletko elänyt tynnyrissä? Yhteiskunta on muuttunut ja vaurastunut. On opintotuet ja halvat lainat, joilla on helpompi kouluttautua tänä päivänä ihan kaikkien. Palkat ovat nousseet ja yrittäjyyttä tuetaan. Aika moni on vaatimattomista eli tavallisista oloista lähtöisin, mutta mistä lähtien siitä huutelu on ollut jotenkin ihailtavaa tai muutenkaan henkilökohtainen elämä ja varallisuus kuuluu muille. Ajan kuva on toisenlainen, jossa ihaillaan vaurautta.

Esimerkkeja? Cheek, Elastinen, Karita Tykkä, moni jääkiekkoilija ja urheilija, jne.

[/quote]

Kyllä esim. Kekkosen vaatimaton tausta tiedettiin aikoinaan ihan hyvin, tai Taisto Sinisalon, tai jos mennään vielä kauemmaksi niin vaikkapa Lönnrotin. Kuvaavaa tuossa sinun listassasi, että noista kukaan ei ole koulutuksella menestynyt. Nykyään ei siis nousta enää normaalia akateemista tietä, vaan pitää ryhtyä NHL-tähdeksi tai räp-moguliksi jos haluaa lähiöstä pois.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 22:18"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 22:08"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 21:56"]

Oletko kovin menestynyt? Tunnetaanko sinua mistään? Mielestäni on merkillepantavaa, että Suomessa ei enää ole tunnettuja nimiä, jotka ovat nousseet köyhistä oloista. Ennen niitä oli paljonkin. Jos puhutaan 40-vuotiaista ja sitä nuoremmista menestyjistä, kaikki ovat lähtöisin keskiluokasta tai sen yläpuolelta. Tarkoitan siis niin hyvin menestyneitä, että heidät tunnetaan oman kaveripiirin ulkopuolellakin ja herättävät valtakunnallista tai jopa kansainvälistä huomiota.

[/quote]

Oletko elänyt tynnyrissä? Yhteiskunta on muuttunut ja vaurastunut. On opintotuet ja halvat lainat, joilla on helpompi kouluttautua tänä päivänä ihan kaikkien. Palkat ovat nousseet ja yrittäjyyttä tuetaan. Aika moni on vaatimattomista eli tavallisista oloista lähtöisin, mutta mistä lähtien siitä huutelu on ollut jotenkin ihailtavaa tai muutenkaan henkilökohtainen elämä ja varallisuus kuuluu muille. Ajan kuva on toisenlainen, jossa ihaillaan vaurautta.

Esimerkkeja? Cheek, Elastinen, Karita Tykkä, moni jääkiekkoilija ja urheilija, jne.

[/quote]

Kyllä esim. Kekkosen vaatimaton tausta tiedettiin aikoinaan ihan hyvin, tai Taisto Sinisalon, tai jos mennään vielä kauemmaksi niin vaikkapa Lönnrotin. Kuvaavaa tuossa sinun listassasi, että noista kukaan ei ole koulutuksella menestynyt. Nykyään ei siis nousta enää normaalia akateemista tietä, vaan pitää ryhtyä NHL-tähdeksi tai räp-moguliksi jos haluaa lähiöstä pois.

[/quote]

Niin juuri, ne ovat menneisyyttä! Maailma on muuttunut, enää lähtökohdilla ei ole merkitystä, kun uskotaan mahdollisuuksien tasa-arvoon, jossa kaikilla on mahdollisuus menestyä. Sinun kannattaisi tutustua näiden listan nimien taustoihin, niin löytäisit sieltä korkeakoulutettuja. Lisää esimerkkejä: Tuomas Kyrö, Sofi Oksanen, Aku Hirviniemi, jne.

Menestyminen on myös suhteellista. Täällä puhuttiin tuloeroista ja terveyseroista. Jos palkkatuloja tarkoitat, niin harvemmin koulutuksella kukaan pääsee miljonääriksi. Lähiöistä sen sijaan pääsee muuttamalla sieltä pois tai kouluttautumalla tai tekemällä töitä. Opiskelijaasuntosäätiöillä on useimmiten asuntoja keskeisillä kaupunkien paikoilla eli ei lähiöissä. Koulutus tai yrittäjyys useimmiten edistää pyrkimyksiä keskituloisuuteen eli hyvätuloisuuteen.

Menestyneitä tarinoita on paljon, niistä ei vain huudella lehtien palstoilla. Eikö menestynyt ihminen ole ihminen, joka on saanut korkeakoulutuksen, työn ja hyvän tulotason? Minusta on. Sivistyneiden ihmisten sosiaalisissa piireissä ei ole soveliasta huutaa menestymisestä, etenkään keltaiselle lehdistölle.

näyttäs menevän niin että mitä köyhempää sitä välinpitämättömämpää on meno.

päättele siitä loput, sekin tursas

Minulla on laaja työkokemus ennaltaehkäisevästä työstä ja omasta mielestäni ainoa ratkaisu on se, että eri alueiden kohdalla henkilöstöresurssit pitäisi olla erilaiset.

Koen tekeväni merkityksellistä työtä millä on_vaikutusta mutta koska resurssit on vähäiset suurin osa ei saa sitä mitä tarvitsisivat. Arvatkaa miltä tuntuu tehdä työtä huonosti sen vuoksi että työaika ei riitä?